Paneelilämmitin ilmalämpöpumpun tueksi

[MK1978]

Asumme L-muotoisessa, 180 m² omakotitalossa, jossa on alkuperäisenä lämmitysjärjestelmänä sähköinen varaava lattialämmitys. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin käytössä myös yksi ILP, joka lämmittää lähinnä talon keskellä olevia huoneita. Talon keskellä on lisäksi varaava takka.

Talon molemmissa päädyissä on työhuoneet, joissa lämpö alkaa loppua kovilla pakkasilla. Lattialämmitys reagoi lämpötilan muutoksiin kuitenkin niin hitaasti, ettei se oikein pysty vastaamaan nopeasti lisääntyvään lämmöntarpeeseen.

Olenkin miettinyt, että asentaisin molempiin päätyhuoneisiin erilliset seinään kiinnitettävät sähköpatterit. Onko kenelläkään kokemusta siitä, kuinka tehokkaat patterit tällaisiin tiloihin kannattaisi asentaa? Riittäisivätkö pienempitehoiset, esimerkiksi 250–500 W lämmittimet noin 10-12 m² huoneisiin, vai kannattaisiko suoraan hankkia esimerkiksi 600–800 W patterit?

 

[Karga]

Pikaisella googlauksella kokonaistehontarve on 30-50 W/m2 uudemmissa ja 40-70 W/m2 vanhemmissa rakennuksissa. Jos ne nyt lisälämmittimiksi tulee, niin varmaan tuo pienempi haarukka ja jopa sen pienempi pää riittää.

 

[Harrastelija]

Vaikka huone jäähtyykin niin kyllä se lattia lämmittää. Lisälämmöntarve on pieni jotta lämpötila ei tipu.
Tuossa vaan saa olla tarkkana että haluaako että patterit lämmittää enemmänkin vai pelkästään pakkasen kiristyessä. Tarkkana = patterin termostaatin säätö että lähteekö päälle vasta kun huone on hieman jäähtynyt vai lämmittääkö koko ajan.

 

[Arisoft]

Eikö sitä lattialämmitystä voisi tehostaa niissä huoneissa, missä sitä käytetään? Nythän se jäähtyy kun talo ei termostaatin mukaan tarvitse lämpöä tuon pistemäisen lisälämmityksen vuoksi.

 

[Tifo]

Lattialämmityksessä on yleensä joka huoneessa termostaatti.

 

[Arisoft]

Lattialämmityksessä on yleensä joka huoneessa termostaatti.

Näissä huoneissa se ei kuitenkaan toimi. Olisiko siellä sittenkin termostaatti koko rakennukselle?

 

[Tifo]

Näissä huoneissa se ei kuitenkaan toimi. Olisiko siellä sittenkin termostaatti koko rakennukselle?

Aloittaja voisi sen sanoa ja minkä ikäinen talo on. Ei ole minulla tullut vastaan muita kuin huonekohtaisia sähkölämmitystermostaatteja. Sähkökuvista löytyy huoneisiin asennetut tehot.

 

[Arisoft]

Aloittaja voisi sen sanoa ja minkä ikäinen talo on. Ei ole minulla tullut vastaan muita kuin huonekohtaisia sähkölämmitystermostaatteja. Sähkökuvista löytyy huoneisiin asennetut tehot.

Alkuviestissä ongelmaksi näköjään paljastettiin varaavan lattialämmityksen hitaus. Hidashan se on kun on varaava. Termostaatti ei osaa siis ennustaa riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Mitenhän tämä on yleensä hoidettu varaavissa lattialämmityksissä?

 

[Tifo]

Alkuviestissä ongelmaksi näköjään paljastettiin varaavan lattialämmityksen hitaus. Hidashan se on kun on varaava. Termostaatti ei osaa siis ennustaa riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Mitenhän tämä on yleensä hoidettu varaavissa lattialämmityksissä?

Mulla on hallissa lattialämmitys vedellä, laatta 20 senttiä paksu. On hidas mutta lämpöä riittää. Jotain muuta häikkää tuossa on. Voihan se olla että kaapelia ei ole tarpeeksi lattiassa. Ei kannata liikaa arvailla jos ei ole lisää lähtötietoja.

