Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Käsittääkseni pitää. Tuskin antavat sinulle 4k€, jos kustannukset ovat 2,5k€.
Eiköhän vilp/mlp putkistoineen ym. osineen, vähintään tuon verran kustanna.
Öljystä luopuville jopa 7000e tukea
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Eiköhän vilp/mlp putkistoineen ym. osineen, vähintään tuon verran kustanna.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tuolla kyllä missään sanota yhä edellenkään, että kuluja ("kuitteja") pitäisi olla 4000 € arvosta ellei tätä sitten niin pidä tulkita: "Avustus myönnetään suunnitelman ja kustannusarvion perusteella, ja avustus maksetaan, kun hanke on valmistunut."
Pari vuotta sitten tuommoista olin hakemassa (en itselleni). Säiliökin sai siihen paikkaan jäädä puruilla itse puhdistettuna, kun öljyvahinkovaaraa ei ollut. Panan pumppu maksoi kyllä sen viitisen tuhatta kilkkeineen, että kustannus kyllä ylittyi myös itse asennettuna.
Tukipäätöksessä on sitten mainittu päivämäärä, milloin se maksatushakemus pitää olla sisällä. Rahat on korvamerkkitty eikä ne enää lopu tukipäätöksen antamisen jälkeen mutta ilmeisesti vapautuvat sitten uudelleen jakoon ellei maksatushakemusta ala näkyä eikä kuulua.
Minkähänlainen tuo @Vaarakoski suunnitelma mahtanee olla. Kaipaisikohan se koeponnistusta ?
Pari vuotta sitten tuommoista olin hakemassa (en itselleni). Säiliökin sai siihen paikkaan jäädä puruilla itse puhdistettuna, kun öljyvahinkovaaraa ei ollut. Panan pumppu maksoi kyllä sen viitisen tuhatta kilkkeineen, että kustannus kyllä ylittyi myös itse asennettuna.
Tukipäätöksessä on sitten mainittu päivämäärä, milloin se maksatushakemus pitää olla sisällä. Rahat on korvamerkkitty eikä ne enää lopu tukipäätöksen antamisen jälkeen mutta ilmeisesti vapautuvat sitten uudelleen jakoon ellei maksatushakemusta ala näkyä eikä kuulua.
Minkähänlainen tuo @Vaarakoski suunnitelma mahtanee olla. Kaipaisikohan se koeponnistusta ?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Valtion tuissa noin yleisesti perusperiaatteena ja lähtökohtana on ja on ollut ettei tukea myönnetä enempää mitä hakija pystyy kustannuksia näyttämään jollain tavalla toteen. Se mitkä tavat katsotaan hyväksyttäviksi eroavat toki suuresti eri tukimuotojen välillä.
En muista oliko joku laittanut suunnitelmaan ja kustannusarvioon mukaan kustannukset omasta, itse tehdystä työstä ja oliko tuota sitten hyväksytty. Mutta muistelisin että joku muun muassa ( oliskohan ollut @TopiR ?) osti useita varaajia jotta sai hankintojen loppusumman kohoamaan tuohon 4k€:hen.
En muista oliko joku laittanut suunnitelmaan ja kustannusarvioon mukaan kustannukset omasta, itse tehdystä työstä ja oliko tuota sitten hyväksytty. Mutta muistelisin että joku muun muassa ( oliskohan ollut @TopiR ?) osti useita varaajia jotta sai hankintojen loppusumman kohoamaan tuohon 4k€:hen.
Juu mä se olin. Oli DIY-projekti, ja piti varoiksi saada ostoslistaan lisää jotta budjetti täyttyi. Läpi meni ja rahat tuli tilille.
Tosin neuvonnasta sanoivat että toteumahinnalla ei ois ollu väliä => alle 4k kustannuksia johtaa 4k avustukseen.
- Keskustelun aloittaja
- #606
ELY-keskus myöntää vielä hetken aikaa avustuksia öljy- tai maakaasulämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille.
Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Avustusten haku päättyy viimeistään ensi kevään aikana. ELY-keskus tiedottaa haun tarkasta päättymisajasta ensi vuoden alkupuolella.
Öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville pientalojen omistajille myönnetään 2 500 ja 4 000 euron avustuksia. Avustuksen saaminen edellyttää uuden ei-fossiilisen lämmitysjärjestelmän asentamista sekä koko vanhan maakaasu- tai öljylämmitysjärjestelmän purkamista. Myös öljysäiliö on lähtökohtaisesti poistettava. Maanalaisen öljysäiliön voi jättää paikalleen vain kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen poikkeusluvalla.
