Aurinkovoimatuotannon esiinmarssi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Lounais Suomen saaristossa on noita jo käytössä, samassa saaressa muutama mökki kaapeloitu samaan nippuun. Tosin valtakunnan verkon ulkopuolella kokonaan. Aikanaan kaivettu maakaapeli mökkien ja kentän väliin, alkuunsa kaikki taisivat olla saman omistajan. Myöhemmin lohkottu erillisiksi tonteiksi.
 
Tuossa Direktiivissä on että siirto maksaa, mutta vähemmän kun se menee naapuriin. Lisäksi päälle tulee sähkövero ja huoltovarmuusmaksu eli niiltäosin mikään ei muutu. Matkaa voi siis olla se 100m mitä pari tolpanväli ottaa.
Suurin ero on, että tuottaja voi saada esim 2snt/kWh kun naapuri ostaa sen energian, kun SPOT on vaikka -0.1snt/kWh, ostajalla normi soppari 6.5snt/kWh ja siirto 5.26snt/kWh niin siirto olisi myös 2snt/kWh + vero ja huoltovarmuusmaksu
Täysin sama tilanne kuin nyt energiankulun osalta, mutta kuluttajat voittavat hieman.

Samoin tuossa voidaan tehdä että maanviljelijä lopettaa palstan viljelyn, niin siihen lyödään vähän isompi kenttä osuuskunnan osalta ja lähialueen naapurit jotka mukana ostavat siitä energiansa päivällä.

Kolmas esimerkki on että löytyy OKT ja mökki, niin näiden välillä on yksi tase, ylimääräinen energia käytetään toisessa kohteessa ja siirtomaksu menee siinäkin normaalisti mutta energian osalta on 0

Kaikissa tapauksissa on siirtoyhtiön kk-maksut mukana myös, kuten monopoli alueella
 
Maailmanlaajuisen pv kapasiteeetin kasvu 2 -> 3 GW kävi 20kk:ssa.
1783670283933.png
 
  • Tykkää
Reaktiot: tet
Paljon olisi rakennusluvan saaneita hankkeita, mutta ilmeisesti investointipäätös uupuu.

Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
 
Koko Suomen läpi kun ajeli jäämerelle asti, niin teollisen luokan aurinkovoimaloiden määrä yllätti suuresti.

Ei nähty yhtään 3500km ajomatkan aikana. 😂

Joutomaata taas näkyi loputtomiin
 
Koko Suomen läpi kun ajeli jäämerelle asti, niin teollisen luokan aurinkovoimaloiden määrä yllätti suuresti.

Ei nähty yhtään 3500km ajomatkan aikana. 😂
Takahikiältä saa varmaan voimajohtojen sähköasemien läheltäkin maata halvemmalla kuin valtateiden varsilta?
 
Takahikiältä saa varmaan voimajohtojen sähköasemien läheltäkin maata halvemmalla kuin valtateiden varsilta?

Tuntuisi kyllä enemmän siltä, että tekemistä on todella paljon aurinkoenergian suhteen.

Pitkiä matkoja saa ajaa jos haluaa käydä vaikka 5 voimalaa katsomassa.
 
Mielenkiintoinen tiedonmurunen rapakon takaa. Toukokuussa USA:ssa aurinkovoimalla tuotettiin enemmän sähköenergiaa kuin hiilivoimalla.


Toinen tiedonmurunen: vuoden alkupuoliskolla yli 30 % sähköstä USA:ssa oli uusiutuvaa. Ei tunnu beibi nyt poraavan...
 
Yli miljoona saksalaista tuottaa jo halpaa sähköä itselleen – Suomen viranomainen: ei käy
LUT-yliopiston professorin mielestä Suomen pitäisi selvittää, onko laajalti Euroopassa hyväksytty aurinkovoiman muoto mahdollista hyväksyä myös Suomessa.

