Kesävisa - kompressorin paineen mittaus

[MrCabin]

Tässä vielä ennen kesälaitumille lähtöä kysymys kompressorin paineen mittauksesta.

Alla olevaa kuvan kompressoria pyöräytetään 180 astetta käsin niin että 1. sylinterin mäntä siirtyy yläkuolo pisteestä alakuolo pisteeseen. Mitä näyttää sylinterin kanteen kytketty painemittari kun on saavutettu kompressorin männän kääntökohta alakuolo pisteessä?

PS. Espojet - laitteen toimivuus on testattu ja mittari kalibroitu

 

[kimmok]

Riippuu komp.kunnosta.

 

[Arisoft]

Asiaan liittyen mietin juuri eilen tällaista kysymystä: "Mikä on täysin tyhjän ilmapallon paine?"

Kysymyksestä ei selvinnyt miten nopeasti kampea kierretään ja onko kompressorin ilmansuodatin missä kunnossa.

 

[jussi]

Jos mittari on kompuran "lähdössä", niin mittari näyttää ihan samaa lukemaa kun ennen kääntöäkin. Ehjällä venttiilillä.

 

[Arisoft]

Jos mittari on kompuran "lähdössä"

Kannessahan tuo on. Mutta miten sen saa mitattua juuri silloin "kun on saavutettu kompressorin männän kääntökohta alakuolo pisteessä?"

Jos sen jättäisi siihen asentoon niin oletettavasti se saavuttaisi jossain ajassa täyden ilmanpaineen vaikka vain männän ohivuodosta jos imukanava olisi täysin tukittu. Ellei sitten painepuolen venttiili falskaa.

 

[MrCabin]

Riippuu komp.kunnosta.

Tämä on tietysti ihan selvä ja sen vuoksi laitoin jo alussa PS. Espojetille että laitteen kunto on tarkistettu - siis käytössä on hyväkuntoinen lähes uutta vastaava kompressori. Toinen tarkennus on hyvä lisätä tähän eli mitään imukanavaa ei ole auki ja painemittari on asennettu tiiviinä imuaukkoon ja samoin purkauspuolen venttiili on poistettu ja suljettu tiiviisti vahvalla teipillä ettei sieltä tapahdu mitään virtausta.​

 

[MrCabin]

Asiaan liittyen mietin juuri eilen tällaista kysymystä: "Mikä on täysin tyhjän ilmapallon paine?"

Kysymyksestä ei selvinnyt miten nopeasti kampea kierretään ja onko kompressorin ilmansuodatin missä kunnossa.

Kädellä käännetään sähkömoottorin roottorista eli vaikea sanoa kuinka nopea tuo liike oli. Imusuodatinta ei ole koska kysymyksessä on kylmäkompressori.

 

[Arisoft]

painemittari on asennettu tiiviinä imuaukkon

Tämähän muuttaa koko kysymyksenasettelun. Pari tarkentavaa kysymystä lisää kaasuyhtälön ratkaisemista varten:

Mitä mittari näytti yläkuolokohdassa?
Miten iso sylinterin ja mittarin mittarin kanavan yhteinen tilavuus on yläkuolokohdassa?
Ja miten suuri ko. tilavuus on alakuolokohdassa?
Onko oikein olettaa että sylinterissä on koko toimenpiteen ajan vain kaasumaista ainetta?

 

[MrCabin]

Tämähän muuttaa koko kysymyksenasettelun. Pari tarkentavaa kysymystä lisää kaasuyhtälön ratkaisemista varten:

Mitä mittari näytti yläkuolokohdassa?
Miten iso sylinterin ja mittarin mittarin kanavan yhteinen tilavuus on yläkuolokohdassa?
Ja miten suuri ko. tilavuus on alakuolokohdassa?
Onko oikein olettaa että sylinterissä on koko toimenpiteen ajan vain kaasumaista ainetta?

Mittari näytti 0 bar(g) yläkuolokohdassa ja sylinterissä on vain kaasumaista ainetta.

Sylinterin halkaisija 40mm ja iskunpituus saman verran. Männän ja kannen välissä oleva etäisyys männän ollessa ylhäällä on millimetrin luokkaa.

