Mistä kaikesta?
Datakeskukset
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Ei rakenteellisia esteitä mutta olisipa jossain joukko päättäjiä, joka toteaisi että "saatte ehdollisen aloitusluvan takentamiselle ja ehtona on ainoastaan se, että metsä on samassa kuosissa kuin tilaamianne hakkuita aloitettaessa. Valitettavasti se tosin kestänee useamman kymmenen vuotta."
Jaahans, mahdollisuus omalla ilmoituksella "maankäyttömuodon muutokseen", jolloin ei ole metsän uudistamisvelvoitetta kuten avohakkuussa, perustuu 1990-luvulla säädettyyn metsälakiin - ja silloinhan ei varmaan vielä tiedostettu miten olennainen hiilinielu metsä on vaan on ajateltu sitä ainoastaan tulonlähteenä
"Metsätalousmaaksi luokitellaan maa, jolla ei ole muuta pääasiallista käyttötarkoitusta. Metsälaki (1093/1996) ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Taustalla on ajatus metsätaloudesta väistyvänä maankäyttömuotona. Jos metsätalousmaan muuhun käyttöön ottaminen sisältää sellaisen toimenpiteen, johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen sovelletaan metsälain säännöksiä siihen saakka, kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on lainvoimainen tai kunnes lupaviranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle. Jollei maankäyttömuodon muutos toteudu neljän vuoden kuluessa, sovelletaan alueeseen ja sillä suoritettuun hakkuuseen tai muuhun toimenpiteeseen metsälain säännöksiä. Tämä voi tarkoittaa muun muassa uudistamisvelvoitteen syntymistä maanomistajalle."
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maankäyttömuodon_muutos
Kartan mukaan maan tasalle hakattu alue ei kuitenkaan aivan rajoitu Oulunjokeen, kuten mm. Hesarin jutussa sanotaan. Toki ojia tms. virtaa joen suuntaan.
"Metsätalousmaaksi luokitellaan maa, jolla ei ole muuta pääasiallista käyttötarkoitusta. Metsälaki (1093/1996) ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Taustalla on ajatus metsätaloudesta väistyvänä maankäyttömuotona. Jos metsätalousmaan muuhun käyttöön ottaminen sisältää sellaisen toimenpiteen, johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen sovelletaan metsälain säännöksiä siihen saakka, kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on lainvoimainen tai kunnes lupaviranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle. Jollei maankäyttömuodon muutos toteudu neljän vuoden kuluessa, sovelletaan alueeseen ja sillä suoritettuun hakkuuseen tai muuhun toimenpiteeseen metsälain säännöksiä. Tämä voi tarkoittaa muun muassa uudistamisvelvoitteen syntymistä maanomistajalle."
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:maankäyttömuodon_muutos
Kartan mukaan maan tasalle hakattu alue ei kuitenkaan aivan rajoitu Oulunjokeen, kuten mm. Hesarin jutussa sanotaan. Toki ojia tms. virtaa joen suuntaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Satavuutta ei voi varmistaa kahden keskisillä sopimuksilla.
- Pohjois-Pohjanmaan Iihin suunnitellaan neljää datakeskusta. Kyseessä on arviolta jopa miljardien eurojen investoinnit.
- Kunta aloittaa 500 hehtaarin alueen kaavoituksen. Poikkeuksellista on, että kaikki hankkeet kaavoitetaan yhtenä kokonaisuutena.
- Datakeskusten yhteenlaskettu sähkönkulutus olisi liki 2 000 megawattia.
- Hankkeen arvioidaan tuovan 10 000 asukkaan Iihin satoja tai jopa tuhat työpaikkaa.
Taas miljardien datakeskushanke Pohjois-Suomeen – Iihin suunnitellaan neljää uutta
Kunta aloittaa alueen kaavoituksen, jossa hankkeet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
yle.fi
Ainoastaan sillä tavalla saadaan tuulivoima- ym. firmojen kiinnostus yhteistyökumppanuuteen herätettyä.
Googlella vaikuttaisi olevan enemminkin tyyli ottaa väkisin.
