Panasonic J-sukupolvi 9kW T-CAP kokemuksia

Mutta saatko pumpun tekemään muuta kun 9kw antolämpöä? Kokeilin veden virtausta vähentää mut ei auta dt vain nousi eikä yritä tehoja pienentää. Toi quiet modin käyttö on keinotekoinen tehon rajoitus ja se on huono taas käyttövettä tehdessä. Ei tää mitää jatkuvaa pätkäkäytiä tee kun lattiassa on kyllä tilaa lämpöä ottaa vastaan mut typerä kun ei osaa kierroksia pudottaa tarpeen mukaa. Miks hakkaa 9kw teholla lämpöä lattiaan ku koneen reilusti pienempikin riittää...
Taitaa näillä nollakeleillä minimiteho olla 35hz, jossain +5 yläpuolella taitaa taipua sitten pienemmälle eli jollekin 19hz.
 
Onko havaintoja että esim -2c minimikierroset olisi taas tyyliin 45hz.
En varmaksi sano mutta kyllä minulla mielestäni quiet mode 3 ainakin lataa varaajaa 35hz pikkupakkasillakin. Tuo olisi hyvä jos taipuisi noille ~20hz tehoille kylmemmilläkin keleillä. En tiedä onko veden lämmöllä jotain vaikutusta noihin minimitehoihin, nyt minulla panan käyrä +15=25 ja -20=32 ja bufferin delta t 5.
 
Viimeksi muokattu:
Miks hakkaa 9kw teholla lämpöä lattiaan ku koneen reilusti pienempikin riittää...

Oma PW toimii niin että kun lämpö alkaa nousta se vähentää tehoja, mutta se lämmön nousu tapahtuu suorassa kierrossa niin nopeasti, että laite ei ehdi vähentää kierroksia kun lämpö menee jo yli.

Kuinka nopeasti lämpö nousee tuolla 9kW teholla?
 
Oma PW toimii niin että kun lämpö alkaa nousta se vähentää tehoja, mutta se lämmön nousu tapahtuu suorassa kierrossa niin nopeasti, että laite ei ehdi vähentää kierroksia kun lämpö menee jo yli.

Kuinka nopeasti lämpö nousee tuolla 9kW teholla?
Kyllä toi sen yli 30min käy. No toi 9kw on panan antama teho, todellinen 7,5kw luokkaa
 
Kokeilin veden virtausta vähentää mut ei auta dt vain nousi eikä yritä tehoja pienentää. .
Meillä pana säätelee virtausta omin nokkineen ja sitä kautta säätää siirrettävää lämpötehoa yhdessä kompuran kanssa.
Tässä 7 kw J-monossa minimi ottoteho on n. 600 W ja vastaavasti anto keleistä riippuen 1,8 kw tai enemmän. Tällöin muistaakseni veden virtaus on n. 10 l/s ja kompura myös alhaalla. Lukua en nyt muista.

Speksien mukaan virtausta voi säätää, jollloin pumppu pyörii aina samalla nopeudella riippumatta siitä, paljonko lämpöä talo tarvitsee. Oletko tätä säätänyt?
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä olen vaan tyhmä tai sit panasonic on tyhmä ja tekee vaa max 9kw antoteholla lämpöä... tiesin kyllä että mitää asteminuutti ajoa ei ole mut luulin et osaa käyrän mukaan tehä lämpöä mut ei taida sitäkään tehdä...

Osaa kyllä käyrällä ajaa oikein hyvin. Näillä keleillä oma pikkupana ajaa 400W otolla, >2kW antoteholla 28C vettä suoraan lattiaan. Seisokkijakson jälkeen tykittää isommalla kiukulla jonkin aikaa. Ehkäpä lämmöntarve on sen verran alhainen ettei isommalla laitteella päästä pois tuosta alkukiukun alueelta ennenkuin on taas katkon aika. Varmaan jotain quiet modeja sun muita voisi kokeilla.



Screenshot 2026-11-09 at 23.43.16.webp
 
Täytyy varmaa kokeilla huijata ulkolämpöä ja ihmetellä miten toimii alemmilla kierroksilla. No voi olla vaikeaa saada pitempään ajoon kone toimimaan oikein, toi ulkolämmön huijaus ei kyl toimi oikeessa käytössä.
 