Nämä ei ole täysin tarkkoja mittoja eli en mitannut esim. tuota puristustilaa millään vaan heitin sen tähän arviona, mutta ei ole tarkoitus saada ihan exact painetta vaan enemmänkin mitä tuo mittari näyttää että saa kuvan missä paineissa liikutaan.

 

[MrCabin]

Tämähän muuttaa koko kysymyksenasettelun. Pari tarkentavaa kysymystä lisää kaasuyhtälön ratkaisemista varten:

Mitä mittari näytti yläkuolokohdassa?
Miten iso sylinterin ja mittarin mittarin kanavan yhteinen tilavuus on yläkuolokohdassa?
Ja miten suuri ko. tilavuus on alakuolokohdassa?
Onko oikein olettaa että sylinterissä on koko toimenpiteen ajan vain kaasumaista ainetta?

Kysymys kuvan kanssa oli mielestäni ihan selkeä ja tavoitteena oli saada vastauksia ilman mitään suurempia laskutoimituksia onko paine ehkä hiukan nollan yläpuolella, nolla tai nollan alapuolella. Noiden kylmäkompressoreiden mäntien halkaisijat ja iskunpituudet ovat melko vakioita ja niillä saadaan sitten koon ja lukumäärän mukaan kompressorilla volyymia. Esimerkiksi 2-sylinterisen Bitzerin, jota tuo kuva edustaa, niin sylinterin halkaisijat ovat 35-65mm ja iskunpituudet 35-55mm.​

 

[Arisoft]

En ole tainnut ikinä tällaista laskea, mutta nyt tietoja on melkein riittävästi että voi yrittää.

Jos kaasu olisi typpeä tai muuta kaksiatomista kaasua.
Jos painemittarin kaasutila likimain samaa luokkaa kun sylinterin yläkuolokohdassa.

Se käsittääkseni ratkeaisi tällaisesta yhtälöryhmästä:

Lähtöarvot:
Ylätilavuus 2500 kuutiomilliä
Alatilavuus 53000 kuutiomilliä
Yläpaine 1013 hPa
Ylälämpötila 294 K

Kaasujen yleinen tilanyhtälö:
1023*2500/294 = P*53000/T
Adiabaattinen prosessi:
1023*2500^(7/5) = P*53000^(7/5)

Silloin paine olisi 14 hPa = 14 mbar ja lämpötila 87K

Kokeilemallahan se selviää osuiko lähelle. Jos kaasu olisi paksumpaa kuin typpi niin paine olisi kuitenkin alle 48 hPa.

 

[Arisoft]

onko paine ehkä hiukan nollan yläpuolella, nolla tai nollan alapuolella

Sitäpä meinasinkin myös kysyä että millä tarkkuudella vastaus on annettava. Jos pelkkä etumerkki riittää eikä kaasua vuoda painepuolelta tai männän renkaista niin mittarin pitäisi näyttää pienempää painetta kuin aluksi.

 

[MrCabin]

Sitäpä meinasinkin myös kysyä että millä tarkkuudella vastaus on annettava. Jos pelkkä etumerkki riittää eikä kaasua vuoda painepuolelta tai männän renkaista niin mittarin pitäisi näyttää pienempää painetta kuin aluksi.

Ainoa vuoto aheutuu männän ja sylinterin välisestä läpivuodosta. Tuossa testissä kun kompressoria pyöräytetään puoli kierrosta käsin niin läpivirtausaika on huomattavasti pidempi kuin jos kompressori olisi käynnissä. Toinen tekijä on öljyn puuttuminen tuossa testissä, eli kun kompressori on käynnissä niin sylinterin alapuolelta tuleva roiskevoitelu ja toisaalta kompressorin höyrystimestä imemä kylmäainehöyry sisältää aina hiukan öljyä mikä voitelee ja tiivistää männän ja sylinterin välin.
Tuo lasku minkä teit on ihan varmasti oikein, mutta se on tietysti ideaali kompressorille missä ei huomioida tuota läpivuotoa. Taltiointilaite jossa on teflon mäntä saavuttaa 60-100 mbar alipaine tason.​

 

[Arisoft]

Tuo lasku minkä teit on ihan varmasti oikein, mutta se on tietysti ideaali kompressorille missä ei huomioida tuota läpivuotoa.

