Suuret aurinkovoimalat Suomessa

[Mikki]

Jotenkin vaikea ymmärtää aurinkovoiman suosiota Suomessa. Toimii vain keväästä syksyyn ja vain päivisin. Ongelma Suomessa on kuitenkin sähkön riittävyys keskitalvella. Mihin se kaikki aurinkovoimaloiden sähkö työnnetään kesällä?

Kesällä päivä on vaan aika pitkä.

Mutta kyllähän vesivoiman jarrutus on kesällä ja syksyllä ihan järkevää, jos muutenkin riittää sähköä. Norjan patoaltaat vaikka täyteen vain. Ja sitten tietysti pumppuvoimaloita pitäisi olla. Ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa.

Ja kausivarastoja pitäisi ladata. Ja ja ja....

 

[Arisoft]

Mihin se kaikki aurinkovoimaloiden sähkö työnnetään kesällä?

Tuonne ja vastaaviin..

Varanto - Vantaan Energia

Varanto on puhtaan siirtymän mahdollistaja

www.vantaanenergia.fi

Varannon sisäänottokapasiteetti on vain 120 MW mutta kyllä se ainakin kuusi teollista aurinkovoimalaa työllistää.

 

[kotte]

Kesällä voisi sähköä käyttää vetyelektrolyysiin. Sähköverkossa riittää kesällä kapasiteettia, joten vetyä voitaisiin tehdä ja käyttää paikallisesti. Varmaan yksi taloudellisemmista käyttökohteista olisi biokaasureaktoreiden tuotannon tuplaaminen johtamalla kaasu hiilidioksidin poistamiseksi tarkoitetun vesipesurin tms. sijaan jälkireaktoriin, jossa kaasun hiiloidioksidiosuus muunnetaan synteettiseksi metaaniksi. Suomessa kehitetty ja kaupallistettu biologinen metanointiteknologia on todettu robustisesti toimivaksi ja skaalautuvaksi teollisessa mittakaavassa ja hyötysuhteeltaan melkein teoreettista maksimia vastaavaksi.

Lisätylle biologisen ja synteettisen metaanin tuotannolle olisi kysyntää mm. kaasumoottorivoimalaitosten polttoaineena. Kaasu pitäisi joko siirtää talvea varten Liettuaan putkea pitkin Latviaan, missä on runsaasti vapaata kapasiteettia metaanin varastointiin tai paikallisesti Suomessa rakentamalla uusia LNG-varastoja (jolloin sähköä tarvitaan myös metaanin nesteytykseen).

Synteettiselle metaanintuotannolle olisi paljon lisämahdollisuuksiakin etenkin ottamalla talteen sellutehtaiden ja sahausjätteiden sooda- ja muiden lämpökattiloiden hiilidioksidia, jolloin noiden laitosten yhteyteen kannattaisi rakentaa vastaavia täysin synteettisen metaanin tuotantolaitoksia. Tuotos voidaan joko syöttää kaasuputkistoon, jos sellainen on lähistöllä tai nesteyttämäläl metaani, jolloin se voidaan viedä varastoon ja kulutukseen rekalla, rautateitse tai laivakuljetuksena. Kaikki tuo on käytössä olevaa teknologiaa.

 

[Mikki]

Ja riittää kuin muistaa sen, että sähkö on niin jalo tuote, että jos sitä erittäin halvalla saa, löytyy sille ottajia aivan varmasti. Datakeskukset on siitä esimerkki ja sähkökattilat.

Mutta lisää vain tuotantoa, niin alkaa tulemaan muitakin potin jakajia, kuten Kotte tuossa luetteli.

Lisää vain aurinkoa ja tuulta. Talven puute on toisenlainen ongelma ja se pitäisi ratkaista erikseen.

 

[Arisoft]

Suomen ensimmäinen täysin auringon liikkeen mukaan kääntyvillä telineillä (solar tracker) toimiva aurinkovoimapuisto Joroisen Hallanvahti aloittivat sähköntuotantonsa vähintään testikäytössä.

Tuo jäi mietityttämään, että millainen systeemi se oikein on. Projektin nettisivulta selvisi että siellä olisi 206 000 (huh) paneelia telineissa, joilla paneelit voidaan kääntää itä/länsi suunnassa eli siis kipata jotenkin yli. Eli se ei varsinaisesti seuraa suoraan aurinkoa vaan optimoi aamu ja ilta-auringon tuoton. Keskipäivällä paneelit on ehkä suoraan taivasta kohti, jolloin tuotossa lienee kuoppa.

