Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kaivosyhtiö Otanmäki Mine valitti osayleiskaavasta hallinto-oikeuteen – kaupunki vaatii hylkäämistä
Vanhan kaivoksen uudelleen avaamista havitteleva yhtiö väittää Googlen datakeskuksen sijoittumisen alueelle mahdollistavan kaavan olevan lainvastainen.
 
Kaivosyhtiö Otanmäki Mine valitti osayleiskaavasta hallinto-oikeuteen – kaupunki vaatii hylkäämistä
Vanhan kaivoksen uudelleen avaamista havitteleva yhtiö väittää Googlen datakeskuksen sijoittumisen alueelle mahdollistavan kaavan olevan lainvastainen.
Justiinsa: "Kaupunki kiistää väitteet. Sen mukaan datakeskus on tuottavampi kuin kaivos". Varmaan onkin, mutta jos katsotaan mikä on Suomelle tuottavampi, eikä että on tuottavampi kenelle tahansa
 
Justiinsa: "Kaupunki kiistää väitteet. Sen mukaan datakeskus on tuottavampi kuin kaivos". Varmaan onkin, mutta jos katsotaan mikä on Suomelle tuottavampi, eikä että on tuottavampi kenelle tahansa
Ainakaan tuon firman muu kaivostoiminta ei tuota kovin hyvin
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20261030-182748-251.webp
    Screenshot_20261030-182748-251.webp
    22,7 KB · Lukukerrat: 11
Kaivosyhtiö Otanmäki Mine valitti osayleiskaavasta hallinto-oikeuteen – kaupunki vaatii hylkäämistä
Vanhan kaivoksen uudelleen avaamista havitteleva yhtiö väittää Googlen datakeskuksen sijoittumisen alueelle mahdollistavan kaavan olevan lainvastainen.
Tuo YLE:n uutinen on päivätty 23.6.2026. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on nyt antanut välipäätöksensä ja Kajaanin kaupunki siitä 29.10.2026 seuraavan kuulutuksen:
Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi päätöksellään 28.4.2026 § 38 Otanmäki-Humpinsuo osayleiskaavan. Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus määräsi11.8.2026 § 247 Otanmäki-Humpinsuo osayleiskaavan tulemaan osittainvoimaan ja voimaantulosta kuulutettiin 12.8.2026. Valittaja vaati täytäntöönpanon keskeyttämistä Otanmäki-Murtomäki radan pohjoispuolisellaalueella. Kajaanin kaupunki antoi lausunnon Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen johdosta (KH8.9.2026 § 279). Valittaja antoi lausuntoon vastaselityksen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi välipäätöksen 7.10.2026, jonka mukaisesti hallinto-oikeus kieltää valituksen kohteena olevan kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanon Otanmäki-Murtomäki radan pohjoispuolella sijaitsevan osayleiskaava-alueen osalta, kunnes valitus on hallintooikeudessa ratkaistu tai asiassa toisin määrätään. Hallinto-oikeus antaa vireillä olevaan valitusasiaan ratkaisun erikseen.
 
Viimeksi muokattu:
Switching to clean onsite generation is a far more powerful lever, easing grid pressure without adding to consumer bills. That makes what regulation allows to be built behind-the-meter crucial.
Jep, ja ensi viikolla eduskunnalle esiteltävä lakiehdotus liittyy juuri tähän. Jos istuisin siellä niin edellyttäisin että edetäkseen sähköliittymäjonossa sieltä hänniltä ylöspäin suuren datakeskuksen olisi sitouduttava toteuttamaan myös omaa sähköntuotantoa (säätöväimaa) tavalla tai toisella, siis itse tai ostettuna uutena tuotantona. Ei siis kuten Google on onnistunut jo tekemään yhtiön kanssa, josta Suomen valtio omistaa enemmistön ja jota omistajaohjausministerin tulisi valvoa. Mutta katsotaan mille kannalle kansanedustajat päätyvät - voiko tänne tulla jatkossakin valmiiseen pöytään vai pitääkö tuoda nyyttärinomaisesti edes jotain itsekin mukanaan.
 
Asiantuntijat ovat tykkästynee lasihelmivertaukseen mutta kukaan ei ole selitänyt että mitä se auttaa jos lasihemien malmi kaivetaan Suomesta... kyse on silti vain lasihelmistä alkuasukkaille.
 

Maksumuurin takana.

"Fingridin arvion mukaan kulutus näyttäisi kasvavan peräti 40 prosentilla alle viidessä vuodessa.