– Itse avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä lyhyt, vain reilun kuukauden. Nyt on hyvä hetki tarttua toimeen, jos lämmitysjärjestelmän vaihto tulee ajankohtaiseksi ensi kesään mennessä. Hakemus kannattaa tehdä sähköisesti, ja sen käsittely on sujuvaa, kun mukana on heti kaikki tarvittavat liitteet, ryhmäpäällikkö Sabina Mäki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoo.
Avustusta on hakenut noin 35 500 maakaasu- tai öljylämmityksen vaihtajaa, ja ELY-keskus on myöntänyt tuen jo yli 30 000 hakijalle. Avustus maksetaan vasta remontin toteuttamisen jälkeen. Tähän mennessä tukea on maksettu noin 27 700 remontin toteuttaneelle hakijalle.
Hakijoista 70 prosenttia on ilmoittanut vaihtavansa fossiilisen lämmityksen vesi-ilmalämpöpumppuun, 19 prosenttia on ollut vaihtamassa maalämpöön ja 8 prosenttia kaukolämpöön.
Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Avustusten haku päättyy viimeistään ensi kevään aikana. ELY-keskus tiedottaa haun tarkasta päättymisajasta ensi vuoden alkupuolella.
Öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville pientalojen omistajille myönnetään 2 500 ja 4 000 euron avustuksia. Avustuksen saaminen edellyttää uuden ei-fossiilisen lämmitysjärjestelmän asentamista sekä koko vanhan maakaasu- tai öljylämmitysjärjestelmän purkamista. Myös öljysäiliö on lähtökohtaisesti poistettava. Maanalaisen öljysäiliön voi jättää paikalleen vain kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen poikkeusluvalla.
– Itse avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä lyhyt, vain reilun kuukauden. Nyt on hyvä hetki tarttua toimeen, jos lämmitysjärjestelmän vaihto tulee ajankohtaiseksi ensi kesään mennessä. Hakemus kannattaa tehdä sähköisesti, ja sen käsittely on sujuvaa, kun mukana on heti kaikki tarvittavat liitteet, ryhmäpäällikkö Sabina Mäki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoo.
Avustusta on hakenut noin 35 500 maakaasu- tai öljylämmityksen vaihtajaa, ja ELY-keskus on myöntänyt tuen jo yli 30 000 hakijalle. Avustus maksetaan vasta remontin toteuttamisen jälkeen. Tähän mennessä tukea on maksettu noin 27 700 remontin toteuttaneelle hakijalle.
Hakijoista 70 prosenttia on ilmoittanut vaihtavansa fossiilisen lämmityksen vesi-ilmalämpöpumppuun, 19 prosenttia on ollut vaihtamassa maalämpöön ja 8 prosenttia kaukolämpöön.
Eikös tuo saa aikaan sen, että entistä enemmän tarvitaan energialaitoksia ja sähköstä tulee entistä enemmän pulaa ja se on entistä kalliimpaa huippupakkasilla. Monet öljynlämmittäjäthän lämmittää suurimman osan ajasta sähköllä, vastuksella ja/tai esim ILPillä ja vain huippupakkasilla tarvitaan öljyä. Sittenkun öljypannu on poissa, niin se huippupakkasilla (silloin kun sähköstä on pulaa) korvataan käytännössä suorasähkölämmitykselllä, kun VILPin hyöty on pieni tai sitä ei voi käyttää ollenkaan.
- Keskustelun aloittaja
- #608
Juuri näin.
Onko tosiaan noin? Siis monet vai jotkut?
Varmaan huomattavasti pienempi joukko kuin mitä olisi, jos tukea olisi myönnetty vain niille jotka säilyttävät öljylaitteiston ja laittavat sen rinnalle vuositasolla tarkasteltuna energiatehokkaamman ratkaisun.
Nythän tuo tukipaketti oli sorvattu puhtaasti ideologian sokaisemana, kaikki järjen käyttö sen myötä unohtaen, joten varsin harvassa ovat nämä kokonaisuuden kannalta järkevät ratkaisut joissa öljyä yhä hyödynnettäisiin silloin kun se on järkevää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En katsoisi niinkään ikää vaan kuntoa. Säiliö voi joskus olla vaikea tapaus, jos on maan alla. Jos öljylämmitys on täydentämässä esim. juuri VILPiä, ei sen kattilan käyttö suurta ole - itselläni ollut keskimäärin 4% vuodessa. Näin ollen jos sen vanhan kattilan hyötysuhde on vaikka muutaman prosenin alhaisempi niin ei sillä ole käytännön merkitystä.