Hallanvahdin aurinkovoimala

Hallanvahdin aurinkovoimala on vaikuttava uusituvan energian hanke. Hallanvahdin aurinkovoimalahankkeen omistaa 100 % Taaleri Energian hallinnoimat rahastot.

www.hallanvahdinaurinkovoimala.fi

 

[kotte]

Eli se ei varsinaisesti seuraa suoraan aurinkoa vaan optimoi aamu ja ilta-auringon tuoton. Keskipäivällä paneelit on ehkä suoraan taivasta kohti, jolloin tuotossa lienee kuoppa.

Kesäaikaan suoraan ylöspäinkin suunnattu paneeli tuottaa melko hyvin, sillä aurinko on Suomessakin keskipäivällä melko korkealla, jopa luokkaa 40^o ... 50^o kulmassa vaakatasoon nähden. Lisäksi valo pääsee keskipäivällä pilvettömästä ilmakehästä lävitse paremmin kuin aamulla ja illalla, mikä kompensoi mahdollista epäedullisempaa säteilykulmaa.

 

[Arisoft]

Kesäaikaan suoraan ylöspäinkin suunnattu paneeli tuottaa melko hyvin

Periaatteessa paras "seuranta" saavutetaan kun maa peitetään kokonaan vaakasuuntaisilla paneeleilla niin ettei siihen jää lainkaan paljasta maata näkyviin. Silloin on ihan sama mistä suunnasta valo tulee. Kaikki saadaan osumaan paneeliin.

Kääntyvät paneelit voi olla talvella käteviä jos ne käännetään lumisateella alaspäin.

 

[fraatti]

Tuo jäi mietityttämään, että millainen systeemi se oikein on. Projektin nettisivulta selvisi että siellä olisi 206 000 (huh) paneelia telineissa, joilla paneelit voidaan kääntää itä/länsi suunnassa eli siis kipata jotenkin yli. Eli se ei varsinaisesti seuraa suoraan aurinkoa vaan optimoi aamu ja ilta-auringon tuoton. Keskipäivällä paneelit on ehkä suoraan taivasta kohti, jolloin tuotossa lienee kuoppa.

Hallanvahdin aurinkovoimala

Hallanvahdin aurinkovoimala on vaikuttava uusituvan energian hanke. Hallanvahdin aurinkovoimalahankkeen omistaa 100 % Taaleri Energian hallinnoimat rahastot.

www.hallanvahdinaurinkovoimala.fi

Tuommoinen

Täällä oli joskus tämä kuvakin.

Suuret aurinkovoimalat Suomessa

Onko loput paneelit palaneet mitä tornado ei suoraan hajoittanut? Ainakin savua nousee.

lampopumput.info

 

[Arisoft]

Täällä oli joskus tämä kuvakin.

Tuo on oikeastaan aika kätevä. Paneelit saadaan käännettyä aamulla ja illalla niin, että valo saa tulla melkein suoraan horisontista ilman, että paneelit varjostaa toisiaan, kunhan ne on käännetty riittävästi ylöspäin. Auringon noustessa riittävän korkealle ne voi sitten kääntää suoraan valoa kohden.

HIeman tarvii laskemista että löytyy optimi kuinka tiheään paneeleja kannattaa laittaa tuotto / kustannus mielessä.

 

[kotte]

Kääntyvät paneelit voi olla talvella käteviä jos ne käännetään lumisateella alaspäin.

Tai edes pystyyn lumien karistamiseksi tai kertymisen estämiseksi.

Ovatkohan tuon esillä olevan paneeliston rivit itä-länsi- vai pohjois-eteläsuunnassa? Rivistöjen pitkä väli viittaa edelliseen, eli etenkin keväisin ja syksyisin melkein kaikki lankeava auringonvalo saadaan keskipäivällä talteen, vaikka paneeliston pinta-ala on vain luokkaa puolet asennusalueen pinta-alasta, kunhan paneeleiden kulmaa säädetään auringon näennäiselle kiertoradalle optimoidusti vuodenajasta riippuen. Talvella paneelit voi jättää jokseenkin pystyyn, jolloin lunta ei kerry päälle eikä paneeli kylmene (kerää huurretta) vastaavasti kuin kohti tummaa taivasta suunnattuna ja keskipäivän mahdollinen auringonpaiste saadaan hyvin talteen. Kesällä paneeleita voidaan kääntää lähes vaakasuuntaan aamulla ja illalla, jolloin idän ja lännen suunnaltakin saadaan jonkin verran enemmän hyötyä kuin keskipäivälle optimoidusta asennosta.

Pohjois-eteläsuuntainen rivistö puolestaan olisi ideaalinen päiväntasaajan lähistöllä, jos tavoitellaan mahdollisimman tasaista tuottoa koko valoisalle ajalle paneelipinta-alaa säästäen suhteessa asennusalueen pinta-alaan.