Samoin siinä oletetaan ettei kaasu ehdi lämmetä. Jos se tehdään salaman nopeasti niin lämpenemistä ei tapahdu eikä ohivuotokaan vielä vaikuta. Paine alkaa kumminkin nousta heti kun sylinterin ja männän pinta lämmittää tuota hyvin kylmää kaasua.

 

[Seppaant]

Sitäkö haet että mikä paine on sylinterissä kun mäntä liikkuu yläkuolokohdasta alakuolokohtaan?

 

[MrCabin]

Sitäkö haet että mikä paine on sylinterissä kun mäntä liikkuu yläkuolokohdasta alakuolokohtaan?

Jup, sitä juuri

 

[Mikkolan]

Tuo "ylätila" eli se männän yläpuolella- ja mittarin kanavassa oleva muuttumaton tila on aika merkityksellinen tässä ja muutenkin kompuroissa. Kovemmilla vastapaineilla siitä muodostuu juurikin se jousi, joka kelkuttaa edestakaisin avaamatta painepuolen venttiiliä. Samoin käy myös imupuolella, puristusjousi muuttuu vain vetojouseksi. Jos Arisoft:n laskuesimerkkiin sijoitetaan vaikka puolta pienempi "ylätila" niin tulos muuttuu oleellisesti.
Ai niin, se männän ohivuoto. Jospa käännetään tuo sylinteri ylösalasin ja lirutetaan hiukka öljyä sylinterin ja männän väliin.... Käytännössähän ne on aina noin päin että roiskevoitelu voitelee männän ja akselit.

 

[Arisoft]

Jos Arisoft:n laskuesimerkkiin sijoitetaan vaikka puolta pienempi "ylätila" niin tulos muuttuu oleellisesti.

Olin laskenut siihen tuplasti ylätilaa kun mittarista ei ollut tietoa ja niissä tuppaa olemaan tilavuutta.
Jos tilavuus pienennetään 2500:stä 1500 kuutiomilliin niin paine on vain 7 hPa / 70 K sen hetken kunnes kaasu lämpenee. Kaasun lämmettyä paine olisi 29 hPa jos ohivuotoja ei olisi. Mitähän kaikkia muita ilmiötä vielä voisi olla virhettä aiheuttamassa?

 

[jussi]

Kysymys on tavallaan aika hölmö, kun ei sitä voi laskea tietämättä kaikkea asiaan vaikuttavaa.
Mutta jos halutaan tietää, onko mittarin lukema + vai - käännön jälkeen, ja mittari on imuportissa, niin vastaus on "miinus". Koska tilavuus kasvaa, mutta aineen määrä ei.

 

[Tifo]

Tässä vielä ennen kesälaitumille lähtöä kysymys kompressorin paineen mittauksesta.

Alla olevaa kuvan kompressoria pyöräytetään 180 astetta käsin niin että 1. sylinterin mäntä siirtyy yläkuolo pisteestä alakuolo pisteeseen. Mitä näyttää sylinterin kanteen kytketty painemittari kun on saavutettu kompressorin männän kääntökohta alakuolo pisteessä?

PS. Espojet - laitteen toimivuus on testattu ja mittari kalibroitu

katso liitettä 116171

Jos se näytti alussa nollaa niin lopussa näytti myös sitä. Pienempää painetta näytti lopussa noin maalaisjärjellä ajateltuna. Jos on hidas liike niin paineen muutos voi hävitä vuotoihin.

 

[Apulanta]

Tässä yksi laskelma..

