Öljy vs. kattilan sähkövastus
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Tällähetkellä öljyä palaa käyttöveteen ja pesuhuoneen lattiaan n. 4l/vrk eli tuokin kulutus verrattuna sähköön olisi vähemmän/saman verran.
Nyt pystyn, toi viimekeväinen mittaus on laitoksen mittaustulokseen keskimäärin lisääntynyt kulutus. Minusta kamalan iso.pökö sanoi:
Tällähetkellä öljyä palaa käyttöveteen ja pesuhuoneen lattiaan n. 4l/vrk eli tuokin kulutus verrattuna sähköön olisi vähemmän/saman verran.
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Lyhyt kokeilu tuli tehtyä, olisiko ollut vajaa pari viikkoa. Prosentuaalisesti ero oli noin 10% luokkaa, eli sähköllä kulutti noin 90% siitä energiamäärästä joka kuluu öljyllä. Pannuhuoneen lämpötilassa ero näkyi selvästi, en nyt tarkkaan muista mutta olisiko jotain 7 asteen luokkaa ollut pudotus. Kokonaiskulutuksesta sitten tietenkin riippuu, paljonko tuo 10% vuositasolla tekee. Pelkkää kesäajan käyttövettä ajatellen omalla kohdalla sen verran pieni ero rahassa mitaten, että ei tullut siinä vaiheessa sähköä enempää käyteltyä.
Tänä keväänä on kyllä taas käynyt mielessä, josko tulevan kesän koittaisi mennä sähköllä. Piippu täytyisi ainakin tukkia yläpäästä, kun ei siinä hattua ole, jotta piipun pohja ja putkittamaton alaosa ei kostu pahasti kesän sateilla. Tai voisihan sitä koittaa askarrella piippuun pysyvän hatunkin, nykyisillä rikittömillä öljyillä hattu tuskin syöpymisvaaraa lisää.
sulo_s sanoi:
Lyhyt kokeilu tuli tehtyä, olisiko ollut vajaa pari viikkoa. Prosentuaalisesti ero oli noin 10% luokkaa, eli sähköllä kulutti noin 90% siitä energiamäärästä joka kuluu öljyllä. Pannuhuoneen lämpötilassa ero näkyi selvästi, en nyt tarkkaan muista mutta olisiko jotain 7 asteen luokkaa ollut pudotus. Kokonaiskulutuksesta sitten tietenkin riippuu, paljonko tuo 10% vuositasolla tekee. Pelkkää kesäajan käyttövettä ajatellen omalla kohdalla sen verran pieni ero rahassa mitaten, että ei tullut siinä vaiheessa sähköä enempää käyteltyä.
Tänä keväänä on kyllä taas käynyt mielessä, josko tulevan kesän koittaisi mennä sähköllä. Piippu täytyisi ainakin tukkia yläpäästä, kun ei siinä hattua ole, jotta piipun pohja ja putkittamaton alaosa ei kostu pahasti kesän sateilla. Tai voisihan sitä koittaa askarrella piippuun pysyvän hatunkin, nykyisillä rikittömillä öljyillä hattu tuskin syöpymisvaaraa lisää.
Peku 2012
Lämpöpumppu ym energiaharrastelu
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Täällä menee kanssa Jäspissä 6Kw vastus päälle ja polttimen punanen kytkin nollille ,kunhan nuo ilmat vielä vähän tästä lämpenis . Jos pari kertaa viikossa tulee saunottua ,niin eipä tuota käyttövettä nyt enää hirveästi tartte kattilassa lisälämmitellä.tet sanoi:
Peter Pumppu
Jäsen
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Mites jos noin 9 hengen pienkerrostalossa menee kesäkuukautena öljyä 354l/kk, josta keitetään pelkät talousvedet eikä muuta, niin eihän tuossa juuri järkeä taida olla?
354l/kk öljyä vastannee sen 3540kWh/kk ja kun oletuksana on, että talousveteen kuluu noin 1000kWh/henki/vuosi, niin tuossahan on sitten lämmitetty näemmä kolmen kuukauden aikana koko vuoden vedet ja vähän päällekin. Tai on torjuttu hyvin uuden jääkauden tuloa.
