Talven sähkösopimus.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Luukku
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Millä sähkösopimuksella kohti talvea 2026-2027 ?

  • 1. Pörssisähkö

    Äänet: 42 29,4%
  • 2. Kiinteähintainen

    Äänet: 62 43,4%
  • 3. Kulutusvaikutuksellinen

    Äänet: 30 21,0%
  • 4. Pörssi + hintakiinnitys

    Äänet: 8 5,6%
  • 5. Kvartaali (hinta tarkistetaan kvartaaleittain)

    Äänet: 0 0,0%
  • 6. Muu

    Äänet: 1 0,7%

  • Äänestäjiä yhteensä
    143
  • Äänestys päättyy: .
Minkäs yhtiön äppi? Näyttää lähes järkevältä. Helenistä vaan pois kun keksii, missä on toimivaa dataa ja järkevällä esitystavalla. Aiemmin Väreen oli kehittynyt varsin hyväksi, mutta se kuopattiin yhdistymisessä.
Lumpeen

Kierrä sitten oomi kaukaa
Tuo on kyllä totta jos hyvät apit yms. haluaa!

Lumme Energiakin meni yhdistymään Oomiin ja siksi Lumme ei enää myy uusia soppareitakaan lainkaan, vaan ne on Oomin = jos et jo ole Lumpeen nykyinen asiakas, et myöskään saa tuota heidän hienoa appia käyttöösi lainkaan. Itselläkin kun nyt vaihtui pösä hybridiin, niin pakko oli vaihtaa Lumpeesta Oomiin ja sitämyöten apit yms. meni myöskin pesuveden mukana. Tuo kuvakaappaus tuolla aiemmin on siis vimonen, jonka vielä Lumpeelta sain.
 
Tuota en allekirjoita. Ei mene äärimmäisyydestä toiseen taajama-alueella 100m matkalla
Profiililla en viitannut hintatasoon sinällään, vaan siirtomaksun kiinteän osuuden ja energiaperustaisen osuuden suhteeseen.

Hintataso voi heittää paljonkin, kun verrtataan eri siirtoyhtiöitä. Jollakin on suhteessa paljon asiakkaita pitkien maaseutulinjojen takana, toisella vain lyhyehköjä yhteyksiä tiiviisti asutulla seudulla (mielellään vielä kerrostaloihin, joihin saa vedetyksi yhden paksun kaapelin ja mittarit yhteen huoneeseen asiakkaan maksamaan keskustilaan, missä sähkömittarit ovat rivissä tai useammassa vierekkäin ja päällekkäin). Jokin yhtiö on investoinut jo aikanaan parempaan ja kattavampaan tekniikkaan, siirtoyhtiön omistaja saattaa tukea asiakkaitaan (esimerkiksi, jos yhtiän on kunnan omistuksessa) jne.
 
Onko kovinkaan yleistä tällainen. En ole yhtäkään kerrostaloa nähnyt, missä näin. Ne mittarit on siellä huoneistossa.
Esim. tuossa meidän ex. krs.talossa Hki:ssä oli jokaisen portaan katutasolla tälläinen porraskohtainen iso sähkökaappi, jossa oli jokaisen tuon portaan asunnon sähkömittarit keskitettyinä yhteen paikkaan ja asunnoissa itsessään oli vain huoneistokohtaiset pääkatkaisijat. Tuossa AsOy oli 2 kpl 6-kerroksisia taloja, molemmissa 3 porrasta ja yhteensä 105 asuntoa, rakennettu 1980.
 
Taitaa vähempi olla sähkömittareita asunnoissa.
Jaa... niin taitaakin. Vissiin nykykäytäntö (nojoo 80-luku taitaa olla meikäläiselle nykykäytäntöä, :-)), että keskitettyyn ja vanhemmissa ollut huoneistoissa (taitaa kaikki tutut asua vanhemmissa).
 
