Norjassa on ratkaistu aurinkosähkön varastointi ok-taloissa?

[Tifo]

10 000 kWh ”kellarissa” – Näin norjalaisfirma aikoo varastoida kesän aurinkoenergiaa talveksi

Patentoitu teknologia perustuu vedyn varastointiin kiinteässä olomuodossa. Yritys on juuri saanut 15 miljoonan euron rahoituksen kaupallistaakseen teknologian.

www.tekniikkatalous.fi

Pistävät vedyn ammoniakkiin ja polttokennolla siirtävät sitä edestakaisin. Isot ovat norjalaisten ok-talot jos tuolla säästöä tulee.

"Liiketoimintamalliksi yritys on valinnut kuukausilaskutuksen. Asiakas maksaa järjestelmästä 350 euroa kuussa eli 4 200 euroa vuodessa. Kotitalouden säästöiksi on arvioitu noin 30–50 prosenttia"

 

[dbwarrior]

heh, minä kun luulin, että olen tosi aurinkovoima harrastaja, mutta kyllä 4200eur vuodessa siitä ilosta ettei verkkoon mene halvalla on ihan omalla levelillä

 

[kotte]

Pistävät vedyn ammoniakkiin ja polttokennolla siirtävät sitä edestakaisin. Isot ovat norjalaisten ok-talot jos tuolla säästöä tulee.

Väittävät tuota turvalliseksi. No, kylmään veteen liuotettu ammoniakki olisi suhteellisen turvallinen (toisin kuin puhtaana säilötty ammoniakki), paitsi maaperän eliöille mahdollisen säiliön vuodon sattuessa. Ongelmana taitaa pikemminkin olla ammoniakin valmistaminen vedystä ja ilmasta kotioloissa teknologialla, jolla olisi siedettävä hyötysuhde. Jos tuon saa toimimaan käänteisellä polttokennolla suoraan (jopa niin, että samalla kennolla saa takaisin sähköksi kohtalaisen hyvällä hyötysuhteella ja käyttää hukkalämmön hyödyksi ammoniakin tislaamiseen irti varaston vedestä, hyvä niin).

 

[Tifo]

Tuo oli kaksisuuntainen kenno. Tiippuuhan toi hinta jos se oikeasti toimii.

 

[kotte]

Tuo oli kaksisuuntainen kenno. Tiippuuhan toi hinta jos se oikeasti toimii.

Kaksisuuntainen vedyn elektrolyysi-/polttokenno on toki kaupallista teknologiaa, mutta jos pitäisi saada aikaan ammoniakkia (mitä lehtiartikkelissa spekuloidaan), kaksisuuntaisuus onkin jo High Techia ja varma voittaja monessa paikassa, jos moinen onnistuu (tutkittu toki on). Vetyä toki voi liuottaa tolueenin tapaisiin nesteisiin ja saada takaisin lämmöllä, jonka on kuitenkin oltava aika korkea. Jonkinlainen vetyhydraatti voisi olla jopa kiinteää, mutta vaatii hyvin kovan paineen ja kylmän lämpötilan (verrattuna vaikkapa metaaniin, jonka kiinteä säilöminen tuolla tavoin voisi onnistua jo luokkaa nollan asteen lämpötiloissa ja joka tapauksessa kymmenien tai satojen barien paineen muodostuakseen; pakkasen puolelle jäähdytettynä tuo tosin voisi olla kiinteäkin ainesekoitus).