Kokonaiskulutuksen tulisi siis teoriassa olla noin 750kWh/kk jos kaikki olisivat kotona, mutta kesälomakausi huomioonottaen tulisi päästä paljon alempaankin kulutukseen?
Mites jos noin 9 hengen pienkerrostalossa menee kesäkuukautena öljyä 354l/kk, josta keitetään pelkät talousvedet eikä muuta, niin eihän tuossa juuri järkeä taida olla?
354l/kk öljyä vastannee sen 3540kWh/kk ja kun oletuksana on, että talousveteen kuluu noin 1000kWh/henki/vuosi, niin tuossahan on sitten lämmitetty näemmä kolmen kuukauden aikana koko vuoden vedet ja vähän päällekin. Tai on torjuttu hyvin uuden jääkauden tuloa.
Kokonaiskulutuksen tulisi siis teoriassa olla noin 750kWh/kk jos kaikki olisivat kotona, mutta kesälomakausi huomioonottaen tulisi päästä paljon alempaankin kulutukseen?
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Onhan tuo paljonlaisesti. Onko siellä kuumavesikierrolla lämpiäviä märkätiloja joihin energiaa saisi kulumaan ?
Meillä menee omakotitalossa pollun mukaan siinä 300kWh/kk verkostoon ja varaajan lämmittämiseen MLP:llä kuluu joitakin kymmeniä prosentteja enemmän energiaa, mutta MLP toki ottaa sähköä vähemmän, ehkä 150kWh. 5-6 henkeä ja koira.
Kerrostalossa menee kyllä tutkitusti enemmän /henki koska ei niin kiinnosta.. mahtaako siinä kuumavesivehkeessä olla mitään vesi- tai energiamittaria.
50kWh / kuutio lämmintä vettä tekisi 1000kWh:lla 20 kuutiota / henki vuodessa.. 78l päivässä.
Peter Pumppu sanoi:
Onhan tuo paljonlaisesti. Onko siellä kuumavesikierrolla lämpiäviä märkätiloja joihin energiaa saisi kulumaan ?
Meillä menee omakotitalossa pollun mukaan siinä 300kWh/kk verkostoon ja varaajan lämmittämiseen MLP:llä kuluu joitakin kymmeniä prosentteja enemmän energiaa, mutta MLP toki ottaa sähköä vähemmän, ehkä 150kWh. 5-6 henkeä ja koira.
Kerrostalossa menee kyllä tutkitusti enemmän /henki koska ei niin kiinnosta.. mahtaako siinä kuumavesivehkeessä olla mitään vesi- tai energiamittaria.
50kWh / kuutio lämmintä vettä tekisi 1000kWh:lla 20 kuutiota / henki vuodessa.. 78l päivässä.
Peter Pumppu
Jäsen
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Noviisina en ole oikein perillä mikä konfiguraatio oli ennen tai miten tuo systeemi toimii, mutta löpön kulutuksesta voi päätellä, että jokin mättää. Verrattuna viime kesään meni noin 40% enemmän löpöä kesäkuukausina - kulutusta olisi tietenkin voinut hieman seurata kuukausittain, mutta tuota VesA:n kommenttia kerrostaloasumisesta osittain kompaten tuli oletettua, että se on sama kuin viime vuonna ennen kuin kävin tänään tsekkaamassa mittarin. Tässä kun nyt tuli hiukan kaivettua sposteja, niin huhtikuussa laitettiin uudet varaajat, jotka ovat mallia 2 x 200 litraa. Eli systeemiä on muutettu ja joko asetukset on pielessä (vesikiertopattereiden lämmitysvalmius päällä koko kesän?) tai sitten nykyään on talousveden lämmityksessä tuplakapasiteetti, jolloin tuo 40%:n ero voisi sillä selittyä?
Mutta vaikka kulutus olisi sama kuin viime vuonna eli 40% vähemmän, niin onhan 200 litraa löpöä tai 2000kWh silti paljon pelkkään talousveteen kuukaudessa kesällä vaikka asukkaita olisi 10. Eli jokatapauksessa vastukset pönttöön ensi vuonna paitsi jos öljyn hinta puolitttuu?
