Keskustelua säästä 2026

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Maailmanennätys 24h sateeksi on joku 1,8 metriä vettä 😄

Japanissa tuli yhteen kaupunkiin 900mm vettä vuonna 2019.

Sitä ei oikein voi käsittää, kun tuollainen 100mm on jo melko mahdottoman kova sade.
 
Ämpäriin on kertynyt joku 15cm eilen. Kai tuo nyt hehtaarilleen pitöisi olla virallisen mittarin kanssa. Vai onko joku offset vai randomisti metikköön. Jos unohdetaan että olisi joku seinä/puu häiritsemässä eli ihan vain keräysmielessä

15 cm eli siis 150 mm? Kuukkelin tekoälykäs haku kertoo Suomen suurimmat mitatut vuorokautiset sademäärät näin:

1784466043286.png

Kolmospaikalle pääset kaikkien aikojen tilastossa ämpärilläsi, jos tosiaan yhden päivän aikana tuon verran satoi. Toki ämpärin suu on yleensä vähän suurempi kuin pohja, joten ehkä tuo ei ihan 150 mm sentään ole, mutta kai se tuon 120 mm rikkoisi silti.
 
Mielestäni olin kaatanut sen tuijalle juuri. Pointti lähinnä että kai ämpärillä voi hehtaarilleen seurata.
Vai olikos itseasiassa, kun joskus meillä oli sademittari, sen mitta-asteikko poikkeava normisenteistä. Että miten tuo nyt menee

Kyllä tässä kaatamalla satoi pitkiä aikoja. Hmmm, jos tuli räystäskourun yli niin saattoi lentää ämpäriin itseasiassa, nyt kun tuli puheeksi. Joskus kovalla sateella menee yli, kun tiilet tulee puoliväliin kourua (eikä käsi mahdu kun putsaa kourua)
 
Mielestäni olin kaatanut sen tuijalle juuri. Pointti lähinnä että kai ämpärillä voi hehtaarilleen seurata.
Vai olikos itseasiassa, kun joskus meillä oli sademittari, sen mitta-asteikko poikkeava normisenteistä. Että miten tuo nyt menee

Kyllä tässä kaatamalla satoi pitkiä aikoja. Hmmm, jos tuli räystäskourun yli niin saattoi lentää ämpäriin itseasiassa, nyt kun tuli puheeksi. Joskus kovalla sateella menee yli, kun tiilet tulee puoliväliin kourua (eikä käsi mahdu kun putsaa kourua)
Voihan paikallinen kuuro olla kovempi ihan muualla kuin virallisessa mittapisteessä.
 
Eiköhän se suppilo ole pientä viistosadetta varten vaan sen pienen mittamaljan koon vuoksi ja asteikko n. 2x millimittoihin. Jos taas on se ämpäri, niin pinta-ala on suoraan sama, kun sade mm verran, vaikka sataisi kuinka viistoon, niin ero on samaa luokkaa haihtumisen kanssa.
 
15 cm eli siis 150 mm? Kuukkelin tekoälykäs haku kertoo Suomen suurimmat mitatut vuorokautiset sademäärät näin:

Näytä liitetiedosto 116636
Kolmospaikalle pääset kaikkien aikojen tilastossa ämpärilläsi, jos tosiaan yhden päivän aikana tuon verran satoi. Toki ämpärin suu on yleensä vähän suurempi kuin pohja, joten ehkä tuo ei ihan 150 mm sentään ole, mutta kai se tuon 120 mm rikkoisi silti.
Noniin, Ylellä kerrottiin että täällä missä ihan lähellä teitä huuhtoutunut katko, olisi paikoin tullut yli 100mm päivässä. Että tiedä nyt mitä tähän tontille kaatui.

Olisi pitänyt mitata tuo määrä ja tyhjensin jo. 15cm oli silmämitta
 
Noniin, Ylellä kerrottiin että täällä missä ihan lähellä teitä huuhtoutunut katko, olisi paikoin tullut yli 100mm päivässä. Että tiedä nyt mitä tähän tontille kaatui.

Olisi pitänyt mitata tuo määrä ja tyhjensin jo. 15cm oli silmämitta

Piti käydä mittaamassa tuommoinen tavallinen muoviämpäri. Pohjam halkaisija 21cm, yläosan 25cm

Tuosta laskien kun yläosaa kerää millin sateen, niin pohjalla on 1,4mm vettä. 100mm sade olis 14 senttiä.