Kasvu on tullut toistaiseksi lähinnä kaukolämmön sähkökattiloista. Myös talvipakkaset vaikuttivat.
Mutta ensi vuonna kasvua alkavat vetää datakeskukset.

Kyse ei ole edes varsinaisesta ennusteesta vaan melko varmasta kehityskulusta.
Lokakuun puolivälissä liittymissopimuksen Fingridin verkkoon oli tehnyt jo 5 000 megawatin edestä datakeskuksia. Kaukolämmön sähkökattiloita on rakenteilla tai tulossa yli 3 000 megawattia.

Markkinaehtoisesti uutta säätövoimaa ei Fingridin näkemyksen mukaan synny riittävästi, vaikka jotkut toimijat ovat sitä rakentamassa. Mukaan tarvittaisiin valtion tukimekanismi."
 
Sähkön kulutus voi kasvaa vain sen varran kun on tuotantoa. Loppujen lopuksi kaikki tuotanto joustaa ja se uhkakuva on että ennen joustoa sähkö maksaa paljon ja kun se maksaa liikaa alkaa jousto. Sähkökattilat joustavat varmaan ensimäisinä mutta kun se tapahtuu hintahaitarin alapäässä niin se nostaa keskihintaa. Jos säätövoimaa ei synnyt riittävästi niin kyse linee samasta ongelmasta kuin miksi neuivostoliitossa oli pula leivästä ja ehdotetut rakaisut on saman suuntaisia. Kuinka paljon sen sähkön pitäisi maksaa että markkinaehtoista säätövoimaa syntyy? Ja olisiko sähkö silloin kallista vai halpaa tai peräti sopivan hintaista? Jos tuet ajatellaan vihervasemistolaisena hapatuksena niin miten kukaan oikeistolaiseen talouspolitiikkaan uskova voi perustella tukiasia säätövoimaan, muuten kuin siksi että oma lehmä on ojassa.
 

Maksumuurin takana.

"Fingridin arvion mukaan kulutus näyttäisi kasvavan peräti 40 prosentilla alle viidessä vuodessa.

Kasvu on tullut toistaiseksi lähinnä kaukolämmön sähkökattiloista. Myös talvipakkaset vaikuttivat.
Mutta ensi vuonna kasvua alkavat vetää datakeskukset.

Kyse ei ole edes varsinaisesta ennusteesta vaan melko varmasta kehityskulusta.
Lokakuun puolivälissä liittymissopimuksen Fingridin verkkoon oli tehnyt jo 5 000 megawatin edestä datakeskuksia. Kaukolämmön sähkökattiloita on rakenteilla tai tulossa yli 3 000 megawattia.

Markkinaehtoisesti uutta säätövoimaa ei Fingridin näkemyksen mukaan synny riittävästi, vaikka jotkut toimijat ovat sitä rakentamassa. Mukaan tarvittaisiin valtion tukimekanismi."
"Mutta ensi vuonna kasvua alkavat vetää datakeskukset.
Kyse ei ole edes varsinaisesta ennusteesta vaan melko varmasta kehityskulusta."

Ja veronmaksajien tukimekanismia kaivataan...Järkyttävää
 
Markkinaehtoisesti uutta säätövoimaa ei Fingridin näkemyksen mukaan synny riittävästi, vaikka jotkut toimijat ovat sitä rakentamassa. Mukaan tarvittaisiin valtion tukimekanismi.
...tai sitten se - kuten on jo monasti todettu - että edellytyksenä ainakin isomman laitoksen rakentamiselle ja viimeistään käynnistämiselle on se että siihen on ympätty mukaan säätövoima, jonka saa todennäköisesti rakennettua teollisuuskiinteistön kylkeen tai lähistölle joko itse tai kumppanin toimesta. Kumppanihan voi olla juuri tuollainen Fingridin mainitsema jo olemassa oleva toimija.
 