Jos nyt esim. ilmanpaine merenpinnan tasolla on mäntä ylhäällä ilmanpaine 1bar = 1000.0 mbar

 

[kimmok]

Yksi pikku juttu on se että kyseessä on kaksi sylinterinen komp.
Ja kuvassa oli jo pikku virhe kannesta mittaa yleensä ns.korkeapainetta ei imu painetta.
Imu paine on yhde on yleensä kampikammio puolella varmaan sen takia että haluttaa se kierrossa olevan öljyn palautuvan sinne.
Puhumattakaan siitä että imu kaasujen jäähdyttävä vaikutus komp. Elinikään.
Ja tästä syystä imukaasu ohjataan yleensä ns.sähkö moottorin läpi mikä mennessä jäähdyttää käämit ja voitelee laakerit.
Tosin poikkeuksena on myös ns. Puoli hermeettisiä komp.
Mitkä on puolihermeettisen ja täysi hermeetisen.
Väli muotoja.
Eli kyseinen kuva että kannesta mitataan imu painetta niin ihmettelen missä komp.on imu paine mittaus piste kannessa.
Ja koska kuvassa on kaksi sylinterinen komp.
Niin en tiedä yhtäkään komp. Missä olisi mahdollista mitata vain yhtä sylinteriä.
Mutta ainahan voi mieli kuvissa luoda senkin mahdollisuuden.

 

[MrCabin]

Yksi pikku juttu on se että kyseessä on kaksi sylinterinen komp.
Ja kuvassa oli jo pikku virhe kannesta mittaa yleensä ns.korkeapainetta ei imu painetta.
Imu paine on yhde on yleensä kampikammio puolella varmaan sen takia että haluttaa se kierrossa olevan öljyn palautuvan sinne.
Puhumattakaan siitä että imu kaasujen jäähdyttävä vaikutus komp. Elinikään.
Ja tästä syystä imukaasu ohjataan yleensä ns.sähkö moottorin läpi mikä mennessä jäähdyttää käämit ja voitelee laakerit.
Tosin poikkeuksena on myös ns. Puoli hermeettisiä komp.
Mitkä on puolihermeettisen ja täysi hermeetisen.
Väli muotoja.
Eli kyseinen kuva että kannesta mitataan imu painetta niin ihmettelen missä komp.on imu paine mittaus piste kannessa.
Ja koska kuvassa on kaksi sylinterinen komp.
Niin en tiedä yhtäkään komp. Missä olisi mahdollista mitata vain yhtä sylinteriä.
Mutta ainahan voi mieli kuvissa luoda senkin mahdollisuuden.

Tässä testistä yleiskuva, eli kyllä sen imupaineen saa mitattua tällä tavalla. Siis kompura ei ole käynnissä vaan sitä pyöräytetään käsin puoli kierrosta niin että mäntä siirtyy yläkuolo kohdasta alakuolo kohtaan ja purkaus puolen venttiili on poistettu ja aukko tiivistetty kunnolla.

 

[MrCabin]

Tässä kuva itse paine mittauksesta, eli 360 mbar tasoon kompuran mäntä imee alipaineen ja tämä siis ihan käsin pyöräyttämällä.

 

[Jule]

Luonnollisesti se alipainetta tekee, mutta tuo mittarin näytyämähän riippuu täysin tuon "puristussuhteesta". Periaatteessahan tuollaisella järjestelyllä voitaisiin saada täydellinen alipaine.

 

[MrCabin]

Luonnollisesti se alipainetta tekee, mutta tuo mittarin näytyämähän riippuu täysin tuon "puristussuhteesta". Periaatteessahan tuollaisella järjestelyllä voitaisiin saada täydellinen alipaine.

Juurikin näin. Mikä tämän harjoituksen tai empiirisen homman pointti oli, on seuraava.

1. Hyvin harva kylmäalan kurssille tuleva tai jopa alalla jo työssä oleva tietää miten tuo kompressori oikein toimii.
2. Oppilaat saavat kokonaisvaltaisen kuvan kylmäpiiriin toiminnasta kun ymmärtävät mistä matala ja korkea paine järjestelmään muodostuu.
3. Vian määritys onnistuu paljon paremmin kun ymmärtää että höyrystimen kohonnut paine ei johdukaan paisarin ongelmasta tai kylmäaine täytöstä vaan kompressorissa on sisällä mekaaninen ongelma kun imupuolen venttiili vuotaa kulumisen tai halkeamisen seurauksena.

 

[Arisoft]

Tässä kuva itse paine mittauksesta, eli 360 mbar tasoon kompuran mäntä imee alipaineen ja tämä siis ihan käsin pyöräyttämällä.