Että toi sun n. 15 senttiä olis noin sata milliä tai ehkä napsun yli. Toki sitten sen 15 sentin matkalla ämpärin pohjakin jo levenee, että ei tuo ny mikään tarkka laskutoimitus vielä ollut… Ja onhan siinä muitakin virhemahdollisuuksia. Suuntaa antava kuitenkin.
 
Ehkä tässä on mahdollisuus menestyä. Täytyy kehitysaskeleena laittaa ämpäreitä ympäriinsä, jotta näkee kertyykö niihin sama määrä ja miten puut ja seinät vaikuttaa.
 
Kuivahko vuosi menossa.
Maastopaloja ympäri maailmaa ja euroopassa kuivuu jokia niin että pohjasta löytyy mammutin luita ja ydinvoimala seisahtuu kuivuuteen.
Uusi normaali vai ihan vaan normaali tilanne?
 
Kuivahko vuosi menossa.
Maastopaloja ympäri maailmaa ja euroopassa kuivuu jokia niin että pohjasta löytyy mammutin luita ja ydinvoimala seisahtuu kuivuuteen.
Uusi normaali vai ihan vaan normaali tilanne?
Pidin kanssa kuivana, mutta piirsin (tekoäly, täytyy myöhemmin tarkastaa ettei se sekoile) itselle tärkeän 25.5-heinäkuun loppu ja 2026 oli kostein 2015 jälkeen.
2015 siksi kun nuo ympäröivät mittapaikat oli vain siitä lähtien.saatavilla. Niinisalo, Tottijärvi, Härmälä. Laskin noista KA:n.

Yllättävä asia, mutta vaikutelma on helposti väärä, kun oli useita varsin pitkiä sateettomia jaksoja.

Huomiona myös, että koskesta juoksutettu tällä viikolla erikoisen paljon vettä yli. Eli Nässy on yli äyräiden.
 
Lounais-Suomen kesä on ollut varsin hyvä, kun ei ole ollut ylettömän pitkiä hellejaksoja. Vettäkin on tullut sopivasti silloin tällöin, niin saa kasvit rehottaa.
 

Pitkä sääennuste: Kylmän talven merkkejä näkyvissä (5.9.2026)​

00:00 Intro
00:56 Säätyyppiluokitus lähiviikoille
02:11 Ennuste lokakuun alkupuoliskolle asti
05:27 Syksyn ja talven tuore ennuste: lopputalveksi kylmenee?
08:42 Talven myrskyrata sijaitsee etelässä
13:33 Vertailu ECMWF vs muut kausiennusteet
16:23 NAO-indeksi voimakkaasti negatiivinen sydäntalvella
17:44 El Niño näkyy jo nyt voimakkaasti meriveden lämpötilassa
18:54 Atlantin hurrikaanikausi on ollut todella vaisu
21:49 El Niño -ennuste on muuttumaton: uusi ennätys tuloillaan
 
El-Nino on yleensä tarkoittanut myös reippaita sateita = runsaasti kumisaapas-päiviä Etelä-Suomeen ja lunta tuskin juuri nähdään täällä koko "talvena" muuten kuin loskan muodossa.
 
El-Nino on yleensä tarkoittanut myös reippaita sateita = runsaasti kumisaapas-päiviä Etelä-Suomeen ja lunta tuskin juuri nähdään täällä koko "talvena" muuten kuin loskan muodossa.

Ilmatieteen laitoksen tutkijoilla on hieman toisenlainen näkemys.

Tutkimusten mukaan El Niño -talvet näyttävät olevan Suomessa keskimäärin hieman tavanomaista viileämpiä, koska El Niño suosii negatiivista NAO-vaihetta. Tämä voisi siis hieman lisätä kylmän ja lumisen talven todennäköisyyttä tänä vuonna Pohjois-Euroopassa. Yhteys on kuitenkin heikko eikä toteudu läheskään jokaisen El Niño -tapahtuman yhteydessä.

 
Ilmatieteen laitoksen tutkijoilla on hieman toisenlainen näkemys.
tänään Ilmatieteen laitoksen Lehtonen arvioi tulevan talven säästä näin:
"Aiempina vuosina El Niño on voinut näkyä Euroopassa tavallista lauhempina alkutalvina. Toisaalta vuodenvaihteen jälkeen on voinut olla suuremmalla todennäköisyydellä keskimääräistä viileämpää, Lehtonen kertoo."
 
