Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
On kyllä käsittämätöntä jos tehtäisiin uutta suurteholinjaa keskelle kaupunkia ilmajohtoina. Lähimpien kämppien hinnastakin lähtee vähintään 30% pois.

Raha ratkaisee. Maakaapeloinnin hinta on moninkertainen avojohtoon verrattuna, lyhyilläkin etäisyyksillä. Sitten jos aletaan mennä yli muutaman kilometrin kaapelin pituudessa, niin hinta pompsahtaa vielä lisää, kun pitää rakentaa kuristimet päihin myös.
 
Ihmetyttää, mistä valtava tarve suureen määrään datakeskuksia ja varsinkin niiden tarvitsemaan suureen määrään sähkötehoa ja -energiaa on yhtäkkiä syntynyt. Olen aina kuvitellut, että tietojenkäsittelyn sähkönkulutus on vähäistä verrattuna isoihin teollisuuslaitosten koneisiin.
 
Ihmetyttää, mistä valtava tarve suureen määrään datakeskuksia ja varsinkin niiden tarvitsemaan suureen määrään sähkötehoa ja -energiaa on yhtäkkiä syntynyt. Olen aina kuvitellut, että tietojenkäsittelyn sähkönkulutus on vähäistä verrattuna isoihin teollisuuslaitosten koneisiin.
Datan prosessointi kuten tekoälyn prosessoima tieto vaatii varsin paljon energiaa
 
Tekoälyn kehitys on tavallaan lähtenyt laukalle, eli muutama tällä hetkellä teknologiselle aallonharjalle päässyt yhtiö aivan ilmeisesti tavoittelee merkittävää asemaa oligopolissa, jonka haltuun olisi kertyvä pääosa maailmassa tehtävästä ajattelutyöstä. Tuo on sellainen tavoite, että sen eteen onkin kaivettava esiin maat ja mannut joka puolelta maapalloa, jotta on edes teoriassa löytyy tontteja tarvittaville datakeskuksille ja on mahdollista investoida riittävän laajaan uuteen sähköntuotantoon noiden koneiden käyttövoimaksi.

On sitten toinen kysymys. toimiiko moinen kaupallisesti. Saattaa näet olla, että kyse on uudempi hypeversio ns. uudesta taloudesta, jollainen puski esille vuosituhannen vaihteessa ja kärsi laajalti otettuna haaksirikon. Muutama voittaja kuitenkin karsiutui esille pelissä ja nuohan tekevät edelleen silmittömiä voittoja. Tekoälyä ei välttämättä tarvitsisi soveltaa tuollaisella kaupallisesti keskittyneellä hallinta- ja omistusmekanismilla, mutta kuka tietää, miten tulevaisuudessa käy.
 
Yli 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jonka mukaan datakeskusten tulisi kattaa sähkönkulutuksensa rakentamalla tai ostamalla uutta sähköntuotantoa Suomeen.

Onhan niillä oma tuotanto. Mielestäni se laki pitäisi säätää niin, että sen jo poistetun verovapauden vastineeksi niille ei toimitettaisi sähköä valtakunnan verkosta silloin kun sitä ei ole verkossa tarjolla riittävästi tai vero olisi silloin erittäin suuri.
 
Onhan niillä oma tuotanto. Mielestäni se laki pitäisi säätää niin, että sen jo poistetun verovapauden vastineeksi niille ei toimitettaisi sähköä valtakunnan verkosta silloin kun sitä ei ole verkossa tarjolla riittävästi tai vero olisi silloin erittäin suuri.

Kyllä ne toimitusvarmuudesta rahan maksavat, ole huoleti. Ei kukaan heille alihintaan myy toimitusvarmaa sähköä, eikä se oma tuotanto johon viitannet (varavoimakoneet) ole kuin sähkökatkoja varten. Myös tuo "kun sitä ei ole verkossa tarjolla riittävästi" on aika teoreettinen homma, oliko se viimeksi 1970-luvulla kun tuollainen tilanne meillä oli?