 
Yli miljoona saksalaista tuottaa jo halpaa sähköä itselleen – Suomen viranomainen: ei käy
LUT-yliopiston professorin mielestä Suomen pitäisi selvittää, onko laajalti Euroopassa hyväksytty aurinkovoiman muoto mahdollista hyväksyä myös Suomessa.

Loppukaneetti on tyypillistä Suomea... Pitäisi kehittää joku oma kytkentätyyppi, eikä käyttää pistorasiaa kuten muu Eurooppa 🙈

Suomi on kyllä oikeasti aika berberiinistä, kun puhutaan mistään virkamiestoiminnasta. Virkakyöstit on olemassa lähinnä itseään työllistääkseen, ei helpottaakseen tai tehostaakseen yhteiskunnan toimintaa.
 
Loppukaneetti on tyypillistä Suomea... Pitäisi kehittää joku oma kytkentätyyppi, eikä käyttää pistorasiaa kuten muu Eurooppa 🙈

Suomi on kyllä oikeasti aika berberiinistä, kun puhutaan mistään virkamiestoiminnasta. Virkakyöstit on olemassa lähinnä itseään työllistääkseen, ei helpottaakseen tai tehostaakseen yhteiskunnan toimintaa.

Tuo Seskon huoli on tuossa vähiten huuhaata, Tukesin tarinat sen sijaan ovat aivan outoja. Ohittaa sulakkeet kyllä joo, kun syötetään samassa ryhmäjohdossa olevia kuormia. Mutta jos laitteessa itsessään on riittävän pienet sulakkeet, niin mitä väliä. Ja sitten ei muka saada varmuudella virrattomaksi vikatilanteessa? Miten kiinteällä kaapelilla kytketyn saa varmemmin virrattomaksi, kuin pistokkeella liitetyn, kysyn vaan.

Seskon huoli muistuttaa samaisen tahon linjausta sähköautojen sukolatauksesta. Heillä ilmeisesti on se näkemys, että suomalaiset sukorasiat eivät vaan mitenkään kestä tuollaisia alle kilowatin kuormiakaan pitkäaikaisesti aiheuttamatta tulipaloa. Varmasti meiltä löytyy paljon sukorasioita, joissa huoli on ihan aiheellinen. Mutta aivan kuten lataushommassakin, sen rasian lämpötilaa voidaan valvoa pistokkeessa olevalla lämpötila-anturilla, ja katkaista syöttö jos kuumenee liikaa. Riittää siis hyvin, kun "parvekevoimaloille" luodaan sopivat turvallisuusnormit (mm. pistokkeen lämpötilamittausvaatimus), niin en oikein näe, miksi suko ei olisi turvallinen tuossa(kin) käytössä.
 
Varmasti meiltä löytyy paljon sukorasioita, joissa huoli on ihan aiheellinen. Mutta aivan kuten lataushommassakin, sen rasian lämpötilaa voidaan valvoa pistokkeessa olevalla lämpötila-anturilla, ja katkaista syöttö jos kuumenee liikaa.
Sähköjohdot eivät ole mitään tulta eteenpäin johtavaa sytyslankaa, vaan palon etenemistä hilllitsevää itsestään sammuvaa muovia ulkoeristeeltään. Sesko voisi laatia standardeja, joilla säädeltäisiin jatkuvaa maksimikuormaa välittävien pistorasioiden asennuspaikkaa ja alustan varustelua. Näinhän on sähkökeskustenkin alustojen kohdalla. Riittävän paksulle kivipinnalle asennetut shukot eivät aiheuta merkittävää palovaaraa, jos alapuolella tai liian lähellä ei ole syttymisherkkiä materiaaleja eikä itse tila ole palo- tai räjähdysaltis. Kaikenlainen roska lähellä suuritehoisia sähkölaitteita on myös aina riski.

