No oikeastaan kyllä pystyy, mutta pitää olla kanavoitava ilp. Serkulle saneerattiin tuollainen, ja sen olisi voinut yhtälailla toteuttaa koko taloonkin, nyt jäi kellari- ja pesutilat tuon ulkopuolelle.
Pumppu pohdintaa
- Viestiketjun aloittaja PelletinPyörittäjä
- Aloituspäivämäärä
Auttaisiko oma tapaus pohdintaan? Itselläni laitettu (n. 8v sitten) Fujitsun WOYK112LAT 11 KW High Power ulkoyksikkö ja se kytkeytyy varastossa ennestään olleeseen Jäspi sähköovaliin lämmönvaihtimella. Tarkoittaa että varaajasta lähtee parin metrin kupariputki lämmönvaihtimelle josta kuumennut vesi palaa putkea pitkin varaajaan. Pumppu pyörittää hullunkiertoa joten varaaja on koko ajan tasalämmin. Tuosta otetaan vain lattialämmitykseen vettä, ei kuumenneta käyttövettä. Ulkoyksiköstä tulee kuuma kaasu lämmönvaihtimeen eli sellainen vesijärjestelmä ei ole kyseessä vaan monimutkaisempi. Pelkällä monoblockilla et tarvitse koko lämmönvaihdinta. Tässä ei siis ole sisäyksikköä vaan pelkkä ohjainpaneeli.
Kuulostaa siltä että erillinen varaaja olisi joka tapauksessa parempi kuin käyttää pellettiä "kituteholla" kesäaikana. Jos talon lämmönjako on vesipattereilla niin ne on ehkä tarkoitettu kuumalle vedelle, eli ei pumpun parhausalueelle. Silloin poltolla saadaan parhaiten kuumaa vettä lämmitysaikana. Kesällä voisi mennä sähköllä ja oikein innostuessa ehkä aurinkopaneelit tasaavat kesän sähkönkulutuksen. Syksy ja kevät voisivat puoltaa IVLP:n käyttöä pienemmän lämmitystarpeen hoitoon.
Tapoja löytyy, kannattaa siis laskea ja miettiä. Ylioptimointi ja tonnien investointi satasen säästöön monimutkaisella himmelillä on jotain mitä pidän harrastuksena. Voi olla että kannattavinta on pitää pellettilämmitys kunnossa, laittaa sille lisävaraaja jossa esilämmityskierukka käyttövedelle (+ vastukset) ja pieni käyttövesivaraaja tulistimeksi. Tulistus vastuksilla ja tulistustarve lähenee nollaa lämmityskaudella kun pelletti kuumentaa omaa varaajaansa.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Kiitoksia pohdinnasta! Auttaa tosiaankin omaa ajatusta. Voitteko vielä selittää tuon termin "tulistaminen". Itsellä tosiaan lämmitys pattereilla JA lattialämmityksellä joka samassa kierrossa. Ei optimi, kun ei voi liian kuumaa laittaa lattialämmityksen takia.
Ihmeellisen hidasta tarjouksien osalta. Ite tässä nyt pari viikkoa ootellut neljältä eri firmalta tarjouksia, joista kaksi kävi paikan päällä ja toistaiseksi vain saanut yhden tarjouksen. Tarjous avaimet käteen paketilla panasonic VILP, poistaisivat pelletin (ei kuulemma hyötyä pitää sitä) jne. Niin hintaa olisi 16 000€. Mitoitus laskelman mukaan säästöä tulisi vain n. 600€ vuodessa, joten kuolletusaika aivan posketon.
Eiköhän siis pitäisi jonkinlaista lämmin vesivaraajaa yms härpäkettä ensin hankkia ja katsoa jatkoon sitten isompia suunnitelmia.
Kyllä näihin joku kumminkin tarkkuu, jos saa energia-avustusta lämmitysjärjestelmänsä tuhoamiseen.
Evoluutiomalli toimii hyvin silloin kun jo on toimiva järjestelmä. Teet sellaiset muutokset joista ei tule liian kalliita ja joista on se hyöty mitä etsit. Tuo lämminvesivaraaja tosiaan on yksinkertainen projekti jossa on vain yksi isompi osa, koka kytketään olemassaolevaan putkistoon.
Harrastelija
Hyperaktiivi
OK talo tapauksessa tulistus on esim sitä kun kuuma käyttövesi tehdään ensin ”haaleaksi” esim lattia/patterivedellä ja sitten lämpotila nostetaan (”tulistetaan”) esim 60 asteeseen sähkövastuksilla tms.
