Mitä tapahtuisi, jos netti lakkaisi toimimasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miten yksittäinen ihminen voi edes varautua tällaiseen skenaarioon?

"Myös Ilkka uskoo ihmisten kekseliäisyyteen ja sopeutumiseen."
Eli heitetään pallo kansalaisille, koittakaa pärjätä??
 
Miten yksittäinen ihminen voi edes varautua tällaiseen skenaarioon?

"Myös Ilkka uskoo ihmisten kekseliäisyyteen ja sopeutumiseen."
Eli heitetään pallo kansalaisille, koittakaa pärjätä??

Näin se oikeasti menee. Yhteiskunta ei voi kaikesta huolehtia, vaan lähiyhteistyö naapurustossa on tärkein keino keksiä selviytymiskeinot isossa kriisissä

Jollain on aina jotain, mitä toisilla ei ole
 
Ne joilla on kokemus mitä tapahtuu kun suuremman yrityksen sisäverkko kaatuu tietää miten paljon stressitaso nousee;-)
Jos suurin osa maan verkkoyhteydet kaatuisi niin :eek: ei riitä kuvaamaan seuraamukset

Karkeasti yleistäen:
Jos olemme ihan rehellisiä suurin kärsijäryhmä taitaa olla some-adiktiot, vähiten oletettavasti rele-aikakauden eläneet

Ja ainut tapa selviytyä on omaksua uusia kommunikaatio-tapoja, jopa puhumalla läheisten kanssa (Nyt taisin jo rikkoa mahdottomia sääntöjä)
 
En olisi niinkään huolissani pelkästään kommunikaatiosta. Jokapäiväisessä elämässä kaikki riippuu sähköisistä yhteyksistä niin kaupan, terveydenhoidon, liikenteen kuin pankkisektorinkin suhteen.
 
Joskus oli sellainen läppä (?) että menisi noin kolme päivää siitä kun netti katkeaa, että perheen teinit huomaa että talossa asuu muitakin ihmisiä ja että ne vieläpä väittää olevansa sukua 😂
 
Nii i. Onhan se netin katko tietysti isompi ongelma kuin jos joku vesi tai sähkö katkeaa.

Ja kuten jo mainittu niin somettajien maailma kun kaatuu niin se on nykyään = koko maailma kaatuu
 
Lukuisten yritysten yhteydet kulkevat tänä päivänä myös internetin yli mikä tarkoittaa että myös niiden yritysten toiminta lamaantuu hyvin vahvasti. Yritykset kun ovat siirtyneet viime vuosina yhä enemmän suljetuista verkoista internetin yli toteutettuihin verkkoratkaisuihin.
Myös sähkönjakelu olisi vaarassa jo pelkästään sen takia koska hintakauppaa tehdään internetin yli. Laskutus kaatuisi myös, pankkiyhteydet katoaisivat.
Useita vuosia sitten kun olin globaalin tier1 operaattorin palkkalistoilla, eräs konffaaja teki typon jolloin Euroopan ja Amerikan välinen yhteys meni nurin, tällöin katosi 40 % maailman internet liikenteestä 15 minuutiksi.
Nykypäivänä lähes 65% maailman IP liikenteestä kulkee ko.operaattorin verkossa
 
Mitä ostat jos kauppa ei pysty tekemään tilauksia? Ja et saa rahaa seinästä?
Raha otetaan pöytälaatikosta ja kaupasta ostetaan käteisellä. Ennen oli kaupoissakin sähkökatkoja, silloin otettiin kynä ja paperia esiin ja homma jatkui. Voi olla että isot toimijat ei ole riittävän notkeita. Kyllä vielä muutama vuosi sitten lentokoneessa tehtiin korttiostoksia ilman online yhteyttä.
Ennen oli tavallista että ruokakaupassa oli tili, riitti kun kerran kuussa pystyi selvittämään maksut.
Etelä-Eurooppa pyörii vieläkin paljon käteisellä. Eikä siellä ole mitään sähköautojen latauspisteitäkään.
 
