Juu, tekoäly osaa seuloa olemassa olevaa dataa ja simuloida asioita mutta periaatteessa siinä kokeillaan kaikkia variaatoita. Tekoälyltä puuttuu se tietoisuus, varsinainen äly. Siinä mielessä teko äly on tyhmä kuin saapas mutta koska se on väsymätön se pystyy ratkaisemaan ongelmia.
Nimenomaa, osaa TEHDÄ suunnitelman mutta suunnitelminen on taito mitä tekoäly ei ainakaan vielä osaa tehdä. Eli vaatii aika tiukan promptin.
Kaikkein eniten huolissaan on oltava hölmöistä johtajista ja omistajista, jotka eivät hyödynnä tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia oman organisaationsa kilpailukyvyn ja laadun parantamiseen, vaan hakevat pelkästään kustannussäästöjä ja kvartaalituloksen parantamista osingionmaksukyvyn maksimoimiseksi.
Varmaan noin, kun tekoäly on opetettu kunnolla alan tietoon. Koulutuksen vaatimat resurssit ja etenkin tiedon ylläpidon vaatimat resurssit (so. uuden tiedon pohjalta tehtyjen aineistopäivitysten vaatimien resurssien hanskauksen vaativuus) kuitenkin epäilemättä useimmiten aliarvioidaan. Tuohon käytetään valtavasti resursseja eli lopulta sijoittajien rahaa. Moisesta seuraa ajan oloon varsin hurjat eturistiriidat aineistojen alkuperäisten omistajien oikeuksiin. Tekoäly-yhtiöt tällä hetkellä itse asiassa varastavat toisten luomaa aineistoa tavalla, jota ei taatusti suvaita vastaisuudessa, kun käyttäjinä ovat koneet ja ohjelmistot alan eksperttiyhteisön asemesta. Mikä oli ennen tehokkainta ja siksi siedettyä immateraalioikeuksien näkökulmasta, ei taatusti ole enää sitä tekoälyaikana, kun oikeudenomistajat terästäytyvät puolustamaan oikeuksiaan.
Sähköalalla ovat samaan tyyliin maksumuurin takana ja yleensäkin kaikki perinteiset standardit. Ajatus on, että maksu kattaa laatimisen ja jakelun kulut sekä varmistuksen aitoudesta. Rahalla katetaan vain hallinto- ja muut suorat kulut. Sisältö on intressitahojen prosessiin luovuttamaa.
Väitä vaan mutta se mistä sinä puhut ei ole suunnittelemista vaan suunitelman toteuttamista "paprerille" IMO. Jonkun täytyy suunnitella se mitä osakokonaisuuksilta halutaan, osakokonaisuuksien istuttaminen paikalleen isompaan kokonaisuuteen.
Mitä se suunniteleminen sisältää. Siitähän me keskusteleemme, mitä suunnitelimen on pohjinmiltaan. Valitsin käyntikortin esimerkiksi koska se on käytänässä yksinkertaisin toimeksianto. Vähän kuin valkoisen kananmununan valokuvaus.
Laatii brändiohjeen mukaan käyntikorttipohjan, jos sallittu pääsy M365 ympäristöön niin voi hakea koko henkilökunnan tiedot ja tilata ne samantien kaikille.
Juu, uskon sen. Sen organisaation graafisen ohjeistuksen on joku suunnitellut ja se toimii kaiken pohjana. Olen elämäni aikana lukenut useamman läpi. Jos siitä ohjeistuksesta hypätään suoraan tekoälyyn jätetään useampi työvaihe pois ja tulos on geneerinen. Tietokanasta painoaineiston generointiin on harrastettu iät ja ajat. Mutta, palataan siihen AI suunitelmaan käyntikorttiin. Mitä se suunitelma sisältää? Pari asetelumallia mitä on saanut iät ajat nettikaupoista ja siihen ei tarvita AI:tä. Ne pohjat on jo joku suunnitellut. Joten mitä se AI suunnittelu tarkaan ottaen sisältää?
Näin tapahtuu. Laskee kustannuksia ja laatua. Kaikein heikon laatu paranee ja huippulaatu huononee eikä mitään uutta syynny. AI on oiva renki mutta huono isäntä. Mutta entäs se käyntikortin suunnitelu, mitä se sisältää?
Tämä on se syy mikis otin käyntikortin esimerkiksi. Tekoäly mahdolistaa sen että tilataan suunnitelma ilman että ymmäretään mitä tilataan. Veikkaan että kun tekoäly vakiinnuttaa paikansa niin organisaatioihin tulee koordinaattoreita jotka hoitaa tilaamista. Vähän samaan tapaan kuin kameroiden digitalisaatio yhdisti kuvaamisen ja graafisen suunnitelun. Nyt se inegraatio syvenee mutta vain tuotannon osalta, sitä alan eri työvaiheiden osaamista tarvitaan edelleenkin.
Teepää näin, pyydä AI:ta tekemään prompti käyntikortin suunnitelusta, mitä se suunnitelu pitää sisällään.
store.tuska.fi
