OKT:n lämmityksen ohjauksen suunnittelua

[yason]

Osoite vaihtuu omakotitaloon, mikä luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia seurata ja vaikuttaa lämmitykseen ja sähkönkulutukseen. Paketti on seuraava:

- talossa on pääosin sähköinen lattialämmitys (parissa huoneessa on erillinen sähköpatteri)
- olkkarissa ilmalämpöpumppu, joka aika hyvin puhaltaa myös keittiöön/eteiseen
- varaava takka ja muuri
- käyttövedelle sähköllä lämpeävä varaaja
- ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla

Nykyinen sähkökeskus on vanhaa tulppasulakemallia ja vaihdan sen varmaan ensimmäisen vuoden jälkeen uuteen, jolloin saan paitsi vikavirtasuojat myös tavallisiin din-kiskoihin kontaktoreita ja etäohjattavia releitä ja mittareita. Mutta nykyisessäkin keskuksessa on kuitenkin mekaaninen ajastin, joka kytkee lattialämmitystä ja vesivaraajaa päälle haluttuun aikaan, eli käytännössä lämmitystä saa ohjattua edes yön tunneille. Tähän nykyiseenkin asennukseen kuitenkin kiinnostaisi saada virtamittareita kiinni, jotta opin tietämään, paljonko lattialämmitys ja vesivaraaja kuluttavat sähköä kulloinkin ja minkälaisia määriä.

Tulevana ajatuksena on rakentaa systeemi, jolla saisin kotiserverinä pyörivälle Linux-purkille tiedon virrankulutuksista ja ohjauksen releille ja termostaateille ja nyt alkuvaiheessa ihan noille virtamittareillekin. Ongelma ei ole niinkään ohjelmisto vaan löytää sopivaa rautaa. Paras vaihtoehto olisi löytää lattialämmitystermostaatit, joille voi suoraan jutella langattomasti sen sijaan, että tarvitsee katkoa lattialämmityksen virtaa keskukselta. Ilmalämpöpumppuun saa varmaan viriteltyä vähintään jonkinlaisen infrapunaohjauksen, kunnes ilppi joskus hajoaa ja silloin pitää löytää tilalle malli, jota pääsee oikeasti käpistelemään tietokoneelta käsin langattomasti. Sitten, kun ilmanvaihtokone joskus vaihtuu, niin siihenkin pitäisi päästä kiinni ohjelmallisesti. Tässä tullaan ensimmäiseen polttavaan kysymykseen.

Pitää olla täysin offline-systeemi, eli tietokoneeni vaan juttelee eri laitteiden välillä eikä mitään kulje internettiin. Puhelimeen ei myöskään ole tulossa mitään ulkopuolisista tahoista riippuvia talotekniikan sovelluksia. Onko realistista rakennella tällaista systeemiä yksittäisistä palikoista?

Vai onko käytännössä pakko valita jokin yleinen alusta/protokolla kuten Tuya / Zigbee / muu ja rakentaa kaikki sen varaan? Ja onko näissä kaikissa pakko hommailla jokin yhteyskeskus, joka juttelee laitteiden kanssa, ja jonka kanssa tietokone sitten puolestaan juttelee vai saako noihin laitteisiin halutessaan yhteyden ihan sellaisenaankin? Kaupoissa on ties kuinka monenlaisia "wifi-termostaatteja", mutta hyvin vähän selostusta, että miten sen kanssa keskustellaan, vaikka termostaatti itsensä tcp/ip-verkkoon löytäisikin.

Viime kädessä voi aina tehdä niin, että etäohjaa tietokoneelta shelly-tyyppisiä releitä ja kontaktoreita sähkökeskuksessa, mutta fiksumpihan olisi ohjata lämmitystä kokonaisuudessaan astetta "korkeammalla" tasolla. Ihan konkreettisella tasolla pitäis nyt ensin löytää:

- virrankulutusmittarit, joita voi lukea langattomasti
- ehkä lattialämmitystermarit vois myös vaihtaa jo ensimmäisenäkin vuotena, jos löytyy sellainen malli, johon yhteyden saa helposti

 

[Koelli]

Home Assistant + Tuya-pohjaiset termostaatit + Shelly-ekosysteemi. Kaikki liikenne tapahtuu lokaalisti WiFi-verkon yli.