 

[Arisoft]

Ovatkohan tuon esillä olevan paneeliston rivit itä-länsi- vai pohjois-eteläsuunnassa?

Kartalla rivit on tismnalleen pohjois eteläsuunnassa.

Aamu ja ilta on silloin optimaalista. Aurinko valaisee paneelit mutta ei maata. Keskipäivällä menee suuri osa maahan rivien väleistä.

 

[kotte]

Kartalla rivit on tismnalleen pohjois eteläsuunnassa.

Aamu ja ilta on silloin optimaalista. Aurinko valaisee paneelit mutta ei maata. Keskipäivällä menee suuri osa maahan rivien väleistä.

Tuo järjestelmä on siis optimoitu aamu- ja iltatuotantoon, mikä vaikuttaakin järkevältä, sillä optimaalisesti keskipäivän aurinkoon suunnattua paneelikapasiteettia on Suomessa ja etenkin Euroopassa jo turhankin paljon. Tuo näkyy Saksassa sähkön hinnassa, joka on Suomen aikaa iltapäivällä usein ilmaista, mutta aamulla ja illalla arvossaan kuin Suomessa talvella keskimääräisinä huipputunteina.

 

[fraatti]

Hallanvaarasta ja peltojen kaksikäyttöisyydestä juttua Ylellä

Uusi peltojen käyttötapa tulee Suomeen: viljely jatkuu aurinkopaneelien alla

Uusia aurinkovoimaloita suunnitellaan Suomessa yhä enemmän pelloille ja käytöstä poistuneille turvesoille. Pelloilla voidaan jatkaa viljelyä aurinkovoimalasta huolimatta.

yle.fi

 

[Mikki]

Tuossa viljelyssä tai laiduntamisessa paneelien välissä ja alla on ilmeisesti selkeitä etuja

Paneelit tuo varjoa ja näin säilyttää kosteutta paremmin maassa. Ja elukat voi kanssa paremmin kun ne pääsee sekä varjoon että sateelta suojaan.

 

[Mikkolan]

Tuossa viljelyssä tai laiduntamisessa paneelien välissä ja alla on ilmeisesti selkeitä etuja

Paneelit tuo varjoa ja näin säilyttää kosteutta paremmin maassa. Ja elukat voi kanssa paremmin kun ne pääsee sekä varjoon että sateelta suojaan.

Paljonkohan lämpötila nousee paneelien alla kun paneelit käy kuumana? Kasveillehan riittää 17 - 18 C ja yli 20 C on jo liikaakin. Valon puute voi rajoittaa kasvua.

 

[tet]

Paljonkohan lämpötila nousee paneelien alla kun paneelit käy kuumana? Kasveillehan riittää 17 - 18 C ja yli 20 C on jo liikaakin. Valon puute voi rajoittaa kasvua.

Paneelien varjohan päin vastoin vähentää kasviin kohdistuvaa lämpöenergiamäärää, kun paneeli nappaa osan säteilyenergiasta matkalla. Lämpökuormaa kasviin kohdistuu ehkä enemmän johtumalla, mutta selvästi vähemmän säteilynä. Mutta enpä osaa sanoa, miten tietynlaisiin olosuhteisiin adaptoituneet kasvit hanskaavat tilanteen. Voihan olla, että vaikka kokonaislämpöteho laskee, niin lämmön siirtymistavan muutos vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

 

[Arisoft]

Paljonkohan lämpötila nousee paneelien alla kun paneelit käy kuumana?

Ei sen pitäisi pystyä nousemaan. Ilman paneelia 100% säteilystä lämmittää maata. Paneelin kanssa osa energiasta muuttuu sähköksi ja poistuu johtoja pitkin ja paneeli myös säteilee lämpöä paljon taivaalle kun se on musta pinta.

Jos lämpö nousisi, sen pitäisi jotenkin olla kasvihuonemaista lämmönnousua eli estetään lämmön nouseminen pois ilman mukana.

 

[kotte]

^ Paneeli on lisäksi eräänlainen auringonvarjo (loppu säteily muuttuu lämmöksi paneelissa ja lähtee virtaamaan yläsuuntaan konvektiovirtausten mukana; toki paneelin alapuolikin lämpenee ja säteilee pitkäaaltoista lämpösäteilyä alaspäinkin; mutta tuon teho on pieni murto-osa alkuperäisestä paneelin yläpintaan osuvasta auringon säteilytehosta). En ole ikinä kuullut kenenkään valittavan, että auringonvarjon alla olisi kuumempaa kuin ilman varjoa auringonpaisteessa.