Raha otetaan pöytälaatikosta ja kaupasta ostetaan käteisellä. Ennen oli kaupoissakin sähkökatkoja, silloin otettiin kynä ja paperia esiin ja homma jatkui.
Ennen kaupassa tosiaan otettiin kynä esille ja paperia tilivihkon muodossa. Kauppias antoi ostokset tutuille asiakkailleen tämän tilivihkoon tehtyä merkintää vastaan. Asiakkaalla saattoi olla duplikaatti tilikirjasta, eli kaikki tapahtumat merkittiin kumpaankin vihkoon kontrollin vuoksi. Velaksi myydyt tavarat sitten maksetiin esimerkiksi kerran kuussa (ja vähemmän luotetuilta saatettiin edellyttää ennakkomaksuja tai panttia).

Tuollainen luottopohjainen järjestelmä on itse asiassa toimivampi poikkeusoloissa kuin seteleiden käyttö ja käteismaksut, sillä setelilogistiikka on kaikkinensa varsin hankalaa. Pankkien järjestelmät pitäisi kyllä saada poikkeusoloissakin toimimaan, vaikka sitten ilman internettiä, jotta moisten luottoketjujen seuraava vaihe saadaan hoidetuksi Ei yhteiskuntaa voi rakentaa sellaisen varajärjestelmän pohjalle, että kaikilla pitäisi olla jemmassa enemmän seteleitä kuin korkeintaan muutaman päivän välttämättömään ruoan hankintaan ja vastaavaan.
 
Juu, minäkin muistan sen ajan kun pankkien virallinen varajärjestelmä oli kynä ja ruutuvihko. Käytännössä kyllä yhteyksien katketessa laitettiin ovi säppiin ja lappu luukulle.

Käteinen on näppärä niin kauan kun kaupassa on jotain ostettavaa. Ja voihan se olla, että kauppias saa keskusliikkeeltä tilattua jotain puhelimella ja varasto pystyy keräämään ja jakelemaan ilman internettiäkin....ehkä.
 
Juu, minäkin muistan sen ajan kun pankkien virallinen varajärjestelmä oli kynä ja ruutuvihko. Käytännössä kyllä yhteyksien katketessa laitettiin ovi säppiin ja lappu luukulle.

Käteinen on näppärä niin kauan kun kaupassa on jotain ostettavaa. Ja voihan se olla, että kauppias saa keskusliikkeeltä tilattua jotain puhelimella ja varasto pystyy keräämään ja jakelemaan ilman internettiäkin....ehkä.
Keskusliikkeen järjestelmät eivät luultavasti toimi, kaikki SAPissa ja se pilvipalveluna. Kyytejä ei saa lähetettyä mobiilipäätteille autoon, kuormakirjoja ei saa tulostettua…

Jutusta sen verran, että näin vanhana tietoliikenteen parissa pitkään työskennelleenä, vierastan kun sanaa ”netti” käytetään internetin synonyymina.
Netti eli verkko on taas paljon laajempi käsite kuin pelkkä internet. Netti ei ole nurin jos internet yhteys pygii, paikalliset verkkopalvelut toimii ja tarvittaessa suljetun verkon IP peerit myös.

Palveluntarjoajien konesalit on yhdistetty PtP ja PtMP yhteyksien varaan, mutta useimmat loppuasiakkaiden/käyttäjien yhteydet on rakennettu internet-yhteyden varaan. On konserneja joilla on esim. SAP/Oracle/AWS/Google/Azure/M365 yhteydet dedikoiduilla putkilla omaan MPLS verkkoonsa, mutta niiden käyttö useimmista toimipisteistä on rakennettu internetin päälle (VPN/SD-WAN).
Ennen kuin alettaisiin rakentamaan erikseen uutta kupariverkkoa joka mökkiin ja notkoon, voidaan nykyiset kuituyhteydet muuttaa suljetuksi palveluverkoksi, mikä ei ole riippuvainen internetistä. Operaattorien verkkolaitteissa saattaisi mennä hyvä tovi saada ne siihen malliin, etteivät luota globaaliin AS välitysjärjestelmään vaan luodaan Suomeen privaatti AS järjestelmä joka hoitaa verkko-osoitteiden reitityksen. Tälleen pystytään hyödyntämään nykyistä alustaa, ilman internet yhteyksiä mutta jatkamaan verkon toimintoja. Siirrytään ajassa noin 15 vuotta taaksepäin aikaan jolloin SD-WAN yhteyksiä ei vielä ollut vaan verkotus tapahtui MPLS / L3VPN ratkaisuiden varaan operaattorin verkossa.
Jos jutussa netillä ja internetillä tarkoitetaan että myös suljetut asiakasverkot - eli ne mitkä ei ole internetin päälle rakennettu - menevät nurin, niin sitten ollaan kusessa.
 
