Ukkonen ja sähkölaitteet
- Keskustelun aloittaja ML
- Aloitettu
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Mäkään en kerran tehnyt mitään, niin hajosi kolme laitetta. Tuli sisälle puhelinkaapelia pitkin, ei siinä auta että viimeinen 100m kaapelista tulee maan alla.
pökö
Kaivo jäässä
Meillä tulee maan alla viimeiset kilometrit.
Mutta joo, tiedän kyllä riskit
Vaarallisia ovat, onneksi keräsivät pari vuotta sitten pois.
Ei tule kuin sähköjohto maan alla vähintään 15 km matkan talolle, varmaan aika paljon kauempaakin mutten ole varma kuinka kaukaa. Silti sähköt räpsyy ukkosella, mutta silloin on isompi alue aina pimeänä kerralla. Ei ole tullut mitään vehkeitä irroteltua erikseen, kyllä ne on aina katkon jälkeen itsekseen taas päälle menneet. Eikä ole mitään extrasuojausta ukkosen varalle.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
MLPn sisällä on koneen älyä syöttävässä 1-vaihe tuonnissa tällainen palikka. Samanlainen on ILP syötössä ja tietokoneen ja tulostimen rasiassa. Talossa on normaalit B+C suojaukset ja pannuhuoneessa tuo on vielä lisä suojauksella, eli 2 B+C sarjassa ja tuo hienosuoja vielä perään.
www.eibabo.fi
Ylijännitesuojamoduuli 255V - Ylijännitesuoja virtalähteelle ÜSM-A
Nimellisjännite AC 230 V, Suurin jatkuva jännite AC 255 V, Suojaustaso 1,3 kV, Suojaustaso L-N 1500 kV, Asennustapa muu, Signaalit laitteessa akustinen
www.eibabo.fi
Skata
Vakionaama
”Ukkonen sytytti jääkaapin Eurassa, koko talo palaa täysin”
Ukkonen sytytti jääkaapin Eurassa, koko talo palaa täysin
Ukkonen sytytti jääkaapin Eurassa, koko talo palaa täysin
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #15
Salamointi sytytti Varsinais-Suomessa paloja ja räjäytteli lamppuja – alkusammutus pelasti usean rakennuksen täystuholta
Ukkosrintama aiheutti kulkiessaan paljon tuhoa.
www.ts.fi
Tääläpäin teki ukkonen tuhoja,onneksi ei osunut kohdalle.
Elenia lähetti oikein sähköpostia:" Miten suojaudut ukkoselta". Innolla lukemaan että mitähän hienoa ( tai perin kallista härpäkettä tarjotaan ). Siinä sitten kerrottiin että kannattaa ottaa töpselit pois seinästä.
Ukkossuojauksen kanssa jotenkin tuntuu että suomi on kehitysmaa. Suomessa ukkostaa suhteellisen vähän mutta uutisissa hurjia otsikoita. Tropiikissa ukkostaa parhaimmillaan 180 päivää vuodessa, siellä tosin salamat korkealla olevia harmittomia pilvisalamoita. Keskieuroopassa ukkostaa huomattavasti enemmän ja rajummin, samoin amerikanmaassa, jossa muutenkin kaikki on isompaa. Tuolta näkee missä ukkostaa: https://www.lightningmaps.org/?lang...;z=5;y=37.4923;x=-91.1646;d=2;dl=2;dc=0;tr=1;
Sähköverkosta tulevia ylijännitepiikkejä ei nykyään paljoa tule kun verkon suojaukset ovat parantuneet mutta sopivasti osuva salama voi paikalisesti tehdä kovia piikkejä. Niitä vastaan kannattaa pistorasioihin tökkiä halpoja ylijännitesuojia, mielellään pari-kolme vaihetta kohti.
Hiukkasen ihmetyttää miksi "ukkosenjohdattimella" oikein houkutellaan salamaa iskemään taloon ja etenkin sähkökaapin kautta talon perustuksiin?
