Sähköntuonti Venäjältä Suomeen päättyi Ukrainan sotaan – Fingrid: ”Itä-Suomeen mahtuisi uusi sähköntuotantolaitos”

[janti]

Fingridin Jussi Jyrinsalon mukaan tuuli- ja ydinvoiman keskittyminen länsirannikolle voi aiheuttaa pullonkauloja.

Sähköntuonti Venäjältä Suomeen päättyi Ukrainan sotaan – Fingrid: ”Itä-Suomeen mahtuisi uusi sähköntuotantolaitos”

Fingridin Jussi Jyrinsalon mukaan tuuli- ja ydinvoiman keskittyminen länsirannikolle voi aiheuttaa pullonkauloja.

yle.fi

 

[Espejot]

Ottavat vaan tuet ja voimala jää rakentamatta... nauravat vain matkalla matkalla pankkiin, näin olen kuullut sanottavan.

 

[janti]

Ottavat vaan tuet ja voimala jää rakentamatta... nauravat vain matkalla matkalla pankkiin, näin olen kuullut sanottavan.

Kuka nyt ottaa tuet linkin uutisen mukaan?

 

[Mikkolan]

Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen.

– Tällä hetkellä tämä ei ole vielä suuri ongelma, sillä Suomen sähkönsiirtoverkko on todella vahva, sanoo Nikkanen.

Onko se nyt vahva vai heikko?

 

[Espejot]

Kuka nyt ottaa tuet linkin uutisen mukaan?

Datakeskukset on mainittu. Kukaan ei koskaan ota tukia mutta silti niitä annetaan, näin olen useasti lukenut. Mutta jos voimaloita aioitaan rakentaa markkinarahalla niin mihin tarvitaan tämä ulostulo?

 

[janti]

Datakeskukset on mainittu.

Siis datakeskus ottaa tuet mutta ei rakenna voimalaa?

 

[Espejot]

Siis datakeskus ottaa tuet mutta ei rakenna voimalaa?

Siis eikö voimalan rakentamiseen oteta tukea vastaan - olisi ensimäinen kerta kun näin käy mikä mahtaa olla Fingridin ulostulon motiivi kun datakeskukset on mainittu.

 

[tet]

Siis eikö voimalan rakentamiseen oteta tukea vastaan - olisi ensimäinen kerta kun näin käy mikä mahtaa olla Fingridin ulostulon motiivi kun datakeskukset on mainittu.

Mistä päättelit, että Ylen juttu oli Fingridin ulostulo? Voisiko olla vain juttuköyhän päivän pöyhäisy toimittajalta?

 

[Espejot]

Mistä päättelit, että Ylen juttu oli Fingridin ulostulo? Voisiko olla vain juttuköyhän päivän pöyhäisy toimittajalta?

En usko että Yle voi panna Fingrisille sanoja suuhun että kyllä ovat varmasti valinneet sanansa. Enkä usko että datakeskukset on mainuttu ihan sattumalta. Jätän "eipä yllätä" kommentin siihen kun hanke julkaistaa. Mutta jos puntaroidaan asiaa teknisestä näkökulmasta niin minkälainen yksi voimala kattasi Venäjän tuonnin - että oikeastaan se mitä ei sanota on mielenkiintoisempaa. Toimitajan pöyhäisyssä - tai Fingridin ulostulossa - on vahva yhteiskunnalinen tuoksu.

 

[janti]

Lappeenrannan Energialla on aiemmin ollut kiinnostusta pienydinvoimaan

(maksumuuri)

Pienydinvoimala maksaisi jopa 350 miljoonaa euroa – Lappeenrannan Energia vetäytyy hankkeesta

Pienydinvoimala ei välttämättä sijoitukaan Lappeenrantaan. Lappeenrannan Energian toimitusjohtajan Arto Nikkasen mukaan pilottilaitoksen korkeat kustannukset kaatuisivat kaukolämpöasiakkaiden maksettaviksi.

www.esaimaa.fi

EPV:n kaasumoottori hanke Lappeenrannassa. Tuolle saisi varmaankin tukea jos toimisi biokaasulla.