Viimeksi muokattu:
Raha otetaan pöytälaatikosta ja kaupasta ostetaan käteisellä. Ennen oli kaupoissakin sähkökatkoja, silloin otettiin kynä ja paperia esiin ja homma jatkui. Voi olla että isot toimijat ei ole riittävän notkeita. Kyllä vielä muutama vuosi sitten lentokoneessa tehtiin korttiostoksia ilman online yhteyttä.
Ennen oli tavallista että ruokakaupassa oli tili, riitti kun kerran kuussa pystyi selvittämään maksut.
Etelä-Eurooppa pyörii vieläkin paljon käteisellä. Eikä siellä ole mitään sähköautojen latauspisteitäkään.
Käteinen raha palauttaa huoltovarmuuden pitkälti.
Etelässä otettu vanhat konstit käyttöön. Viikon kotivaraa suositellaan syötävien lisäksi.
 
Viimeksi muokattu:
mitä internetin romahtamisesta voisi Suomessa seurata.
Ihmiset sais lisää aikaa ja ne alkais tekeen klapeja ja perustamaan kasvimaita. Rohkeimmat laittais kotieläimiä.
Somekiusaaminen loppuis ja osan ihmisistä mielenterveys paranis.
Lehtiä olis pakko alkaa painaan lisää ja meikäläisellä työt lisääntyis.
 
Etelässä otettu vanhat konstit käyttöön. Viikon kotivaraa suositellaan syötävien lisäksi.
Täh?! Euroopassa hamstrataan käteistä, mitä ihmettä. Juuri oli otsikko, että ryssälandiassa hamstrataan tulevan liikekannallepanon takia. Mutta että Euroopassa ja syynä "huoli sodasta". Mikä vitsi tuo nyt on, kun huoli täällä on aivan kaikkialla muualla kuin sodan uhassa ja eletään kukkakedolla aivan muissa maailmoissa
 
Kannattaa kyllä Suomessakin pitää käteistä kotona pieninä seteleinä. Internetin totaalinen kaatuminen on ihan mahdollinen juttu. Joku hakkeriporukka sen vielä tekee jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Ja kun se ekan kerran saadaan tehtyä, niin jatkoa tulee varmasti seuraamaan. Suomessahan ei valtiovalta ole millään tavalla osallistunut näihin mahdollisiin ongelmiin. Kaikki tietotekniikka on liberaalilla tavalla annettu markkinavoimien tehtäväksi ilman minkäänlaista riskianalyysiä.
 
Tämä sopii tämän aloituksen alle
Kävimme eilen aamupäivällä marketin ruokakaupassa ja kassoissa oli pitkä jono, syykin selvisi: Yhdessä kassassa nuorempi nainen kahdella kärryllä täynnä -70% hinnoiteltuja lastenvaatteita/ jalkineita, kassa-henkilö piti jokainen vaate/jalkine käsipelillä näppäillä koneeseen kun koodit ei toiminut :rolleyes:
(Eipä yllätä lainkaan, me ostimme pari viikkoa sitten samassa kaupassa alepoisto-tuotteita ja käsinäppäilyksi meni)

Meidän jonossa edellä oli minun ikäinen mies jolla oli kaksi suurta kassillista ostoksia ja yksikään hänen kokeilemasta maksutavasta ei mennyt läpi eli useampi kortti/ mobiilimaksu, tietenkään ei ollut käteistä lainkaan kun aina on maksanut puhelimella
Siellä seisottiin odottamassa lähes vartin että sai haettua puhelimella "käteista" ja maksettua jollain tavalla
:huh2:

Että jokin maksu kaupassa epäonnistuu tänä päivänä on jopa arkipäivää kun seuraa tilannetta. Ihmisten katerajat ei ole syy vaan tietoliikenne-verkot/ pilvipalvelut
Meillä on kahden eri pankin kortit sekä ostosten verran käteistä mukana, se on opittu jo kauan sitten ulkomailla missä tämä on arkipäivää
 
Meillä on kahden eri pankin kortit sekä ostosten verran käteistä mukana, se on opittu jo kauan sitten ulkomailla missä tämä on arkipäivää

Sama, kaksi korttia eri pankista ja käteistä sen verran että ruokakaupasta pääsee ulos vaikka kortit pettäis. Kortit kellossa, mutta mukana myös fyysisesti, vain debit-ostoraja nollattuna, ettei fyysisen kortin lähimaksu on käytännössä estetty.