Jossain on rakeetkin isompia
Ukkossuojauksen kanssa jotenkin tuntuu että suomi on kehitysmaa. Suomessa ukkostaa suhteellisen vähän mutta uutisissa hurjia otsikoita. Tropiikissa ukkostaa parhaimmillaan 180 päivää vuodessa, siellä tosin salamat korkealla olevia harmittomia pilvisalamoita. Keskieuroopassa ukkostaa huomattavasti enemmän ja rajummin, samoin amerikanmaassa, jossa muutenkin kaikki on isompaa. Tuolta näkee missä ukkostaa: https://www.lightningmaps.org/?lang...;z=5;y=37.4923;x=-91.1646;d=2;dl=2;dc=0;tr=1;
Sähköverkosta tulevia ylijännitepiikkejä ei nykyään paljoa tule kun verkon suojaukset ovat parantuneet mutta sopivasti osuva salama voi paikalisesti tehdä kovia piikkejä. Niitä vastaan kannattaa pistorasioihin tökkiä halpoja ylijännitesuojia, mielellään pari-kolme vaihetta kohti.
Hiukkasen ihmetyttää miksi "ukkosenjohdattimella" oikein houkutellaan salamaa iskemään taloon ja etenkin sähkökaapin kautta talon perustuksiin?
Jossain on rakeetkin isompia
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
No, talo sinällään on ukkosen kannalta maapotentiaalissa joka tapauksessa ja houkuttelee ukkosta riippumatta maadoituksista ja ukkosjohdattimista. Jos salama pääsee purkautumaan riittävän paksua johdinta talon ulkopuolelta suoraa reittiä kunnon maadoitukseen rakennuksen ulkopuolelle ja sähkölaitteet on suojattu talon sisällä kerroksittain maattamalla ja ylijännittesuojilla (maakaapeliliitäntä verkkoon päin auttaa paljon ilmakaapeliin verrattuna tässä suhteessa huomattavasti), salamaniskusta ei välttämättä ole suurta haittaa. Haitta on paljon suurempi, jos salama purkautuu katolta rakennuksen sähköä huonosti johtavien rakenteiden kautta, jolloin niiden kuumeneminen ja syttyminen tuleen ja sisällä olijoiden sähkötapaturmavaara on ilmeinen.
Sinnehän salama ns. iskee mistä helpoitten pääsee maihin. Joskus helpoin reitti menee kuivaa puuseinää pitkin.
Kun taajamassa on paljon taloja lähekkäin niin nuo maadoitusjärjestelmät kyllä toimii mutta haja-asutusalueella yksinäinen talo on melkeimpä pommi salamavirran suhteen.
Kun taajamassa on paljon taloja lähekkäin niin nuo maadoitusjärjestelmät kyllä toimii mutta haja-asutusalueella yksinäinen talo on melkeimpä pommi salamavirran suhteen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Meillä tulee viimeiset 10 metriä. On ukkonen pieniä tuhoja tehnyt mutta ei suurempia kun herkkiä laitteita on kytketty irti.
eipä maahan kaivettu kaapeli suojannut mitenkään appi-ukon kämppää kun salama iski pihapuuhun, josta jatkoi n.5m talon syöttökaapeliin. 4x10mm2 tai 4x6mm2 kaapeli oli jännän näköinen kun sen sisältä on kupari sulannut ja tunketunut ulos 3cm välein, nurmikko oli kääntynyt ylös ja pihalaatat nouseet kaapelireitiltä. Koko sähkökaappi oli kypsä ja meni vaihtoon, valaisimet tippui katosta kun löi kattorasioista läpi. Käytännössä kaikki sähkölaitteet hajosivat, tai vanha liesi-uuni tais säilyä ehjänä.
Siinä ei mitkään ukkos suojat auta kun tuo iskee kohdalle
Siinä ei mitkään ukkos suojat auta kun tuo iskee kohdalle
Joskus lapsena olin tuollaisessa haja-asutusalueen yksinäisen talossa tyypillisen talousmetsikön sisällä ja kappas, salama iski viereiseen puuhun ja siitä pitkin maan pintaa talon sokkeliin, josta räjähti irti nyrkinkokoinen pala salaman lämmittämänä. Talo ei syttynyt tuleen, kun kävi noin onnellisesti, mutta puu kuoriutui pintaturpeen ohella sen verran ilkeästi, ettei jälkeen päin ollut epäilystäkään tapahtumien kulusta. Sisälle tuli silti aikamoinen katku ja räsäys oli todellakin räjähdys.