Viimeksi muokattu:
Tämä on kyllä lähtenyt niin laukalle että jonkinlaiset päitset homma tarvitsi että pysyisi edes jollakin tapaa kontrollissaNii i.
No OL3 menee Ii:n keskukselle ja puolikas Loviisa Googlelle. Vielä on pakkaspäivien sähköä jaossa ottajalle. Ei vaan, se on oma valinta jos ostanut sähkölämmitteisen talon, että ihan oikein semmoisille fossiileille
Kaikki nykyiset sähkön tuottajat pärjäävät hinnan noustessa kunhan tuotantokulujen nousu pysyy pienempänä
Harrastelija
Hyperaktiivi
Oulun ympäristossä tuntuu olevan rahaa/bittejä liikkeellä.
Google Muhos/Vaala (Kajaania ei ehkä voi laskea Oulun ympäristöön, 200 km)
Amptank Utajärvelle
Nokia Oulun Toppilaan
Glesys Oulun Ruskoon (Nokian entiset tilat)
Borealis ja Arcem molemmat Oulun Ruskonselkään
Hyperco Pyhäjoen keskikylälle
Nordvire, Ingrid Capacity, Helios Nordic Energy sekä Isokangas Infrastructure Iihin (nämä yhdessä sen 2GW)
Valoa Yli-Olhavaan
Google Muhos/Vaala (Kajaania ei ehkä voi laskea Oulun ympäristöön, 200 km)
Amptank Utajärvelle
Nokia Oulun Toppilaan
Glesys Oulun Ruskoon (Nokian entiset tilat)
Borealis ja Arcem molemmat Oulun Ruskonselkään
Hyperco Pyhäjoen keskikylälle
Nordvire, Ingrid Capacity, Helios Nordic Energy sekä Isokangas Infrastructure Iihin (nämä yhdessä sen 2GW)
Valoa Yli-Olhavaan
Katsoin ihan mielenkiinnosta että mitä muissa pohjoismaissa puuhataan datakeskusten suhteen. Siihen että riittääkö sähkö vai ei ja mitä se maksaa, liittyy tietysti aivan olennaisena osana myös muut pohjoismaat eli erityisesti Ruotsi ja Norja.
No miltä näyttää Norjassa? Investointipäätös 3800MW näyttää löytyvän.
Entäs mitä kuuluu Ruotsiiin. Siellä investointipäätös löytyy myös 2000-3000MW
No miltä näyttää Norjassa? Investointipäätös 3800MW näyttää löytyvän.
Entäs mitä kuuluu Ruotsiiin. Siellä investointipäätös löytyy myös 2000-3000MW
Siis n. 6000MW + investoinnit Suomeen. Miltä vaikuttaa turvatun sähkönsaannin tulevaisuus?
Hommahan kusee totaalisesti jos kuukkeleiden annetaan korvamerkitä fortumeitten tuotantoa omaan käyttönsä...
Voisi kuvitella että EU-tasollakin olisi motivaatiota viheltää peli hetkiseksi poikki ja asettaa rajat touhulle mutta onkohan Olunjokilaakson ja muidenkin kunnanisien ja -ja äitien kiire niin kova että se on jo myöhäistä (?).
Kts. myös https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/18007
Hommahan kusee totaalisesti jos kuukkeleiden annetaan korvamerkitä fortumeitten tuotantoa omaan käyttönsä...
Voisi kuvitella että EU-tasollakin olisi motivaatiota viheltää peli hetkiseksi poikki ja asettaa rajat touhulle mutta onkohan Olunjokilaakson ja muidenkin kunnanisien ja -ja äitien kiire niin kova että se on jo myöhäistä (?).
Kts. myös https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/18007
Viimeksi muokattu:
Kysyntä luo tarjontaa. Datakeskuksille on välttämätöntä turvata sähkön saanti, hinnasta ei niin väliä. Jotta voi ostaa sähköä PPA-sopimuksilla, sitä on oltava myynnissä. Jotta voi myydä sähköä PPA-sopimuksilla, sitä pitää pystyä tuottamaan. Tuo Googlen Fortum-diili on kyllä eräänlainen hybridi, sovittiin sekä vanhan että uuden tuotannon ostosta. Onhan siinä tietysti sellainen epävarmuus, että ostavatko muutkin tulevaisuudessa vanhaa tuotantoa, jolloin markkinoille ei sitä sitten juuri jääkään. Tähän asti näin ei tietääkseni ole tapahtunut, vaan PPA-sopimukset ovat tuoneet uutta tuotantoa (lähinnä tuulivoimaa).
