Maailman suurin lämpövarasto tulee säilömään 140 asteista vettä vantaalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Lämpöakkuun varmaankin kuuluu sähkökattila, joten lämpö tulee sieltä siis samalla tavalla kuin kodin käyttövesivaraajasta ilman että tarvii pistää muuripata tulille saunoessa.
Kyllä siinä se polttaminen oli ohimennen mainittu, mutta tyylilaji oli kyllä sellainen et se akku latautuu ihan itekseen...
 
Minä en ole tutustunut tuohon lämpövaraston täyttämiseen tekniseltä kannalta, mutta ilmeisesti nyt aletaan täyttämään allasta ja talven yli täytetään, kunnes keväällä voidaan rakentaa kansi päälle. Onko tuossa tarkoitus hyödyntää veden jäätymistä talvenaikana, että kansi voidaan tehdä jäätyneen altaan päälle vai mikä on ideana ajoituksella?
Tuskin on tuo (jääkansi) enää syynä huhtikuun lopussa. :) Kesällä varaston lataus on sitten edullisempaa, kun siirtoputken (Riihimäki-Hyvinkää) kapasiteetissa on siihen paremmin tilaa.

"Altaaseen johdetaan tulevan syksyn ja talven aikana yhteensä 380 000 kuutiometriä vettä Hyvinkään vesijohtoverkosta. Täyttö kestää huhtikuun 2027 loppupuolelle. Sen jälkeen varastolle rakennetaan vielä pysyvä kansi, jonka pinta-ala vastaa noin viittä jalkapallokenttää. Lämmön lataus varastoon voidaan aloittaa loppukesällä 2027 ja varasto kokonaisuudessaan valmistuu tuotantokäyttöön syksyllä 2027."

Onko tuo allas teoriassa pakko täyttää juomakelpoisella vedellä levien ja kasvustojen kasvun kontrolloimiseksi?
Ehkäpä siellä on jo riittävän isot putket lähellä jota voi hyödyntää, niin ei tarvitse uusia alkaa vetelemään esim. Vantaanjoesta tai Päijännetunnelista.
 
Tehdäänköhän tuohon vaan kelluva kansi..? Olisi ainakin rakenteellisesti kaikkein yksinkertaisin ratkaisu.

Onko tuo allas teoriassa pakko täyttää juomakelpoisella vedellä levien ja kasvustojen kasvun kontrolloimiseksi?
Eihän sillä nyt kovin suurta merkitystä ole mistä se vesi otetaan, jos se tullaan kuumaksi lämmittämään, ei siellä mikään silloin kasva. Eikä juomaveden käyttö muutenkaan kasvustoa estä.
 
Tehdäänköhän tuohon vaan kelluva kansi..? Olisi ainakin rakenteellisesti kaikkein yksinkertaisin ratkaisu.
Kyllä juurikin näin - kelluvakalvo PP-HTR

lampovaraston-rakenne.png


 
Onko jotenkin tänä kesänä ja syksynä tuntunut, että vedestä olisi jotenkin pulaa Suomessa? 😂
Eilen tulin mökille ja eipä ole Päijänne vieläkään noussu yhtään, vaikka on satanu liki joka päivä. Ei voi edes suunnitella mitään tavaran roudailua kun isompi/tukevampi vene on ollu pukilla koko kesän. Sillä ei pääse rantaan, jää kii siihen saveen.
 
Eilen tulin mökille ja eipä ole Päijänne vieläkään noussu yhtään, vaikka on satanu liki joka päivä. Ei voi edes suunnitella mitään tavaran roudailua kun isompi/tukevampi vene on ollu pukilla koko kesän. Sillä ei pääse rantaan, jää kii siihen saveen.

Päijänne on nyt 10 senttiä ajankohdan keskiarvoa alempana. Vielä se ehtii nousta kunhan sateiden mukanaan tuomat vedet ehtii sinne laskemaan. Nyt ennusteissa näyttää siltä että se voisi tapahtua jo kuun lopussa.
 