Kyllä yksinäiseen taloon voi rakentaa kunnon ukkossuojauksen, mutta ei yksi maatettu kaapeli auta, vaan ainakin kaikkiin kulmiin tarvitaan suora maadoitusjohto katon yläpuolelta taloa ympäröivään rengasmaajohtoon, joka on puolestaan maatettu kunnolla johtavaan kerrokseen riittävän "tukevalla" yhteydellä tasaisesti useammalta puolelta. Katollekin tarvitaan jonkinlaisia pinnasta irrallisisa yläpuolisia päämaadoitusjohtoon yhdistettyjä lisäsieppareita. Maadoittamaton tai huonosti maadoitettu peltikatto on kaamea viritys ukonilmalla missä tahansa rakennuksessa.
Vähän erimieltä maadoittamattomasta katosta. Mulla on tontilla useita maadoittamattomia kattoja, suurin ehkä 700 m2 ja ollut paikallaan jo 60 vuotta. Sen lähellä ei ole edes suuria puita. Joskus miettinyt että tuon kokoinen peltikatto pitäis olla jo kapasitiivisesti maadoitettu ja siten otollinen salamalle. Virallisesti maadoitettuna se olis melkoinen salama-antenni.
Puut suojaa rakennusta tietyllä tavalla; mitä voimakkaampi salama sitä isompi salama säde. Muistaakseni 5 kA:n salama voi mutkitella vain suuremmisa kuin 20 m pätkissä ja 30 kA:n salamalla taisi olla n. 100 m luokkaa. Ts. heikompi salama pääsee iskemään "ahtaampaan tilaan esmes puiden tai rakennusten väliin. Salaman epäsuora isku voi kuitenkin tulla maata pitkin mihin tahansa.
Puut suojaa rakennusta tietyllä tavalla; mitä voimakkaampi salama sitä isompi salama säde. Muistaakseni 5 kA:n salama voi mutkitella vain suuremmisa kuin 20 m pätkissä ja 30 kA:n salamalla taisi olla n. 100 m luokkaa. Ts. heikompi salama pääsee iskemään "ahtaampaan tilaan esmes puiden tai rakennusten väliin. Salaman epäsuora isku voi kuitenkin tulla maata pitkin mihin tahansa.
Pumppu-Ansu
Aktiivinen jäsen
Näinhän se on. Mutta pienempiä tällejä tulee useammin kuin täystuhotällejä. Ukkossuojat toimii silloin ihan ok. Vähän sama kuin turvavyöt autossa. Ne suojaa useimmiten ja pelastaa hengen mutta jos tulee totaalinen nokkakolari rekan kanssa niin voi sentään. Kukaan ei liene jätä turvavyötä käyttämättä sen takia että "no kun se ei pelasta rajulta nokkakolarilta".
Tuo on täyttä puppua. Jos salama on kattoon iskeäkseen, niin se iskee riippumatta ennakkoyhteydestä maahan. Tuollainen maadoittamaton levykondensaattori pikemminkin voi helpottaa esisalamavärähtelyn kanavan aukeamista pääpurkaukselle.
Mietipä lentokoneita, jotka ovat jatkuvasti alttiina eri puolilla maailmaa jatkuvalle salamanisku-uhalle, jos sopiva sää osuu kohdalle. Eivät nuo salamaniskuista normaalisti kärsi, olkoon salaman voima millainen hyvänsä, eikä elektronikkakaan vioitu. Kaikki perustuu rungon maadoituksen kaltaiseen suojavaippaan ja "ulos pistävän" elektroniikaan suojaamiseen ylijännitesuojilla maadoittamalla faradyn häkin kaltaiseen johtavaan ulkovuoraukseen ja muilta osin kapseloimalla kriittiset osat vaipan sisäpuolelle. Lentokoneeseen iskevän ja sen lävitse toisesta päästä jatkavan salaman energia kulkee pitkin ulkovuorausta aiheuttamatta edes merkittäviä jälkiä pintamaaliin.