Home Assistant

Open source home automation that puts local control and privacy first. Powered by a worldwide community of tinkerers and DIY enthusiasts. Perfect to run on a Raspberry Pi or a local server.

www.home-assistant.io

https://www.amazon.de/-/en/Thermostat-Temperature-Controller-Control-Programmable/dp/B07PMCJLS2/

https://www.amazon.de/-/en/Shelly-Pro-Potential-Free-Contacts-Automation/dp/B0BHKWSGPB/

https://www.amazon.de/-/en/Shelly-Controlled-Intelligent-Measurement-Compatible/dp/B0918NR3YC/

 

[Arisoft]

Tähän nykyiseenkin asennukseen kuitenkin kiinnostaisi saada virtamittareita kiinni, jotta opin tietämään, paljonko lattialämmitys ja vesivaraaja kuluttavat sähköä kulloinkin ja minkälaisia määriä.

Katso ensin onko siellä uusittu sähkömittari, josta saa luettua suoraan virrankulutukset reaaliajassa. Niissä on sellainen RJ12 liitin kannessa jos on.

 

[RauskiH]

Mutta nykyisessäkin keskuksessa on kuitenkin mekaaninen ajastin, joka kytkee lattialämmitystä ja vesivaraajaa päälle haluttuun aikaan, eli käytännössä lämmitystä saa ohjattua edes yön tunneille.

Jos meinaat pörssisähkössä olla ensi talven niin kyllähän äkkiseltään tuohon kellon tilalle kannattanee laittaa shelly komentamaan kontaktoria. Todennäköisesti lkv varaajalle on oma kontaktori niin laittaisin sille oman shellyn

 

[Arisoft]

Nykyinen sähkökeskus on vanhaa tulppasulakemallia ja vaihdan sen varmaan ensimmäisen vuoden jälkeen uuteen, jolloin saan paitsi vikavirtasuojat myös tavallisiin din-kiskoihin kontaktoreita ja etäohjattavia releitä ja mittareita.

Jos on tulppasulakkeet niin ei vättämättä ole maadoitusjohtojakaan, mikä estää vikavirtasuojien käytön, koska ne laukeaa herkästi itsestään nollatuissa rasioissa. Menee keskusksen lisäksi johdotkin uusiksi. Ehkäpä tuo ei niin vanha kuitenkaan ole jos on lattialämmitys.

 

[Arisoft]

Vai onko käytännössä pakko valita jokin yleinen alusta/protokolla kuten Tuya / Zigbee / muu ja rakentaa kaikki sen varaan? Ja onko näissä kaikissa pakko hommailla jokin yhteyskeskus, joka juttelee laitteiden kanssa, ja jonka kanssa tietokone sitten puolestaan juttelee vai saako noihin laitteisiin halutessaan yhteyden ihan sellaisenaankin? Kaupoissa on ties kuinka monenlaisia "wifi-termostaatteja", mutta hyvin vähän selostusta, että miten sen kanssa keskustellaan, vaikka termostaatti itsensä tcp/ip-verkkoon löytäisikin.

Shellyn tuotteilla voi rakentaa automaatiota Wifin varaan ilman erikoisia keskittimiä ja internettiyhteyttä. Kellonaika vain tarvii saada netistä jotenkin muuten ei voi oikein ajastaa mitään, mutta lähtökohtaisesti ne toimivat omillaan hyvin.

 

[Arisoft]

Viime kädessä voi aina tehdä niin, että etäohjaa tietokoneelta shelly-tyyppisiä releitä ja kontaktoreita sähkökeskuksessa, mutta fiksumpihan olisi ohjata lämmitystä kokonaisuudessaan astetta "korkeammalla" tasolla. Ihan konkreettisella tasolla pitäis nyt ensin löytää:

Shellyissä voi ajaa ohjelmakoodia joten ne pystyvät kyllä ohjaamaan lämmitystä. Itsellä Shelly ohjaa keskuslämmityksen Shunttia itsenäisesti.

Korkeamman tason ohjauksesa on se pieni ongelma että talo kylmenee jos ohjaus ei toimi.