Tämä imu on yhä vaarallinen käsite. Tässä tapauksessa ei mielestäni tapahdu mitään imun kaltaista ilmiötä. Kaasu vain laajenee sylinterissä omalla paineellaan ja menettää energiaansa painaessaan mäntää ulospäin. Mistään ei "imetä" sinne lisää kun kaikki portit on kerran tukittu.

Työ mitä teet akselin kiertämiseksi liikuttaa mäntää kohti korkeapaineista ilmakaasua sylinterin ulkopuolella. Voimaa tarvitaan vain tuon ulkoilman puristamiseen ulos sylinteristä.

 

[Arisoft]

Luonnollisesti se alipainetta tekee, mutta tuo mittarin näytyämähän riippuu täysin tuon "puristussuhteesta". Periaatteessahan tuollaisella järjestelyllä voitaisiin saada täydellinen alipaine.

Nyt kun mittarista oli kuva tarjolla niin siinähän on odottamattoman pitkä kanava täynnä kaasua, joka heikentää tuota puristussuhdetta.

 

[MrCabin]

Tämä imu on yhä vaarallinen käsite. Tässä tapauksessa ei mielestäni tapahdu mitään imun kaltaista ilmiötä. Kaasu vain laajenee sylinterissä omalla paineellaan ja menettää energiaansa painaessaan mäntää ulospäin. Mistään ei "imetä" sinne lisää kun kaikki portit on kerran tukittu.

Työ mitä teet akselin kiertämiseksi liikuttaa mäntää kohti korkeapaineista ilmakaasua sylinterin ulkopuolella. Voimaa tarvitaan vain tuon ulkoilman puristamiseen ulos sylinteristä.

Käytännön työelämässä ja myös täällä koulutuksessa me käytämme termejä "kompressori imee" ja tyhjiöpumpulla "vedetään tyhjiö" Näitä samoja termejä käyttävät myös kollegat lännessä eli "compressor sucks" ja "let's pull a vacuum".

Näissä termeissä ei ole mitään vaarallista tai väärää vaan ne ovat tämän alan slangia ja tästä eteenpäin en kommentoi tai korjaa kenenkään käyttämiä termejä on ne sitten fysiikan tunneilla opittuja "oikeita" termejä tai työelämän kielen käyttöä.

Tuohon viimeiseen lauseeseen sen verran että työ mitä tein kompuran akselia kiertäessä johtui sylinterissä muodostuvan alipaineen takia. Sylinteristä ei puristeta ulos ulkoilmaa, koska kompressori on täysin auki sylinterien alla eli ei ole mitään mitä kompressori puristaa ei edes toinen mäntä jonka purkauspuolen venttiili on löysällä.

Tässä kuva mistä näkee että kompressorin pääty on auki ja sitä myötä yhteys kampikammioon.

 

[MrCabin]

Kysymys on tavallaan aika hölmö, kun ei sitä voi laskea tietämättä kaikkea asiaan vaikuttavaa.
Mutta jos halutaan tietää, onko mittarin lukema + vai - käännön jälkeen, ja mittari on imuportissa, niin vastaus on "miinus". Koska tilavuus kasvaa, mutta aineen määrä ei.

No, kysymys ja itse testi ei ole mitenkään hölmö eikä kaikkea pidä yrittää laskea vaan ihan heittää vastaus kysymykseen kuvan perusteella. Niinkuin olen aiemmin jo useaan otteeseen maininnut niin ei kylmäkompuran toiminta ole monelle ihan selvillä. Se ei toimi samalla tavalla kuin paineilma kompressori vaikka suurin osa laitteen komponenteista on samanlaisia.

 

[Jule]

Mulle ei kyllä selvinnut mitä tuosta olisi pitänyt selvitä.

 

[MrCabin]

Mulle ei kyllä selvinnut mitä tuosta olisi pitänyt selvitä.

Avatun kompressorin 1. sylinterin imuporttiin on kytketty mbar mittari ja purkausportti on suljettu tiiviisti. Kun mäntä on yläkuolo pisteessä niin kompressoria pyöritetään käsin 180 astetta jolloin mäntä siirtyy alakuolo pisteeseen. Mikä on paine tai alipaine silloin sylinterissä so. mitä lukemaa mittari näyttää?