Salama iski pihassa seisovaan mäntyyn, 30m keittiön ikkunasta. Kaikki johdot menevät metrin syvyydessä ehkä 2m tästä puusta (nykyään kaadettu). Huomasin samana päivänä että digiboxin hdmi liitin oli pimeänä, joutui ottamaan scart käytöön. Jonkun ajan päästä huomattiin että blueray soitin oli täysin mykkä, varmaan salamaan sekin kuollut. Molemmat olivat ylijännite (vai mitä onkaan) suojan takana.
Nurmikosta näki iskun jäljiltä mistä puun juuret menivät ja myöhemmin syksyllä niistä "raidoista" lykkäsi aivan p...sti pientä sientä, puu ei päällisin puolin pahemmin kärsinyt
Nurmikosta näki iskun jäljiltä mistä puun juuret menivät ja myöhemmin syksyllä niistä "raidoista" lykkäsi aivan p...sti pientä sientä, puu ei päällisin puolin pahemmin kärsinyt
NOAAn tutkimuslentokoneeseen oli salama tuikannut tuumasen reijän, kuva oli otettu maassa joten isku ei vaikuttanut koneen toimintaan, ainakaan pahemmin.
Hämeenlinnan Tuuloksessa salama oli iskenyt Eerolan lasten autoon, kertoivat että kaikki meni ensin siniseksi, auton mittarit meni hetkeksi ihan sekaisin, samoin radio. Mittarit ja radio olivat hetken päästä toipuneet mutta kaksi rengasta oli tyhjentyneet.
On siinä jotain perää. Kaapelointi ei ole mikään ehdoton turvatekijä. Jossain muistaakseni todettiin että voi olla jopa pahempi ottamaan salaman indusoimaa virtaa vastaan. Pientalo asukkaan kaapeli ottaa mielellään lähistön puuhun osuneen salaman virrasta osansa ja johtaa sen talon perustuksiin.
Salamavirta on veikeetä ainetta. Se ei oikein tottele sähköopin sääntöjä.
Yksi veikeä ilmiö mm. se että repii mutkittelevat johdot seiniltä tai tekee seinään nyrkin kokoisia reikiä tasa välein. Kaverin teräsvaijeri pyykkinaru oli palanut 60 senttisiksi pätkiksi, samaisessa iskussa oli irrallinen naulalaatikko alkanut kytemään aittarakennuksessa. Naapuri kylältä kuulin että siellä oli piikilanka-aitaa mennyt 10 sentin pätkiksi.
.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Joitain vuosia sitten naapuristossa yritti palaa 60-luvun loiva kattoinen puutalo.
Salama löi viereiseen vaahteraan ja siitä antenniin ja johtoa pitkin makkariin.
Talo oli myynnissä ja tyhjillään joten heti ei ollut tietoa mitä tapahtui. Myöhemmin kun räystään alta alkoi tulemaan savua olikin jo kiire. Naapuriasukas soitti palokunnan.
Antennirasiasta jonkinlainen kytöpalo. En muista oliko purut eristeena.
Talossa on vieläkin asukkaat mutta jotain remppaahan siellä jouduttiin tekemään.
Salama löi viereiseen vaahteraan ja siitä antenniin ja johtoa pitkin makkariin.
Talo oli myynnissä ja tyhjillään joten heti ei ollut tietoa mitä tapahtui. Myöhemmin kun räystään alta alkoi tulemaan savua olikin jo kiire. Naapuriasukas soitti palokunnan.
Antennirasiasta jonkinlainen kytöpalo. En muista oliko purut eristeena.
Talossa on vieläkin asukkaat mutta jotain remppaahan siellä jouduttiin tekemään.