Se on sitten toimen tarina, että voiko käteiselläkään maksaa, jos kassakoneen ja taustajärjestelmien netti katoaa. Epäilen että ei.
 
Meidän jonossa edellä oli minun ikäinen mies jolla oli kaksi suurta kassillista ostoksia ja yksikään hänen kokeilemasta maksutavasta ei mennyt läpi eli useampi kortti/ mobiilimaksu, tietenkään ei ollut käteistä lainkaan kun aina on maksanut puhelimella
Siellä seisottiin odottamassa lähes vartin että sai haettua puhelimella "käteista" ja maksettua jollain tavalla

Itsekin olen nähnyt että puhelimessa oleva kortti on joillain ihmisillä kassalla kovin hidas, varsinkin kun se kaivetaan esiin vasta sitten kun pitäisi jo vilauttaa sitä korttia. Tässä kohtaa on menty vähän takapakkia.
 
  • Tykkää
Reaktiot: Alf
Ja voihan se olla, että kauppias saa keskusliikkeeltä tilattua jotain puhelimella ja varasto pystyy keräämään ja jakelemaan ilman internettiäkin....ehkä.
Puhelimet toimivat nykyään internetin kautta.. Tai olisi ainakin harvinainen tilanne jos kauppias pystyisi soittamaan tukkuun käyttäen pelkkää puhelinverkkoa.
 
Itsekin olen nähnyt että puhelimessa oleva kortti on joillain ihmisillä kassalla kovin hidas, varsinkin kun se kaivetaan esiin vasta sitten kun pitäisi jo vilauttaa sitä korttia. Tässä kohtaa on menty vähän takapakkia.
Joo se pitää olla siinä "pikanäppäimessä". Omassa kaksi painallusta sivunapista niin kortti on esillä, nopea käyttää.
 
Jos internet kaatuu täysin, niin melkoisiin ongelmiin joudutaan. Puhelimet ei toimi, sähköautoihin ei saa latausasemilta sähköä, eikä myös polttiksiinkaan bensaa/dieseliä, kaupat ei toimi, ei saa seinästä rahaa, jne. On sen verran paljon asioita, että varautuminen kaikkeen on mahdotonta. Toimiikohan sähkönjakelukaan ilman internettiä.
Onneksi on sentään antenni-TV talossa, joka ehkä toimii.
 
Onneksi on sentään antenni-TV talossa, joka ehkä toimii.
Nettiä pitkin lähetteet menevät periaatteessa lähetinasemallekin. Internet on sinällään sen verran monimutkainen ja monisyinen epeli, että tiettyjä palveluita voi hyvinkin saada lävitse, vaikka kriittisiä runkoreitittimiä ja etenkin kaikkein kriittisen eli nimipalvelu olisi aivan solmussa.
 
Nettiä pitkin lähetteet menevät periaatteessa lähetinasemallekin. Internet on sinällään sen verran monimutkainen ja monisyinen epeli, että tiettyjä palveluita voi hyvinkin saada lävitse, vaikka kriittisiä runkoreitittimiä ja etenkin kaikkein kriittisen eli nimipalvelu olisi aivan solmussa.
Kyllä lähetysasemille oli erilliset siirtoyhteydet, koska antennilähetykset eivät pidä jitteristä.
Samoin tapahtumiin järjestetään erilliset yhteydet mikä ei ole ole sidoksissa internetiin. Ihan Liigan otteluihin tulee erikseen omat kiinteät siirtoyhteydet kuvansiirtoon ja internet-yhteys on vain varayhteytenä.
 
Kyllä lähetysasemille oli erilliset siirtoyhteydet
Tuo ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä kirjoitin. Erillinen linja voidaan reitittää tai sillatakin käyttöön, vaikka matkalla olisi palveluita, jotka hyödyntävät enemmän tai vähemmän internetin palveluita. Aineistohan on siirretäväkin palveluihin jostakin. Tämä on sitten toinen kysymys, millä tavoin tietoturva on järjestetty (eli internetin palveluita voidaan hyödyntää toisaalla järjestelmässä, vaikka samalla rajataan tietoturvariskit käytännössä pois noiden suorien yhteyksien välittämistä palveluista).
 