Eikös öljyllä lämmittäminen ole suurimman osan ajasta kalliimpaa kuin sähköllä, joten säästömielessä öljyä kannattaa käyttää vain silloin kun sähkön hinta on ihan huipussaan. (Tai jos ei muu lämmityskapasiteetti riitä)
Itsellä siis on aika vanhat nämä, öljysäiliö on jostain -70 luvulta. On kyllä ihan kellarissa, mutta kulku tapahtuu ulkokautta erillisen luukun kautta. Kuinka tällaisen kuntoa voisi arvioida?
Tähän tarpeeseen on olemassa yrityksiä, jotka suorittavat säiliön sisäpuolisen tarkastuksen. Itselle sellainen on aika hankalaa. Oma säiliö on myös pinnoitettu sisäpuolelta. Tulevaisuutta ajatellen mietin jopa mahdollisuutta ison säiliön sijaan käyttää esim. tynnyriä, kun öljyn kulutus on vuositasolla sitä luokkaa.
Litra öljyä sisältää 10 kWh lämpöenergiaa ja tällä hetkellä litrahinta meilläpäin toimitettuna n. 1,26 €. Lasketaan mukaan vähän häviöitä niin kWh:n hinta voisi olla 15 snt.
Jos sähkön pörssihinta on nollassa, maksaa se minulle n. 10 snt/ kWh (Carunan siirto + sähkövero + Fortumin välityspalkkio +ALV). Ei pörssihinnan tarvitse kovinkaan korkealle nousta kun öljy voittaa suoran sähkölämmityksen.
Lämpöpumput ovat tietysti kääntäneet suhteen monimutkaisemmaksi. Ensimmäinen ILP tuli taloon viikko sitten ja öljypannu jäi huilaamaan. VILP on ajatuksissa, mutta toimivaa öljylämmitystä en aio tuhota.
Kuinka moni öljylämmittäjä noita miettii? Kuinka monella on mahdollisuus edes lämmittää sähköllä, puhumattakaan, että jotenkin automaattisesti vaihtaisi sähkön hinnan mukaan?
Energian hintaa miettii varmasti jokainen öljyä ostava. Suurella (suurimmalla?) osalla on heti mahdollisuus sähköön, koska vastukset on monessa kattilassa ihan vakiona varalämmityslähteenä. Automatiikka on se iso kysymys. Öljyn ja sähkön välinen automatiikka on hyvin yksinkertaista. Tuotteistaminen näissä on se iso kysymys. Markkina on kovin hajanainen ja osaamistaso eri toimijoilla hyvinkin erilainen. Niche tuotteelle ei oikein löydy mielekästä markkinakanavaa. Googlehaku aiheesta löytää kyllä tuotteita mutta ei oikein selvää ratkaisua kiinnostuneelle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En osaa sanoa. Säiliö lienee rautainen ? Jos ammeessa ei ole koskaan vettä, ulkoa päin se ei ole syöpynyt mutta voi hyvinkin olla sisältä päin syöpynyt, koska sisälle saattaa tiivistyä vettä. Virallinen tarkastus ainakin antaisi selvän vastauksen. Muovista tai lasikuituista ei taida mikään syödä.
Tulisi mieleen:
- Tyhjennys ja tarkastus, joko itse tai palveluna. Onkohan 5 vuotta max aika, jonka tarkastajat antavat käyttöaikaa. Hinta ja käyttöaika huomioiden voi olla kannattavuus hakusassaan.
- Säiliön vaihto johonkin muoviseen. Saa käytettyinä lähes ilmaiseksi varsinkin semmoisia ~1500-2000 litran litteitä.
- Pienempi "muovitynnyri" joko säiliön paikalle tai pannuhuoneeseen. 200 l voisi riittää vuodeksi mutta voi olla vähän ankeeta kanneksia sitä polttoainetta.