 

[Arisoft]

Lattialämmitys reagoi lämpötilan muutoksiin kuitenkin niin hitaasti, ettei se oikein pysty vastaamaan nopeasti lisääntyvään lämmöntarpeeseen.

Johtuuko tämä siitä että lattialämmitys on kytketty pois ja kun tulee pakkaset ja asunto jäähtyy niin silloin lattialämmitys ei vaikuta tilanteeseen riittävän nopeasti, koska lattia on ihan kylmä?

 

[Mikkolan]

Liian isot patterit alkaa humpata päälle ja pois, ensin kuumenee liikaa ja sitten kylmenee. Tuo vaikuttaa "olemismukavuuteen".
Sanoisin että 200 - 250 W olisi sopiva kun kyse on hyvinkin pienestä lisä lämmityksestä.

 

[Harrastelija]

Varaava tai osittain varaava lattialämmitys edellyttää että betonia on hieman paksumpi kerros kuin normaalisti. Samalla se tarkoittaa viivettä. Vastukset pitäisi mieluummin olla betonin alapinnan lähellä jotta koko betonikakku lämpenee.

Meillä mentiin huonekohtaisilla termostaateilla monet vuodet. Aika kuultaa muistot mutta en muista mitään isompia ongelmia. Termostaatit ei kylläkään olleet perus mekaaniset vaan osin älykkäät devireg 550.

Perustermostaatin ongelma varaavassa käytössä on että lämmittää aina samalla tavalla riippumatta siitä onko lauha vai pakkanen. Yleensähän nuo lienee yösähköllä toimivia. Jos haluaa että pakkasellakin lämpöä riittää, pitää yöllä lämmittää reilusti. Lauhalla kelillä tarkoittaa että huone on turhankin lämmin. Jos säätää lauhan kelin mukaan niin pakkasella lattian varaus ei riitä pitämään huoneen lämpöä riittävän korkealla. Eli termostaattia pitäisi pyöritellä kelien mukaan.
Vastuksissa pitää myös olla tehoa jos 6-8 tunnin aikana pitää saada sama lämpömäärä kuin suorassa lämmityksessä 24 tunnin aikana.

Nuo Deviregit sisälsi jotain ”älyä”. Opittu asia noissa käsittääkseni oli huoneen ”ominaislämpökapasiteetti” eli kuinka nopeasti huoneen lämpötila muuttuu jos lämmitys on päällä tai pois päältä. Ajastukseen laitetaan kellonaika jolloin halutaan tietty lämpötila. Oppimansa perusteella tuo aloitti lämmityksen etukäteen siten että haluttuna kellonaikana on haluttu lämpötila.

Nuo oli ohjelmoitu siten että aamulla (klo 5-7 välillä) on huoneessa joku 23 (en enää muista lämpötilaa). Eli aloitti lämmittämisen etukäteen yösähköaikana. Kelien mukaan välillä aikaisemmin ja välillä myöhemmin. Lisäksi oli että jos päivän aikana lämpö tippuu riittävästi (1 asteen?) niin lämmittää päivälläkin. Nuo ei siis olleet yösähkön takana eli eivät joka yö hukanneet ”oppimaansa”. Tuo opittu tietenkin muuttui kelien mukaan ja aiheutti viivettä ennakointiin mutta tuo päiväkäyttö varmisti että lämpö ei tippunut liikaa.
Käytössä oli sekä huone että lattia-anturit. Lattian max lämpötila oli rajattu johonkin reiluun 30 asteeseen (parketti). Tämä rajoittaa kuinka paljon lattiaan saadaan varattua lämpöä.
Harmi kun siihen aikaan ei ollut Shellyjä joista olisi nähnyt milloin lämmitys oli päällä. Riittikö yöllä lämmitys vai lämmittikö päivälläkin, Itse termarista ei oikein näe milloin lämmittää. Siinä on kyllä näytöllä symboli mutta käsittääkseni se ei suoraan kertonut onko vastukset päällä.