Viimeksi muokattu:
Jaa... niin taitaakin. Vissiin nykykäytäntö (nojoo 80-luku taitaa olla meikäläiselle nykykäytäntöä, :-)), että keskitettyyn ja vanhemmissa ollut huoneistoissa (taitaa kaikki tutut asua vanhemmissa).
Jo 1950-luvun loppuvuosina rakennettujen kerrostaloasuntojen sähkömittarit keskitettiin yleensä porraskäytäväkohtaisiin tms. kaappeihin. Sitä ennen taisi olla toisin, mutta tuollaiset asunnot taitavat valtakunnallisesti olla jo melkoinen vähemmistö. Sähkösaneerausten yhteydessä mittaritkin sitten viedään pois asunnoista, joissa mittareiden lukeminen oli ennen etäluentaaikaa hankalaa. Edelleenkin asuntoon sijoitettu mittari olisi hankala, kun mittareiden uusiminen on ajankohtaista kuten näinä aikoina muuttuneiden vaatimusten takia.
 
Siirtoyhtiön kulut syntyvät melkein yksinomaan siitä, että asiakkaalle yleensä voidaan toimittaa sähköä (valtion asettamien laatukriteereiden pohjalta). Kulutuspohjaiset lisäkulut ovat siirron kohdalla vähäiset, eli kantaverkkomaksut hiukan nousevat kulutuksen kasvaessa ja on myös varattava suurjännitemuuntajille sekä kantaverkkokytkennöille hiukan lisää kapasiteettia.

Eikös Fingridille mene aika montaa erilaista energiaperusteista maksua. Kulutusmaksu ja kantaverkosta ottomaksu ainakin ovat per siirretty MWh, ja loisenergiamaksu per siirretty MVArh. Vai tarkoititko, että maksujen "kulmakerroin" kasvaisi kulutuksen mukaan?
 
Eikös Fingridille mene aika montaa erilaista energiaperusteista maksua. Kulutusmaksu ja kantaverkosta ottomaksu ainakin ovat per siirretty MWh, ja loisenergiamaksu per siirretty MVArh.
Mitä olen noita itse katsellut, toteamus on ollut, että nuo ovat vain murto-osa siitä, mitä halvinkaan siirtoyhtiö perii kuluttajilta per kWh. Yhteensä nuo energiaperustaiset osuudet jäävät paljon alle sentin luokkaan, vaikka ALV tulee tietenkin kuluttajalle vielä päälle realtisoituvana kustannusosuutena.
 
Jo 1950-luvun loppuvuosina rakennettujen kerrostaloasuntojen sähkömittarit keskitettiin yleensä porraskäytäväkohtaisiin tms. kaappeihin. Sitä ennen taisi olla toisin, mutta tuollaiset asunnot taitavat valtakunnallisesti olla jo melkoinen vähemmistö. Sähkösaneerausten yhteydessä mittaritkin sitten viedään pois asunnoista, joissa mittareiden lukeminen oli ennen etäluentaaikaa hankalaa. Edelleenkin asuntoon sijoitettu mittari olisi hankala, kun mittareiden uusiminen on ajankohtaista kuten näinä aikoina muuttuneiden vaatimusten takia.
Tuollaisia on käytössä

 
Tuollaisia on käytössä

Tuolla ei ole mitään merkitystä sähkömittarin sijoituspaikan kannalta (asunto vai mittarikaappi asunnon ulkopuolella). Mihin viittaat?
 
En muista nähneeni kerrostaloasunnossa sähkömittaria.
Ilmeisesti kumpaakin tapaa on ja on edelleen. Myös uusissa. Yleensä eteisessä, jos on huoneistossa. Jotenkin olen törmännyt näihin eteisessä oleviin aika usein sukulaisilla ja tuttavilla. Mutta tekoäly sanoo, että keskitetyt on myös erittäin yleisiä (ns. tavallisempi tänään tai jopa siirtoyhtiön vaatimus tai suositus). En löytänyt mitään varsinaista tilastoa tästä, jos onkaan. Yhden tutun kanssa tämä tuli keskusteluun kun alettiin puhumaan autopaikkojen laskutuksesta ja siinä ilmeni, että mittarit oli jokaisella eteisessä (sinänsä sivujuonne, joten ei siitä enempää).
 
Viimeksi muokattu:
Yhdessäkään 15 vuoden aikana tekmässäni kerrostalossa ei ole mittareita asunnoissa. Kaikissa ne on keskitetysti teknisessä tilassa. Helpottaa ainakin mittarointia merkittävästi ja myös tulevaisuudessa tarvittavia mittarinvaihtoja/korjauksia. Sinänsä johdotusten kannalta tuossa ei mielestäni ole eroavuutta. Sähkömittari ei tarvitse huoneistoon vedettävää ylimääräistä johdotusta tai väylää.