Pellettilämmityksen poistoon ei saisi edes avustusta, maksaisit purkamisen. Mikäli tila ei ole ongelma, niin säilytä toimiva systeemi.
Tulistus taitaa olla käyttöveden lämpötilan nostossa vähän väärin käytetty. Lämpöopissa yleensä lämpötilaero kyllästyslämpötilan ja todellisen lämpötilan välillä. Karkeasti kun neste höyrystetään (vesi 100C) ja höyryä kuumennetaan lisää (vaikka 115C) niin noiden pisteiden lämpötilaero on tulistus (15 K). Etuna se ettei seassa ole enää nestepisaroita, tämä varsinkin kylmälaitteiden kylmäainekierrossa on tärkeää.
Itse tarkoitin sitä että käyttövesi lämpiäisi ensin lämmitysvaraajan kierukassa kulkiessaan (varaaja lämpiää pelletillä/VILP/vastuksilla) ja jatkaa matkaa käyttövesivaraajaan jossa "tulistus" eli ihan vain lisälämmitys vaikka 75C:een josta matka jatkuu sekoittimen läpi kohti suihkua. Tällaisessa tapauksessa vain muutos lämpimästä kuumaan tehdään käyttövesivaraajassa vastuksilla. Se myös nopeuttaa lämpiämistä kun kvv ei tarvitse lämmittää kylmästä lämpimään.
Mikähän on esilämmityksen TMA jos sitä varten joutuu hankkimaan kierukallisen puskurivaraajan?
No tuo on kyllä totta. Vahva lähtöoletus oli että jonkinlainen varaaja lämmitykselle olisi oltava joka mahdollistaa muunkin kuin pellettilämmityksen. Eli tarvittaessa siihen voi liittää IVLP:n tai vaihtaa pellettikattilan ilman että muu lämmitys täytyy rakentaa uusiksi.
Lämmitysaikaan käyttövesi hoituisi pelletillä ja sen lämmittäminen sähköllä on periaatteessa lisäkulu... mutta #Arisoft kysymyksessä on terävä kärki. Kuinka paljon maksettaisiin lisäsäästöstä? Täytyy sanoa että en tiedä tämän päivän hinnoilla.
PelletinPyörittäjä
Jäsen
Hei taas!
Hetki on vierähtänyt ja asettunut taloksi. Paljon uutta on opittu (esim. paluulämpötilarajoittimen olemassa olo lattialämmityksessä, ei ollutkaan normaali patteritermostaatti) mutta edelleen kysymyksiä herää mitä enemmän asiaan syventyy. Sen takia palaankin tiedon lähteelle.
1. Mistä tiedän tai voin varmistaa oman verkostoni kiertosuunnan? Voiko verkoston suunnan vaihtaa noin vain vai vaatiiko se toimenpiteitä?
2. Piirrän aikanaan kuvitekuvan omasta lämmitysjärjestelmästä ja kyselen sitten tarkempia neuvoja, mutta pohdinta oman järjestelmän nykyaikaistamisesta (uusi pellettikattila nykyisen öljykattilan tilalle ja varaajan lisääminen) on edelleen lähitulevaisuudessa ajankohtainen. Kysymys onkin, että minkälainen varaaja tulisi hankkia? Niitä on kuitenkin hybridivaraajaa, puskurivaraajaa, lämminvesivaraajaa. Tarkoitus olisi tällä luultavimmin lämmittää vain käyttövettä ellei toimi myös verkoston lämmittämiseen.
3. Veikkauksia mitä tapahtui tässä tilanteessa? Verkostossa tippui paine (äkisti?) nolliin. Mitään vuotoa ei ollut pattereiden tms linjojen ympärille havaittavissa eikä toistaiseksi ole lattiakaan lammikkona. Vettä lisäämällä paine nousi takaisin eikä ole toistaiseksi laskenut... Kattilan savulämmötkin oli laskenut kokonaan, joten sekin oli lopettanut hetkeksi toimintansa. Mitään failsafea ei pitäisi olla paineen nollautumisen suhteen...