Schukopistorasian kärähtäminen rikkoo itse rasian ja tulpan ja pilaa johdot läheltä toista päätä, mutta rasiahan toimii tavallaan sulakkeena, kun laatu pettää ja johtaa vakavaan ylikuumenemiseen, jolloin kontaktit irtoavat viimeistään valokaaren synnyttyä. Johdosuoja käsittääkseni suojelee valokaaren etenemiseltä pitkin ryhmäjohtoa kohti keskusta, koska virta muodostuu väistämättä riittävän suureksi polttaakseen sulakkeen tai katkaistaakseen johdonsuojakytkimen.
Tukesin tarinat sen sijaan ovat aivan outoja. Ohittaa sulakkeet kyllä joo, kun syötetään samassa ryhmäjohdossa olevia kuormia. Mutta jos laitteessa itsessään on riittävän pienet sulakkeet, niin mitä väliä.
Teoreettiselta kannalta ketjutetussa ryhmässä on riski, että jos useaan ketjun pistorasiaan kytketään huomattavan suuri paneelin ja invertterin tuotantolaitos, ketjussa voi kehittyä suuriakin ylivirtoja, jos sen varrella on myös suuria kulutuslaitteita käytössä. Moinen on kuitenkin aika poikkeuksellinen tilanne ja hallittavissa hiukan yksityiskohtaisemmalla neuvonnalla sekä noudattamalla pistoketuotanolaitteiden käyttöohjeita. Tukesin ajattelu tuntuu tyypillisesti olevan, että edesvastuuton kaikesta pihalla oleva idiootti kuitenkin onnistuu löytämään mahdollisimman ongelmallisen ympäristön ja olosuhteet, jossa teoreettisluonteisen mahdollisuudet riskit realisoituvat. Mieleenkään ei johdu valistaa käyttäjiä, jotta ymmärtäisivät, miksi ja missä kohtaa ei ole syytä kaivaa verta omasta nenästään.
 
Sähköjohdot eivät ole mitään tulta eteenpäin johtavaa sytyslankaa, vaan palon etenemistä hilllitsevää itsestään sammuvaa muovia ulkoeristeeltään. Sesko voisi laatia standardeja, joilla säädeltäisiin jatkuvaa maksimikuormaa välittävien pistorasioiden asennuspaikkaa ja alustan varustelua.

Näin varmasti uusien asennusten kohdalla. Sesko varmaan kuitenkin ajattelee niitä rättikaapeleita navetan seinässä. Niitä jossa johdinvärit ovat harmaa, musta ja punainen.
 
Näin varmasti uusien asennusten kohdalla. Sesko varmaan kuitenkin ajattelee niitä rättikaapeleita navetan seinässä. Niitä jossa johdinvärit ovat harmaa, musta ja punainen.
Tai pelkkää mustaa pikikyllästettyä kangasta, lankana galvanoitua terästä
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: tet
Saksalaisia turvallisuushakuisempia ei olekkaan. Ja pitkälle toista miljoonaa pistokeasennusta on tehty... Eikä hakemallakaan löydy uutisointia että niistä tulisi tulipaloja.

Mutta mikään ei riitä suomalaiselle virkakyöstille, joka on betonoinut asemansa paremmin kuin toisen maailmansodan bunkkerit.

IMF saisi tulla saneeraamaan Suomen julkisen sektorin.
 
Saksalaisia turvallisuushakuisempia ei olekkaan. Ja pitkälle toista miljoonaa pistokeasennusta on tehty... Eikä hakemallakaan löydy uutisointia että niistä tulisi tulipaloja.

Mutta mikään ei riitä suomalaiselle virkakyöstille, joka on betonoinut asemansa paremmin kuin toisen maailmansodan bunkkerit.

IMF saisi tulla saneeraamaan Suomen julkisen sektorin.
On tulossa, liput varattu jo. Oma arvaus 2030...
 
Sesko varmaan kuitenkin ajattelee niitä rättikaapeleita navetan seinässä. Niitä jossa johdinvärit ovat harmaa, musta ja punainen.
Mahtoiko rättikaapeleissa todellakaan olla mainittuja väärikoodeja? Joskus 1950-60-luvuilla värikoodit olivat moisia, mutta itse kaapelieristeet olivat samantapaisista aineista kuin nykyisinkin, tosin paksumpia (eli parempi, kuten sähköasennustarvikkeet moiseen aikaan säännölisesti muutoinkin nykyisiin verrattuna). Rättikaapeleita näkee 1920-30-lukujen asennuksissa (ja sota-aikoina ja seuraavana pula-aikana mahdollisia korjauksia tehtiin kaikella. mitä sattui jostakin löytymään, kun vaihtoehtoja ei ollut).
 