No vaikea sanoa muiden puolesta mutta kyllähän jokseenkin kaikissa kattiloissa on sähkölämmitysmahdollisuus (minimissään yksi 6kW-8kW vastus) niin öljykattiloissa kuin puukattiloiden varaajissa. Sitä ei ehkä ole vanhimmissa asennuksissa alunperin mutta ihan jo 70-luvulta ainakin yleisesti ja uusimmissa mahtaa olla ~aina "varalle". Eihän niihin koskaan alun perin mitään pörssiohjausmahdollisuusia ole rakennettu, mutta lämmityksen vaihtaminen sähköltä öljylle nyt ei kummoinen temppu ole esim. pakkaspäivinä ja ei taitaisi kummoinen temppu olla laittaa öljypolttimen ohjaukselle jokin älyrele, joka kytkee sen päälle sähkön hinnan ylittäessä tietyn rajan. Tällöin se sähkön max hinta olisi suunnilleen se nykyisten kiinteiden hinta ja jos siirtoyhtiö ei ole kovin kallis, muulloin noin puolet siitä tai polttoöljyn hinnasta. Sähköä on nyt esim. tänä vuonna saanut melkein joka päivä ainakin osan ajasta siinä määrin edullisesti, että pakkaspäiviä lukuunottamatta, öljyä ei olisi kannattanut polttaa vaan talon olisi voinut lämmittää pääosin sähköllä silloin kun hinta on sopiva. Tilanne voi olla olla monella vaarilla, että on kiinteähintainen sähkö kun se kulutus on niin pientä ja toki se osuukin aika hankalasti kalleimmille tunneille. Todellisuudessa voisi säästää aika pitkän pennin pörssihintaisella ja napsuttemalla sitä polttimen katkaisijaan eläkepäivien ratoksi.
Lämpöpumppujen kanssa lepuutus nostaa lämpötilatasoa ja kapasiteettivaatimusta. Näin välikellillä ja kesällä ei ongelma mutta talvella tie nousee äkkiä pystyyn.
Jos ajattelee, että talossa on toimiva öljylämmitys niin kyllähän siihen pörssisähkö sopisi kaveriksi kuin nyrkki silmään. Sähköllä voisi lämmittää pääosan vuotta lähes siirtomaksuilla ja heikkoina hetkinä sitten sillä polttimella.
Viimeksi muokattu:
Vilppi mielessä
Jäsen
Meillä Högfors valurautakattila vuodelta 1979 ja öljypoltin vuodelta 2012. Maanalainen 3000 litran lasikuitu säiliö.
Reilu kymmenen vuotta sitten pyysin kaksi tarjousta ilmavesilämpöpumpusta mutta molemmat olisi kantanut öljyvermeet pois enkä siihen suostunut. Kaksi vuotta sitten laitoin 9kW Panasonic monoblokin tee se itse asennuksena. Öljyä kului viime talvena vajaa 200 litraa kovilla pakkasilla.
Kuinka käynee 2030 loppuuko fossiilisen lämmitysöljyn myynti rakennusten lämmittämiseen vai tuleeko peräti kielto.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Arvelen, että istelläni on sen verran kuin tarvitsen ellei sitten joudu jonkin markkinahäiriön vuoksi koko talvea kattilalla lämmittämään tai tavara pilaannu säiliöön.
Sähköautot alkavat pikkuhiljaa puremaan öljymarkkinoihin. Neste Oil on jo kiirastulessa.
pökö
Kaivo jäässä
Se lienee noin foorumilla. Kyllä perinteinen öljylämmittäjä välttää sähkönkäyttöä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos se sähkö on noin 10 s/kWh kiinteähintaisella, tavallaan sähkön käytön välttäminen öljylämmityksen asemasta on ihan järkevääkin ainakin täällä provinssissa. Vahvistusta voi hakea laskutikusta ja aivain oikein, tulos vahvistaa käytännön, jos talokin on vielä alun perin rakennettu öljylämmitykselle.
Poimimalla rusinat pullasta voisi säästää ehkä melkein yhden eläkkeen verran vuodessa vaikka kahvin keitto kallistuisikin. Ei nyt mitenkään huonosti - eikös niitä valojakin sammutella ?
Poimimalla rusinat pullasta voisi säästää ehkä melkein yhden eläkkeen verran vuodessa vaikka kahvin keitto kallistuisikin. Ei nyt mitenkään huonosti - eikös niitä valojakin sammutella ?
Joo, jotain metalliahan tuo on. Jaa niin että muovinen säiliö kestää paremmin?Tuollainen tarkastus taitaa ainakin maksaa enemmän kuin uusi säiliö jos käytetyn löytää. Olisi ihan kätevää jos laittaisi vaikka vilpin kiinni kattilaan niin pakkasilla voisi sitten käyttää öljyä kuitenkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eiköhän se metalli ole ihan rautaa. Havaintoja että noita olisi valmistettu jostakin muusta kuin pellistä, muovista tai lasikuidusta ei ole.