Pilvien välillä iskevä kunnon salama toki usein aiheuttaa vaurioita etenkin lentokoneen tutkakupuihin ja vastaaviin huonosti johtaviin komponentteihin ja alumiinirungossakin on heikosti johtavia kohtia. Tuo autoesimerkki on todella hyvä, kun heikoin kohta ovat todellakin renkaat, joiden ominaisvastus on salaman purkausreitillä suurin. Sähkölaitteet tyypillisesti häiriintyvät ja useasti vikaantuvatkin yksinkertaisen faradayn häkin sisällä salaman aiheuttamasta suurtaajuisesta radiopurkauksesta. Paremmin suojatuissa sisäkkäisiä kerroksia on enemmän (kolmesta ylöspäin) ja kaikki välttämättömät galvaanisesti kytketyt tai huonon eristysvastuksen muut yhteydet tuodaan kerros kerrallaan sisäkkäisten maadoituskerrosten välillä ja jokaisella kerrosvälillä on sisempään kerrokseen maadoitettu ylijännitesuojaus. Kerroksethan puolestaan maadoitetaan sisemmästä seuraavaan ulompaan mahdollisimman symmetrisesti säteittäin keskikohtaan nähden.
Jonkin verran kiinnostaa nämä salama-jutut kun kakarana sain salaman iskua niskaani.
( Olin isännän heinätyämaalla avotraktorilla ja seiväskuormalla hommissa. Seuraava muistikuva oli että näin sumeasti sinisen ja vihreän rajapinnan. Sain siitä huolimatta pysäytettyä koneen ja pääsin alas. Näkö alkoi palata mutta kaaduin maahan. Ihan käsittämätöntä oli kun isäntä nosti heiniä pois seipäältä vaikka tarkoitus oli päinvastainen? Voiko reaali elämässä mitenkään "filmi pyöriä" taaksepäin? Muu porukka seisoi miltei paikoillaan mutta tuntui että puhuvat venäjää tai tanskaa, vai menikö sekin takaperin: "Åögö göögerö, harashoo". Tajunta alkoi palata ja huomasin että se purettava seiväs savusi ja oli pirstaleina. Muu porukka kertoili suomenkielellä kuinka olivat nähneet salaman menevän maata pitkin metsään päin niin että karikkeet pölisi.)
Tapauksen jälkeen oli niska ja persukset pitkään kipeänä. Mitään supervoimia tai huippu-älykkyytä en tuosta saanut, pikemminkin päin vastoin. Enkä enää usko että sähköiskuille voi tulla immuuniksi.
Puhuin edellä salamasäteestä, ohessa pari esitelmää varten piirtämääni kuvaa. Mitä voimakkaampi salamavirta, sen suorempaan se pyrkii kulkemaan myös silloin kun johtavaa materiaalia ei ole. Silloin kuiva puuseinäkin toimii johtimena. Virran tiheys on niin suuri että sähkö kulkee pitkälti "skin-efektinä", suuresta tiheydestä johtuen virta pyrkii kaikkia muitakin reittejä pitkin maahan . Vaikka havainnoitsija näkee selkeän virran aiheuttaman salaman niin sähköä purkautuu maata kohti myös lähi ympäristössä ilman näkyvää salamaa.
Toinen salamavirtaan liittyvä asia on virran järjetön nousunopeus, mikrosekunneissa up to 20 -30 kA. Siitä seuraa voimakas magneettikentä, joka indusoi voimakkaasti virtaa kaikkialle mihin nyt sähköä voi indusoitua, vaikkapa siihen yksinäiseen naulalaatikkoon joka alkaa palaa. 30 kA:n virta aiheuttaa 1 ohmin vastukseen 30 000 Voltin jännitehäviön.
Virran laskunopeus on hiukan hitaampi mutta silti indusoituneisiin kohteisiin syntyy erilaisia resonansseja, joka johtaa ilmeisesti siihen että vaijeripyykkinarukin palaa tasmittaisiksi pätkiksi.
( Olin isännän heinätyämaalla avotraktorilla ja seiväskuormalla hommissa. Seuraava muistikuva oli että näin sumeasti sinisen ja vihreän rajapinnan. Sain siitä huolimatta pysäytettyä koneen ja pääsin alas. Näkö alkoi palata mutta kaaduin maahan. Ihan käsittämätöntä oli kun isäntä nosti heiniä pois seipäältä vaikka tarkoitus oli päinvastainen? Voiko reaali elämässä mitenkään "filmi pyöriä" taaksepäin? Muu porukka seisoi miltei paikoillaan mutta tuntui että puhuvat venäjää tai tanskaa, vai menikö sekin takaperin: "Åögö göögerö, harashoo". Tajunta alkoi palata ja huomasin että se purettava seiväs savusi ja oli pirstaleina. Muu porukka kertoili suomenkielellä kuinka olivat nähneet salaman menevän maata pitkin metsään päin niin että karikkeet pölisi.)