Tuo enregialaitoksen online kertoo keskilämpötilaksi viimevuonna 16,3 ja tänävuonna 12,3 kuluneen vrk:n aikana.
Lounaisuomessa tämä,syksy tuntuu lämpimältä mutta koko syyskuun ajan ainakin on ollut sama homma.
 
Tuo enregialaitoksen online kertoo keskilämpötilaksi viimevuonna 16,3 ja tänävuonna 12,3 kuluneen vrk:n aikana.
Lounaisuomessa tämä,syksy tuntuu lämpimältä mutta koko syyskuun ajan ainakin on ollut sama homma.

Täällä kaakossa mennään aika lailla keskimääräisissä lukemissa, on menty jo huhtikuusta lähtien. Tammi-helmikuu olivat keskimääräistä selkeästi kylmempiä, maaliskuu taas keskiarvoa lämpimämpi.
 

Onko El Niño -talvina aina kylmä? Minkälaisia ovat aiemmat tapaukset?​

00:00 Intro
01:24 Mitä kausiennusteet ennustavat nyt joulu- ja helmikuulle?
04:17 Miten El Niño voi vaikuttaa meille?
08:18 Analyysin lähtökohdat
11:44 Lähihistorian voimakkaimmat tapaukset
12:45 Talvi 1982-1983
15:22 Talvi 1997-1998
17:51 Talvi 2015-2016
19:45 Talvikuukausien keskilämpötilojen vertailu
21:40 Mitä tilasto sanoo El Niño talvien marras ja helmikuista?
23:52 El Niño -talvien ilmanpainejakauma tilastollisesti?
26:42 Helmikuun ennuste on lähes El Niño -tilaston kopio
28:39 Mitä on (ehkä) vahvistettu ja mitä ei?
32:57 Mitä voimme odottaa tulevalta talvelta?
 
Täällä kaakossa mennään aika lailla keskimääräisissä lukemissa, on menty jo huhtikuusta lähtien. Tammi-helmikuu olivat keskimääräistä selkeästi kylmempiä, maaliskuu taas keskiarvoa lämpimämpi.
Keinojärjen kanssa samaa mieltä, kylmä on tämä vuosi ollut paitsi maaliskuu mikä oli poikkeuksellisen lämmin. Mittaushistoriasta ei löydy plussan puolella olevaa maaliskuun keskilämpötilaa. Lisäksi tämä kesä oli huomattavasti keskimääräistä vetisempi

Syyskuukin vaikuttaa jäävän keskimääräistä kylmemmäksi mutta onneksi ei sentään sada joka päivä
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20260914_201402.webp
    Screenshot_20260914_201402.webp
    45,2 KB · Lukukerrat: 11

Meteorologi: ”Harvoin näkee näin voimakkaita signaaleja” – talvesta on tulossa talvinen​

Mikäli kausiennuste toteutuu, vesisateet pysyvät loitolla, ja Suomessa saadaan nauttia todennäköisesti talvisista olosuhteista ensi talvena.
 
Keinojärjen kanssa samaa mieltä, kylmä on tämä vuosi ollut paitsi maaliskuu mikä oli poikkeuksellisen lämmin. Mittaushistoriasta ei löydy plussan puolella olevaa maaliskuun keskilämpötilaa. Lisäksi tämä kesä oli huomattavasti keskimääräistä vetisempi

Syyskuukin vaikuttaa jäävän keskimääräistä kylmemmäksi mutta onneksi ei sentään sada joka päivä
Silti oli pääkasvukaudella kolme varsin pitkää sateetonta jaksoa. Pirkanmaa
 
Suomi on pitkä maa kun täällä taas oli elokuussa viikon ja heinäkuussa vajaan kahden viikon mittainen kuiva jakso ja kesäkuussa ei paria päivää pidempää. Muuten satoi joka päivä tai koko päivän. Kesä ja heinäkuussa vettä tuli lähes kaksi kertaa ja elokuussa kolme kertaa keskiarvoa enemmän. Syyskuu on ollut vähän kuivempi mutta toki kun ollaan vasta kuun puolessa välissä niin vettä ehtii vielä tulemaan reilustikin
 
Tämän päivän päätteeksi meillä on hieno ilta ja todella hieno sateenkaari joka on kallellaan itään päin
Harvinaista
Vettä on tullut päivän aikana reippaasti useaan otteeseen muttei kaatamalla (onneksi)
 
Takaisin
Ylös Bottom