Tarkastaminen ei ehkä ole pakollista joskin suositeltavaa. Mikä lie tulkinta sitten tuon sisäsäiliöksi luokkitelun suhteen. Jos säiliö on omassa bunkkerissaan, eihän se nyt ainakaan maassa oleva ole. Mahdollisen vuotamisen havaitsemiseen on ainakin hyvät mahdollisuudet.
" Kaiken tyyppiset säiliöt kannattaa tarkastuttaa
Pakollinen tarkastusvelvoite ei koske tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella olevia säiliöitä eikä sisäsäiliöitä. Nykyisin kuitenkin monien kuntien ympäristönsuojeluohjeet edellyttävät myös näiden säiliöiden tarkastusta tietyn ajan kuluttua asennuksesta."
Itselläni on VILP kiinni juuri kattilassa. Hyvä puoli, että se VILP ei vie lainkaa tilaa ja itselläni kaikki öljyvermeet olivat vielä käyttökunnossa, tosin mitättömät vuotoviat olivat jo tuhon tiellä ja tuohoamassa koko kattilan.
Öljyn käyttömahdollisuus antaa mahdollisuuden ikään kuin kiinteähintaiseen joskin kalliiseen sellaiseen ja pörssihintaiseen sähkösopimukseen samalla perusmaksulla. Varalaitteena öljykattila menee jokseenkin nollabudjetilla, kun on vain sitä polttoainetta.
Tarkastaminen ei ehkä ole pakollista joskin suositeltavaa. Mikä lie tulkinta sitten tuon sisäsäiliöksi luokkitelun suhteen. Jos säiliö on omassa bunkkerissaan, eihän se nyt ainakaan maassa oleva ole. Mahdollisen vuotamisen havaitsemiseen on ainakin hyvät mahdollisuudet.
" Kaiken tyyppiset säiliöt kannattaa tarkastuttaa
Pakollinen tarkastusvelvoite ei koske tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella olevia säiliöitä eikä sisäsäiliöitä. Nykyisin kuitenkin monien kuntien ympäristönsuojeluohjeet edellyttävät myös näiden säiliöiden tarkastusta tietyn ajan kuluttua asennuksesta."
Itselläni on VILP kiinni juuri kattilassa. Hyvä puoli, että se VILP ei vie lainkaa tilaa ja itselläni kaikki öljyvermeet olivat vielä käyttökunnossa, tosin mitättömät vuotoviat olivat jo tuhon tiellä ja tuohoamassa koko kattilan.
Öljyn käyttömahdollisuus antaa mahdollisuuden ikään kuin kiinteähintaiseen joskin kalliiseen sellaiseen ja pörssihintaiseen sähkösopimukseen samalla perusmaksulla. Varalaitteena öljykattila menee jokseenkin nollabudjetilla, kun on vain sitä polttoainetta.
Säiliön uusiminen ja siihen liittyvät putkityöt on lisäksi luvanvaraista työtä, saattaa vanhalle käytetylle säiliölle tulla hintaa. Uusi säiliötila pitää lisäksi tehdä muistaakseni paloluokitelluksi ja ainakin täällä palotarkastaja oli sitä mieltä, että valuma-altaallakaan ei saisi olla muovimatolla. Tila olisi ollut kahia ja katto tupla kipsilevy. Muutos ei koskaa edennyt ja käytettynä ostettu säiliökin meni naapuriin, pestynä ja tarkastettuna.
Vanha tila varmaan kelpaa sellaisenaan, jos vaihtaa?
Vanha tila varmaan kelpaa sellaisenaan, jos vaihtaa?
Lienee ongelmissa pikemminkin ns. uusiutuvien polttoaineiden ja erikoisesti lentopolttoaineiden heikon menekin ja näiden uusien jalostamoiden käynnistysvaikeuksien takia (sekoitus- ym. kiintiöistä on tingitty monissa maissa aikaisempiin aikataulukaavailuihn nähden). Nämähän olivat viime vuosina varsinainen syömähammas. Fossiiliöljyn jalostaminen ei ole viime aikoina ollut kovin kannattavaa muutenkaan eikä Nesteellä ole nyt erikoista kilpailukykyä, kun enää ei läheltä ole saatavana vastaavaa heikkolaatuisena pidettyä raakaöljyä kuin Venäjältä aikoinaan, jonka jalostusta varten Neste oli investoinut tavanomaisesta öljynjalostamosta hiukan poikkeavin ratkaisuin.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Onko tietoa onko sitä koskaan tyhjennetty ja tarkastettu sisältä?