Tapauksen jälkeen oli niska ja persukset pitkään kipeänä. Mitään supervoimia tai huippu-älykkyytä en tuosta saanut, pikemminkin päin vastoin. Enkä enää usko että sähköiskuille voi tulla immuuniksi.
Puhuin edellä salamasäteestä, ohessa pari esitelmää varten piirtämääni kuvaa. Mitä voimakkaampi salamavirta, sen suorempaan se pyrkii kulkemaan myös silloin kun johtavaa materiaalia ei ole. Silloin kuiva puuseinäkin toimii johtimena. Virran tiheys on niin suuri että sähkö kulkee pitkälti "skin-efektinä", suuresta tiheydestä johtuen virta pyrkii kaikkia muitakin reittejä pitkin maahan . Vaikka havainnoitsija näkee selkeän virran aiheuttaman salaman niin sähköä purkautuu maata kohti myös lähi ympäristössä ilman näkyvää salamaa.
Toinen salamavirtaan liittyvä asia on virran järjetön nousunopeus, mikrosekunneissa up to 20 -30 kA. Siitä seuraa voimakas magneettikentä, joka indusoi voimakkaasti virtaa kaikkialle mihin nyt sähköä voi indusoitua, vaikkapa siihen yksinäiseen naulalaatikkoon joka alkaa palaa. 30 kA:n virta aiheuttaa 1 ohmin vastukseen 30 000 Voltin jännitehäviön.
Virran laskunopeus on hiukan hitaampi mutta silti indusoituneisiin kohteisiin syntyy erilaisia resonansseja, joka johtaa ilmeisesti siihen että vaijeripyykkinarukin palaa tasmittaisiksi pätkiksi.
Eli maadoitukset ja ukkosenjohtimet pitää vetää suorana ja oikeaan suuntaan, jos on tarkoitus, että salamavirta kulkee niitä pitkin, eikä hyppää sivuun reitille, mitä magneettiset voimat suosivat johdinta pitkin kulkevan reitin sijaan.
Ilmiöthän tulevat vastaan vaatimattomammin myös sähköhitsauksessa, missä virrat ovat suhteessa suuria, vaikkakin salaman virta on vielä kertaluokkia suurempi. Tasavirralla hitsatessa kaari saattaa valita varsin merkillisen suunnan, jos puikon ja maadoitusvirran magneettikentät sitä sivulle imevät. Auringossa taas kaikki tapahtuu salamaan verrattuna vielä lukuisia kertaluokkia voimakkaampana aiheuttaen säännöllisesti lieskapurkauksia, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia sähkölaitteisiin ja näkyvät vähäisempinäkin revontulina.
Sähköasennusmääyksissä liittyen aurinkovoimaloihin on unohdettu mikroinvertterit kokonaan.
Kuriositeettina että kun paneelisto on tehty mikrolla ei sähkömääräysten mukaan kenttä ei tarvitse maadoitusta
suurimpia virheitä on maadoittaa panelit. toiseksi suurin on dc kytkinSähköasennusmääyksissä liittyen aurinkovoimaloihin on unohdettu mikroinvertterit kokonaan.
Kuriositeettina että kun paneelisto on tehty mikrolla ei sähkömääräysten mukaan kenttä ei tarvitse maadoitusta
minulla oli 1 paneli maadoitettu 93esta, se käryytti korpuksi diodit, maadoittamattomat säilyneet jo yli 8 vuotta
en missään tapauksessa laittaisi salamanhoukutinta panelikenttään
Oletko jotenkin onnistunut eristämään panelikentän niin ettei maasta voi siirtyä siihen varausta ukonilmalla?
salama iskee ylhäältä taivaalta, jos olet hitsannut niin tiedät lainalaisuudet, siis kuinka se käyttäytyy
jos se tulee maasta niin miten maadoitus voisi olla eduksi, päinvastoin
joka vuosi ainakin yksi puu on saanut salamasta.