Päijänne on nyt 10 senttiä ajankohdan keskiarvoa alempana. Vielä se ehtii nousta kunhan sateiden mukanaan tuomat vedet ehtii sinne laskemaan. Nyt ennusteissa näyttää siltä että se voisi tapahtua jo kuun lopussa.
Nii, ainahan se syksyllä on matalalla, nyt vaan varsin paljon ja ollu koko kesän tässä samassa.
Kun seison veneessä mökin laiturin vieressä, niin laiturin kansi on rinnan korkeudella. Onhan tätä tullu jo seurattua vuoskymmeniä.
 
Ilmeisesti siis myös Riihimäen ongelmajätelaitoksen ylimääräistä lämpöä olisi tarkoitus varastoida kesällä?
Juu, taitaa vaan tuo lämpö enimmäkseen tulla ihan normi jätteenpoltosta. ;)
1792040714895.webp

Siirtoputki on DN500 / 2MPUK ja sen siirtotehoa oli mahdollista myöhemmin nostaa jos lämpöpumppulla lasketaan paluuveden lämpöä ja ladataan lämpövarastoa. Ilmeisesti lämpöpumppuinvestointi odottaa vielä "parempia aikoja". 8)
 
Viimeksi muokattu:
varastolle rakennetaan vielä pysyvä kansi, jonka pinta-ala vastaa noin viittä jalkapallokenttää.
Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n standardoima virallinen kansainvälisten otteluiden kenttäkoko on 105 × 68 metriä, mikä on pinta-alaltaan 7 140 neliömetriä.

Jalkapallokenttien koot vaihtelevat kuitenkin sääntöjen puitteissa seuraavasti:

Kentän tyyppiPituus (m)Leveys (m)Pinta-ala (m²)
FIFA-standardi (kansainvälinen)105 m (suositus)68 m (suositus)7 140 m²
Kansainväliset mitat (vaihteluväli)100–110 m64–75 mnoin 6 400 – 8 250 m²
Kotimaiset ja muut ottelut90–120 m45–90 mnoin 4 000 – 10 800 m²

Nämä toimittajien mittayksiköt ovat kyllä aika huvittavia. 5 jalkapallokenttää vastannee todennäköisesti 3,5 hehtaaria?
 
"Jos altaasta paljastuu joskus vuoto, se voidaan paikata joko sukellusrobotin avulla tai sukeltajan tekemänä."

Suljetusta sorakuopasta valmistuu lämpövarasto Hyvinkäälle – jättialtaaseen pumpataan vettä 380 miljoonaa litraa​

Allasta täytetään vedellä kevääseen saakka. Poikkeuksellisen pitkän ajan lämpövarastoa hyödynnetään kaukolämmön säilytyksessä ja toimituksessa hyvinkääläisille.

 
Jos altaasta paljastuu joskus vuoto, se voidaan paikata joko sukellusrobotin avulla tai sukeltajan tekemänä."
Hieman saa allasta jäähdyttää 140 asteesta kylmemmäksi jos sitä lähtee sammakkomiehet paikkaamaan.

Tuskin robottikaan silti sitä paikkaa kuumana.
 
Hieman saa allasta jäähdyttää 140 asteesta kylmemmäksi jos sitä lähtee sammakkomiehet paikkaamaan.

Tuskin robottikaan silti sitä paikkaa kuumana.
Tuo 140˚C siellä on silloin kun energiavarasto on ihan täynnä. Toki se voi tyhjänäkin olla liian kuuma yhtään pidempään työskentelyyn.
 
Allasta tuskin on tarkoitus täyttää pohjaveden yläpuolelle/(?), joten tuskinpa mahdollinen vuoto on kovin kriittistä ja on havaittavissakin vain esimerkiksi veden muutosten seurauksena (kun vettä tulee ympäristöstä altaasee)?. Lämpöä voidaan käyttää hyödyksi kaukolämmön paluulämpötilaan asti ja lämpöpumppauksella enemmänkin, jos allas on tarpeen jäähdyttää.
 