Saksalaisia turvallisuushakuisempia ei olekkaan. Ja pitkälle toista miljoonaa pistokeasennusta on tehty... Eikä hakemallakaan löydy uutisointia että niistä tulisi tulipaloja.

Mutta mikään ei riitä suomalaiselle virkakyöstille, joka on betonoinut asemansa paremmin kuin toisen maailmansodan bunkkerit.

IMF saisi tulla saneeraamaan Suomen julkisen sektorin.
En nyt juuri saksan sääntöjä tunne, mutta monessa maassahan on johdinvaatimukset huomattavasti kireämmät kuin täällä, ja edes eristeen läpiasennusta ei sallita, vaan pahimmassakin tapauksessa johtimissa on aina se 100% varmuusvara.

Jos kaikissa asennuksissa on tuo varmuusvara, ei tuo tuplasyöttö tuota vastaavaa ongelmaa, kuin silloin jos asennus on mitoitettu siihen eristeen kestävyyteen, kuten meillä melko useinkin käy ulkoseinäasennuksissa.

Tuo sähkön poiskytkeytymisesta huolestuminen on ehkä vähän ylisuojelua. Se että sähkö ei kytkeytyisi pois päältä tulee ongelmaksi lähinnä jos niitä töpseli-inverttereitä on kaksi, ja ruokkivat toinen toistaan, mutta tuossa on mielestäni kyllä paljon merkittävämpi riski se että ne ovat myös samassa ryhmässä ja mahdollistavat ylikuormituksen.
 
En nyt juuri saksan sääntöjä tunne, mutta monessa maassahan on johdinvaatimukset huomattavasti kireämmät kuin täällä, ja edes eristeen läpiasennusta ei sallita, vaan pahimmassakin tapauksessa johtimissa on aina se 100% varmuusvara.
Samalla tavalla täälläkin asiat ovat ennen. Mutta kehitys kehittyy, kun sähköasennusalan edunvalvojat saavat toiveensa lävitse normiviranomaisille ja kansallisiin standardeihin näissäkin asioissa (kustannuksia säästyy, vaikkei laskutuksesta tarvitsekaan tinkiä)?
 
Samalla tavalla täälläkin asiat ovat ennen. Mutta kehitys kehittyy, kun sähköasennusalan edunvalvojat saavat toiveensa lävitse normiviranomaisille ja kansallisiin standardeihin näissäkin asioissa (kustannuksia säästyy, vaikkei laskutuksesta tarvitsekaan tinkiä)?
Koska tämä "ennen" oli?
 
Teoreettiselta kannalta ketjutetussa ryhmässä on riski, että jos useaan ketjun pistorasiaan kytketään huomattavan suuri paneelin ja invertterin tuotantolaitos, ketjussa voi kehittyä suuriakin ylivirtoja, jos sen varrella on myös suuria kulutuslaitteita käytössä. Moinen on kuitenkin aika poikkeuksellinen tilanne ja hallittavissa hiukan yksityiskohtaisemmalla neuvonnalla sekä noudattamalla pistoketuotanolaitteiden käyttöohjeita. Tukesin ajattelu tuntuu tyypillisesti olevan, että edesvastuuton kaikesta pihalla oleva idiootti kuitenkin onnistuu löytämään mahdollisimman ongelmallisen ympäristön ja olosuhteet, jossa teoreettisluonteisen mahdollisuudet riskit realisoituvat. Mieleenkään ei johdu valistaa käyttäjiä, jotta ymmärtäisivät, miksi ja missä kohtaa ei ole syytä kaivaa verta omasta nenästään.
Jos saadaan liittää max 800W mitä esim Saksassa sallitu parvekeasennukseen, niin sillä ei huomattavia virtoja muodosteta.
 