Kun jälkikäteen ruvetaan miettimään parkkialueen sähköjen lisäämistä/muuttamista sähköautokäyttöä varten energiamittaustenosalta voi keskitetyistä mittareista olla hyötyä. Mitään erityistä vaatimusta se ei kyllä toteutukselle aseta. (Tässä asiassa olen vain pohdinnan tasolla, ei kuulu omaan osaamisalueeseeni).
 
Tuolla ei ole mitään merkitystä sähkömittarin sijoituspaikan kannalta (asunto vai mittarikaappi asunnon ulkopuolella). Mihin viittaat?
Eikö jokaisen pidä saada kilpailuttaa oma sähkönsä myös kerrostalossa ja valita sähkön toimittaja?Siksi mittari jokaisen asuntoon vai onko se taloyhtiön oma mittari mistä näkee kunkin asunnon sähkönkulutuksen ja toimittajan?
 
Eikö jokaisen pidä saada kilpailuttaa oma sähkönsä myös kerrostalossa ja valita sähkön toimittaja?Siksi mittari jokaisen asuntoon vai onko se taloyhtiön oma mittari mistä näkee kunkin asunnon sähkönkulutuksen ja toimittajan?
Miten se mittarin sijoituspaikka vaikuttaa siihen kilpailuttamiseen? Jokaiselle asunnolle on oma mittari, oli se sitten asunnossa, kellarissa, ullakolla tai vaikka pihalla.
 
Eikö jokaisen pidä saada kilpailuttaa oma sähkönsä myös kerrostalossa ja valita sähkön toimittaja?Siksi mittari jokaisen asuntoon vai onko se taloyhtiön oma mittari mistä näkee kunkin asunnon sähkönkulutuksen ja toimittajan?
Siellä teknisessä tilassa on siis jokaiselle asunnolle/huoneistolle oma fyysinen mittarinsa. Samannäköinen kuin olisi sisällä huoneistossa, jos sellainen sähkökaappiin olisi asennettu.

On olemassa kyllä noita pienempiä, muutaman modulin kokoisia din-kisko kiinnitteisiä energiamittareita, joilla voi toteuttaa näppärästi esimerkiksi juuri yksittäisten sähköautotolppien energian mittausta tai vastaavaa, mutta nuo yleisesti paikallisen sähkölaitoksen (verkkoja hallinnoiva yritys) asentamat etäluettavat mittarit ovat pintamallisia isoja "harmaita" mötikköjä näytöllä varustettuina. Niissä yleensä vilkkuu sellainen ilkeä punainen valo (kuin klassikko elokuvassa).
 
Siellä teknisessä tilassa on siis jokaiselle asunnolle/huoneistolle oma fyysinen mittarinsa. Samannäköinen kuin olisi sisällä huoneistossa, jos sellainen sähkökaappiin olisi asennettu.

On olemassa kyllä noita pienempiä, muutaman modulin kokoisia din-kisko kiinnitteisiä energiamittareita, joilla voi toteuttaa näppärästi esimerkiksi juuri yksittäisten sähköautotolppien energian mittausta tai vastaavaa, mutta nuo yleisesti paikallisen sähkölaitoksen (verkkoja hallinnoiva yritys) asentamat etäluettavat mittarit ovat pintamallisia isoja "harmaita" mötikköjä näytöllä varustettuina. Niissä yleensä vilkkuu sellainen ilkeä punainen valo (kuin klassikko elokuvassa).
Teknisen tilan mittareihin: Onko jokaisen asunnon mittareihin joku "äppi" millä pystyt seuraamaan kulutusta ja tekemään sopimuksia?
 