Nyt kun on ilpit ”päälämmityksenä” niin käytössä on vain lattia anturi. Termostaatti säädetty siten että lämmittää jos lattian lämpötila tippuu liikaa. Näin tapahtuu jos ilp lakkaa toimimasta tai on joku 30 astetta pakkasta.

Tuolla samalla valmistajalla taisi olla myös järjestelmä joka otti huomioon ulkolämpötilankin.

 

[Riihis]

Oispa varaava lattia... niin itse tekisin näin;
Termostaatin vaihto älylliseen, tai ainakin ohjelmoitavaan, ja sinne sitten lämmitystä yöllä/halvalla sähköllä joitain asteita, ja työhuoneeseen pieni, ehkä puhaltimella varustettu sähköpatteri, jolla mukavuuslämpöä tarpeen vaatiessa. Ja villasukat jalkaan.

Ilppi puhaltelee peruslämpöä, lattia avittaa hieman, sekä painaa kv/pösän ka alaspäin. Ja sääennusteiden mukaan sitten vielä takkaan valkiaa, paria iltaa ennen kovempia pakkasia jo ensimmäiset pesälliset.

 

[MK1978]

Kiitokset kommenteista! En ihan odottanut, että vinkkejä ja kommentteja tulisi näinkin paljon ja nopeasti, joten huomasin kommentit vasta nyt!

Puhutaan siis vuonna 2006 valmistuneesta Kannustalosta. Ongelmana on todellakin ollut se, että kun pakkanen kiristyy, olen lisännyt lattialämmitystä, mutta se reagoi todella hitaasti. Joissakin tapauksissa pakkanen on ehtinyt jo laskea ennen kuin lattia on selvästi lämmennyt.

Meillä on ollut myös muutama halpa lisälämmitin käytössä (konvektorilämmitin, 750/1250/2000 W), joilla huoneet on saanut lämmitettyä todella nopeasti. Oletan kuitenkin, että nämä vain sekoittavat lämmityksen säätöä ja kuivattavat ilmaa.

Kommenttien perusteella voisin ainakin kokeilla hankkia alkuun pienempitehoisen kiinteän lämpöpaneelin (250–500 W) ja katsoa, miten homma toimii.

 

[Arisoft]

Ongelmana on todellakin ollut se, että kun pakkanen kiristyy, olen lisännyt lattialämmitystä, mutta se reagoi todella hitaasti.

Koska se on varaava niin se lämmitetään etukäteen halvalla yösähköllä. Tämän idea on käytännössä kadonnut vaihtelevien spot-hintojen myötä. Nyt se pitäisi korvata sääennusteeseen perustuvalla älytermostaatilla, joka osaa ennakoida sään muutokset etukäteen.

Konvektorit eivät kuivata ilmaa sen enempää kuin muutkaan sähkölämmittimet. Lämmitetty ilma on aina suhteellisesti kuivempaa kuin viileä. Infrapunaan perustuvat lämmittimet ovat tässä mielessä parhaat, koska ne eivät lämmitä ilmaa vaan pinnat. Netistä löydät edullisia eri tehoisia infrapunapaneeleita seinäasennukseen. Tähän saattaisi riittää esim. 300W malli.

 

[Tifo]

Puhutaan siis vuonna 2006 valmistuneesta Kannustalosta

Se ei pitäisi olla mikään harakanpesä eli ei ole ongelma että talo olisi huonosti eristetty.

Ongelmana on todellakin ollut se, että kun pakkanen kiristyy, olen lisännyt lattialämmitystä, mutta se reagoi todella hitaasti

Lattiakaapeleiden tehot voisi tarkistaa suunnitelmista. Lattian lämpötila on vanhan mallisilla termostaateilla asetettu yleensä 22-25 tietämille eli silloin mitataan lämpöä lattiasta. Nykyään käytetään yhdistelmätermostaatteja, jotka mittaa myös ilman lämpötilaa. Niitä pystyy kai painottamaan kuinka paljon huomioidaan kumpaakin komponenttia. Sekin voi vaikuttaa. Lisäksi lattian pintamateriaalit vaikuttaa. Mikä teillä on haettu sisälämpö?