...tai sitten se - kuten on jo monasti todettu - että edellytyksenä ainakin isomman laitoksen rakentamiselle ja viimeistään käynnistämiselle on se että siihen on ympätty mukaan säätövoima, jonka saa todennäköisesti rakennettua teollisuuskiinteistön kylkeen tai lähistölle joko itse tai kumppanin toimesta. Kumppanihan voi olla juuri tuollainen Fingridin mainitsema jo olemassa oleva toimija.
Ei säätövoimaa varmaan Suomeen riittävästi saakaan kuin tuon tapaisella vaatimuksella. Valtiolla ei ole rahaa tukiaisiin ja aikaa menee liikaa. Jos suurkuluttajat tuolla tavoin rahoittavat säätövoimaa riittävästi, ne kuten datakeskukset voivat osoittautua selvästi myönteiseksi asiaksi kansantaloudelle ja sähkön hinnalle. Sähköenergia sinällään onnistuu tuulivoiman lisärakentaisella ja sen lyhytaikaisten vaihteluiden kompensointi energiavarastoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ei säätövoimaa varmaan Suomeen riittävästi saakaan kuin tuon tapaisella vaatimuksella. Valtiolla ei ole rahaa tukiaisiin ja aikaa menee liikaa. Jos suurkuluttajat tuolla tavoin rahoittavat säätövoimaa riittävästi, ne kuten datakeskukset voivat osoittautua selvästi myönteiseksi asiaksi kansantaloudelle ja sähkön hinnalle. Sähköenergia sinällään onnistuu tuulivoiman lisärakentaisella ja sen lyhytaikaisten vaihteluiden kompensointi energiavarastoilla.
Noi ei muuten investoi mihinkään ylimääräiseen jos niitä ei pakoteta. Ajatellaan bisneksen luonnetta. Kallein osa on sisällä olevat tietokoneet, jotka vanhenee onko se nyt max viidessä vuodessa. Tästä saadaan alan aikajänne. Jos datakeskus muuttuu kannattamattomaksi niin sen pääoma kuoleentuu muutamassa vuodessa. Voimalan elinkaari on kuitenkin kymmeniä vuosia.
 
Noi ei muuten investoi mihinkään ylimääräiseen jos niitä ei pakoteta. Ajatellaan bisneksen luonnetta. Kallein osa on sisällä olevat tietokoneet, jotka vanhenee onko se nyt max viidessä vuodessa. Tästä saadaan alan aikajänne. Jos datakeskus muuttuu kannattamattomaksi niin sen pääoma kuoleentuu muutamassa vuodessa. Voimalan elinkaari on kuitenkin kymmeniä vuosia.
Kukaan ei investoi jos se ei ole pakko, edes verkkoyhtiöt ei invetsoit verkkoon ellei ole pakko. Sähköön investoidaan jos se on liiketaloudellisesti kannatavaa. Tähän ei ole poikkeuksia edes yksilötasolla, näkeehän sen jos VILP/MLP ja PV/akkuto keskutelusta. Sähköön investoi sähkön tuottajat jos he saavat siitä korvauksen. Markkinatalous. Toinen vaihtoehto on suunnitelmatalous ja valtiojohtoiset määräykset. Menee pikkuisen ohi mutta esim vesijohtoverkosto on Suomessa jätetty retuperälle ja koska artisi maksaa aina loppulaskun niin hinnan korotuspaine on luokkaa 30-70% koska korjausvelkaa tehdään koko ajan. Samaa pätee sähkön tuotantoon, menemättä siihen miksi sähkö on niin halpaa ettei siihen kannata investoida. Yksilön tasolla mielipiteet muodostuu nouseeko oma maksutaakka vai ei. Kolikon toinen puoli on yhteiskunnan etu. Ja tästä myt ollaan erimieltä, hyötyykö Suomi vai ei. Tätähän ei tiedä edes sääennustaja, varmasti. Mutta poukkoileva ja ennustamaton toimintaympäristö tekee meistä banaanivaltion minne sitten kaupataan niitä kuuluisia lashelmiä muodossa tai toissa. Pelkkä sähkönhinnan nousu kulutajille on aika huono perustelu jos tuloksen on taloudellisen aktiviteetin väheneminen vrt bensan hinnnan nousu.
 
Viimeksi muokattu:
Noi ei muuten investoi mihinkään ylimääräiseen jos niitä ei pakoteta.
Pakkojakin on erilaisia. Jos sähköliittymän saisi selvästi korkeammalla prioriteettilla silloin, kun sitoutuu rahoittamaan keskuksen lähelle sijoittuvan moottorivoimalan (eikä moinen sijaintipaikallaan aiheuta olennaista ympäristöongelmaa), voi olla vaikea sanoa ehdottomasti, olisiko kyse kepistä vaiko porkkanasta.
 
