Miksi PILP menee pakkaselle leutona syyspäivänä?

[Lappanen]

Aukaise niitä jonkun verran, sillähän se selviää että mitä vaikuttaa vaiko mitään. Siitä hyvä, että muutos on helppo palauttaa alkuperäiseen.

Kannattaa vaikka ulko-ovella tai tuuletusikkunalla kokeilla ensin, minkälainen alipaine talossa on ja sama testi muutoksen jälkeen. Jos räppänä muutoksen jälkeen imettyy selvästi hanakammin kiinni, niin joko jotain tulolautasta kiinni tai tulopuhallinta prosentti-pari pienemmälle (muutokset muistiin).

Samalla voi vilkuilla sitä poistoilman lämpötilaa, muuttuuko mitenkään.

 

[misa64]

Pakko palata tähän ilmanvaihdon säätöön, koskapa hämärää on niin paljon. Suunnitelman mukaiset venttiilisäädöt mainittu. Suunnitelmat on vuodelta 2007 ja nyt ne käytännössä on mennyt uusiksi. Venttiilisäädöt on täysin uudessa mallissa, mikä minua askarruttaa. Ensimmäinen säätö oli sikäli pielessä että vetoa eli puhallusta sisään oli hurjasti liikaa, tehtiin siis toinen säätö. Siinä tulpattiin kaksikin poistoventtiiliä kokonaan eli tupakeittiö ja eteinen. Nyt poisto (talteenotto siis?) on pääasiassa pienistä kopeista tai kosteista tiloista kuten kph, sauna, khh, wc ja suurimmista tiloista se jäi pois täysin. Selitystä tähän kaivattaisiin, asentajan tai asennusliikkeen puolelta ei apuja saa enää. Jos menen aukaisemaan nuo tulpatut venttiilit, mitä siitä seuraisi? Omat mittaukset ei nyt vielä ole tulleet mieleen.

Ei nyt oikein vakuuta!!
Karkeesti lukujen perusteella ja ilmeisesti havainnointi tukee myös voimakasta alipaineisuutta.
Mutta mutta jos asennusliike korjatakseen asian tulppaa poistoventtiileitä niin jokin on pahasti pielessä!! Täytyyhän etenkin keittiön poiston toimia moitteetta ...ja myös eteisen! ...Ei vakuuta ammattitaito yhtään!!!

Oletan että F470 ssä on eri nopeuksia kokonaisilmanvaihdolle esim normaali, tehostus ym. Jokainen noista nopeuksista täytyy olla säädetty siten että tulon/poiston suhde on oikea , paitsi ns. "takka" asetuksessa suhde on tulo painoitteinen . Itse säädättäisin myös "talvi/poissa" nopeuden missä olisi normaalia pienempi ilmanvaihto.

Asennusliike koville ja asia kuntoon tai sitten tilaat mittauksen ja säädön muualta.

 

[kotte]

Pilpin tapauksessa ilmanvaihdon tasapainolla ei ole energiatehokkuuden kannalta vastaavaa merkitystä kuin lto-laitteen kohdalla. Olennaista on säätää ilmanvaihto niin, että sisätila ei ole ylipaineinen, mutta muussa suhteessa vapausasteita on enemmän kuin lto-laitteen kanssa. Tuloilman määrää voi rajoittaa, jos alipaine pidetään kurissa johonkin sopivaan paikkaan asennetulla korvausilmaventtiilillä, jos siis tuollainen ei aiheuta liikaa vedon tunnetta (monesti asunnosta löytyy sopiva sijoituspaikka). Korvausilman tulon suuntaminen kohti kattoa alempaan korkeusasemaan sijoitetusta venttiilistä yleensä minimoi vedontunteen käytännössä. Korvausilmaventtiili myös helpottaa ajoittaisen liesituulettimen tai tyypillisen tulisijan käytön haitallisia sivuvaikutuksia talon ilmanvaihdolle.

Erityisesti F470:n kaltaisen laitteen tuloilman lämmitys on toteutettu tavalla, jossa tuloilman lämmittäminen laitteen tuloilmakennolla ei tarjoa energiansäästöetua verrattuna siihen, että merkittävä osa poistopuolen imemästä ilmasta korvataankin erillisen korvausilmaventtiilin kautta tulevalla. Tällä tavoin vähentyvä tuloilmakennon lämmönluovutusteho myös säästyy käytettäväksi samalla määrällä lisääntyvän varsinaisen lämmönjakojärjestelmän tehokapasiteetiksi kompressorin ja apuvastusten kuorman osalta kummankin osalta sellaisenaan erikseen.