 

[SON]

Korkeamman tason ohjauksesa on se pieni ongelma että talo kylmenee jos ohjaus ei toimi.

Tätä voisi kutsua "suden kuopaksi" tai selkosuomella huonoksi sunnitteluksi ja huonoksi toteutukseksi. Ensiksikin vahvavirtapuolella esimerkiksi kiertovesipumpun, vastusten tms ohjausvirtapiirissä tulisi olla käsi- 0- automatti käyttökytkin. Sitten riippuen toimilaitteiden ohjauslaitteista, olisi hyvä olla samoin käsikäyttö ja automaattikäyttö mahdollisuus. Esim itsellä on käytössä sellaiset ohjaus ja säätömodulit joissa on edellä todetut mahdollisuudet. Kokonaan eri juttu on sitten jos sähköt on kokonaan pois talosta.

 

[tuna]

Jos meinaat pörssisähkössä olla ensi talven niin kyllähän äkkiseltään tuohon kellon tilalle kannattanee laittaa shelly komentamaan kontaktoria. Todennäköisesti lkv varaajalle on oma kontaktori niin laittaisin sille oman shellyn

Tulin itse juuri viimein laittaneeksi vesivaraajalle 'fiksumman' ohjauksen pelkän kellokytkimen sijaan, mutta jos ei olisi ollut valmiiksi kauan sitten ostettua Shellyä odottamassa käyttöä, niin laskeskelin että näinkin halvan kalun ostamalla investoinnin kuolettamiseen menisi useita vuosia. Aamulla kello 2-4 välillä kellolla lämmittäen on lähes aina halvinta joka tapauksessa, eikä vettä voi jättää useaksi päiväksi lämmittämättä kuitenkaan. Säästöä pelkästään tällä ei kerry montaa euroa vuodessa. Mutta harrastus se on tämäkin.

 

[-Teme-]

Onhan tuollaisessa sähkölämmitteisen rakennuksen älykkään ohjauksen ansiosta mahdollista säästää isoa määrää euroja vuodessa. Itsellä juuri kyseisen kaltainen kämppä, jossa vuosisäästöt puhutaan sadoissa euroissa.
Harmittavaisesti avoimia rajapintoja käyttäviä lattialämmitys termareita, mitkä ovat myös paikallisesti ohjattavissa ei juurikaan löydy. Tällä hetkellä Ebeco lienee ainoa. Itse tosin olen tämän ratkaissut siten että termostaatti on korvattu Shelly 1PM releellä, jossa lisäksi plus add-on, sekä laattaan menevä lämpötilasensori. Lisäksi löytyy rasian sisälämpötilaa valvova lämpötilasensori, sekä erillinen BLE yhdistetty huonelämpötilasensori. Nämä kaikki siis integroitu tuohon 1PM gen4 releeseen.
Tätä komboa ohjataan Home Assistantin avulla, mutta itse logiikka on tehty node-redillä. Laitteessa itsessään on vielä lisäksi failsafe ominaisuutena termostaatti scripti mikä ottaa laitteen haltuun jos ulkoinen ohjaus kaatuu. Koko ohjauslogiikka on kotona eli pilvisidonnaosuutta ei ole.

 

[Luukku]

Paras vaihtoehto olisi löytää lattialämmitystermostaatit, joille voi suoraan jutella langattomasti sen sijaan, että tarvitsee katkoa lattialämmityksen virtaa keskukselta

Ensto Eco16BT-j termari täällä Home Assistantissa. Oli alkuun aika kömpelö integraatio, mutta kehittivät sitä ja nyt toimii varsin hyvin. Ton BT on vaan aika surkea, mutta kun esp-proxy on tarpeeksi lähellä niin toimii. Pörssisähkön mukaan ohjaus shf controll factoryllä. Kun kallista niin pudottaa lämpötilaa. Jos kosteus nousee niin kytkee tehostuksen. Pudotus ja tehostus asteet säädettävissä.

 

[Arisoft]

Harmittavaisesti avoimia rajapintoja käyttäviä lattialämmitys termareita, mitkä ovat myös paikallisesti ohjattavissa ei juurikaan löydy.

No liki jokainen Shellyn rele pystyy siihen ja rajapinta on niin avoin kuin haluat.