Mutta ihan hyvähän tuollainen laki on, jos tulee. Osittain nuo vaatimukset varmasti toteutuvat jo nyt, tuo tehovaatimus ei varmaankaan.
 
Myös tuo "kun sitä ei ole verkossa tarjolla riittävästi" on aika teoreettinen homma, oliko se viimeksi 1970-luvulla kun tuollainen tilanne meillä oli?

Väitetään että 2022 oli sähköpuola lähellä. Mutta ennen sähköpulaa on jo käynnistetty toimenpiteitä sen estämiseksi. Ja jossain tuossa kohtaa olisi se raja, milloin viimeistään sähkön voisi laittaa "kortille". Eli ainakaan sen käyttäjille ei anneta mitään alennusta.
 
Raha ratkaisee. Maakaapeloinnin hinta on moninkertainen avojohtoon verrattuna, lyhyilläkin etäisyyksillä. Sitten jos aletaan mennä yli muutaman kilometrin kaapelin pituudessa, niin hinta pompsahtaa vielä lisää, kun pitää rakentaa kuristimet päihin myös.
Edes raha ei ratkaise vaan kädettömyys. Verkoston paranukset saa takasin siirtomaksuina. Mutta jos uusiin suunitelmiin/maakaapeliin ei ole aikaa niin silloin ei ole vaihtoehtoja vaan täytyy tehdä mitä ehditään eli sutta ja sekundaa. Tapere kaivaa kaapelit maahan ja siellää kuulemma ihmetellään Vantaan touhua.
 
Viimeksi muokattu:
Yli 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jonka mukaan datakeskusten tulisi kattaa sähkönkulutuksensa rakentamalla tai ostamalla uutta sähköntuotantoa Suomeen.

Hyvä että päättäjillä järki alkaa voittaa ja onneksi viimeaikoina on muutenkin alkanut aika usein näkyä positiivisia uutisia. Alkaisiko oma etukin olla suomalaisen listoilla :hmm:
 
Mitenkähän tuollaisen velvoitteen laillisuus ja tasapuolisuus toteutuu? Sähköä käyttävät myös muut suuret laitokset. Olisiko sama asia hoidettavissa hinnoittelulla?
 
Mitenkähän tuollaisen velvoitteen laillisuus ja tasapuolisuus toteutuu? Sähköä käyttävät myös muut suuret laitokset. Olisiko sama asia hoidettavissa hinnoittelulla?

Tähän varmasti tulee kommentteja, että kun eivät ne datakeskukset työllistä, kuten muu teollisuus. Mikä ei tietysti välttämättä ole ollenkaan totta, mutta asiathan ovat sellaisia miltä ne tuntuvat.

Jos se nyt olisikin totta, niin jos yhteiskunnassa haluttaisiin tasata yritysten puntteja työllistämisnäkökulmasta, se onnistuisi verottamalla yrityksen kokonaistuloksen sijaan työntekijäkohtaista tulosta. Mutta eihän sellainen passaa, kiihkokapitalisti saa näppylöitä jo ajatuksestakin.
 

”Viranomaisten pitää tietää, mitä datakeskus tekee”​

Säätövoiman tarve pitää ratkaista, vaikka Suomeen ei tulisi yhtään uutta datakeskusta, sanoo datakeskusten hyötyihin ja haittoihin perehtynyt hallitusammattilainen Veli-Matti Mattila.

(mahdollinen maksumuuri)
 
Viimeksi muokattu:

Sähkön hinta voi kolminkertaistua – tutkija pitää datakeskusten määrää järjettömänä​

Teknologia-alalla pitkään toiminut tutkija Mika Helenius pitää Suomeen suunnitteilla olevien sadan datakeskuksen määrää järjettömänä.
 