Lamanka sanoi:
Noviisina en ole oikein perillä mikä konfiguraatio oli ennen tai miten tuo systeemi toimii, mutta löpön kulutuksesta voi päätellä, että jokin mättää. Verrattuna viime kesään meni noin 40% enemmän löpöä kesäkuukausina - kulutusta olisi tietenkin voinut hieman seurata kuukausittain, mutta tuota VesA:n kommenttia kerrostaloasumisesta osittain kompaten tuli oletettua, että se on sama kuin viime vuonna ennen kuin kävin tänään tsekkaamassa mittarin. Tässä kun nyt tuli hiukan kaivettua sposteja, niin huhtikuussa laitettiin uudet varaajat, jotka ovat mallia 2 x 200 litraa. Eli systeemiä on muutettu ja joko asetukset on pielessä (vesikiertopattereiden lämmitysvalmius päällä koko kesän?) tai sitten nykyään on talousveden lämmityksessä tuplakapasiteetti, jolloin tuo 40%:n ero voisi sillä selittyä?
Mutta vaikka kulutus olisi sama kuin viime vuonna eli 40% vähemmän, niin onhan 200 litraa löpöä tai 2000kWh silti paljon pelkkään talousveteen kuukaudessa kesällä vaikka asukkaita olisi 10. Eli jokatapauksessa vastukset pönttöön ensi vuonna paitsi jos öljyn hinta puolitttuu?
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Kannattaa ne vastukset laittaa, juu. Öljykattilan kuumana pito pelkkää käyttövettä varten on väkisinkin tuhlaavaista.
Uusissa varaajissa on hyvin todennäköisesti valmiit paikat vastuksille tai jopa jo vastukset paikallaan.
Kun aikoinaan poltin oman öljysäiliöni tyhjäksi 3000l 20v vanhaa öljyä riitti keväästä elokuun lopulle.. ja se energia siis meni lähinnä kattilan häviöihin, käyttöveteen meni siitä varmaan 200-300l.
Veikkaisin, että niiden uusien varaajien myötä on laitettu kuuman vedon kierrot päälle myös kesän ajalle. Kannattaa hankkiutua uusien pömpeleiden viereen katsomaan, onko siellä pumppuja hurisemassa ja miltä vaikuttaa vastusten asennusvalmius.
Peter Pumppu sanoi:
Kannattaa ne vastukset laittaa, juu. Öljykattilan kuumana pito pelkkää käyttövettä varten on väkisinkin tuhlaavaista.
Uusissa varaajissa on hyvin todennäköisesti valmiit paikat vastuksille tai jopa jo vastukset paikallaan.
Kun aikoinaan poltin oman öljysäiliöni tyhjäksi 3000l 20v vanhaa öljyä riitti keväästä elokuun lopulle.. ja se energia siis meni lähinnä kattilan häviöihin, käyttöveteen meni siitä varmaan 200-300l.
Veikkaisin, että niiden uusien varaajien myötä on laitettu kuuman vedon kierrot päälle myös kesän ajalle. Kannattaa hankkiutua uusien pömpeleiden viereen katsomaan, onko siellä pumppuja hurisemassa ja miltä vaikuttaa vastusten asennusvalmius.
Peter Pumppu
Jäsen
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Joo eli asennusfirma vastasi, että ei ole sähkövastuksia eikä ole mahdollista laittaa kyseisiin pömpeleihin - joku tuplakierrukkasysteemi. Eli onko tuo veden sähkölämmitys sitten unohdettava?
Muutama havainnointi ja oletus:
Löysin pömpeleiden vierestä lämpömittarit, jotka osoittivat 65°C => 400 litraa suihkuvettä noin 6-9:lle hengelle.
Lisäksi löysin katonrajasta paksuhkon putken vierestä lämpömittarin, joka osoitti 80°C => lämmitysjärjestelmä on täysteholla valmiina torjumaan jääkautta ja on ollut varmaan koko kesän.
Keskuslämmitysjärjestelmän säätö:
Tässä keskuslämmitysjärjestelmän säätämisessähän on parhaaksi havaittu keino se, että unohdetaan ulkoilman lämpötila ja säädetään suoraan sisälämpötilan pyynnin ja havaitun lämpötilan mukaan - eikö vain?