4. Oma ouman 80 otti ja lopetti toiminnan (ei liikuta venttiiliä enään vaikka yrittää) ja tässä pohtinut päivittämistä EH800 sarjalaiseen, mutta nyt netissä bongasin Oumanilta uutuuden HEAT 100S säätimen. Vissiin markkinoilla marraskuun alusta. Kannattaako odottaa tätä vai mitä mietteitä tästä?
ouman.fi
Pahoittelut pitkästä kysymyslistasta, mutta uuvatti kun on niin pitää kysellä. Kysyvä ei tieltä eksy jne.
Hetki on vierähtänyt ja asettunut taloksi. Paljon uutta on opittu (esim. paluulämpötilarajoittimen olemassa olo lattialämmityksessä, ei ollutkaan normaali patteritermostaatti) mutta edelleen kysymyksiä herää mitä enemmän asiaan syventyy. Sen takia palaankin tiedon lähteelle.
1. Mistä tiedän tai voin varmistaa oman verkostoni kiertosuunnan? Voiko verkoston suunnan vaihtaa noin vain vai vaatiiko se toimenpiteitä?
2. Piirrän aikanaan kuvitekuvan omasta lämmitysjärjestelmästä ja kyselen sitten tarkempia neuvoja, mutta pohdinta oman järjestelmän nykyaikaistamisesta (uusi pellettikattila nykyisen öljykattilan tilalle ja varaajan lisääminen) on edelleen lähitulevaisuudessa ajankohtainen. Kysymys onkin, että minkälainen varaaja tulisi hankkia? Niitä on kuitenkin hybridivaraajaa, puskurivaraajaa, lämminvesivaraajaa. Tarkoitus olisi tällä luultavimmin lämmittää vain käyttövettä ellei toimi myös verkoston lämmittämiseen.
3. Veikkauksia mitä tapahtui tässä tilanteessa? Verkostossa tippui paine (äkisti?) nolliin. Mitään vuotoa ei ollut pattereiden tms linjojen ympärille havaittavissa eikä toistaiseksi ole lattiakaan lammikkona. Vettä lisäämällä paine nousi takaisin eikä ole toistaiseksi laskenut... Kattilan savulämmötkin oli laskenut kokonaan, joten sekin oli lopettanut hetkeksi toimintansa. Mitään failsafea ei pitäisi olla paineen nollautumisen suhteen...
4. Oma ouman 80 otti ja lopetti toiminnan (ei liikuta venttiiliä enään vaikka yrittää) ja tässä pohtinut päivittämistä EH800 sarjalaiseen, mutta nyt netissä bongasin Oumanilta uutuuden HEAT 100S säätimen. Vissiin markkinoilla marraskuun alusta. Kannattaako odottaa tätä vai mitä mietteitä tästä?
Heat 100S ennakkomateriaali - Ouman
Hei, Mahtavaa, että olet kiinnostunut uudesta Heat 100S -lämmönsäätimestämme! Koska Heat 100S ei ole vielä myynnissä, ei tätä sivua löydy verkkosivujen
ouman.fi
Pahoittelut pitkästä kysymyslistasta, mutta uuvatti kun on niin pitää kysellä. Kysyvä ei tieltä eksy jne.
Nopeiten se onnistuu kokeilemalla kumpi lämmitysverkon putki on kuumempi. Kiertosuunta on kuumasta haaleaan koska vesi jäähtyy matkalla. Ei saa silti sekoittaa lämmityslaitteeseen, jossa tapahtuu päinvastoin.
Jos lämmitys ei ole päällä niin kierrtosuunnan voi tutkia vaikka kiertovesipumpusta. Niissä on suuntanuoli.
Suuntaa voi vaihtaa kääntämällä pumpun toisinpäin. Lattialämmitys toimii niinkinpäin, mutta patterit jää kylmäksi.
Pellettikattilan kanssa kannattaa katsella pellettikattilan asennusohjetta, josko siellä olisi sille kattilalle suosituksia. Se tekee kuumaa, joten varaajassa voi olla kierukka käyttövedelle. Pelkkää käyttövettä voisi olla järkevämpi tehdä sähköisellä käyttövesivaraajalla pellettien sijaan.
Arvaan että paisuntasäiliö on täynnä vettä. Kuumennuksen aikana varoventtiili päästi hieman vettä pois verkosta. Sitten kuumennus loppui ja vesi jäähtyi. Silloin paine menee nollaan ja verkostoon saattaa imeytyä ilmaakin.
Mieti se pellettikattila ensin että millaisen säätimen sen varaaja tarvitsee. Nuo on kovin kalliita laitteita ostaa vain hetkeksi.