No juuri tähän - siis siihen ettei tuo epävarmuus kasva tarvittaisiin ehkä korkeamman tason sääntelyä huoltovarmuuden ym. perusteella ellei Suomen hallitus siihen kykene.
Alkuperävarmennettua vesivoimaa on kyllä menneinä vuosina ainakin mainostettu ostetun paljonkin ja onhan kuluttajillekin myyty vastaavilla perusteilla. Ainakin VR on mainostellut laajalti käyttävänsä vain 100% vesivoimaa (en tiedä, onko noin vieläkin). Saman luonteistahan noidenkin sopimusten vaikutus on kuin PPA-sopimuksillakin, vaikkakin hintariski luultavasti jakautuu toisin osapuolten kesken.
Vesivoimaa ei Suomessa ja lähialueilla ole viime vuosina tai edes vuosikymmeninä tullut lisää kuin vanhojen koneistojen päivityksenä ja joitakin pieniä voimaloita on jopa lakkautettu ja varsin mahdollisesti lakkautetaan lisääkin lähivuosina. Toki suhteessa vähäiset tehonkorotukset taitavat kompensoida lakkautukset useampaankin kertaan.
Ainakin tässä Googlen tapauksessa mukaan tulee uutta tuulivoimaa, joka ei taida riittää edes vuositasolla kompensoimaan ko. datakeskusten kulutusta eli ei mitään apua vähätuulisiin aikoihin, joina kulutus kasvaa merkittävästi. Eikä edes auta siihen, että vesivoimaa voisi säästää kulutushuippuihin paremmin kuin nyt.
Fortumille tietysti lottovoitto, kun saavat paremman hinnan ydin- ja vesivoimastaan.
Jos uusi kulutus korvataan tuulivoimalla, pitäisi sitä tulla selvästi enemmän vuositasolla kuin uusi kulutus, jotta mahdollistetaan myös se tuulettoman jakson sähkönsaanti. Sellaista ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Miten tuhat tuulivoimalaa tuottaa tuulettoman jakson aikana enemmän sähköä kuin sata? Käsittääkseni ne on ainakin tähän asti pysäytettykin kokonaan aika ajoin. Vai enkä tajua lainaamaani?
Toisekseen jos viuhuvia tuuliturbiineja alkaa putkahtelemaan tarvelähtöisesti kuin sieniä sateella saattavat vast'ikään kasvatetut minimietäisyydet asutukseen "paukkua"...
Viimeksi muokattu:
Ei ne ainakaan samalla alueella mitään tuotakaan, kun ei tuule. Ja valittevasti Ruotsi ja Suomi ovat usein samaa tuuletonta aluetta.
Mutta siis selkeämpi ylituotanto mahdollistaa varastoinnin noita aikoja varten. Eli esimerkiksi painotetaan vesivoimaa enemmän tuulettomille jaksoilla ja toisaalta säästetään vettä silloin kun tuulee. Vastaava kuvio lämpövarastojen, akkujen ja vedyn kanssa.
Varastointi maksaa ja monissa tapauksissa hukkaa reilustikin energiaa. Siksi vuosituotantoa pitää nostaa reilusti enemmän kuin kulutus lisääntyy.
Tämä tietysti ei välttämättä palvele tuotantoa eli paremman tuoton saa, kun sähköä on niukasti. Maksajina tuolloin pääosin kuluttajat ja pienyritykset, jotka ostavat kaiken sähkön pörssisähkönä tai sen hinnasta suoraan riippuvina kiinteinä tai kulutusvaikutuksisina sopimuksina. Googlehan jo varmisti, ettei sen sähkö tule erityisen kalliiksi.