Jos pyynti ja havaittu lämpötila eivät kohtaa jossain tietyssä hyväksyttävässä ajassa vedenkierron ollessa maksimilla, niin sitten lisätään kiertoveden lämpötilaa kunnes pyynti ja havaittu kohtaavat.
Mutta jos nykyään jokaisessa asunnossa on omat Honeywellin CM67 termarit pyytämässä lämpöä (ja availemassa asuntokohtaista venttiiliä), niin minkälainen säätösysteemi pystyisi hanskaamaan sen järjestelmässä kiertävän veden lämpötilan säädön. Todetaan nyt vielä, että asunnoissa on yksiputkivesikiertojärjestelmä, jos se jotain vaikuttaa.
Asennusfirma tarjosi Oumannityyppistä ulkoilman lämpötilaa haistelevaa systeemiä asennettuna hintaan 2959€. Kyllä tuokin aika suolaiselta vaikuttaa kun ottaa huomioon, että asuntoja on 4.5 kpl. Pyysin hintaerittelyä eli materiaalit ja työ erikseen. Katsotaan tuleeko vastausta enää lainkaan.
VesA sanoi:
Joo eli asennusfirma vastasi, että ei ole sähkövastuksia eikä ole mahdollista laittaa kyseisiin pömpeleihin - joku tuplakierrukkasysteemi. Eli onko tuo veden sähkölämmitys sitten unohdettava?
Muutama havainnointi ja oletus:
Löysin pömpeleiden vierestä lämpömittarit, jotka osoittivat 65°C => 400 litraa suihkuvettä noin 6-9:lle hengelle.
Lisäksi löysin katonrajasta paksuhkon putken vierestä lämpömittarin, joka osoitti 80°C => lämmitysjärjestelmä on täysteholla valmiina torjumaan jääkautta ja on ollut varmaan koko kesän.
Keskuslämmitysjärjestelmän säätö:
Tässä keskuslämmitysjärjestelmän säätämisessähän on parhaaksi havaittu keino se, että unohdetaan ulkoilman lämpötila ja säädetään suoraan sisälämpötilan pyynnin ja havaitun lämpötilan mukaan - eikö vain?
Jos pyynti ja havaittu lämpötila eivät kohtaa jossain tietyssä hyväksyttävässä ajassa vedenkierron ollessa maksimilla, niin sitten lisätään kiertoveden lämpötilaa kunnes pyynti ja havaittu kohtaavat.
Mutta jos nykyään jokaisessa asunnossa on omat Honeywellin CM67 termarit pyytämässä lämpöä (ja availemassa asuntokohtaista venttiiliä), niin minkälainen säätösysteemi pystyisi hanskaamaan sen järjestelmässä kiertävän veden lämpötilan säädön. Todetaan nyt vielä, että asunnoissa on yksiputkivesikiertojärjestelmä, jos se jotain vaikuttaa.
Asennusfirma tarjosi Oumannityyppistä ulkoilman lämpötilaa haistelevaa systeemiä asennettuna hintaan 2959€. Kyllä tuokin aika suolaiselta vaikuttaa kun ottaa huomioon, että asuntoja on 4.5 kpl. Pyysin hintaerittelyä eli materiaalit ja työ erikseen. Katsotaan tuleeko vastausta enää lainkaan.
Peter Pumppu
Jäsen
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Thermor 884425
Sen verran taipuu ranska, että tämän sivuston mukaan vastusta ei vakiona ole:
"Résistance: sans résistance"
Toisaalta samalla sivulla sitten täydentävät osat:
"Articles conseillés:
Kit électrique blindé 2200W tous courants pour PECS annulaires - THERMOR Réf. 900329 Thermor 229,00 €"
Ja tässä PDF:ssä todetaan artikkelille 884 425 (huom väli) "2200 TC en option" eli eiköhän siihen tuollaisen vastuksen saa, koska tuskin tuo 2200W mihinkään jouluvaloihin viittaa?