EPV selvittää kaasumoottorivoimalaitoksen rakentamista Lappeenrantaan

Uuden kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupamenettely on käynnissä.

www.lappeenrannanenergia.fi

 

[tet]

En usko että Yle voi panna Fingrisille sanoja suuhun että kyllä ovat varmasti valinneet sanansa. Enkä usko että datakeskukset on mainuttu ihan sattumalta.

Ilmeisesti ei tullut sitten luettua tuota juttua kuitenkaan, vaan kommentoit lonkalta? Jos olisit lukenut jutun, tietäisit, ettei siinä Fingridin edustaja puhunut sanaakaan datakeskuksista.

 

[Espejot]

Lappeenrannan Energialla on aiemmin ollut kiinnostusta pienydinvoimaan

(maksumuuri)

Pienydinvoimala maksaisi jopa 350 miljoonaa euroa – Lappeenrannan Energia vetäytyy hankkeesta

Pienydinvoimala ei välttämättä sijoitukaan Lappeenrantaan. Lappeenrannan Energian toimitusjohtajan Arto Nikkasen mukaan pilottilaitoksen korkeat kustannukset kaatuisivat kaukolämpöasiakkaiden maksettaviksi.

www.esaimaa.fi

EPV:n kaasumoottori hanke Lappeenrannassa. Tuolle saisi varmaankin tukea jos toimisi biokaasulla.

EPV selvittää kaasumoottorivoimalaitoksen rakentamista Lappeenrantaan

Uuden kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupamenettely on käynnissä.

www.lappeenrannanenergia.fi

Kaasulaitos ei istu kokonsa puolesta Fingridin edustajan mainitsemaan tarpeeseen ja tuotantovoimalaan. Entäs pienydinvoimala, kykeneekö se korvaamaan Venäjän tuonnin? Juttua ei pääse lukemaan koska maksumuuri niin kokoluokka jää auki.

Ilmeisesti ei tullut sitten luettua tuota juttua kuitenkaan, vaan kommentoit lonkalta? Jos olisit lukenut jutun, tietäisit, ettei siinä Fingridin edustaja puhunut sanaakaan datakeskuksista.

Tarkkaa sanamäärä ei voida laskea koska jutussa ei ole suoraa lainausta mutta jos juttua on uskominen niin datakeskukset on mainittu joten sanamäärä on vähintääm yksi, todennäköisesti enemmän.

"Suuret kulutuskohteet kuten datakeskukset laukaisevat Jussi Jyrinsalon mukaan lähes aina kantaverkon vahvistamisen tarpeen."

 

[korsteeni]

jospa datakeskuksissa käy kuten minulla kotiakuissa.
en tarvitse kaupallisia kotiaakuja tai paremminkin sähkönmyyjän reserviä kun on omat akut ja oma reservi.

ehkä "kotidatakeskukset" vieläkin tehokkaammalla verkostoitumisella ja laitteiden kehityksen myötötä korvaavatkin datakeskukset joihin jäisi vain kriittisimmät esmes pankkipalvelut eikä jonninjoutavat tavisten juorukyselyt.

 

[Espejot]

Ahaa, siis myös Lappeenrantaan tulee datakeskus. Tämä asettaa ”Itä-Suomeen mahtuisi uusi sähköntuotantolaitos” puheet hieman uuteen valoon.

Louhintahiekka Polarnoden pääkumppanina Lappeenrannan datakeskushankkeen esirakentamisessa | Louhintahiekka Oy

Pilvilaskentayhtiö Nebius rakentaa Lappeenrantaan 310 megawatin datakeskuskampuksen, josta valmistuessaan tulee yksi Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan keskittyvistä datakeskuksista. Pajarilan alueella käynnistyneissä esirakentamistöissä Polarnoden pääkumppanina toimii Louhintahiekka Oy.

www.sttinfo.fi

 

[Lappanen]

Onko se nyt vahva vai heikko?

