Huomautan vain, että "netti" (ts. verkkoyhteys) ei ole sama asia kuin yleinen Internet. Riippumatta tavasta ja yhteydestä, millä lähetyskeskus siirtää synkronisen koostetun lähetysvirran lähetinasemalle, lähetyskeskuksen laitteisto on tyypillisesti aika tavanomaista tietotekniikkaa (unohtaen nyt tuon synkronisen digitaalisen vain lähettävän multipleksin liitännän, joka sekin voi olla todellisuudessa toteutettu niin, että synkroninen bittivirta koostetaan vasta lähempänä lähetysasemaa viivästettynä ethernetin kautta, esim. jollakin IP-protokollalla aikaleimattuna; alan standardeissa moinen on speksattu), jolloin lähetyskeskuksen järjestelmä on periaatteessa tekemisissä Internetinkin kanssa. Jos Internet sekoaa täysin, ei lähetyskeskuksen järjestelmäkään ehkä toimi ainakaan täysin kaiken lähetettäväksi suunnitellun aineiston osalta, jolloin eipä lähetysasemallekaan saada välttämättä ainakaan kaikkea suunniteltua aineistovirtaa eikä pahimmassa tapauksessa mitään. Dedikoitu yhteys ei auta, jos lähtöpäässä (tai lähempänä lähetysasemaa) ei lähetysvirtaa saada koostetuksi.
Ei tuolla haeta lisää kapasiteettia, vaan kohinan- ja häiriönsietoa. Radiolähetteet toimivat aina enemmän tai vähemmän tutkan tapaan ja heijastelevat eri suuntiin monista muistakin pinnoista kuin metallisista. Kaiken lisäksi puiden lehdet liikkuvat ja muuttavat heijasteita jatkuvasti. Nykyisten digi-tv-modulaatioiden ideana on laskea statistiikkaa käyttäen noilla lukuisilla kapeilla taajuuskaistoilla (ja siitä syystä melko alhaisen kaistanleveyden informaationa) välitetystä lähetteestä uusi ja pienempikapasiteettinen lähete erittäin ovelasti niin, että muuttuvien heijasteiden aiheuttamat yksittäisten taajuuskaistojen häipymät voidaan havaita vastaanottopäässä ja kompensoida lävitse menneiden taajuuskaistojen informaation perusteella.
Tutkailin hieman tuota DVB-T2/T asiaa. Paljon löytyy netistä tietoa. On kyllä paljon tapahtunut meikäläisen radioharrastusten jälkeen nuorena 60-luvulla. Niillä tiedoilla ei pärjää.
Olennaista on, että tietyt alikanavat vaimenevat tyypillisesti hyvin voimakkaasti, jopa kuulumattomiin, mutta valtaosa menee perille. Alempi symbolinopeus kompensoi ongelmaa, jonka monta eri tietä heijasteiden takia välittyvän signaalin viivepoikkeamista aiheutuu.
totta, tällöin jos ”netti” konteksti laajennetaan koskemaan kaikkea verkkoliikennettä niin vastaus on yksinkertainen.
Edelleen voit käyttää tietokoneen suunnitteluohjelmaa, siis sitä mikä on ladattu koneeseesi eikä pilveen. Työn tuloksen voi toimittaa muistikortilla eteenpäin.
Aika monessa organisaatiossa muistikorttien käyttö on estetty (muilta kuin ylläpitäjiltä, jotka sitä välttämättä tietyissä koneenläheisissä tehtävissä tarvitsevat).
Käytäntö muuttuisi äkkiä jos ei nettiä olisi käytössä. Pienet yritykset ovat tässäkin notkeampia.
Useimmissa on autentikaatio pilvestä kuitenkin kun ohjelman käynnistää vaikka ladattu koneelle. Harvassa on enää usb tokenit
mutta kaikki lajittelu palaisi käsityöhön
yle.fi
HmmNiin sopii, sikse se varmaan tuolla ketjun aloitusviestissä jo olikin.
Siinä on aika hyvää näyttöä mitä se voisi olla täälläkin, jos tässä tosiaan pilliin vielä vihelletään ja nuo EU:n sisäpuoliset pilvikeskukset joutuvat vihulaisen targeteiksi. Siinä katkeaa se julkkareidenkin digiasiointi aika hätäseen ja sen jälkeen alkaa talous yskiä kun ei toimi verottajankaan palvelut ALV-laskutuksineen yms. Poikkeusaikoinakin kun pitää kuitenkin saada se talous rullaamaan edes jollain tasolla, sotakoneisto pyörimään ja kansalle leipää kauppaan.