johtuu siitä kun se on hyvin maadoitettu. salama ei suinkaan iske lähimpänä olevaan puuhun vaan parhaiten maadoitettuun, siihen kentien himan alempana olevaan kosteammassa paikassa kun hyvinkin vieressä olevaan kalliolla kuivaan mäntyyn taasen ei.
maadoitetussa pistorasiassa oleva laite tuhoutuu 90% suuremmalla varmuudella kuin maadoittamattomassa ja pihalla oleva kytkemätön samainen laite ei vaurioidu varmasti.
suomessa sähkökytkentä ei ole paras mahdollinen ukkosen suhteen, kelluva olisi parempi
johtuu siitä kun se on hyvin maadoitettu. salama ei suinkaan iske lähimpänä olevaan puuhun vaan parhaiten maadoitettuun, siihen kentien himan alempana olevaan kosteammassa paikassa kun hyvinkin vieressä olevaan kalliolla kuivaan mäntyyn taasen ei.
maadoitetussa pistorasiassa oleva laite tuhoutuu 90% suuremmalla varmuudella kuin maadoittamattomassa ja pihalla oleva kytkemätön samainen laite ei vaurioidu varmasti.
suomessa sähkökytkentä ei ole paras mahdollinen ukkosen suhteen, kelluva olisi parempi
Tämän vuoksi eräs radioamatööri ei koskaan maadoittanut 30m korkeaa mastoaan. Ukkosella salama paukutteli lähistön kuusiin jotka olivat matalampia. Laitteet säilyi ehjänä. Sillähän ei kait pitäisi olla väliä onko varaus negatiivinen vai positiivinen? Ainakin ESD hommissa on tullut nähtyä molempia.
Pistoriasiaan liitettävissä ylijännitesuojissa onkin maadoituskontakti, jonka tarkoitus on välttää virran kiertäminen maahan laitteen kautta tarjoamalla sille lyhyempi reitti.
Mutta selitäpä tämä:
Maadoitettuun pistorasiaan tulee suomalaisessa sähköverkossa kaksi maajohtoa. Toisen nimi on nollajohto ja toisen suojajohto. Kumpikin on yhtä paksu ja kumpikin menee käytännössä samaa reittiä samaan maa elektrodiin maassa.
Kuinka tuosta lähtökohdasta voidaan vetää sellainen johtopäätös, että pistoraisaan tulevien maajohtojen määrä vaikuttaisi siihen, miten suurella todennäköisyydellä laite tuhoutuu salaman iskusta?
Oma kokemukseni on se, että laite, johon tulee johtoja useammasta kuin yhdestä suunnasta tuhoutuu paljon suuremmalla varmuudella kuin laite, johon ei tule. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelinmodeemit ja televisiot. Useampi johto muodostaa silmukan, johon syntyy voimakas virta lähelle osuvasta salamasta vaikka salaman virta ei edes kulkisi sen piirin kautta.
se jatkuu kahtena ja maadoittamaton laite kuten esmes tv on liitetty maadoittamattomana ja näkee tulon kelluvana tn-s järjestelmässä nousukaapelista saakka ja laitteen sisällä kun ei ole suojamaata syntyy sinne huomattavasti vähemmän magneettikenttiä eikä laitteen suojamaan kautta purkaus voi enää jatkua kun sitä ei ole kuten vaikkapa atx koppa josta purkauksen on mahdollista helposti jatkua vaikkapa suojattua rj45 kaapelia pitkin edelleen reitittimeen jne
riittääkö? rautalangaksi
Benjamin Franklin taisi kehittää ukkosen johdattimen 1700-luvulla, kun rakennukset paloivat tai kärsivät muita vaurioita ukkosella salamaniskusta.
Nykyään se lienee käytössä kaikissa riskialttiissa rakennuksissa tai vastaavissa.
Aurinkopaneeliasennuksissa potentiaalintasaus on nykyään vaatimus käyttöönottotarkastuksessa. Joku minua viisaampi on todennut että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Nykyään se lienee käytössä kaikissa riskialttiissa rakennuksissa tai vastaavissa.
Aurinkopaneeliasennuksissa potentiaalintasaus on nykyään vaatimus käyttöönottotarkastuksessa. Joku minua viisaampi on todennut että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.