 

[Tifo]

Koska se on varaava niin se lämmitetään etukäteen halvalla yösähköllä

Kyllä kai lattia on koko ajan ollut päällä. Sen voi valita keskuksesta.

 

[Arisoft]

Kyllä kai lattia on koko ajan ollut päällä. Sen voi valita keskuksesta.

"kun pakkanen kiristyy, olen lisännyt lattialämmitystä, mutta se reagoi todella hitaasti"

Yksi selitys voisi olla se, että kun on lisätty pyyntiä niin automatiikka säätelee lattiaan vain vähän enemmän tehoa, kun oikeasti pitäisi laittaa lämmitys joksikin aikaa täydelle teholle. Vääränlainen automatiikka siis voi olla syynä.

 

[Tifo]

Selvittäisin ensin järjestelmän ja miten se toimii sitten vasta korjaus.

 

[Jule]

Nykyään käytetään yhdistelmätermostaatteja, jotka mittaa myös ilman lämpötilaa. Niitä pystyy kai painottamaan kuinka paljon huomioidaan kumpaakin komponenttia.

Ei yhdistelmätermari lattia-anturia käytä kuin lattian maksimiarvon rajaamiseen. Vähän paremmissa voi säätää sen maksimiarvon, mutta eihän sen lämmön säätämisessä ole mitään tarvetta sen kummemmin huomioda sitä lattian lämpötilaa.

Jos tuo lämpötilan vaihtelu häiritsee kovasti, niin järjestelmä joka ohjaa lämmitystä käyräohjauksella ulkolämpötilan mukaan, kuten keskuslämmityslaitteet tekevät, korjaa tuon ongelman aika pitkälle. Termariohjattunahan se ehtii reagoimaan vasta kun pakkanen on ehtinyt eristeiden läpi jo jäähdyttämään huonetta.

 

[Tifo]

Ei yhdistelmätermari lattia-anturia käytä kuin lattian maksimiarvon rajaamiseen

Mun mielestä noista voi valita mitataanko lattiasta vai ilmasta vai molemmista.

 

[Harrastelija]

Lattian max lämpö voidaan valita kun kaikki materiaalit ei tykkää liiasta lämmöstä.
Esim parketti voi halkeilla tai rakoilla jos liikaa lämmitetään. Laatoitettua lattiaa voi lämmittää enemmän.

 

[Alf]

Mun mielestä noista voi valita mitataanko lattiasta vai ilmasta vai molemmista.

Lattiatermarilla lämmittäminen on erityisen hyödyllistä, silloin kun on jokin muu lämmönlähde ja lattiaan halutaan kuitenkin lämpöä. Huonetermarilla lattia jää joko täysin kylmäksi tai huoneesta tulee liian kuuma.
Kun lattialämmitys kausi alkaa, niin sitten mennään kevääseen asti. Sitä ei kannata välillä pätkiä kokonaan pois, sillä betonin uudelleen lämmittäminen vie aikaa.

En itse alkaisi lämmittämään lisäpattereille, vaan ensin koittaisin ymmärtää lattialämmityksen toiminnan.

 

[Jule]

Mun mielestä noista voi valita mitataanko lattiasta vai ilmasta vai molemmista.

Joo, mutta jos valitaan "molemmat" se lattia-anturi toimii vaan rajoittimena, jolla estetään lattian lämpeneminen liian kuumaksi, se lattian lämpö ei vaikuta lämmityksen ohjaukseen muuten mitenkään.

 

[Tifo]

Joo, mutta jos valitaan "molemmat" se lattia-anturi toimii vaan rajoittimena, jolla estetään lattian lämpeneminen liian kuumaksi, se lattian lämpö ei vaikuta lämmityksen ohjaukseen muuten mitenkään.

Ok, hyvä tarkennus. Itsellä käytössä vanhan mallisia termareita.