Ei kumpikaan, vaan todella vahva

 

[janti]

Tässäpä sitten alla se "savuava ase" josta lehtijutut lähtivät liikkeelle.

---

Mäntsälä mukana – Gasgrid kartoitti parhaat sijainnit kaasumoottorilaitoksille

Korkeimman pistemäärän saaneita, kaasumoottorien sijaintikohteiksi soveltuvia yli kahden hehtaarin vapaita teollisuustontteja löytyi Hyvinkäältä, Helsingistä, Keravalta ja Mäntsälästä.

Energia | Mäntsälä mukana – Gasgrid kartoitti parhaat sijainnit kaasumoottorilaitoksille

Korkeimman pistemäärän saaneita, kaasumoottorien sijaintikohteiksi soveltuvia yli kahden hehtaarin vapaita teollisuustontteja löytyi Hyvinkäältä, Helsingistä, Keravalta ja Mäntsälästä.

www.mantsalanuutiset.fi

Gasgrid kartoitti parhaat sijainnit kaasumoottorilaitoksille – tavoitteena tukea sähkön riittävyyttä kulutuksen kasvaessa​

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid on tunnistanut laajasti potentiaalisia sijaintikohteita kaasumoottorilaitoksille ja teolliselle toiminnalle Suomen kaasunsiirtoverkon alueella. Selvityksen taustalla on nopeasti kasvava sähkönkulutus sekä tarve vahvistaa energiajärjestelmän toimintavarmuutta ja liittämiskykyä. Työ tehtiin yhteistyössä kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa.

Gasgrid kartoitti parhaat sijainnit kaasumoottorilaitoksille – tavoitteena tukea sähkön riittävyyttä kulutuksen kasvaessa - Gasgrid

Kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid on tunnistanut laajasti potentiaalisia sijaintikohteita kaasumoottorilaitoksille ja teolliselle toiminnalle Suomen kaasunsiirtoverkon alueella. Selvityksen taustalla on nopeasti kasvava sähkönkulutus sekä tarve vahvistaa energiajärjestelmän toimintavarmuutta ja...

gasgrid.fi

https://gasgrid.fi/wp-content/uploads/2026/05/Tiivistelma-Gasgridin-kaasumoottori-ja-datakeskusselvityksen-tuloksista.pdf

 

[Mikki]

Kaasumoottorivoimaloita kyllä kipeästi tarvitaan.

Mutta homma ei nykysysteemissä voi toimia kaupallisella pohjalla... Ellei toki ensin sallita sähköverkon kriisiytyä ja sitten kun hinnat on taivaissa, tulee niistä voimaloista kannattavia.

Tätä ei ole oikeasti päätetty, että onko se yhteiskunnan tehtävä taata kohtuullisen hintainen sähkö vai ei.

 

[Hempuli]

Kaasumoottorivoimaloita kyllä kipeästi tarvitaan.

Mutta homma ei nykysysteemissä voi toimia kaupallisella pohjalla... Ellei toki ensin sallita sähköverkon kriisiytyä ja sitten kun hinnat on taivaissa, tulee niistä voimaloista kannattavia.

Tätä ei ole oikeasti päätetty, että onko se yhteiskunnan tehtävä taata kohtuullisen hintainen sähkö vai ei.

Sähköntuotanto ei voi toimia kaupallisella pohjalla, koska jakeluverkko ja myyntikanava eivät pysty erottamaan eri tavoin tuotettua sähköä toisistaan samaan tapaan kuin luomu- ja tehotuotanto maataloudessa.

 

[Mikki]

Toki jos talvikaudella keskihinta pyörii euron päällä, niin saattaisi kannattaa seisottaa voimaloita 8kk vuodesta.