Koska tämä "ennen" oli?
Joskus ennen 1970 ... 1980 lukuja. Vanhoja purettuja asennustarvikkeita kun tutkii, toteaa, että ovat tyypillisesti sekä perusajatukseltaan, konstruktioltaan että materiaaleiltaan suunniteltu käyttöön toisin kuin myöhemmät rimpulat. En kylläkään väitä, että olisi nopeita hyppyksiä laadussa, vaan alamäkeä on menty pitkään, kunnes tuli lattia vastaan. Kaiken aikaa on myös ollut parempaakin saatavilla, muttei välttämättä helposti.
 
Jos saadaan liittää max 800W mitä esim Saksassa sallitu parvekeasennukseen, niin sillä ei huomattavia virtoja muodosteta.
Kirjoitinkin vastaamassasi viestissä, että jos noudattaa käyttöohjeita, johdot kestävät lievän ylikuorman ainakin Saksassa käytetyillä normeilla (Suomessa sitten voisi tutkia sitäkin, onko ehkä sovellettu kansallisia asiassa hiukan oikovia normeja).

Jos kytket tuollaisia paneeleita käyttöohjeiden vastaisesti useampia samaan ketjutettuun ryhmäjohtoon, on aivan mahdollista ylikuormittaa ryhmäjohtoa vaarallisen paljon.
 
Jos kytket tuollaisia paneeleita käyttöohjeiden vastaisesti useampia samaan ketjutettuun ryhmäjohtoon, on aivan mahdollista ylikuormittaa ryhmäjohtoa vaarallisen paljon.

Älä nyt... Aika hiton monta muutakin asiaa elämässä menee pieleen jos ei käytä järkeä.

Etsi nyt miljoonista asennuksista edes yksi uutisoitu tämmöisestä teoriasta aiheutunut tulipalo. YKSI riittää.

Tämä sama homma on suomen sääntöviidakon takana. Kilvan keksitään teoreettisia riskejä ja sitten niiden varjolla pyritään kieltämään kaikki.
 
Joskus ennen 1970 ... 1980 lukuja. Vanhoja purettuja asennustarvikkeita kun tutkii, toteaa, että ovat tyypillisesti sekä perusajatukseltaan, konstruktioltaan että materiaaleiltaan suunniteltu käyttöön toisin kuin myöhemmät rimpulat. En kylläkään väitä, että olisi nopeita hyppyksiä laadussa, vaan alamäkeä on menty pitkään, kunnes tuli lattia vastaan. Kaiken aikaa on myös ollut parempaakin saatavilla, muttei välttämättä helposti.
Joo, kojeet olivat kyllä mekaanisesti paljon vahvempia, toki myös suhteessa hemmetin paljon kalliimpia, mutta onko noissa johdotusten kuormituksissa tapahtunut jotain muutoksia? Mun tietääkseni meillä on aina säädökset lähteneet siitä että kallista kuparia ei laiteta turhaan.
 
Älä nyt... Aika hiton monta muutakin asiaa elämässä menee pieleen jos ei käytä järkeä.
Kyllä minä tuon tiedän. Mutta omasta mielestäni Tukes ja kumppanit uskovat, että tavallinen kuluttaja on niin tomppeli, että ei ole mahdollista valistaa tätä, jotta ei vahingossakaan tee mitään tyhmyyksiä (jollaisia kukaan ei haluaisi tehdä, jos vain tunnistaisi mahdolliset sudenkuopat). Sen sijaan ssiat on Tukesin ja kumppaneiden mielestä ratkaistava järjestelmätasolla niin, että "järjestelmään ohjelmoitu äly" estää tekemästä tyhmyyksiä, vaikka oikein yrittäisi (minkä seurauksena sitten moni hyötykin jää saavuttamatta ja tuo järjestelmätaso tulee huomattavan kalliiksi toteuttaa).
 