Perusongelma on että laite on lämmöntarpeeseen nähden sen verran järeä että välikeleillä katkokäynnin välttäminen on mahdotonta. Käyrää ja korjausta voi toki esim. lennosta säätää ja pyrkiä kontrolloimaan katkojen ajoitusta ja samoin katkon jälkeiseen alkukiukkuun on väki rakennellut automaatioita esim. Quiet mode 3,2,1 askellusten kanssa.

Itse tekisin automaatiot joilla laitan laitteen seisomaan kalleimmilla sähköhinnoilla ja lyhentäisin seisonta-aikoja lämpötilan mukaan. Jos kotiautomaatio ei kiinnosta niin varmaankin vain antaisin asian olla, ei kompura noista rikki mene.

Tässä vielä käyrää kompuran taajuudesta mistä näkyy tuo näille laitteille tyypillinen alkukiukku katkon jälkeen. Käsittääkseni jakavat tämän ilmiön eri mallien kesken.

Screenshot 2026-11-10 at 16.42.42.webp
 
Juu alkukiukku on huomattu ja se voi olla ihan hyväksikin. Tuli vähän testailtua niin kyllä toi 5c on minun pumpussa raja jonka alla ei alle 35hz toteudu. Tai oikeastaan 6c kun lämpöanturi koneen käydessä tällä kelillä tippuu 1c. Mikä pumppu sulla Nihan?
Tosiaan tiedossa et on liian tehokas mut ton 15hz ois kiva päästä alemmas
 
Tässä vielä käyrää kompuran taajuudesta mistä näkyy tuo näille laitteille tyypillinen alkukiukku katkon jälkeen.

Oma PW käy aina startin jälkee 50 Hz muutaman minuutin ennen kuin nostaa tai laskee säädettyyn arvoon. Kaipa se on tapa voidella ja päästä sellaiseen toimintapisteeseen, josta voi sitten alkaa säätämään tarkemmin.
 
Niben F2120-12 vilp lähtee aina 45 Hz ja näillä keleillä näyttää pörisevän sillä 3-5 min, ennen kuin pudottaa 32 tai 36 Hz:iin. Tosin meillä on blokattu alle 32 Hz pois, koska en näe energiavaraajan kanssa mieltä ajella sitä matalillla kierroksilla.
 
Itsellä olisi nyt ensiviikolla tarkoitus saada paikalleen J-sarjan 12kw laite. WH-MXC12J9E8. Muutamia kysymyksiä on tullut mieleen. Tämän hetkinen ajatus kytkennästä seuraava:

Tulee erikseen lämminvesivaraaja OSO DGC 300l (2018 vanhempi malli) ja puskurivaraaja Energy Save 200l BT200TC-1 lämmityskierukalla (nämä siis jo olemassa). Tarkoitus kytkeä Panasonic valmistajan 3-tieventtiilillä PAW-3WYVLV-HW siten että lämmittää sekä käyttövettä että lattioita.

Lämminvesivaraajaan on valmistajan anturi+anturitaskupaketti CZ-TK1. OSO:ssa on kaksi paikkaa anturille. Varaajan yläosassa, ja alaosan alapuolella n. puolessa välissä lämmityskierukkaa. Ajattelin että alempi paikka on parempi, vai onko muita näkemyksiä? Lisäksi kaapelin pituus on 6m. Jos kapeli pitää saada riittämään Panasonicille saakka pihalle niin kaapeli jää lyhyeksi. Pitääkö lähteä tilaamaan 20m kaapelilla oleva anturi vai voiko tuota kaapelia jatkaa ja onko siinä jotain mitä on syytä huomioida, pitääkö olla jotain tiettyntyyppistä/paksuista johtoa? OSO:ssa on myös oma lämmitysvastus. Onko mitään järkevää syytä kytkeä myös tuota Panasoniciin? Käytössä on lämpimän käyttöveden kierto. Kierolle paluuyhde on n. puolessa välissä varaajaa. OSOssa on yhde lähtevälle vedelle sekä varaajan päällä että yläreunassa. Onko tuolla merkitystä kummasta kuuman veden lämmön ottaa. Lämminvesivaraajaa oli tarkoitus lämmittää varaajan kierukalla joka siihen tarkoitettu.