Maahan kaivettu terässäiliö pitäisi tarkastuttaa 5v välein. Oma 55v maanalainen säiliö oli vielä hyvä kun keväällä tyhjensin ja poistin käytöstä.
Jonkinlaisen käsityksen kunnosta saa tutkimalla ulkopuolen kuntoa, kun on kerran kellarissa.
- Keskustelun aloittaja
- #629
– Kuka oli se viisas, joka keksi että toimiva öljylämmitys pitää hävittää. Kun olisivat vaan antaneet ihmisille rahaa siitä, että saavat hankittua vaikka maalämmön mutta öljy saa jäädä varalle, espoolaismies sanoo Ilta-Sanomille.
www.is.fi
Tehtiinkö energiarempoissa moka? - ”Kuka oli se viisas...?”
Omakotitaloasukas jätti varalämmityksenä öljyn taloonsa ja ihmettelee miksi sellaista ei hyväksytty energiaremonteissa.
www.is.fi
^ Ja kuka edes käyttäisi öljylämmitystä vapaaehtoisesti, jos kerran lämpöpumpun on tarkoitus hoitaa lämmitys taloudellisemmin suurimman osan ajasta? Jos tuo olisikin tarkoitus pitäytyä öljyssä, miksi edes olisi tarttunut tukitarjoukseen, kun käsittääkseni huomattava osa kuluista jää kuitenkin korvattavaksi itse eikä kyse ole esimerkiksi asumismukavuuden parantamisestä kesäajaksi sähkönkäyttöä hieman lisäämällä kuten ilpin asennuttamisessa.
Muuta logiikkaa en itse löydä kuin virkamiesten avustamisen poliitikkojen puhtaasti aatteellisten intohimojen ajamisessa idealistisiin asemiinsa.
Muuta logiikkaa en itse löydä kuin virkamiesten avustamisen poliitikkojen puhtaasti aatteellisten intohimojen ajamisessa idealistisiin asemiinsa.
Jutussa öljyä pidettiin kovin halpana. Kenties oli jotain halpaa öljyä saatu tankkiin?
"Jos olisin joutunut käyttämään suoraa sähköä 18 senttiä kilowattitunnilta, niin lämmityskulut olisivat olleet useita tuhansia euroja."
Käsittääkseni öljy on liki saman hintaista. Tuhansia euroja maksaa tankin täyttökin.
"Jos olisin joutunut käyttämään suoraa sähköä 18 senttiä kilowattitunnilta, niin lämmityskulut olisivat olleet useita tuhansia euroja."
Käsittääkseni öljy on liki saman hintaista. Tuhansia euroja maksaa tankin täyttökin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tunnen tapauksen, missä isossa talossa kone hajosi reilusti alle 100 000 kWh kulutuksen. Voisiko vaikuttaa, jos yritetään tehdä kovin kuumia vesiä?
Ostaja osti pelkkää tukea, hinnalla ei ollut väliä.
Tällä hetkellä öljy on hyötysuhteella korjattuna n. 14 c/kWh. Aika samoissa keskimäärin kun suora sähkö + siirto. Yleensä kalliimpaa kun pumpulla tuotettu lämpö paitsi hintapiikeissä.
Ja aika monella suoran sähkökin tulee halvemmaksi kuin öljy tuolla hinnalla. Pörssin kanssa öljy on mainio, koska se tarjoaa sen kiinteä hinnan ilman kulutusvaikutusta niille päiville kun kustannusvakuutusta tarvitaan.
Se paljon parjattu vesitakka esimerkiksi vilpin ja pörssin lisänä (kunnon varaajalla) vois myös olla kova kuiteskin. Ei se muutamana päivänä haittais isompaa puukasaa sisään kantaa ja muuten sen kanssa voisi tunnelmoida makkaraa paistaen. Meillä ihan normi varaava takka, niin valitettavasti siitä ei ole irti saatavissa kuin ehkä neljäsosa lämmitystarpeesta. Ei sitä voi enempää lämmittää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näitä etuisuuksia kuittaaville asiaa markkoinoidaan niin, että piippua nuohohotaan se sama 200 €/vuosi vaikka sitä ei käytettäisikään, jos se vain on teoriassa mahdollista. Ehkä pitäisi lanseerata "piipun reiän pellitystuki", jotta ei varmasti koskaan savua nouse kuin joskus isännän sikaarista ravintolan terassilla.