Mitenkähän tuollaisen velvoitteen laillisuus ja tasapuolisuus toteutuu? Sähköä käyttävät myös muut suuret laitokset. Olisiko sama asia hoidettavissa hinnoittelulla?
Olisi hoidettavissa markkinahinnoittelulla. Kaikki sähkö, mikä liikkuu siirto- ja kantaverkossa, maksaisi kaikille pörssisähkön verran samoilla veroilla ja huoltovarmuusmaksuilla. Jokainen voisi vakuuttaa ja vakauttaa sähkönhintansa riskienhallintapalveluiden kautta halutessaan.

Teollisuuden ja datakeskusten tukeminen rahoitettaisiin muulla tavoin kuin alennetulla veroprosentilla.
 
Joku nyt juksaa, jos sähkön hinta kolminkartaistuu niin uusia voimaloita pistettäisiin pystyyn hiki hatussa. Joten, minne on uudet voimalahankeet jemmattu.
 
Sähköyhtiöillä kunnon tilipäiviä tulossa.
Jos hinnat kolminkertaistuu niin se voi jo rassata sähköutoilijaakin kun pikalataus on yli euron kWh.
 
En maalaa piruja seinille mutta voi olla että kaukolämpö ja lämpöpumput alkaa kiinnostaa. Sähkölämmittäjät on vielä hätää (vilua) kärsimässä.
 
Tässä ollut vähän kiirettä, että pystyy kaikki verot maksamaan, niin ei ole ehtinyt seurata mitä tässä kejussa puhuttiin siitä, että Ylellä monissa uutisissa puhuttiin Supon turvallisuusvaroituksista koskien datakeskuksia.

Varmaan Supo väärässä ja tuollaista voi tapahtua vain Kiinassa ja Espanjassa?
Jos moista olisi ennen ko. uutista tänne kirjoittanut, niin olisi sanottu salaliittolaiseksi
 
Varmaan Supo väärässä ja tuollaista voi tapahtua vain Kiinassa ja Espanjassa?

Kyllähän nyt jokainen tervejärkinen tietää että data vuotaa datakeskuksista tarpeen mukaan. Lakeja toki voidaan tehdä mutta kuka niitä pystyy valvomaan? Ei Supon esilletuomassa ajatuksessa ollut mitään erikoista tai uutta. Itse näen että lait, joilla tiedon varastointia pyritään rajaamaan jollekin alueelle on enemmän poliittista peliä kuin todellista tietosuojaa.
 
Kyllähän nyt jokainen tervejärkinen tietää että data vuotaa datakeskuksista tarpeen mukaan. Lakeja toki voidaan tehdä mutta kuka niitä pystyy valvomaan? Ei Supon esilletuomassa ajatuksessa ollut mitään erikoista tai uutta. Itse näen että lait, joilla tiedon varastointia pyritään rajaamaan jollekin alueelle on enemmän poliittista peliä kuin todellista tietosuojaa.
olin siinä käsityksessä että se datakeskus ja data ei ollut sinänsä riski eli miksi data olisi turvassa ulkomailla? On ilman muuta selvää että jos datakeskuksissa innovoidaan ja innovaatiot vuotavat niin bisness loppuu lyhyeen. Riski taisi olla enemänkin siinä ketkä rahoittaa.
 
Itselle tuli mieleen, että olisiko suomalaisten keinot epäpätevämpiä kuin ulkomailla, niin nostetaan asia esiin. Ja kyseessä ei vältt. ole lainsäädäntö vaan pinnan alainen operointi
 
En maalaa piruja seinille mutta voi olla että kaukolämpö ja lämpöpumput alkaa kiinnostaa. Sähkölämmittäjät on vielä hätää (vilua) kärsimässä.
Miten kaukolämpö eroaa sähkölämmityksestä? Sitähän tuotetaan sähköllä, jolloin KL nousee samaa vauhtia sähkön hinnan kanssa
 
Kyllä datakeskuksia kannattaa ottaa Suomeen niin paljon kuin mahdollista. On tällä hetkellä ainoa keino, jolla uusia ydinvoimaloita voi tänne saada. Nimittäin sähkön hinnan pitää nousta todella paljon, jotta voimalainvestoijat kiinnostuu. On kuitenkin ihan selvää, että valtio ei voi lähteä tukemaan yksityisiä voimalainvestointeja. On aivan liian suurista rahoista kyse. Itse ajattelen, että sähkön hinta hyvinkin voi tuplaantua lähivuosina. Sillä silmällä olen näitä omia energiajuttuja rakennellut.
 