 

[Jule]

Avatun kompressorin 1. sylinterin imuporttiin on kytketty mbar mittari ja purkausportti on suljettu tiiviisti. Kun mäntä on yläkuolo pisteessä niin kompressoria pyöritetään käsin 180 astetta jolloin mäntä siirtyy alakuolo pisteeseen. Mikä on paine tai alipaine silloin sylinterissä so. mitä lukemaa mittari näyttää?

No kuten todettu mittari näyttää alipainetta. Alipaineen määrä riippuu edelleen tuosta puristussuhteesta, mutta mä en ymmärrä mitä muuta tuosta pitäisi voida ajatella?

Vai onko pointti se että jos alipainetta ei muodostu, niin kompura falskaa?

 

[tet]

Tuohon viimeiseen lauseeseen sen verran että työ mitä tein kompuran akselia kiertäessä johtui sylinterissä muodostuvan alipaineen takia. Sylinteristä ei puristeta ulos ulkoilmaa, koska kompressori on täysin auki sylinterien alla eli ei ole mitään mitä kompressori puristaa ei edes toinen mäntä jonka purkauspuolen venttiili on löysällä.​

Kyllä sen männän on pakko puristaa ilmaa kasaan sieltä alapuolelta. Ei se ilma muuten virtaa pois sieltä männän alta, jos ei muodostu paine-eroa joka sitä ilmaa liikuttaisi. Paineen nousu on toki häviävän pieni, koska ilmalla ei ole mitään virtausestettä joten se "karkaa" pois puristuksen tieltä. Mutta pieni paine-ero sinne väkisin muodostuu, se on se joka ilmaa liikuttaa.

Edelleen olen vahvasti sitä mieltä, että teidän kylmämiesten pitäisi heittää ne Barg-mittarit roskiin, ja siirtyä käyttämään vain Bara-asteikolla (ja sen kerrannaisilla) olevia. Kun touhutaan (yleensä) suljetun järjestelmän kanssa, ei ole mitään syytä käyttää referenssinä normaali-ilmanpainetta, koska se ei näyttele mitään roolia prosessissa (jollei laitteistossa ole vuotoja).

Ja termi "alipaine" on näin ollen myös tarpeeton. Kun ei käytetä turhaan referenssinä ilmanpainetta, vaan täydellistä tyhjiötä, niin laitteistossa ei ole ali- tai ylipainetta koskaan missään. On vain pienempää ja suurempaa painetta.

 

[MrCabin]

Kyllä sen männän on pakko puristaa ilmaa kasaan sieltä alapuolelta. Ei se ilma muuten virtaa pois sieltä männän alta, jos ei muodostu paine-eroa joka sitä ilmaa liikuttaisi. Paineen nousu on toki häviävän pieni, koska ilmalla ei ole mitään virtausestettä joten se "karkaa" pois puristuksen tieltä. Mutta pieni paine-ero sinne väkisin muodostuu, se on se joka ilmaa liikuttaa.

Edelleen olen vahvasti sitä mieltä, että teidän kylmämiesten pitäisi heittää ne Barg-mittarit roskiin, ja siirtyä käyttämään vain Bara-asteikolla (ja sen kerrannaisilla) olevia. Kun touhutaan (yleensä) suljetun järjestelmän kanssa, ei ole mitään syytä käyttää referenssinä normaali-ilmanpainetta, koska se ei näyttele mitään roolia prosessissa (jollei laitteistossa ole vuotoja).

Ja termi "alipaine" on näin ollen myös tarpeeton. Kun ei käytetä turhaan referenssinä ilmanpainetta, vaan täydellistä tyhjiötä, niin laitteistossa ei ole ali- tai ylipainetta koskaan missään. On vain pienempää ja suurempaa painetta.

Nyt en oikein ymmärrä mitä se mäntä puristaa siellä alapuolella kun se on avoin tähän ilmakehään. Kompressori on siis kokonaan avattu ja ainoastaan tuon yhden sylinterin imu porttiin on laitettu mittari. Toisen sylinterin molemmat päät on auki eli sen männän ja sylinterin seinämän välinen kitka lisää voiman tarvetta tuon 1. sylinterin tekemän työn lisäksi. Mitä tuo työ on - männän liike luo sylinteriin 360 mbar paineen ja sen aikaan saamiseksi täytyy pyörittää kompressoria.