Teknisen tilan mittareihin: Onko jokaisen asunnon mittareihin joku "äppi" millä pystyt seuraamaan kulutusta ja tekemään sopimuksia?
Veikkaan, että HAN-portit ja muu jää tollasessa käyttämättä, ellei saa jotenkin sitten LANiin tms. Eli ainooksi jää datahub ja johdannaiset. Mutta noin muuten joka mittariin on toki käyttöpaikka, esim. asunto 1 ja jokaiselle on omat sopimukset.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa... niin taitaakin. Vissiin nykykäytäntö (nojoo 80-luku taitaa olla meikäläiselle nykykäytäntöä, :-)), että keskitettyyn ja vanhemmissa ollut huoneistoissa (taitaa kaikki tutut asua vanhemmissa).
Miekku asunut/vieraillut 50-luvun, 60-luvun, 70-luvun, 80-luvun ja 2000-luvun kerrostaloissa ja 80-2000 lukujen rivitaloissa.
Yhdessäkään ei ole se mittari ollut asunnossa, vaan keskitetysti siellä sähköpääkeskuksessa.
 
Miekku asunut/vieraillut 50-luvun, 60-luvun, 70-luvun, 80-luvun ja 2000-luvun kerrostaloissa ja 80-2000 lukujen rivitaloissa.
Yhdessäkään ei ole se mittari ollut asunnossa, vaan keskitetysti siellä sähköpääkeskuksessa.
Internet vastaa, niin kuin sinne huudetaan (tässä tapauksessa itse huusin olemattomia).
 
Teknisen tilan mittareihin: Onko jokaisen asunnon mittareihin joku "äppi" millä pystyt seuraamaan kulutusta ja tekemään sopimuksia?
Luulisin kerrostalohuoneiston/asunnon energiamittarin olevan ohjaus- ja mittauslaite, jonka hallinta onnistuu ainoastaan alueelliselta sähköverkkoyhtiöltä (siirtoyhtiöltä). Heidän kauttaan voisin kuvitella kaiken sähkömittarin kontrolloinnin tapahtuvan. Loppukäyttäjän pääsy omiin sähkönkulutustietoihin täytyy sisältää useamman eri kaupallisentoimijan rajapinnan, ennen kuin omat kulutustiedot ovat siirtyneet omalle läppärin ruudulle siitä etäluettavasta mittalaitteesta.
 
Eikö jokaisen pidä saada kilpailuttaa oma sähkönsä myös kerrostalossa ja valita sähkön toimittaja?Siksi mittari jokaisen asuntoon vai onko se taloyhtiön oma mittari mistä näkee kunkin asunnon sähkönkulutuksen ja toimittajan?
Se mittari on aivan yhtä lailla sähkönsiirtoyhtiön omaisuutta olkoon se asunnossa tai yhtiön hallitsemassa kaapissa. Sähkön toimittajan voi valita aivan vapaasti samoin kuin omakotitalossa. Toki on tapauksia, jossa asunto-osakeyhtiän hankkii sähkön kaikkien puolesta ja näissä taas on kaksi vaihtoehtoa, eli sähkö voidaan laskuttaa yhtiövastikkeen osana tai sitten yhtiön järjestää jälkimittauksen omistamillaan ja viralliset vaaitusvaatimukset omaavilla sähkömittareilla (kuten sähkönsiirtoyhtiökin). Jälkimmäiset sitten voivat olla joko etäluettavia (luetaan yhtiön hallinnoimalla järjestelmällä) tai perinteisiä mittareita, jotka luetaan manuaalisesti.

Tuollainen asunto-osakeyhtiön omiin mittareihin perustuva jälkilaskutus on harvinainen (itse en tiedä esimerkkiä moisesta), mutta muita vaihtoehtoja tiedän (ts. on omaakin kokemusta aiheesta). Yhtiön oma jälkimittarointi ja jyvitys vaati työtä, on hoidettava mittalaitedirektiivejä noudattaen speksit täyttävällä laitteistolla ja on erikoisen hankalaa, jos sähkö ostetaan muutoin kuin kiinteällä energianhinnalla. Periaatteessahan tuo ei muutoin eroa siitä, että asunto-osakeyhtiö mittaa kylmän ja lämpimän käyttöveden kulutuksen (mittalaitedirektiivit täyttävällä laitteistolla) ja jyvittää kulut osakkaille vesivastikkeena (joko kokonaan jälkikäteen tai tasattuna kuukausittaisen vastikkeeseen kulutuksen pohjalta). Moinenhan on jo nykyisin varsin tavallista asunto-osakeyhtiöissä (ja laki vaatii jälkimittaroinninkin uusiin taloihin ja vanhoihinkin putkistosaneerauksien yhteydessä).
 
Takaisin
Ylös Bottom