Riittävän paljon vain superkalliita päiviä. Sitä tilannetta tässä ollaan toki rakentamassa, kun kulutuskohteita tulee kuin sieniä sateella, mutta lieneekö koko Suomessa olevan YHTÄKÄÄN sääriippumatonta voimalaa rakenteilla?

 

[Arisoft]

Sähköntuotanto ei voi toimia kaupallisella pohjalla, koska jakeluverkko ja myyntikanava eivät pysty erottamaan eri tavoin tuotettua sähköä toisistaan samaan tapaan kuin luomu- ja tehotuotanto maataloudessa.

Tapahtuuhan se "erottelu" pääosilleen vartin jaksoissa. Samaa tapahtuu kaasuverkossakin. Se mitä kulutat pitää toimittaa verkostoon toisaalla. Kaasuputkessa tosin ei ole niin kriittinen tuo ajoitus kuin sähkössä koska putki on itsessään iso varasto.

 

[Hempuli]

Sähköntuotanto ei voi toimia kaupallisella pohjalla, koska jakeluverkko ja myyntikanava eivät pysty erottamaan eri tavoin tuotettua sähköä toisistaan samaan tapaan kuin luomu- ja tehotuotanto maataloudessa.

Tarkoitin sitä, että kun maitoa tuotetaan, jaellaan ja myydään, niin ostaessasi luomumaitoa, purkissa on luomumaitoa. Kun ostat tuulisähköä, niin jakeluverkko ja myyntikanava ei voi erottaa tuulisähköä hiilisähköstä.

Teknisesti sähkö on samanlaista, oli se tuuli- tai hiilisähköä. Tuotteena ne ovat erilaisia. Tuulisähkön saatavuus vaihtelee sään mukaan ja hiilisähkön saatavuus voimalan huoltojen puitteissa. Koska ne ovat eri tuotteita, niin hinnankin pitäisi olla eri. Se vaan ei jakeluverkon ja myyntikanavan puolesta ole mahdollista. Siksi kaupallisuus ei voi toimia, kun eri tuotteita myydään yhtenäisellä hinnalla. Halvemman tuotteen ominaisuuksiin kuuluu vaihteleva saatavuus, mikä olisi myrkkyä useimmille sähkön kuluttajille.

 

[tet]

Tarkoitin sitä, että kun maitoa tuotetaan, jaellaan ja myydään, niin ostaessasi luomumaitoa, purkissa on luomumaitoa. Kun ostat tuulisähköä, niin jakeluverkko ja myyntikanava ei voi erottaa tuulisähköä hiilisähköstä.

Tämä käsitys on virheellinen, kyllä päästötön voidaan erottaa päästöllisestä. Se keino on alkuperätakuu. Kaikelle päästöttömälle sähkölle voidaan hakea (ja haetaan) alkuperätakuu, ja ostamalla alkuperätakuun saat sen takuun kattaman määrän päästötöntä sähköä. Sillä, minne elektronit verkossa virtaavat, ei ole merkitystä alkuperätakuun ansiosta. Elektroneja ei voida seurata, alkuperätakuita voidaan.

 

[Hempuli]

Eli kun tyynenä pakkaspäivänä lämmitys on vastukset punaisena, niin mittarin läpi tulee tuulella tuotettua sähköä?

 

[tet]

Eli kun tyynenä pakkaspäivänä lämmitys on vastukset punaisena, niin mittarin läpi tulee tuulella tuotettua sähköä?