Energy-Savessa on kaikki yhteet säiliön päällä. Kahdessa yhteistä menee ohjekirjan mukaan kaksi pitkää putkea varaajan alaosaan. Tarkoitus on ajaa lämmin vesi VILPillä varaajan yläosan yhteeseen. Toisesta yläosan yhteestä on tarkoitus ottaa lattialämmityksen käyttövesi. Käytössä on kaksi lattialämmityksen piiriä. Molemmille on omat kiertovesipumput ja Ouman 3-tieventtiileillä shunttaamassa. Toinen piiri tarvitsee 2 astetta lämpimämpää vettä. Käyrä on kuumemmalla piirillä +20 24, 0 30, -20 37. Toinen piiri lämmittää päärakennusta, n. 250 neliötä, toinen kuumempi piiri päärakennuksen kylpyhuonetta ja 50m2 ulkorakennusta jonne on 50m matka kanaalia pitkin. Tässä mietin että onko järkevämpää tehdä varaajaan 4-putkiliitos eli lämmityksen paluu toiseen yhteeseen ja vilppi toiseen. Vai kolmiputkiliitos T-haaralla niin että lämmityksen paluu haaroitetaan Panasonicille ja varaajaan. 4-putkiliitokseen olen mahdollisesti päätymässä mutta oikeasti ei käsitystä kumpi olisi parempi. Lämmitystarve todennäköisesti jossain 20000 kwh/v paikkeilla. 2011 valmistunut puurunkoinen mutta hyvin eristetty talo kahdessa kerroksessa (alakerta betoniharkkoa puoliksi rinteen sisällä) Kuopio. Lattiat betonia. Kierukalla esilämmitetään lämminvesivaraajalle menevä vesi.

Apuja kaipailisin seuraaviin kysymyksiin ja muihin yllä olleisiin:
-Tarvitaanko erillinen piirikortti ja puskurivaraajan anturi n. 180e. lisäkustannus. Onko näistä oikeasti jotain hyötyä, turhaan en viitsi ostaa. Jos tähän päädytään niin varaajassa näytti olevan lämpötila-anturit ylhäällä ja alhaalla, kumpi järkevämpi paikka anturille (varmaan ylemmässä taskussa?) Nämä varmaan oikeat osat: Lisäkortti: Panasonic CZ-NS4P, Varaaja-anturi: Panasonic PAW-A2W-TSBU
-Mitä asetuksia ja moodia kannattaisi lähteä Panasonicille kokeilemaan lämminvesivaraajaan ja lattian lämmitykseen. Käyrää olin ajatellut ja tähdätä siihen että varaajan yläosassa olisi asteen pari lämpöisempää kuin mihin Oumanin kuumemmalla käyvä piiri tähtää, mutta moni täällä suosittaa direct moodia.
-3- vai 4-putkiliitos puskurivaraajaan
-Onko OSOn vastuksen kytkemisestä Panasoniciin jotain todellista hyötyä.
-Mihin lämminvesivaraajan anturi? Entä mistä lämpimän veden ulosotto, tarvitaanko suoraan 20m johdolla oleva anturi.
-Muutakin saa ehdotella

Edit. Katsoin vielä puskurivaraajan käyttöohjetta niin päällä näyttäisi olevan vielä viides yhde ihan keskellä varaajan päällä ylimmässä kohdassa, muut hieman sivussa. Kannattaisikohan nuo puskurivaraajan kytkennät tehdä millä tavalla. Mahdollista olisi ottaa lattialämmitysten kierrot omista yhteistään. Kannattaako tuota yläosan keskellä olevaa ylintä yhdettä käyttää erityisesti johonkin.
 