. Itse ajattelen, että sähkön hinta hyvinkin voi tuplaantua lähivuosina. Sillä silmällä olen näitä omia energiajuttuja rakennellut.
Sama suuntaus meillä. Olen laitellut oman infran auringolla ja maalämmöllä/jäähyllä siihen malliin että kaikesta selvitään eläkepäivilläkin.
 
Sitähän tuotetaan sähköllä, jolloin KL nousee samaa vauhtia sähkön hinnan kanssa
Hinnasta ei todellakaan ole takeita, mutta KL tuotetaan sähköllä vain, kun se on välikaikaisesti hyvin halpaa pörssissä tai tuulivoima tuottaa odotettua enemmän ja sähkö on myytävä jonnekin, jotka pystyvät ostamaan sitä lyhyellä varoitusajalla (tuntien sisällä). Silloin lämpöä välistä tehdään varastoonkin. Kun sähkö on kalliimpaa, poltetaan puutähteitä ja kun sähkö on tosi kallista, lämpö saadaan sähkön huipputehotuotannon hukkalämmöllä. Oikein kovan lämmitystarpeen ja sähkön kalliin hinnan aikana lämpöä tehdään myös polttamalla maakaasua tai joskus öljyäkin ja pääosan ajasta lämpöä myös pumpataan viemärivedestä (joka on toki myös sähköllä tai lämpöpumpulla käyttövettään lämmittävien viemäriin päästämää lämmitettyä tai rakennuksesta lämpöä napannutta kylmää vettä, eli sähköllä tuotettua) ja datakeskusten ym. jäähdytyslämpä (datakeskuksetahanm eivät kuulemma jousta kulutuksessaan, joten sieltä saanee aina hukkalämpöä?).

Taloa toki voisi lämmittää samoilla ehdoilla sähköllä, kun ohella olisi myös sähkölämmittimien ja lämpöpumppujen ohella jonkinlainen puukattila, ehkä öljypannu sekä suurehko lämpövarasto (tai akkuja vastaavan kapasiteetin edestä lämpöpumppujen käyttövoimaksi), ja varavoimakone lämmön talteenotolla.
 
Taloa toki voisi lämmittää samoilla ehdoilla sähköllä, kun ohella olisi myös sähkölämmittimien ja lämpöpumppujen ohella jonkinlainen puukattila, ehkä öljypannu
Ongelmahan on siinä, että kun ne ehdot eivät ole samat: sähkövero ja siirtomaksut takaavat täällä aina noin 8 sentin hinnan ellei olla tukevasti miinuksella markkinahinnassa.
 
Joku nyt juksaa, jos sähkön hinta kolminkartaistuu niin uusia voimaloita pistettäisiin pystyyn hiki hatussa. Joten, minne on uudet voimalahankeet jemmattu.

Juttu on jo päivittynyt, kolminkertaistuminen taisi olla joku toimittajan aivopieru vain.

Korjattu 2.7.2026 kello 19.02: Muutettu jutusta sähkön hinnan kolminkertaistuminen muotoon, että sähkön hinta nousee voimakkaasti.
 