 

[Jule]

Lattiatermarilla lämmittäminen on erityisen hyödyllistä, silloin kun on jokin muu lämmönlähde ja lattiaan halutaan kuitenkin lämpöä. Huonetermarilla lattia jää joko täysin kylmäksi tai huoneesta tulee liian kuuma.
Kun lattialämmitys kausi alkaa, niin sitten mennään kevääseen asti. Sitä ei kannata välillä pätkiä kokonaan pois, sillä betonin uudelleen lämmittäminen vie aikaa.

Joo, silloin jos se lattia lämmitetään vain varvasmukavuuden takia, eikä sen ole tarkoitus toimia tilan päälämmönlähteenä, asetetaan vaan lattian lämpötila johonkin vakioarvooon.

Jos se on pääasiallinen lämmönlähde sen lattian lämpö luonnollisesti vaihtelee enemmän.

Joillain termareilla on kyllä mahdollista asettaa ala ja yläraja lattian lämpötilalle, mutta muuten toteuttaa se perusohjaus ilman lämpötilan perusteella, mutta tuosta seuraa yleensä liian lämmin huone, jos se alarajakin asetetaan niin ylös että lattia tuntuu varpaisiin lämpimältä.

Jos lattia on altis menemään ihan hyytävän kylmäksi, esim vuotamalla lämpöä valtavasti alaspäin, tuon lattian voi asetttaa esim 21-35˚C välille, jolloin se huonelämpö ei ainakaan lattian ansiosta noise yli 21˚C, ja samalla lattia ei mene esim +10˚C, joka on jo todella kalsan tuntuinen, erityisesti jos kivilattia. Energiaa tuo tietysti käyttää paljon, eikä varsinaisesti liity tän topikin ongelmaan.

 

[kotte]

Riippuen sähkösopimuksesta voisi harkita varaavan lattilämmityksen ohjaukselle jotakin sähkön hinnan (tai kellonajan) sekä sääennusteen pohjalta ennakoivaa ratkaisua, jos sellaisen onnistuu löytämään (itselläni ei ole valmista mielessä).

Sinällään pelkän varaavan lattilämmityksen avulla on mahdotonta saada huoneen lämpötila pysymään kovin vakiona etenkään, jos huoneessa on hukkalämmönlähteitä, tarvetta ajottaiseen tehostettuun tuuletukseen tms. Jopa melko pienitehoinen paneelilämmitin tai huonekohtainen ilppi sen sijaan kykenisivät pitämään lämpötilan tarkalleen haluttuna. Luultavasti jo luokkaa 1/4 huoneen normaalisti vaatimasta lämmitystehosta riittäisi moisen lisälämmittimen maksimitehoksi, jos varaavan lattialämmityksen tehoa säädellään asianmukaisesti. Varaava lattialämmitys on yöllä ladattuna monesti suuren osan vuodesta aika ongelmallinen, eli ilta-aikaan lämpö pakkaa loppumaan tarvittavaan lämmitystehoon nähden, kun pakkanen kiristyy jo illalla, lattian lämpö on minimissään aamuyön latausjakson jälkeen.

 

[kkk]

Termariohjattunahan se ehtii reagoimaan vasta kun pakkanen on ehtinyt eristeiden läpi jo jäähdyttämään huonetta.

Tuohon auttaa se , jos lattianturin NTC_vastuksen jakaa kahtia (joko 2 erillistä pienempiohmista sarjassa tai isommat resistanssiset rinnan), joista toinen olisi siellä seinän sisällä eristeessä, vaikka puolivälissä? ja toinen lattiassa, ja noiden jakosuhteella eli voimakkuudella voisi myös pelata, tällöin tyhmästä perustermarista tulisi ennustava.

 

[Jule]

Varaava lattialämmitys on yöllä ladattuna monesti suuren osan vuodesta aika ongelmallinen, eli ilta-aikaan lämpö pakkaa loppumaan tarvittavaan lämmitystehoon nähden, kun pakkanen kiristyy jo illalla, lattian lämpö on minimissään aamuyön latausjakson jälkeen.

No "osittain varaava" tuon systeemin nimi on muutenkin, ei se varaavuus yösähköllä riitä enää jos pakkasta on kahden numeron edestä.