 

[-Teme-]

No liki jokainen Shellyn rele pystyy siihen ja rajapinta on niin avoin kuin haluat.

No niin on ja itsellä ne onkin siinä käytössä

 

[SON]

Omasta kokemuksesta sanoisin että lattialämmitystä voi ohjata siten että lämmitettävän tilan huonetermostaatilla voi ohjata tilan lämpötilaa siten että automatiikalla ohjattava kelakytkin pätkii lattialämmityksen termostaattia ja edelleen tietenkin vastusta (meillä säädin/ termostaatti on Devireg550). Toisena käyttökelpoisena asiana on asentaa boileriin automaatioon kytketty lämpötila- anturi joka ohjaa boilerin kelakytkintä. Boilerin oma lämpötilasäädin ja ylikuumenemissuoja ovat tietenkin edelleen käytössä. Sama vielä kattilan vastuksen ohjauksen kanssa jos sellainen on ja kaikissa edellä mainituissa vielä esimerkiksi ryhmäkeskuksessa käsi- 0- automaatti kytkin.

Näillä yksinkertaisilla tavoilla ja automatiikalla on saavutettavissa hyvä säädettävyys pörssisähkön hinnan mukaan.

 

[jmaja]

Itse päädyin siihen, että en vaihtanut -76 tulppasulakekuskusta. Sen sijaan sinne on ilmestynyt kolme 3x40A vikavirtasuojaa, kaksi kolmivaihe- ja yksi yksivaihemittaria.

Et ole vielä kertonut millainen talo ja lattialämmitys on kyseessä. Välttämättä varaavuutta ei ole riittävästi merkittävään säästöön ilman suuria lämpötilavaihteluita. Joka tapauksessa lämpöpumpulla saa paljon suuremman säästön kuin suorasähköä säätämällä.

 

[ollikuhta]

Jos ennen sisäänmuuttoa aukasis lattiat ja roilottas lattialämmitysputkiston tuonne(mikäli siis betonilattia). Sitten vilp/mlp, osassa noista pörssiohjaus mukana. Kun näitä viritelmiä askartelee niin kannattaa uhrata pari ajatusta seuraavalle käyttäjällekin eli hyvin speksattu/yksinkertainen järjestelmä. Et välttämättä ole itse antamassa kädestäpitäen käyttöopastusta...

 

[yason]

Home Assistant + Tuya-pohjaiset termostaatit + Shelly-ekosysteemi. Kaikki liikenne tapahtuu lokaalisti WiFi-verkon yli.

Sen verran kerkesin selvittää, että käsitin tuon Tuyan toimivan vain ja ainoastaan valmistajan pilven kautta? Mutta Zigbee-pohjaisilla laitteilla onnistuisi paikallinen säätö kätevämmin, ja sitten ilmeisesti mikä tahansa laite, joka pystyy juttelemaan mqtt:tä ulospäin on ilmeisesti myös yhteensopivuuden kannalta erittäin hyvä.

Shellyn tuotteilla voi rakentaa automaatiota Wifin varaan ilman erikoisia keskittimiä ja internettiyhteyttä. Kellonaika vain tarvii saada netistä jotenkin muuten ei voi oikein ajastaa mitään, mutta lähtökohtaisesti ne toimivat omillaan hyvin.

Ei kai shellyjen tarvi kellosta mitään tietää, kun joku niitä fiksumpi tietokone vaan ohjaa niitä?

Shellyissä voi ajaa ohjelmakoodia joten ne pystyvät kyllä ohjaamaan lämmitystä. Itsellä Shelly ohjaa keskuslämmityksen Shunttia itsenäisesti.

Korkeamman tason ohjauksesa on se pieni ongelma että talo kylmenee jos ohjaus ei toimi.

Mitä koodia noissa Shellyn systeemeissä voi ajaa? Luulin, että esim. Shellyn rele vaan kytkee piirin auki ja kiinni sen mukaan, mitä komentoja se saa verkon yli. Jos niihin voi tunkea jotain omaa koodia, niin sittenhän ne kannattais ohjelmoida toimimaan siten, että jos eivät ole saaneet uutta ohjauspyyntöä verkon yli tiettyyn hetkeen, niin rele päästää irti. Ja jos niillä shellyillä sitten ohjaa NC-kontaktoreja, niin siinä on sopiva failsafe, eli jos jokin on rikki, sähköä virtaa lämmitykseen ja ainoastaan, jos verkosta tulee aktiivinen ohjaus, niin virta voidaan katkaista lämmitykseltä.