Kompressorin pyörittämiseen tarvittava voiman määrä ei ole tuon männän alta karkaavan ilman aiheuttama vaan sylinterin sisällä muodostuva tilanne.

 

[MrCabin]

Tulkaa jossain vaiheessa Arisoft ja Tet Pitäjänmäkeen meidän työsalille ja itse pyöräytätte käsin sitä kompuraa.

Jos vielä sen jälkeen pystytte vakuuttamaan minut että käytetty voima tarvitaan männän alapuolella tapahtuvaan ilman siirtymiseen eikä sylinterin sisällä tapahtuvaan paineen muutokseen niin tarjoan molemmille lounaan.

 

[MrCabin]

Kyllä sen männän on pakko puristaa ilmaa kasaan sieltä alapuolelta. Ei se ilma muuten virtaa pois sieltä männän alta, jos ei muodostu paine-eroa joka sitä ilmaa liikuttaisi. Paineen nousu on toki häviävän pieni, koska ilmalla ei ole mitään virtausestettä joten se "karkaa" pois puristuksen tieltä. Mutta pieni paine-ero sinne väkisin muodostuu, se on se joka ilmaa liikuttaa.

Edelleen olen vahvasti sitä mieltä, että teidän kylmämiesten pitäisi heittää ne Barg-mittarit roskiin, ja siirtyä käyttämään vain Bara-asteikolla (ja sen kerrannaisilla) olevia. Kun touhutaan (yleensä) suljetun järjestelmän kanssa, ei ole mitään syytä käyttää referenssinä normaali-ilmanpainetta, koska se ei näyttele mitään roolia prosessissa (jollei laitteistossa ole vuotoja).

Ja termi "alipaine" on näin ollen myös tarpeeton. Kun ei käytetä turhaan referenssinä ilmanpainetta, vaan täydellistä tyhjiötä, niin laitteistossa ei ole ali- tai ylipainetta koskaan missään. On vain pienempää ja suurempaa painetta.

Itse en näe mitään ongelmaa käyttää ihan normaaleja painemittareita. Kylmätekniikka sisältää paljon erilaisia paine- ja lämpötila taulukoita ja esim. kylmäaineen kiehumispiste on aina ilmoitettu vallitsevassa ilmanpaineen tilassa eikä absoluuttisessa paineessa. Tämä antaa paljon paremman ymmärryksen miten se tapahtuu samoin kuin perunoiden keitto meillä ajatellaan 100 C keittiössä eikä jossain kuvitellussa korkeammassa paineessa.

 

[Arisoft]

Sylinteristä ei puristeta ulos ulkoilmaa, koska kompressori on täysin auki sylinterien alla

Mitä sille ilmalle sitten tapahtuu jos sitä ei puristeta ulos sieltä sylinteristä männän liikkuessa ulospäin? Siinä on kova paine vastassa juuri siksi että se on jätetty avoimeksi.

 

[Arisoft]

Jos vielä sen jälkeen pystytte vakuuttamaan minut että käytetty voima tarvitaan männän alapuolella tapahtuvaan ilman siirtymiseen eikä sylinterin sisällä tapahtuvaan paineen muutokseen niin tarjoan molemmille lounaan.

Ei koejärjestelyssä ole mitään epäselvää. Ainoastaan tuloksen selitykset eroavat.

Esität edellä, että kaasun laajentamiseen tarvitsee tehdä työtä, eli tarvitaan käyttää voimaa kaasun laajentamiseen.

Itse väitän, että kaasun laajentuminen tekee työtä ja että voimaa käytetään tässä kaasun puristamiseen.

Tässä on hyvin selkeä ristiriita, joka ei ole selitettävissä muuten kuin että vähintään toinen selityksistä täytyy olla virheellinen.

 

[MrCabin]

Mitä sille ilmalle sitten tapahtuu jos sitä ei puristeta ulos sieltä sylinteristä männän liikkuessa ulospäin? Siinä on kova paine vastassa juuri siksi että se on jätetty avoimeksi.

Voitko vääntää minulle rautalangasta mikä on se kova paine joka on avatun kompressorin sylinterin alapäässä?