onko noissa johdotusten kuormituksissa tapahtunut jotain muutoksia? Mun tietääkseni meillä on aina säädökset lähteneet siitä että kallista kuparia ei laiteta turhaan.
Aikoinaan sähköjohdot kapseloitiin aina metalliputkiin (niin seinän sisään vedetyt kuin pinta-asennuksetkin, joskin jälkimmäiset sisällä edelleenkin). Irrallisten kaapeleiden vetäminen eristeen lävitse tai eristeen alle ei tullut kuuloonkaan. Kun on otettu käyttöön oikosulkuvirran mittauksia ja vastaavia mittalaitteilla todennettavia asennusten laatukriteereitä, tuo antaa samalla mahdollisuuden vetää joissakin tapauksessa ohkaisempia johtimia kuin mitä aikoinaan vedettiin aivan tarvittavan sulakekoon perusteella käyttäen pohjana vakionormeja, jotka oli kokeilla ja alan konseksuksella todettu riittäviksi hiukan haasteellisemmissakin tapauksissa.
 
Aikoinaan sähköjohdot kapseloitiin aina metalliputkiin (niin seinän sisään vedetyt kuin pinta-asennuksetkin, joskin jälkimmäiset sisällä edelleenkin). Irrallisten kaapeleiden vetäminen eristeen lävitse tai eristeen alle ei tullut kuuloonkaan. Kun on otettu käyttöön oikosulkuvirran mittauksia ja vastaavia mittalaitteilla todennettavia asennusten laatukriteereitä, tuo antaa samalla mahdollisuuden vetää joissakin tapauksessa ohkaisempia johtimia kuin mitä aikoinaan vedettiin aivan tarvittavan sulakekoon perusteella käyttäen pohjana vakionormeja, jotka oli kokeilla ja alan konseksuksella todettu riittäviksi hiukan haasteellisemmissakin tapauksissa.
No kyllähän muoviputket jo joskus 60-luvun alussa tuli, oikeastaan samoihin aikoihin kun PVC eristeiset kaapelitkin. Ja oikosulkuvirta ei vaikuta kaapelin paksuuteen sen kuormitettavuuden suhteen, toki henkilöturvallisuusmielessä vaikuttaa, mutta mun käsitys on kyllä se että tuon oikarivirran mittaamisen myötä on pikemminkin siirrytty paksumpiin kaapeleihin tai pienempiin paukkuihin.

Aiemmin oli toki kaikki kaapeleiden läpiviennit putkitettava, mutta tuo liittyi tietääkseni enemmänkin siihen että esim purueriste valui seinän sisältä ulos jos sitä ei putkittanut.. Tosin en ole tuosta varma. Putkitetun kaapelin kuormitettavuus on kuitenkin pienempi, eikä tuon perusteena olevat fysiikan lait mihinkään ole muuttuneet
 
Aiemmin oli toki kaikki kaapeleiden läpiviennit putkitettava, mutta tuo liittyi tietääkseni enemmänkin siihen että esim purueriste valui seinän sisältä ulos jos sitä ei putkittanut.. Tosin en ole tuosta varma. Putkitetun kaapelin kuormitettavuus on kuitenkin pienempi, eikä tuon perusteena olevat fysiikan lait mihinkään ole muuttuneet

Ei kai entisaikoina juuri kaapelointia käytetty, vaan putkilankaa. Tavallaan sitä käytetään edelleen pintavedoissa, koska kovavaippajohtoa (MPLM) kutsutaan usein edelleen sellaiseksi.
 
Eikös ennen lankoja ollut pelti/lyijy tms armeerattuja pintajohtoja.
Pintajohtoja olivat siksi kun talon takennusaikana ei sähköä ollut vielä keksitty.
Ja muoviakaan ei ollut keksitty niin oli vaippa tehty metallista.

Langat ovat tulleet hieman uudempiin taloihin kun rakennusvaiheessa saatiin putket asennettua.

Jollain on varmaan tarkempaa tietoa.
 
Takaisin
Ylös Bottom