Vai meinasitko, että shellyihin voi ohjelmoida etukäteen esim. aikatauluja, jolloin ne kytkeytyvät päälle?

Jos ennen sisäänmuuttoa aukasis lattiat ja roilottas lattialämmitysputkiston tuonne(mikäli siis betonilattia). Sitten vilp/mlp, osassa noista pörssiohjaus mukana. Kun näitä viritelmiä askartelee niin kannattaa uhrata pari ajatusta seuraavalle käyttäjällekin eli hyvin speksattu/yksinkertainen järjestelmä. Et välttämättä ole itse antamassa kädestäpitäen käyttöopastusta...

Saatiin just muuttolaatikot ja muut kamat sisään, en ihan kerenny roilottamaan tähän hätään... Pikkusen olen nyt ehtinyt tutustumaan talon tekniikkaan kuitenkin.

Ilmalämpöpumppu on Alpicair, jossa on wifi-toiminto. Eli periaatteessa sen kanssa voisi jutella, jos on vaan tiedossa, miten kyseiseen malliin pääsee kiinni ilman suljettuja sovelluksia. Onks kellään tarkempaa tietoa tästä?

Huonetermostaatit on Enston ECO16BT-mallisia, jossa on siis bluetooth-yhteys. Tätä ominaisuutta ei tietenkään ole nykyisellään käytetty, mutta jos noiden kanssa pääsisi juttelemaan suoraan tietokoneelta käsin bluetoothin yli, voisi pörssisähköohjauksen tehdä ihan vaan laskemalla ja nostamalla tavoitelämpötilaa eikä tarvitsisi katkoa termostaattien virransyöttöä kokonaan.

Lämmitysvastukset ovat 50 mm betonilaatassa, jonka alla on finnfoamia. Eli jos ei nyt täysin varaava lattialämmitys, niin pikkuisen varaava kuitenkin. Pääosin yritetään tietenkin lämmittää ilmalämpöpumpulla ja sitten vasta tarpeen vaatiessa lattialämmityksellä, eikä haittaa jos lattian lämpötila vähän seilaa pitkin vuorokautta.

Vesivaraaja on 300 litrainen ja siihen menee 3-vaihevirta. Kulutustietojen mukaan näyttäis lämmittävän reilun tunnin verran, ajastetusti puolen yön jälkeen. Taloudessa on kaksi aikuista, joten vettä ei liiemmin kulu ja tuo vesimäärä riittää enemmän kuin hyvin koko päiväksi. Eli vesivaraajan voinee vaan jättää päälle muutamaksi tunniksi yöllä ilman sen kummempaa säätöä, kun yöllä on aina ns. riittävän halpaa eikä sitä tarvi lämmittää päivän aikana.

 

[Arisoft]

Ei kai shellyjen tarvi kellosta mitään tietää, kun joku niitä fiksumpi tietokone vaan ohjaa niitä?

Ne on itsessään fiksuja tietokoneita joita voi ohjelmoida tekemään temppuja kuten vaikka PID-säätöisen termostaatin, jos sellaista huipputermaria on vailla.

Mutta toimivat ne orjanakin.

 

[Arisoft]

Mitä koodia noissa Shellyn systeemeissä voi ajaa? Luulin, että esim. Shellyn rele vaan kytkee piirin auki ja kiinni sen mukaan, mitä komentoja se saa verkon yli. Jos niihin voi tunkea jotain omaa koodia, niin sittenhän ne kannattais ohjelmoida toimimaan siten, että jos eivät ole saaneet uutta ohjauspyyntöä verkon yli tiettyyn hetkeen, niin rele päästää irti. Ja jos niillä shellyillä sitten ohjaa NC-kontaktoreja, niin siinä on sopiva failsafe, eli jos jokin on rikki, sähköä virtaa lämmitykseen ja ainoastaan, jos verkosta tulee aktiivinen ohjaus, niin virta voidaan katkaista lämmitykseltä.