Ei. Alkuperätakuun käyttöjakso on yksi vuosi sähkön tuotantoajankohdasta eteenpäin. Alkuperätakuu takaa siis päästöttömän energian, ei päästötöntä tehoa. Sitä ei pidä sotkea keskusteluun sähkön tuotantotehon riittävyydestä noina lähes legendaarisina tuulettomina pakkaspäivinä. Alkuperätakuun merkitys on ilmastosyistä tarvittavassa hiilipäästöjen vähentämisessä, ja onneksi ilmakehä sen verran puskuroi hiiltä, ettei se ilmasto ihan varttitunnissa, eikä muutamassa päivässäkään, keikahda selälleen jos päästöä tulee hetken enemmän. Vuositason balansointi on riittävä ilmaston kannalta, mihin päästöttömällä sähköllä tähdätään.

 

[Hempuli]

Nyt ymmärsin. Alkuperätakuu on ihan oma tuotteensa. Hinta ja käyttötarkoitus on eri. Se ei ratkaise ongelmaa eri tuotteiden myynnistä yhtenäisellä hinnalla mitenkään.

 

[kotte]

Nyt ymmärsin. Alkuperätakuu on ihan oma tuotteensa. Hinta ja käyttötarkoitus on eri. Se ei ratkaise ongelmaa eri tuotteiden myynnistä yhtenäisellä hinnalla mitenkään.

Ratkaisuhan on nimenomaan sähkön energiahinnan nopea vaihtelu (vartti on todellisuudessa aivan liian pitkä aika) ja niin, että hinta seuraa melkein reaaliaikaisesti sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Hnta ja tasapaino on tietenkin markkinaehtoinen yhtälö (eli jos on valmius sovittaa kulutuksensa sekuntipohjalta verkon tilanteeseen, voi saada melkein milloin tahansa sähköä hyvinkin halvalla; muutoin voi joutua maksamaan mitä vain ja tarkka käytettävä teho ratkaisee).

Yleensäkään sähköä eri voi saada edullisesti, ellei ole valmiutta sopeutua siihen, mitä markkinoilta saa (ja kun kulutus ei tätä vastaa, on turvauduttava sähkön varastointiin joko kulutuspaikalla tai ostettuna palveluna verkon varrelta).

 

[Arisoft]

Tämä käsitys on virheellinen, kyllä päästötön voidaan erottaa päästöllisestä. Se keino on alkuperätakuu.

Alkuperätakuu on arvopaperi, jolla ei ole vaikutusta siihen, mistä ja milloin sähkö tulee käyttöösi. Jos tilaat "tuulisähköä" niin se tarkoittaa sitä, että sähköyhtiösi sitoutuu hankkimaan näitä arvopapereita kulutuksesi verran.

 

[kotte]

Alkuperätakuu on arvopaperi, jolla ei ole vaikutusta siihen, mistä ja milloin sähkö tulee käyttöösi. Jos tilaat "tuulisähköä" niin se tarkoittaa sitä, että sähköyhtiösi sitoutuu hankkimaan näitä arvopapereita kulutuksesi verran.

Alkuperätakuu perustuu energian tuottamiseen ja kulutukseen. Tuo rinnastuu suoraan vaikkapa öljyn ja kivihiilen käyttöön. Sähköverkon ja sähkön tuotannon ohella kriittinen suure on tuotettu ja kulutettu teho ja sähkömarkkinat vielä rajoitetummin siihen, että tuotannon ja kulutuksen tehot ovat aina samat ilman edes merkittävää puskurointikykyä.

Kun fossiileista aika jättää, ratkaisevin teknologia on sähkön varastointi yhdistettynä kulutusjoustoon (mikä puolestaan liittyy energian sektorikytkentään) ja tuon on pakko muodostua yhdeksi sähkön hintaan vaikuttavaksi komponentiksi, ellei ole valmis toimiaan balansoidun sähkön kulloisenkin tuotannon ja kulutuksen ehdoilla.

 

[tet]

Kun fossiileista aika jättää, ratkaisevin teknologia on sähkön varastointi yhdistettynä kulutusjoustoon (mikä puolestaan liittyy energian sektorikytkentään) ja tuon on pakko muodostua yhdeksi sähkön hintaan vaikuttavaksi komponentiksi, ellei ole valmis toimiaan balansoidun sähkön kulloisenkin tuotannon ja kulutuksen ehdoilla.

