Sähkökiukaan valinta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jmaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ymmärsin että poistohormin yläpää on jossain katolla, meinaatko että silti kiertää väärään suuntaan?
Joo, se löylyhuoneen merkittävästi korkeampi lämpö saa sen itse löylyhuoneen toimimaan piippuna, varsinaisen piipun sijaan.

Saunan alaosassa oleva poisto vaatii aina koneen imemään (ehkä jossain kerrostalon kellarisaunassa voi toimia).
 
Saunatilojen remontti siinä pisteessä, että sähkökiukaan valinta alkaa olla ajankohtainen.

Tottumuksista: ennen remonttia saunassa oli n. 15 vuoden ajan 6 kW IKI -pilarikiuas, 120 kg kiviä. Lämmitys kesti noin puolitoista tuntia, löylyissä ei valittamista, ilmanvaihdossa ja lämmön jakautumisessa kylläkin.

Remontin jälkeen korvausilma tulee suoraan ulkoa 155cm korkeudelle, sijainti kiukaan yläpuolella ja painovoimainen poisto saunan toiseen päähän lauteiden alle. Alalaude tulee n. 65 cm korkeudelle lattiasta.
Jos "löylyn lakia" käyttää ohjenuorana, kiukaan tulisi olla melko matala. Matala kiuas ja vähänkään suurempi kivimäärä on hankala yhdistelmä. Toisaalta kovin suuri kivimäärä myös nostaa lämmitykseen tarvittavaa aikaa.

Toiveena olisi, että sauna lämpenee noin tunnissa, lämpö jakautuu riittävän tasaisesti ja löyly ei lopu ihan heti kesken. Saunan laskennallinen tilavuus on hieman reilut 9 m3, joten olen katsellut noita 8-9 kW kiukaita. Syötössä 3 x 16 A sulakkeet.

Tällä hetkellä kiinnostus on suuntautunut seuraavasti, kiinnostavin ensin:

1. Narvi Saana, 9 kW, 80kg, korkeus 93 cm, pilarimalli
--> Mahdollisesti paras kompromissi, vanhan IKI:mme oloinen.
--> Lämmittääkö pilari kunnolla myös alalauteen? Onko 80 kg liikaa vai liian vähän?

2. Harvia Virta, 9kW, 50 kg, 81 cm, lattiamalli
--> Kivimäärä vaikuttaa muihin verrattuna sopivalta,
--> Yltääkö lämpö jalkoihin?

3. Helo Hanko, 8kW, 35 kg, 50+10 cm, seinälle asennettava
--> Ehdokkaista matalin, lämmennee nopeasti
--> Saako 35 kg:lla enää pehmeitä löylyjä?

4. Harvia Cube, 9 kW, 25kg, 75 cm, lattiamalli
--> Vastukset erillään kivitilasta kuten VETO -kiukaassa,
--> Riittääkö lämpöä jalkoihin? Tarjolla vain piiskalöylyt?

5. VETO SK8, 8 kW, 20 kg, k. 65 cm, lattiamalli
--> TM-testeissä aikanaan kehuttu, matalin lattiamalleista,
--> Hurja hinta (n. 2k€)

Jos on kokemuksia ym. kiukaista tai vastaavista, niin kuulisin niistä mielelläni!
Itsellä on vanha harvian hetivalmis ja olen ajatellut palata "back to basics". Tuosta 6 kW versio. Lattiamalli olisi kiva niissä taitaa olla vaan kaikissa pitkä lämmitysaika.

 
Ymmärsin että poistohormin yläpää on jossain katolla, meinaatko että silti kiertää väärään suuntaan?
Hyvin helposti kiertää väärin päin, kun saunan lämpötilaero saa kierron ensin alkamaan noin päin ja hormi sattuu siinä vaiheessa viilenemään riittävästi. Toki sekin vaikuttaa, mikä on korvausilmakanavaksi ajatellun hormin/putken korkeusasema koko matkaltaan. Asiaa pahentaa talvella luonnollisen ilmanvaihdon tyypillisesti aiheuttama lievä alipaine sitä suurempana, mitä alempana ollaan.

Noita tapauksia on tullut vastaan useampikin ja tapauksesta riippuen korjauskeinotkin ovat olleet erilaisia. Helpoiten homma tyypillisesti onnistuu tulokanavaan asennetulla pienehköllä laitetuulettimella tms.
 
Ymmärsin että poistohormin yläpää on jossain katolla, meinaatko että silti kiertää väärään suuntaan?