Tuo ei ole ristiriidassa sen kanssa, mitä kirjoitin. Erillinen linja voidaan reitittää tai sillatakin käyttöön, vaikka matkalla olisi palveluita, jotka hyödyntävät enemmän tai vähemmän internetin palveluita. Aineistohan on siirretäväkin palveluihin jostakin. Tämä on sitten toinen kysymys, millä tavoin tietoturva on järjestetty (eli internetin palveluita voidaan hyödyntää toisaalla järjestelmässä, vaikka samalla rajataan tietoturvariskit käytännössä pois noiden suorien yhteyksien välittämistä palveluista).
EI, lähetysasemille on erilliset siirtoyhteydet joissa siirretään antenniverkon materiaali .
Niitä ei sillata tai reititetä internetin yli. Se on täysin eri asia mistä se uploadattava materiaali toimitetaan, eikä ole mitään tekemistä lähetysasemien (joteka ovat niiden tornien juuressa) siirtoyhteyksien kanssa.
Lähetysautot tai muut vastaavat mobili kuvausasemat käyttävät mobiilityhteyksiä ja siellä voikin olla internet siirtotienä - tämä on taas aivan eri asia kuin lähetysasemien yhteydet.
Siirtoyhteydet ovat suljettuja, dedikoituja yhteyksiä joissa on taattu nopeus, CIR, CoS ja QoS päällä.

nimim. siirtoyhteyksien parissa elantonsa tehnyt n.30v
 
EI, lähetysasemille on erilliset siirtoyhteydet joissa siirretään antenniverkon materiaali
Siirtoyhteydet ovat suljettuja, dedikoituja yhteyksiä joissa on taattu nopeus, CIR, CoS ja QoS päällä
Puhut taas hiukan eri asiasta. On eri asia, miten juuri kyseisen dedikoidun siirtoyhteyden materiaali välitetään ja mitä tapahtuu siinä päässä, joka materiaalin dedikoituun putkeen koostaa. Onhan tv:n multiplekseissä mukana ulkopuolisten aika pientenkin tuotanoyhtiöiden luonteeltaan reaaliaikaista materiaalia, jota työnnetään osaksi lähetysmultipleksien virtaan. Jos tuo yhdistävä lenkki menee sekaisin, koko multipleksi kanavineen katkeaa ja kaikki multipleksin kanavat saman tien. Olen itse ollut tekemisessä asian kanssa hiukan syvemmältäkin. Toki tietoturvariskien välttämiseen on viime vuosina panostettu paljon aikaisempaa enemmän, joten Internetin häiriötilanteet eivät välttämättä sinällään aiheuta katastrofia.
Onko noissa edes IP:tä? Vai joku muu tapa?
Nykyisin melkein kaikki (ehkä vanhentuneita ratkaisuja lukuun ottamatta) kulkee IP:n ja käytännössä ethernetin päällä. Mutta tuo ei ole sellainen kuin käyttäjän kotiverkko, eli eri lähetteet saadaan eri virtuaalisiin putkiin, joille voidaan lisäksi määrätä taattu palvelutaso per palvelutuoteinstanssi (jolla viittaan tietyn kaistan takaavaan nettiyhteyteen ao. asiakkaiden kesken ja asiakkaita voi olla vain yksikin). Toki laatutakuu maksaa huomattavasti ekstraa.
 
Antenni-TV toimii analogisella radiolähetyksellä. Digilähetyskin on analoginen. Se on se juttu. Eli TV-antenni talon katolla vastaanottaa lähetyksen radioteitse. Se miten Digitalle siirtyy lähetysten sisältö on sitten eri juttu.
 
Antenni-TV toimii analogisella radiolähetyksellä. Digilähetyskin on analoginen. Se on se juttu. Eli TV-antenni talon katolla vastaanottaa lähetyksen radioteitse.
Samoin ajatellen myös mobiililähetykset (4G, 5G jne.) ovat analogisia! (mutta eivät ole). Nykyinen DVB-T2 on niin digitaalinen lähete modulaation suhteen kuin olla voi ja vastaanottokin vaatii melkoista reaaliaikaista digitaalista signaalikäsittelyä, jotta saadaan yhtään mitään kuulumaan tai näkymään. Saman ajattelun mukaan myös kuidun kautta tuleva ja kaikki muukin Internetin välittyvä olisi yhtä hyvin analogista.