 

[HiTec]

Erityisesti F470:n kaltaisen laitteen tuloilman lämmitys on toteutettu tavalla, jossa tuloilman lämmittäminen laitteen tuloilmakennolla ei tarjoa energiansäästöetua verrattuna siihen, että merkittävä osa poistopuolen imemästä ilmasta korvataankin erillisen korvausilmaventtiilin kautta tulevalla. Tällä tavoin vähentyvä tuloilmakennon lämmönluovutusteho myös säästyy käytettäväksi samalla määrällä lisääntyvän varsinaisen lämmönjakojärjestelmän tehokapasiteetiksi kompressorin ja apuvastusten kuorman osalta kummankin osalta sellaisenaan erikseen.

Eli tarkoittaako tuo jotta Älvsbyn kaltaiset pelkät räppänät ulkoseinissä ihan kokonaan ilman koneellista tuloilmaa on paitsi kustannustehokas, mutta myös energiataloudellinen PILP-toteutus

 

[Tulihäntä]

Pakko palata tähän ilmanvaihdon säätöön, koskapa hämärää on niin paljon. Suunnitelman mukaiset venttiilisäädöt mainittu. Suunnitelmat on vuodelta 2007 ja nyt ne käytännössä on mennyt uusiksi. Venttiilisäädöt on täysin uudessa mallissa, mikä minua askarruttaa. Ensimmäinen säätö oli sikäli pielessä että vetoa eli puhallusta sisään oli hurjasti liikaa, tehtiin siis toinen säätö. Siinä tulpattiin kaksikin poistoventtiiliä kokonaan eli tupakeittiö ja eteinen. Nyt poisto (talteenotto siis?) on pääasiassa pienistä kopeista tai kosteista tiloista kuten kph, sauna, khh, wc ja suurimmista tiloista se jäi pois täysin. Selitystä tähän kaivattaisiin, asentajan tai asennusliikkeen puolelta ei apuja saa enää. Jos menen aukaisemaan nuo tulpatut venttiilit, mitä siitä seuraisi? Omat mittaukset ei nyt vielä ole tulleet mieleen.

No nyt on sellainen viritys että ehdottomasti se urakoitsija paikalle. Ei ihme jos jäte on pakkasella jos sitä poistoilmaa ei koneelle edes anneta. Ei se kone pysty imemään isoja määriä ilmaa suljettujen ovien takaa. Ei ainakaan lämmintä sellaista. Siksi todennäköisesti poistoilman lämpötila on mitä se on. Mutta voi sanoa että asentaja ei kyllä ole tiennyt yhtään mitä on tehnyt.

 

[burmanm]

Eli tarkoittaako tuo jotta Älvsbyn kaltaiset pelkät räppänät ulkoseinissä ihan kokonaan ilman koneellista tuloilmaa on paitsi kustannustehokas, mutta myös energiataloudellinen PILP-toteutus

Ei, se on aivan sama missä se lämmitetään, sen kennon kautta vai lattian lämmityksellä. Sama määrähän sitä ilmaa pitäisi joka tapauksessa vaihtua ja sen lämmittämiseen tarvitaan silloin aivan sama määrä energiaa.

 

[kotte]

Eli tarkoittaako tuo jotta Älvsbyn kaltaiset pelkät räppänät ulkoseinissä ihan kokonaan ilman koneellista tuloilmaa on paitsi kustannustehokas, mutta myös energiataloudellinen PILP-toteutus

Tarkoittaa että ovat periaatteessa samalla viivalla, mutta Älvsbyn ratkaisu useimmiten hukkaa vähemmän lämpöä. Ullakolla asennettu putkisto hukkaa lämpöä yläpohjaan ja jos huonekorkeutta korotetaan niin, että tuloilmakanavat mahtuvat lämmitetyn vaipan sisäpuolelle, vaipan pinta-alaa joudutaan tuon takia käytännössä kasvattamaan normien mukaisen huonekorkeuden saavuttamiseksi. Tuloilman siirtämän verrattain ohutta kanavaa pitkin myös vaatii puhallustehoa, mikä vie sähköä. Ei PILP siitä parane, että osa sen tuotosta käytetään tuloilman lämmitämiseen vastaavan korvausilmamäärän sijasta. PILPpi toimii aivan eri fysikaalisilla ehdoilla kuin lto-laite.

Toki älvarin kohdalla tuloilman mahdollinen suodatus on ratkaistava toisin (ei välttämättä lopputulokseltaan sen huonommin kuin tuloilmalaitteistolla) ja ulkoa kantautuvien häiriöäänteen vaimentaminen on vaikeampaa. Itse ilmanvaihto saattaa vastaavasti aiheuttaa vähemmän ääntä.