Mutta poukkoileva ja ennustamaton toimintaympäristö tekee meistä banaanivaltion minne sitten kaupataan niitä kuuluisia lashelmiä muodossa tai toissa.
Ottamatta tuohon lainkaan kantaa tuntuu pikemminkin siltä että investointeja tehdään nyt datakeskusbisneksen ollessa vielä nousukiidossa - vaikkakin ehkä vähitellen osittain myös pudotuspelivaiheessa - sinne missä ei ole vielä säännöstelyä siinä määrin kuin muualla jo on. Täällä on ollut jo korkeahko sähkövero mutta kaikesta päätellen ei juurikaan muita hidasteita ainakaan toistaiseksi.
 
Kalevalla on nyt enemmänkin jutun juurta:

Google lahjoittaa Muhokselle 1,1 miljoonaa aurinkopaneeleihin, akkuihin ja lämpöpumppuihin​

Vaala saa 1,5 miljoonaa ja Kajaani 0,9 miljoonaa paikallisiin energiahankkeisiin Googlen datakeskusten kylkiäisinä.​

Muodollisesta kädenojennuksesta (voitelusta) eli pikku summistahan tuossa on kyse mutta silti rahojen soisi mieluummin menevän säätövoimainvestointeihin niin niistä olisi laajempaakin hyötyä suomalaisille - tarkemmin sähkön ostajille.
 
Jos hän jääviyden takia jättää päätöksiä tekemättä niin googlen asiat ei etene?
Esteellisen tulee/tulisi jättäytyä pois päätöksen teosta mutta (ennalta sovittu) päätös voidaan yleensä silti tehdä sellaisella kokoonpanolla ettei se haittaa menoa.

Joku Kalevan tilaaja voisi kertoa miten mahdollinen jääviys on muodostunut.
 
En itsekään pääse lukemaan koko juttua.
Sen verran näkyy että tarkastajalla olisi kytköksiä jäähalliin ja nyt niitä googlen rahoja olisi menossa jäähallin katolle paneelien muodossa.
 
Tämänpäiväisen kannatusmittauksen mukaan on laskusuhdanne iskenyt lasihelmiä hyvässä uskossa haalineen puolueen kannatukseen. Tyhmyydestä sakotetaan, eikä ole epäilystäkään että asia liittyy datakeskussuhmurointiin, jolloin todellinen alamäki kannatuksessa alkoi.

Lisäksi oli mielenkiintoista nähdä taivaskanavilla, kuinka USA:ssa demokraattien mielenosoitusbanderolleissa, tai oliko jonkinlaista vaalivaikuttamishommaa, luki ensimmäisenä "no to datacenters" ja vasta sen jälkeen no normaaleille perusasioille, mitä sitten näkyikään rasisimia ja muuta.
 
Kalevalla on nyt enemmänkin jutun juurta:

Muodollisesta kädenojennuksesta (voitelusta) eli pikku summistahan tuossa on kyse mutta silti rahojen soisi mieluummin menevän säätövoimainvestointeihin niin niistä olisi laajempaakin hyötyä suomalaisille - tarkemmin sähkön ostajille.
Josko nuo rahat kanavoidaan kunnanisien firmojen kautta.🙄
Vielä kun tuo edellinen tarkastaja löytäisi tiensä Googlen konsultiksi.😆
 
Mielestäni esimerkiksi poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota. Ei siis pelkästään rahalla voitelut. Ja toki onneksi suomi kuuluu niihin valtioihin, joissa korruptio on yleisesti ottaen ilmeisen vähäistä tai julkisuudelta piilossa tai keinotekoisesti hyväksyttyä.

Mutta miksi asiaa tässä yhteydessä mainitsin niin mielestäni tämä Googlen toimintamalli sisältää paljon korruptiolta haiskahtavaa rahoitusta ja voitelua.
 
Mutta miksi asiaa tässä yhteydessä mainitsin niin mielestäni tämä Googlen toimintamalli sisältää paljon korruptiolta haiskahtavaa rahoitusta ja voitelua.
Juu, ehkä Google on toiminut jenkkityyliin eli täkäläisittäin hölmösti tähän saakka ja yrittää nyt alkaa toimimaan Vapaavuoren tyyliin maan tavalla kunhan saa lobbarinsa rekrytoitua.

Esimerkiksi tuo tuore uutinen siitä, että poliitikko joka toimii jäähallia ilmeisesti ainakin hallinnoivan seuran valmennusvastaavana saa seuralleen kompensaatiota Googlelta osaltaan juuri datakeskuksista johtuen mahdollisesti nouseviin hallin ylläpitokuluihin, on jo aika "paksua".

Toivon todella että M.O.T tai muu mahdollisimman neutraali tutkiva journalistiporukka tarttuisi tähän herkkuaiheeseen.
 
Takaisin
Ylös Bottom