Toki sellainen ero on, että broadcast digi-tv (myös antennin kautta) on puhtaasti yksisuuntaista viestintää (kuten on periaatteessa perinteinen kaapeli-tv ja jopa sellainen netti-tv. joka perustuu udp-broadcastiin, jollaista on tarjolla kaapeli-tv:n korvaajaksi nykyteknologialla).
 
Kyse on kuitenkin radiotaajuuksista. Esimerkiksi kanavanippu B Espoossa lähetetään radiotaajuudella 562 MHz. Siinä on laveyssuunnassa riittävästi kaistaa, jotta taajuusmodulointi toimii riittävällä tasolla. Tuo radiosignaali sitten kantaa ko. kanavan digilähetyksen sisällön, joka telkkarissa sitten muunnetaan D/A muuntimella analogiseksi, joka sitten lopulta näkyy ruudussa.
Mielestäni siirtotapa on analoginen???

Valokuitua pitkin informaatio siirtyy valopulsseina. Kyse on digitaalisesta siirrosta. Valopulssien pituuksilla saadaan ykköset ja nollat eroteltua.
Elikkä on digitaalinen siirtotapa.

1787411871653.webp
 
Mielestäni siirtotapa on analoginen???

Kaikki ovat oikeassa :) Kyse on vain siitä miten asian ilmaisee.

Digitaalinen tarkoittaa numeerista. Jos lähetys on numeerinen, eli lähetetään peräkkäin numeroita, silloin se on digitaalinen lähetys, vaikka signaali olisikin jollain tapaa analoginen, mitä se taitaa lähes kaikessa tiedonsiirrossa pohjimmiltaan olla.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta tuntuu, että jos netti ei toimisi 'toistaiseksi tuntemattomasta syystä' niin TV ja streaming palveluiden saatavuus eivät sinällänsä huolestuttaisi minua pätkääkään. Laittaisin radion päälle ja alkaisin kuunnella YLEn radiolähetyksiä, josko sieltä tulisi tietoa tapahtuneesta. Ehkä menisin myös kauppaan ja täydentäisin ruokavarastoa tuleville viikoille. Varmuuden vuoksi. Koska koskaan ei voi tietää mitä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Jos ei mitään uhkaavaa ole näköpiirissä, niin onpahan kotivara täydennetty.

Better safe than sorry.
 
Onko noissa edes IP:tä? Vai joku muu tapa?
Siirtoyhteydellä ei ole IP osoitteita.
Kuituyhteys moduloidaan eri väreille (aallonpituuksille) ja niitä kuljetetaan nipussa. Tälläinen nippu voidaan tekniikasta riippuen muxata myös yhteen väriin jolloin yhden 32spektrin sisällä kulkee 32x32 siirtokanavaa.

Nettiä pitkin lähetteet menevät periaatteessa lähetinasemallekin.
Tässä lainattu osuus on just se mikä ei pidä paikkansa. Kuvaajalta lähetyskeskukseen ja lähetyskeskuksessa on 100% varmuudella IP verkkoa ja riippuvaisia internetistä. Lähetyskeskukselta lähetinasemalle siirtotie on se mitä tuossa aiemmin olen maininnut.
 
Pitää tarkentaa omaa ajattelua. Analoginen tai digitaalinen televisiolähetys kertoo missä muodossa informaatio lähetetään. Molemmat siirtyvät jonkun radiotaajuuden "päällä" lähetysasemalta vastaanottajan tv-antenniin.
 
Molemmat siirtyvät jonkun radiotaajuuden "päällä" lähetysasemalta vastaanottajan tv-antenniin.

Tuonkin joudut miettimään uusiksi.

"Tajuuden päällä lähettäminen" on samaa kuin ajaisi polttomoottorilla. Energiaa hukkaantuu käytännössä turhaan kantoaaltoon, joka sisältää nolla bittiä informaatiota. Nykyisin pyritään lähettämään koko annetun kaistan leveydeltä. Tähän käytetään usein hajaspektri-tekniikkaa, mutta digitelevisossa sallitulle taajuuskaistalle on sen sijaan sisällytetty useita rinnakkaisia alikaistoja. Näin saadaan lähetettävä signaali sisältämään monia eri taajuuksia samaan aikaan ja käyttämään näin koko sille varattu tiedonsiirtokapasiteetti hyväksi. Lähetettävä signaali muistuttaa kohinaa, koska siinä ei ole havaittavissa erityistä "kantoaaltoa" lainkaan kuten AM- ja FM- radioissa on.
 
Takaisin
Ylös Bottom