Tuo boldattuhan on totta jo tänä päivänä. Taseselvityksen seurauksena joutuu maksamaan, jos on käyttänyt (tai tuottanut) liikaa tai liian vähän. Ja se tasesähköstä maksettu summa menee juuri esim. akkuvarastoja operoiville tahoille säätösähkön hintana.

 

[kotte]

Tuo boldattuhan on totta jo tänä päivänä. Taseselvityksen seurauksena joutuu maksamaan, jos on käyttänyt (tai tuottanut) liikaa tai liian vähän. Ja se tasesähköstä maksettu summa menee juuri esim. akkuvarastoja operoiville tahoille säätösähkön hintana.

Tukkusähkön käyttäjille toki on. Kuluttajan kohdalla ei Suomessa mikään sähkötuote toistaiseksi toimine tuohon tapaan. Kuluttaja päättää miten paljon kuluttaa eikä hinta nouse välistä progressiivisesti ja toisinaan taas regressiivisesti, jos et kuluta juuri sähköenergiasopimuksessasi määritellyllä teholla (tai sähkön hinnoittelu muuttuisi jopa dynaamisesti sähkön myyjän reaaliaikaisesti jakaman sen hetkisen sähkön teho-hintakäppyrän perusteella eli pelkkä varttihintakaan ei ratkaisisi sähköenergian hintaa, vaan myös kullakin hintajaksolla käytetty keskiteho).

 

[tet]

Tukkusähkön käyttäjille toki on. Kuluttajan kohdalla ei Suomessa mikään sähkötuote toistaiseksi toimine tuohon tapaan. Kuluttaja päättää miten paljon kuluttaa eikä hinta nouse välistä progressiivisesti ja toisinaan taas regressiivisesti, jos et kuluta juuri sähköenergiasopimuksessasi määritellyllä teholla (tai sähkön hinnoittelu muuttuisi jopa dynaamisesti sähkön myyjän reaaliaikaisesti jakaman sen hetkisen sähkön teho-hintakäppyrän perusteella eli pelkkä varttihintakaan ei ratkaisisi sähköenergian hintaa, vaan myös kullakin hintajaksolla käytetty keskiteho).

Toki näin. Ja syyhän tähän on tietysti se, että sähkön vähittäismyyjät eivät ole nähneet tarvetta tuoda markkinoille tällaista tuotetta. Sen tuoma hyöty heidän riskinhallinnalleen lienee pienempi, kuin sen vaatimat investoinnit ja siitä aiheutuva (väistämätön) negatiivinen julkisuus.

 

[kotte]

Toki näin. Ja syyhän tähän on tietysti se, että sähkön vähittäismyyjät eivät ole nähneet tarvetta tuoda markkinoille tällaista tuotetta. Sen tuoma hyöty heidän riskinhallinnalleen lienee pienempi, kuin sen vaatimat investoinnit ja siitä aiheutuva (väistämätön) negatiivinen julkisuus.

Aivan noin. Sähkökauppiaiden liiketoiminnan yksi osakomponentti on ottaa riskiä asiakkaiden puolesta niin, että voivat sitoutua myymään sähköä energiapohjalta joko vuorokausihintasidonnaisesti suhteellisen lievin ehdoin tai vielä lievemmin kiinteällä hinnalla (ja välimuotona kulutusvaikutteisesti). Kun tukkumarkkinoilla ehdot kuitenkin ovat hyvin tiukat ja ulkoiset olosuhteet ovat vielä omiaan lisäämään tästä aiheutuvia tukkusähkön ostoriskejä, ei ole ihme, että kuluttajahinnoissa on väliä tukkuhintoihin ja juuri nuo kasvavat riskit ovat ajamassa eroa entistä suuremmaksi tukkuhintojen ja kuluttajahintojen välillä.