Viimeksi muokattu:
Apuja kaipailisin seuraaviin kysymyksiin ja muihin yllä olleisiin:
-Tarvitaanko erillinen piirikortti ja puskurivaraajan anturi n. 180e. lisäkustannus. Onko näistä oikeasti jotain hyötyä, turhaan en viitsi ostaa. Jos tähän päädytään niin varaajassa näytti olevan lämpötila-anturit ylhäällä ja alhaalla, kumpi järkevämpi paikka anturille (varmaan ylemmässä taskussa?) Nämä varmaan oikeat osat: Lisäkortti: Panasonic CZ-NS4P, Varaaja-anturi: Panasonic PAW-A2W-TSBU
Kokonaisuudesta riippuu tarvitaanko näitä, mutta en ainakaan huomannut sellaisia asioita mainittavan että tarvitaan.
Tuota anturia tarvitan lähinnä vain jos halutaan käyttää buffer tank moodia, jossa siis laitteen pumppu käy vain kun lämmitetään - tällöin tehdän siis tarkoituksella vähän kuumempaa vettä kuin tarve.

Yleensä tuota lisäkorttia ei tarvita ellei halua jotain ominaisuutta käyttää mitä se tuo normaalien ominaisuuksien lisäksi.
Esim. buffer tank kytkentä, Cooling/heating vaihto, kompressorin käytön esto, SG, "Tarvesignaali" etc.
Itselläni tuo tosiaan on koska käytän monia ominaisuuksia siitä.

-Mitä asetuksia ja moodia kannattaisi lähteä Panasonicille kokeilemaan lämminvesivaraajaan ja lattian lämmitykseen. Käyrää olin ajatellut ja tähdätä siihen että varaajan yläosassa olisi asteen pari lämpöisempää kuin mihin Oumanin kuumemmalla käyvä piiri tähtää, mutta moni täällä suosittaa direct moodia.
Kokeilemalla selviää mikä parhaiten toimii sinun tapauksessa.
Kokonaisuus ratkaisee ja sitä voi muuttaa jos siltä tuntuu.
Direct moodi on yksinkertaisempi kun on monta muuttuvaa tekijää, joten ainakin siksi sitä monet käyttää.
Itselläni ei ole Oumania tai muuta laitetta säätämässä vaan käytän Panaa tuohon säätämiseen, joten käyrällä mennään (hyvin on toiminut).

-3- vai 4-putkiliitos puskurivaraajaan
Tee kytkentä niin että voit vaihtaa sitä tyhjentämättä järjestelmää (sulkuja ja tilaa riittävästi)
 
Vielä voisin lisätä yhden kysymyksen listaan. Panasonicin ohjeessa 3-tieventtiili bufferin ja lämminvesivaraajan vaihtoon on sijoitettu panasonicin paluuseen. Varaajan ohjekirjassa vastaavassa konfiguraatiossa venttiili onkin lämpöpumpun menopuolella. Mitähän merkitystä asialla on. Venttiili menopuolella olisi tuntunut loogisemmalta että vesi kulkisi varmasti oikein kun puskurivaraajassakin on kokoajan liikettä.

Mietin myös että voinko saada jotain todellista hyötyä tuosta buffer tank-asetuksestaja pumpun pysäyttämisestä. Minulla on sellainen poikkeava asennus että pumppu ei tule suoraan ulkoseinää vasten läpiviennin kohdalle vaan putket kulkevat ulkona n. 3 metriä ja laite tulee siihen (tarkoitus eristää putket kunnolla). Lämmönhukka tässä tuskin on kuitenkaan kummoinen.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä voisin lisätä yhden kysymyksen listaan. Panasonicin ohjeessa 3-tieventtiili bufferin ja lämminvesivaraajan vaihtoon on sijoitettu panasonicin paluuseen. Varaajan ohjekirjassa vastaavassa konfiguraatiossa venttiili onkin lämpöpumpun menopuolella. Mitähän merkitystä asialla on. Venttiili menopuolella olisi tuntunut loogisemmalta että vesi kulkisi varmasti oikein kun puskurivaraajassakin on kokoajan liikettä.

Yllättävä havainto mutta eihän tuolla ole mitään merkitystä. Samalla tavalla se toimii kummassakin päässä.

Tässä kaaviossa se on kyllä menopuoilella

1794833351409.webp
 
Takaisin
Ylös Bottom