Riippuu hormin lämpötilasta. Itse yritin vetää alumiinisella hormilla korvausilman lauteiden päällä olevasta venttiilistä kiukaan viereen, jotta viileää ilmaa menisi lähinnä tulen ylläpitoon. Mutta kun sauna lämpenee niin se eristämätön hormi lakkaa tuomasta kylmää ilmaa ulkoa sinne alas.
 
En suoralta kädeltä voi uskoa tuota toimivaksi. Pelkään, että käytännössä tulo muuttuu poistoksi ja päin vastoin. Järjestelyn saisi toimiaan lisäämällä puhallin joko korvausilmalle tai poistolle (mieluiten molemmille ja säädettävänä).
Toinen poisto löytyy saunan katonrajasta, sitäkin voi tarvittaessa käyttää. Lämpimän tiilihormin korkeus on yli 10 metriä.
Kommentteja kaipaan nyt erityisesti kiukaan valintaan.
 
Tämä toimii kyllä nyt melko täydellisesti, ja vastaa omia odotuksia. Oven vaihto lyhyempään, tuloilmakanavan säätöventtiilin käyttäminen kantena (eli poistetaan kokonaan) ja sitten tämä uusi kiuas tarkemmalla säädöillä on nostanut saunomisen sähkösaunassa aivan eri tasolle. Parasta on ehkä se että nyt kun saunan säätää 63°C asteeseen niin se myöskään ei nouse siitä vaan pysyy siinä. Jos tunnin saunomisen jälkeen alkaa olla vaikeaa löytää kiviä mihin heittää vettä niin se on minulle just sopivaa.

Tunnissa voi alkaa saunomaan. Kaunis on kyllä tuo tehokäyrä verattuna edelliseen kiukaaseen joka vain meni päälle ja pois jatkuvasti, ja silti lämpötila vain nousi ja nousi.

Screenshot at 2026-11-12 20-16-03.webp
 
En oikeasti tiedä, epäilen että siitä ulkoisesta anturista joka asennetaan katonrajaan + joku offset. Lisäsin offsetin vielä -10 ° niin että se rupesi näyttämään näytöllä samoja lukemia mitä saunan sisälläkin. Ilmeisesti tuosta korkeuserosta johtuen.
 
En oikeasti tiedä, epäilen että siitä ulkoisesta anturista joka asennetaan katonrajaan + joku offset. Lisäsin offsetin vielä -10 ° niin että se rupesi näyttämään näytöllä samoja lukemia mitä saunan sisälläkin. Ilmeisesti tuosta korkeuserosta johtuen.
Asennusohjeissahan tuo laitetaan suoraan kiukaan päälle. Ilmeisesti syynä turvallisuus eli päästään mittaamaan se kaikkein kuumin kohta. Ennen termarit laitettiin lauteille pään korkeudelle kauas kiukaasta.

Taidat siis pitää enemmän ruotsalaistyyppisestä bastusta kuin perinteisestä suomalaisesta saunasta, jossa lauteilla on se 80.
 
Kyllä, sellainen runsaat 60 astetta ja sitten löylyillä lämpö. Kyllä se 80°C sauna menee sekin, mutta on vaikeaa saada pieneen saunaan sellainen toimivaksi, vaatisi tilavuutta löylyhuoneesta.
 
Täällä lähti tilaukseen Harvia Forte 9kw.
Suurin syy nykyisen Hehku Atlas 6,6kw pilarikiukaan yli tunnin lämmistysaika jonka vuoksi sauna jää monesti lämmittämättä.
Harkinnassa oli myös Mondex Teno E2 mutta olisi vaatinut isompaa modausta lauteille joten mentiin nyt kokonaan toiseen ääripäähän.
 
Saunat ovat keskenään niin erilaisia, että perstuntuma on niille parempi mittari kun lämpömittari. Nimimerkillä 55C ja 120C saunassa saanut ihan hyvät löylyt ilman kärvistelyä.
 
Asennusohjeissahan tuo laitetaan suoraan kiukaan päälle. Ilmeisesti syynä turvallisuus eli päästään mittaamaan se kaikkein kuumin kohta. Ennen termarit laitettiin lauteille pään korkeudelle kauas kiukaasta.
Noissa elektronisesti ohjatuissa on samassa kotelossa sekä termostaatin anturi että ylilämpösuoja, joka ei laukea jos aski ei ole asennettu kiukaan päälle.

Niissä vanhoissa erillisellä termostaatilla olleissa ja nykyisissä kylki säädettävissä kiukaissa mekaaninen ylilämpösuoja on kiukaan sisällä.
 
Takaisin
Ylös Bottom