Ongelmahan on siinä, että kun ne ehdot eivät ole samat: sähkövero ja siirtomaksut takaavat täällä aina noin 8 sentin hinnan ellei olla tukevasti miinuksella markkinahinnassa.
Ongelma pysyisi myös siinä, että jos kotitalousähkölämmittäjän sähköveroa alennettaisiin, seurauksena olisi sähkölämmityksen osuuden ja kilpailuasetelman kasvu vaihtoehtojen kustannuksella. Investointikannusteita ei kannata myöntää pyyteettöminä palkkioina jälkikäteen, vaan ehdollisena liittyen uusien investointien tekemiselle (ehto voi olla myös markkinaehtoinen kannuste kuten kaukolämpösähkökattiloille, kunhan looginen järjestys menee näin päin). Öljy- ja kaasulämmityksen korvaaminen lämpöpumpuilla tai kaukolämmöllä ovat jälkimmäistä kategoriaa, vaikkakin osuvuus sähkön järkevämmän käyttöprofiilin kannalta on etenkin lämpöpumppuinvestointien osalta huono (kun sallitaan esimerkiksi pakkasilla tehoaan menettevien ja lämmöntuottoa sähkövastuksilla lisäävän ilmavesipumppujen asentaminen korvaamaan öljykattiloita, pikemminkin ideologisista syistä kuin käytännöbn merkityksen puolesta).
 
Nousee...eikös tuo ole jo noussut aika voimakkaasti!
Mitenköhän tän maan talouden käy kun kuluttajien käytössä olevat rahavarat menee ainavaan enenemässä määrin sähköön.
Ei me olla täällä kylmissä olosuhteissa samalla viivalla muun euroopan kanssa.
Herätys ehdotus EK vetoiselle hallitukselle datakeskushuumaan ... työntekijöille 2x palkka 2 lle kylmimmälle talvikuukaudelle!! :)
 
Uuuden kapasiteetin rakentaminen kohtaa erilaisia kannattavuusongelmia:
-Tuulivoima kilpailee olemassaolevan tuulivoiman kanssa samanaikaisella tuotannolla.
-Polttamiseen perustuvaa ei pidetä suotavana
-Ydinvoiman kannattavuutta rokottaa runsas tuulivoima, tarpeeksi pitkään käyttöaikaan vaikea päästä kannattavasti
-Aurinkovoimako ainoa, jota vielä voi kannattavasti tehdä? Se ei kuitenkaan paljoakaan talven hintahuippuihin auta.
 
Mitenköhän tän maan talouden käy kun kuluttajien käytössä olevat rahavarat menee ainavaan enenemässä määrin sähköön.
Maan taloudelle tuosta ei ole haittaa. Kuluttajat käyttävät varansa ensijaisesti kotimaisiin palveluihin, ruokaan ym. (eli raha vain kiertää kansantaloudessa) ja jos jotakin jää "kukkaroon" jäljelle, ostetaan pääosin ulkomaisia kestokulutushyödykkeitä, pykätään isompia asuntoja ja matkustetaan ulkomaille lomille (90% rajasta menee suoraan pois Suomen kansantaloudesta). Toisin on datakeskusten kohdalla, eli ne poikivat rakennusalalle ja sitä tukeviin palveluihin sekä sähköntuotantoon investointeja tässä ja nyt. Sekä markkinaehtoisesti että kankeiden tekeillä olevien lainsäädäntöaloitteiden ansiosta nuo tulevat lisäksi tarjoavat tuotantojoustoa sähköjärjestelmälle ja kuten kaikessa teollisuudessa, sähkönkäyttöprofiili on huomattavasti edullisempi kuin kotitalouksilla ja userimmilla kotiltalouksille suunnatuilla palveluelinkeinoilla.
 
Uuuden kapasiteetin rakentaminen kohtaa erilaisia kannattavuusongelmia:
-Tuulivoima kilpailee olemassaolevan tuulivoiman kanssa samanaikaisella tuotannolla.
-Polttamiseen perustuvaa ei pidetä suotavana
-Ydinvoiman kannattavuutta rokottaa runsas tuulivoima, tarpeeksi pitkään käyttöaikaan vaikea päästä kannattavasti
-Aurinkovoimako ainoa, jota vielä voi kannattavasti tehdä? Se ei kuitenkaan paljoakaan talven hintahuippuihin auta.
Sirotellaan vain tuhkaa tukkaan ja jatketaan surkuttelua?
 
Takaisin
Ylös Bottom