Voiko noissa öljysysteemeissä olla vielä jotain muita teknisiä esteitä sille, että löisi kesäksi tuollaiset vastukset (tai vain yhden) lämmittämään pönttöjä.
Tuossa muutamia kuvia vielä systeemin yleisnäkymästä:
https://imgur.com/a/AckSP
pökö sanoi:
Thermor 884425
Sen verran taipuu ranska, että tämän sivuston mukaan vastusta ei vakiona ole:
"Résistance: sans résistance"
Toisaalta samalla sivulla sitten täydentävät osat:
"Articles conseillés:
Kit électrique blindé 2200W tous courants pour PECS annulaires - THERMOR Réf. 900329 Thermor 229,00 €"
Ja tässä PDF:ssä todetaan artikkelille 884 425 (huom väli) "2200 TC en option" eli eiköhän siihen tuollaisen vastuksen saa, koska tuskin tuo 2200W mihinkään jouluvaloihin viittaa?
Voiko noissa öljysysteemeissä olla vielä jotain muita teknisiä esteitä sille, että löisi kesäksi tuollaiset vastukset (tai vain yhden) lämmittämään pönttöjä.
Tuossa muutamia kuvia vielä systeemin yleisnäkymästä:
https://imgur.com/a/AckSP
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Vs: Öljy vs. kattilan sähkövastus
Tulipa kokeiltua kattilan lämmitystä myös sähkövastuksella. Pelkän käyttöveden tekoon eli lämmitysverkon suntti tiukasti kiinni. Kattila jäspi mister-t reilun kymmenen vuoden takaa.
Viikko 1. Kattila ö polttimella 70-76 asteisena. Öljyä kului 12.96 litraa. Viime syksynä ostettua öljyä n. 90c/litra. Kustannus = n. 11.66€
Viikko 2. Poltin lomalle ja 6kw sähkövastuksen varaan. Polttimessa on läpivirtauksen estin, mutta laitoin siitä huolimatta villatupon hormiyhteeseen ja tulppasin kattilan alta tuloilmaputken. Kattilan kerrostumisen takia lämmöt pidettävä 60-70 asteisena. Alaosa tuntuu viileältä. Tuolla saa hyvin kaksi suihkua peräkkäin. Sähköä kului n. 77kwh. Kustannus = n. 7.7€ (huomioitu sähkö, siirto ja verot)
Onhan siinä iso ero. Vaikka ei tuo vastuksellakaan mikään pihi laitos ole (kahden henkilön talous) niin tuo hukkalämpö tulee kuitenkin lämmityskaudella hyvin hyödyksi kun kattila sijaitsee ihan asuintiloissa.
Näyttää siltä aika selvästi, että kattila saa jäädä vastuksen varaan ennalta määrittelemättömäksi ajaksi.
Tulipa kokeiltua kattilan lämmitystä myös sähkövastuksella. Pelkän käyttöveden tekoon eli lämmitysverkon suntti tiukasti kiinni. Kattila jäspi mister-t reilun kymmenen vuoden takaa.
Viikko 1. Kattila ö polttimella 70-76 asteisena. Öljyä kului 12.96 litraa. Viime syksynä ostettua öljyä n. 90c/litra. Kustannus = n. 11.66€
Viikko 2. Poltin lomalle ja 6kw sähkövastuksen varaan. Polttimessa on läpivirtauksen estin, mutta laitoin siitä huolimatta villatupon hormiyhteeseen ja tulppasin kattilan alta tuloilmaputken. Kattilan kerrostumisen takia lämmöt pidettävä 60-70 asteisena. Alaosa tuntuu viileältä. Tuolla saa hyvin kaksi suihkua peräkkäin. Sähköä kului n. 77kwh. Kustannus = n. 7.7€ (huomioitu sähkö, siirto ja verot)
Onhan siinä iso ero. Vaikka ei tuo vastuksellakaan mikään pihi laitos ole (kahden henkilön talous) niin tuo hukkalämpö tulee kuitenkin lämmityskaudella hyvin hyödyksi kun kattila sijaitsee ihan asuintiloissa.
Näyttää siltä aika selvästi, että kattila saa jäädä vastuksen varaan ennalta määrittelemättömäksi ajaksi.