Allasta tuskin on tarkoitus täyttää pohjaveden yläpuolelle/(?), joten tuskinpa mahdollinen vuoto on kovin kriittistä ja on havaittavissakin vain esimerkiksi veden muutosten seurauksena (kun vettä tulee ympäristöstä altaasee)?. Lämpöä voidaan käyttää hyödyksi kaukolämmön paluulämpötilaan asti ja lämpöpumppauksella enemmänkin, jos allas on tarpeen jäähdyttää.
Äkkiseltään asiaan perehtyen, pvp alueella on noin tasolla +90 eli luokkaa 10m luonnollisen maanpinnan alapuolella. Lupaehdoissa on vieläpä edellytetty vähintää 7m maakerrosta pvp ja altaan pohjan väliin. Eli kyllä allas on kokonaisuudessaan reilusti pohjaveden yläpuolella. Muuten rakentaminenkin (membraanien levittely) olisi melko mahdotonta.
 
Allasta tuskin on tarkoitus täyttää pohjaveden yläpuolelle/(?), joten tuskinpa mahdollinen vuoto on kovin kriittistä ja on havaittavissakin vain esimerkiksi veden muutosten seurauksena (kun vettä tulee ympäristöstä altaasee)?.
Mielestäni allas on pohjaveden yläpuolella kokonaan. Hiekkakuopan pohja pitää olla myöskin pohjaveden yläpuolella.
 
Viimeksi muokattu:
Vantaalla miljoonan m3 varaajassa taas pohjavesipatsas toimii painekattilan 'kantena', siellä legionella taitaa kyllä kuolla ainakin lämmitysvaiheen lopussa, vähän etäämmälläkin.
 
Jossakin maan alla on kuitenkin se 30-40 astetta joka on otollinen legionella bakteerille. Kun varasto on viileämpi niin sopiva lämpötila on lähempänä maanpintaa ja kun varasto on kuumempi niin sopivat olosuhteet on hieman syvemmällä.
Ja pöpöjähän maassa on aina odottamassa niitä sopivia olosuhteita.
 
Vantaalla miljoonan m3 varaajassa taas pohjavesipatsas toimii painekattilan 'kantena', siellä legionella taitaa kyllä kuolla ainakin lämmitysvaiheen lopussa, vähän etäämmälläkin.

Se onkin louhittu kallioon niin pohjavesistä ei ole samanlaista ongelmaa kuin jossain sorakuopalla.
 
Mielestäni allas on pohjaveden yläpuolella kokonaan. Hiekkakuopan pohja pitää olla myöskin pohjaveden yläpuolella.
Olikos tuossa jopa jonkinlainen salaojitus tuon jäähdytysputkiston alla, jotta mahdollinen vuoto voidaan havaita ja tarvittaessa estää vuotavan veden joutumista pohjavesiin pumppaamalla salaojista vuotava vesi pois?
 
Minusta Suomen kaikkien järvien alle on tehtävä vastaava järjestelmä, ettei pintavesiä vain pääse pohjaveteen.

Projektin voisi aloittaa Saimaasta
 
Olikos tuossa jopa jonkinlainen salaojitus tuon jäähdytysputkiston alla, jotta mahdollinen vuoto voidaan havaita ja tarvittaessa estää vuotavan veden joutumista pohjavesiin pumppaamalla salaojista vuotava vesi pois?
Salaojakerros siellä välissä on, ja olihan tuossa dokkarissa jotain jäähdytysputkistokin. :hmm: 🙄

lampovaraston-rakenne.png


Ohessa päätös

Asia ESAVI/4808/2024​

Lämmön kausivaraston rakentaminen Hyvinkään pohjavesialueelle, pohjaveden ottaminen ja valmistelulupa, Hyvinkää​

 

Liitetiedostot

Viimeksi muokattu:
Salaojakerros siellä välissä on, mutta ei siellä mitään jäähdytysputkistoa tietääkseni ole. :hmm: 🙄

lampovaraston-rakenne.png


Ohessa päätös

Asia ESAVI/4808/2024​

Lämmön kausivaraston rakentaminen Hyvinkään pohjavesialueelle, pohjaveden ottaminen ja valmistelulupa, Hyvinkää​

Kiinnostuin noista kirjainyhdistelmistä. Nmc on nimenä outo minulle.