Vai meinasitko, että shellyihin voi ohjelmoida etukäteen esim. aikatauluja, jolloin ne kytkeytyvät päälle?

On niissä cron tosiaan eli mutkikkaitakin aikatauluja voi tehdä jos haluaa ajastaa, mutta silloin pitää tietty olla netistä kellonaika.

Itsellä on juuri tuollaisia softia niissä että hoitavat itse asioita jos eivät saa komentoja. Javascriptiä niissä ajetaan.

 

[Arisoft]

kun yöllä on aina ns. riittävän halpaa

Ei aina. Ja joskus on just piikki siinä kohtaa kun automatiikka lämmittää. Sitä voi automatisoida sitten kun ei muuta keksi.

 

[pjr]

Yöllä on ollut aikaisemmin pösä halpaa, mutta kaukolämpöverkkoihin kytkettyjen sähkökattiloiden yleistymisen jälkeen ei enää niinkään.

 

[-Teme-]

Shellyjen rajapinnat ovat avoimet ja dokumentaatio löytyy verkosta https://shelly-api-docs.shelly.cloud/gen2/
Ohjelmointikielenä Espruino, mikä on kevennetty JavaScript toteutus.
Shellyjen kanssa voi myös käyttää paikallista NTP serveriä, se IP pitää vaan laittaa laitteisiin.
Periaatteessa laitteet toimivat vaikka aikaa ei ole asetettu, paitsi energiaa mittaavat EM laitteet. Ne eivät kerää dataa ellei kelloa ole asetettu.
Pitänyt katsoa tuota Enston BT rajapintaa ja saisko Shellyyn rakennettua skriptin mikä ohjaa sitä termostaattia.
Isoin puute Shellyn valikoimasta pohjoismaiden kannalta on puuttuva lämmitystermostaatti.

 

[Arisoft]

Isoin puute Shellyn valikoimasta pohjoismaiden kannalta on puuttuva lämmitystermostaatti.

Onhan siellä teoriassa pilvirajapinnassa termostaatti tarjolla, mutta ei ole PID vaan asteen hystereesillä. Ja sitten on ne patteriventtiilit joissa on jonkin sortin termostaatti. Releiden osalta termostaatti on pelkkä sovellus ellei siihen halua seinään tulevaan säädintä, josta voi valita lämpötilan. Sellainenkin on tarjolla, näytöllä varustettu ohjainkomponentti, jossa nuo ominaisuudet on tarjolla. Oikeastaan ainoa asia mikä puuttuu on noiden valmiiden komponenttien "tuotteistaminen" eli helpoti ladattava ohjelma, jolla laite muuttuu termostaatiksi. Se on jäänyt käyttäjien oman aktiivisuuden varaan.

 

[nuuka-iivari]

Nykyinen sähkökeskus on vanhaa tulppasulakemallia ja vaihdan sen varmaan ensimmäisen vuoden jälkeen uuteen, jolloin saan paitsi vikavirtasuojat myös tavallisiin din-kiskoihin kontaktoreita ja etäohjattavia releitä ja mittareita. Mutta nykyisessäkin keskuksessa on kuitenkin mekaaninen ajastin, joka kytkee lattialämmitystä ja vesivaraajaa päälle haluttuun aikaan, eli käytännössä lämmitystä saa ohjattua edes yön tunneille. Tähän nykyiseenkin asennukseen kuitenkin kiinnostaisi saada virtamittareita kiinni, jotta opin tietämään, paljonko lattialämmitys ja vesivaraaja kuluttavat sähköä kulloinkin ja minkälaisia määriä.

Tuohon projektiin käytännön vinkki:
Ota niin iso tyhjä keskus kuin fyysisesti vain mahdollista. Ei valmista kalustettua vaan tyhjä keskus, jonka sähkäri itse kalustaa sinun vaatimusten mukaan. Vikavirtoja riittävästi jaettuna omiin ryhmiinsä, tyyliin lämmitys omallaan, sisätilat omallaan, ulkosähköt omallaan, ja siksi että vikatilanteessa ei ole koko talo pimeä ja kylmä kun jossain on toisarvoinen vika, vaan siinä on selektiivisyyttä ja vika eristyy omaan ryhmäänsä. Asia jota ei osaa kaivata ennen kuin se omalle kohdalle osuu. Esim. jos ulkopistorasioissa / valaisimissa on vika, se ei pimennä koko taloa ja sen vian voi korjauttaa ajan kanssa arkena, ei tarvi sunnuntaina sähkäriä hälyyttää turhan takia. Keskuksen vaihtoprojektin yhteydessä kustannusvaikutus ei ole niin suuri että siitä jäisi kiinni. Ja iso siksi että siinä on laajennusvaraa tulevaisuuten roimasti. Itse taloa rakentaessa mielestäni varasin tilaa tulevaisuudelle muka riittävästi, mutta +10v. asumisen jälkeen on taloautomaatio-projekti odottaa edelleenkin koestustelineessään kun pitäisi raivata keskukseen tilaa että kaiken halutun saisi mahtumaan. Ja minä olen itse sentään sähköasentaja pikkuisen vajaan 30 v. kokemuksella

 

[Harrastelija]

Hyvä vinkki.

Täällä uusittiin 25 vuotias keskus ja samalla siirrettiin mittari ulos.
Tuli valmis, fyysisesti saman kokoinen 63A keskus jossa oli 6 vikavirtasuojaryhmää (isompia ei ainakaan tuolla valmistajalla ollut). Tuli siihen pientä tuunausta (mm lisättiin yksi vvs) ja SLY otettiin vanhasta keskuksesta kun 63A versioon ei saanut. 63A siksi että turvallisin mielin saa paneeleita/akkuja kytkettyä.

Tuli todettua että tilaa ei hirveästi tullut lisää vaikka mittari (ja kellopaikka) poistuivat. Nuo vikavirtasuojat vievät paljon tilaa. Yksi suoja vie 6 modulipaikkaa (4 itse suojalle ja maadoituskiskolle saa laskea 2). 6 kpl vvs tarkoittaa että 1.5 DIN kiskoa menee pelkille vvs:lle.
Nykyäänhän suurin osa johdoista/laitteista pitää suojata.

Samoin tilaa vei paljon N ja PE kiskot. En tiedä olisiko yhden DIN kiskon saanut enemmän erilaisella järjestelyllä mutta kyllä ne johdotkin oman tilansa tarvii. Mutta tuo vaatisi kotelon valmistajalta speciaali kotelon joka yksittäiskappaleena ei olisi edullinen.

Olisihan tuossa voinut olla vaikka 40A vvs:t noiden vakio 25A tilalla jolloin olisi saanut useamman johdonsuojan samaan ryhmään. Sitten vain tulee se että enemmän laitteita pimenee yhden viallisen laitteen/johdon vuoksi.
Ja voisihan teoriassa 25A vvs:n taaksekin laittaa useamman johdonsuojan (en tiedä onko sallittua). Menee vain jako sopivasti kun samaan din kiskoon saa kaksi vvs ryhmää jos johdonsuojia on 6 per vvs (3x10+3x16 eli ”noin” 25A per vaihe). Useampi johdonsuoja kasvattaisi riskiä että 25A vvs ylikuormittuu.
Tosin nykyään valaistukselle riittäisi varmaan 6A johdonsuojatkin 10A sijaan kun ledit ei paljoa sähköä kuluta. Paljon riippuu kaapeloinnista että montako huonetta niputettu saman johdonsuojan taakse. Meillä on aika paljon hajautettu mutta ei kuitenkaan täysin. Tosin tuo 6A suoja on ehkä kalliimpi kuin 10A kun niitä vähemmän käytetään.

Mainitaan vielä että meillä 35A pääsulakkeet.

Pelkkä kotelo 360€ luokkaa. ”Täyskalustettu” 6 vvs versio noin tonnin enemmän. Erilaisia ”puolikalustettuja” versioitakin saatavana.

Valmiiden keskusten etu on että sähkäri pääsee suoraan kytkemään kaapeleita. Jotain kustannuksia tulee siitäkin kun sähkäri hommaa modulit, virtakiskot yms ja asentaa ne paikoilleen. Toki valmis keskus edellyttää että layout on (lähes) suoraan käyttökelpoinen. Jos tulee tuunattavaa niin tyhjä keskus tulee varmasti edullisemmaksi.