Kävi ilmi että sitä myydään valueristeenä myös eli on pe-vaahtoa. Telttapatjana tunnetaan myös. Tuotenimi Nomatec 28N, tässä ominaisuuksia:

• Umpisoluinen rakenne. Ristisilloituksen ansiosta solumuovin solut ovat täysin suljettuja, joten materiaali ei ime vettä eikä vety kosteissa olosuhteissa.
• Lämmönkesto ja eristävyys. Materiaali kestää jatkuvaa kuormitusta korkeissa lämpötiloissa (jopa noin +85–95 °C laatuluokasta riippuen) ja sen lämmönjohtavuus (lambda-arvo) on matala, tyypillisesti noin 0,036–0,040 W/(m·K).
• Mekaaninen kestävyys. Ristisilloitettu polyeteeni säilyttää muotonsa ja puristuslujuutensa vuosikymmeniä. Se kestää hyvin myös kausilämpövaraston vedenpinnan korkeusvaihteluista johtuvaa mekaanista liikettä sekä kannen päällä tehtäviä huoltokävelyitä.

Tavallinen telttapatja ei kestä puristusta eikä siten ole umpisoluinen. Olisiko tässä käytettävä laatu sitten erilaista.

Pp-htr piti katsoa myös:

Miksi PP-HTR on kehitetty PTES-varastoihin?

• Korkea lämmönkesto. Perinteiset HDPE-kalvot (High-Density Polyethylene) alkavat vanhentua ja haurastua nopeasti, kun varaston veden lämpötila nousee 80–95 asteeseen. PP-HTR on stabiloitu kestämään pitkäaikaisesti jopa 90–95 °C lämpötiloja ilman ennenaikaista hapettumista.
• Pitkä käyttöikä. Tutkimusten (kuten Johannes Kepler -yliopiston PTES-materiaalitutkimuksen ja giga_TES-hankkeen) mukaan 2,5–3 millimetrin paksuinen PP-HTR-kalvo saavuttaa jopa 25–33 vuoden teknisen käyttöiän jatkuvassa 90–95 °C kuormituksessa. Kestävyydeltään se päihittää tavalliset kuumavesikäyttöön tarkoitetut PP-R- ja PE-RT-laadut moninkertaisesti.
• Rooli Aalborgin kansirakenteessa. Kausilämpövarastossa PP-HTR-kalvoa käytetään sekä altaan pohjan ja reunojen vesieristyksenä että kelluvan kannen alimpana, veden pintaa vasten tulevana pohjakalvona (floating liner). Kalvon päälle ladotaan varsinaiset lämpöeristelevyt (kuten Nomalen 28 N).
• Kemiallinen kestävyys ja hitsattavuus. Muiden polypropeenilaatujen tavoin PP-HTR sietää hyvin kemikaaleja, eikä se liukene veteen. Kalvovuodat on helppo saumata tiiviiksi suulakepuristus- tai kuumakiilahitsauksella työmaalla.

Huomioitavaa asennuksessa

• Kylmähauraus. Polypropeenin ominaisuutena on sen jäykistyminen ja haurastuminen pakkasessa (alle -10 °C lämpötiloissa). Esimerkiksi Høje Taastrupin PTES-hankkeessa havaittiin, että PP-kalvon asennus ja varaston täyttö pakkassäällä vaativat erityistä varovaisuutta mekaanisten vaurioiden ja halkeamien välttämiseksi

Pp-htr tiheys on 0,9-0,92 eli kelluttaa itsensä mutta ei kuormaa. Hdpe:n esim höyrynsulkumuovin tiheys on 0,95-0,97. Siinä on riski että se ajan kanssa vettyessään saattaa upota.
 
Minusta Suomen kaikkien järvien alle on tehtävä vastaava järjestelmä, ettei pintavesiä vain pääse pohjaveteen.

Projektin voisi aloittaa Saimaasta
Mutta varsinkin 90-asteisten tai kuumempien geyser-järvien, joiden vesi rantakaivoon päästessään sulattaa onnettomien kaivonomistajien muoviset imuletkut littanoiksi.

Mutta lämpövaraston omistajalla on tietenkin omakin intressi lähempänä kuin tuollaisten (geyser-) järvien kohdalla, kun lämmintä vettä ei ole tarkoitus jaella ilmaiseksi kaikille lähiseudun maalämmittäjille. Maalämpöputkistoja kuvataan lämpökameralla helikopterista (ja nyttemmin kai drooneillakin) vuosittain piilevien vuotojen varalta, mutta nuo ovat helpompia tapauksia, kun putket ovat aika lähellä maan pintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom