salasana
Aktiivinen jäsen
Ihan hyvin topicissa mennään, koska talon tekniikkaan kuuluu ja itseäni tuo myös kiinnosti.
180m2 uudisrakennus - hybridienergia
- Viestiketjun aloittaja salasana
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- hybridilämmitys kotiakku uudisrakennus
Aiheesta tuntuu löytyvän huonosti oikeaa tietoa. Mutta väittäisin että erityisen huono maine on tullut siitä että alapohjaan on aiemmin laitettu sellainen 100mm eristettä. Ja nyt sitten tämä putki, olipa se kummalla puolella vaan eristettä, niin harakoille se lämpö menee. Kiertovesipumputkin saattoi viedä 100W, nyt hyvä jos 10W.Ihan hyvin topicissa mennään, koska talon tekniikkaan kuuluu ja itseäni tuo myös kiinnosti.
Nyt uuteen taloon asian voi tehdä 10x paremmin. Kun se putki on liiskattu 300mm eristekerroksen sisälle, niin aika itsestään selvää on että lämpöhukka on murto-osien luokkaa vrt. eristämättömään putkeen. Ja sitten vielä lisäksi esim. Joku pienikin älyohjaus niin hyvä tulee.
100 m3/vrk saa ottaa ilman mitään lupia ja pohjaveden pumppaaminen mereen ei ollut ongelma. Ei ollut mitään ehtoja naapureiden kaivoista. Mutta hyvin harvoin kaivosta saa läheskään riittävästi vettä. Itse kokeilin pumppaamalla yli 1 l/s eli kutakuinkin tuon 100 m3/vrk. Kaivon pinta laski metrin luokkaa ja palautui heti kun pumppauksen lopetti. 12 kW pumpulle riittää luokkaa 0,4 l/s. Riippuu tietysti myös pohjaveden lämpötilasta, joka mulla on 7,5 C vajaat 40 m syvästä porakaivosta reilusta 20 m syvyydestä pumpattuna. Pinta on 11 m paikkeilla ja käytännössä samalla korkeudella kuin merivesi. Hiukan suolaa on, mutta murto-osa merivedestä.
Oletko nyt tarkasti miettinyt, miten tavanomaisiin kylmäaineisiin perustuva lämpöpumppu toimii käyttövettä tehtäessä tai seisoessaan. Nykyaikaiset vaihtoventtiilipumput kierrättävät lämmitysvettä vuorotellen lämmityspiirin ja käyttvedenvaraajan kautta. Käyttövedenvaraajaa ladattessa kierukan vesi nyt jäähtynyt mihin on sattunut riippuen säiliön keskimääräisestä lämpötilasta kierukan ympärillä, kierukan lämmönsiirtokyvystä sekä mahdollisista kerrostumista. Toki muunkinlaisia rakenteita käytetään (myös vaihtoventtiilipumpuille). Tilanne on sellainen, että lämpöpumppu kykenee tyypillisesti lämmittämään vettä vain luokkaa 5 astetta tai vähän päälle. Kaikenlaiset kerrostumat tarkoittavat, että aluksi lämpöpumppu vain tasaa lämpöjä ja lisää hiukan mukaan käyttövesisyklin alussa. Ei tuo ole mitenkään toivottava tilanne itse prosessille, tasainen veden lämpö olisi suotavampaa prosessin tehokkuuden kannalta.
Toisekseen, mikään priimausvaraaja ei kykene tuottamaan max 55-asteista vettä läheskään yhtä vähällä sähköllä kuin mlp. Toki tuollaisia jälkivaraajia voi olla varalle, mutta käytännössä ne ainoastaan aiheuttavat lisää lämpöhävikkiä, jos niitä on siroteltu turhaan ja niitä kaiken lisäksi pidetään lämpimänä millä keinolla tahansa.
Käyttöveden kierto on todellisuudessa hyödyllinen siltä kannalta, että se tasaa varsinaisen käyttävedenvaraajan lämpöjä, jolloin lämppumppaus voi toimia koko käyttövesisyklin ajan stabiilimmin, minkä lisäksi se maksimoi käytettävissä olevan varatun lämpimän käyttöveden määrän ehdolla, että veden lämpötila ei missään kohtaa varaajaa tai lämpimän veden verkostoa alita asetettua minimiä. Tällöin on aivan sama, mille korkeudelle varaajassa pumpun käyntiä ohjaava lämpötila-anturi on asennettu.
Jos kaivossa on potkua, taloudellisin mahdollinen pihan sulatus perustuu maaliuoskiertoon. Kaivon on tietenkin oltava riittävä syvä tai sitten sen lävitse täytyy kulkea vesisuoni kuten itsellä. Joka tapauksessa alle 5 asteisena kaivosta tuleva liuos on jo huono sulattaja. Lämmön siirtymä "lattialämmitysputkesta" maahan on saatava niin hyväksi kuin mahdollista. Jokin kivituhka, betonivalu tai jopa alumiinilevystä tehty lämmön levittäjä on silloin tarpeen ja putket on saatava aivan lähelle maan pintaan.
Maalämpöpumpulla tietenkin sulatusta voisi tehostaa, mutta tuo vaatii oma vaihtoventtiilipiirinsä, lämmönvaihtimen ja glykolikierron tms. Tuottosuhteeksi saisi MLP:lle helposti yli 6 tuollaisiin tarkoituksiin, eli todella ylivoimaisen verrattuna suoraan sähköön ainakin.
Tuossa on juuri olennainen asia, eli lämpimän käyttöveden putket on syytä eristää todella hyvin ja jos asentaa kierron (mikä on omasta mielestäni hyvä ajatus) aivan extra-hyvin mukaan luettuna venttiilit, haarat ja vastaavat (kiertopumppu valmistajan ohjeita noudattaen).
Laimeita suihkuja on tiedossa jos pientä varaajaa sekoitetaan. Varaajan yläosa tulisi olla 55C tasolla että hanaan asti tulee kunnolla lämmintä.
Suihkun jälkeen pohjalla voi olla 20C vettä. Miksi nuo sekoitettaisiin? Tuon kun pyöräyttää kierrolla sekaisin niin hetkeen ei suihkutella mukavasti.
Meillä just nyt näin tunti yhden suihkun jälkeen.
Suihkun jälkeen pohjalla voi olla 20C vettä. Miksi nuo sekoitettaisiin? Tuon kun pyöräyttää kierrolla sekaisin niin hetkeen ei suihkutella mukavasti.
Meillä just nyt näin tunti yhden suihkun jälkeen.
EIhän pumppukierron virtausta pidetä suurella, kun ei ole tarpeen hyvin eristelyillä putkilla. Asia on tietenkin toinen, jos suihkussa lotrataan enemmän kuin 2 tuntia lorottamalla yhtä päätä, mutta pumppu säädetään riittävän pienelle ja asetelmaan kuuluvalla kuristusventtiilillä tarvittaessa vielä lisää niin, että pumpun aiheuttama virtaus on luokkaa sadasosa suihkun vaatimasta virtauksesta.
Eli vielä toisin sanottuna, jos lorotat suihkussa kaksi tuntia yhtää päätä, vesi loppuu joka tapauksessa. Kun lämpöpumppu alkaa lämmittää vettä, se alkaa jo minuutissa lämmittää vettä paljon enemmän kuin kierto vaikuttaa asiaan meneillään olevan ohella.
Tuota tuota... Tästä olen nyt kyllä eri mieltä ja siitä on kokemusta työkaverin maalämpöpumpusta. Siinä käyttövesi ladataan lämmönvaihtimen kautta. Kun mainitset että lämpöanturi voi olla missä tahansa korkeudella, niin se tarkoittaa sitä että varaaja on käytännössä sekaisin.
Normaalistihan kierukalla lämpiävän käyttövesivaraajan purku näyttää tälläisellä. Varaajaan kerrostunut vesi tulee sieltä siitä "yhtenä tuubina" ulos. Tämä mahdollistaa että koko varaajaan varastoitunut käyttövesi pystytään käyttämään hyödyksi.
Oikealla miltei 2/3 varaajasta on ladattu ja vasemmalla latingista on 1/3 jäljellä. Yleisin tapa lämpöpumpuissa lienee että varaajan lataamista ohjaava anturi on varaajan päällä ja/tai keskellä. Niitä voidaan mahdolisesti käyttää joko toista, molempia tai valinnan mukaan.
Sitten tämä työkaverin tapaus joka vastaa kertomaasi tapausta.
Siinä käyttövesi ladataan kierrättämällä varaajan vettä lämmönvaihtimessa. (vasen kuva normaali kierukka, oikea levariversio, jossa on myös aurinkokierukka). Varaajan ohjaus tapahtuu yläpuolen anturin kautta, vaikka myös keskellä on anturi. Kun varaajaa ladataan levarin läpi pusketaan vettä varaajan yläosaan ja alaosasta imetään takaisin levariin. Tämä sai varaajan kerrostumat menemään sekaisin. Lopputuloksena suihkussa vesi meni kylmäksi kun maalämpöpumppu lähti käyntiin. Asukkaat olivat ratkaisseet alkuun ongelman niin, että laittoivat koneen pois päältä kun menivät suihkuun. Seuraava "korjausyritys" oli vaihtaa ala- yläanturien paikat keskenään. Tämä toi helpotusta asiaan. Oikea kunnollinen korjaus oli sitten päästä kiinni käyttöveden latauspumpun nopeuteen ja laskea sitä niin paljon että kerrostumat säilyvät. Jos ne eivät säily, niin tällöin varaajasta lähtevän veden lämpötila lähtee heti laskemaan kun vettäkulutetaan.
Jos 50C 180l varaajasta irtoaa se noin 240l noin 37 asteista vettä, niin tämä edellyttää että kerrostumat säilyvät. Varaajan saa "puolilleen" vaikka 10min 12l/min suihkulla.
Jos kerrostumat menevät sekaisin, suihkusta valutetaan 120l 37 asteista vettä niin mikä on varaajasta lähtevän veden lämpötila?
Lämpöpumppu ehtii tuossa 10 min aikana käymään niin vähän aikaa että jätetään sen vaikutus yhtälöstä pois, koska se on jotenkuinkin merkityksetön. Se kuitenkin käynnistyy vielä hiukan jälkijunassa.
Summa summarum. Olen sitä mieltä että käyttövesivaraajan kerrostumien tulee säilyä.
Viimeksi muokattu:
Mietin joskus että jos porakaivoon työntäisi pumpun sen keräysputken edellä, niin että pumppu jäisi keräinlenkin alle. Tietysti tuossa on se riski että kaivon pumppaa tyhjäksi, jolloin sieltä on vaikea saada lämpöä.
BTW, Onko tuo keräysputki jotain myrkyllistä muovia (miksi?), vai miksei sitä lämpökaivon vettä saisi käyttää talousvetenä? Sen ymmärrän että voi aiheuttaa ongelmia lämmönkeruuseen, mutta miksi se viranomaisia kiinnostaisi?
BTW, Onko tuo keräysputki jotain myrkyllistä muovia (miksi?), vai miksei sitä lämpökaivon vettä saisi käyttää talousvetenä? Sen ymmärrän että voi aiheuttaa ongelmia lämmönkeruuseen, mutta miksi se viranomaisia kiinnostaisi?
Porakaivopumppujen kanssa on joskus kai tullut vastaan tapauksia että sen käynnistyminen ja pysähtyminen on aikaa myöden hinkannut keruuputken kyljen rikki. Nykyään porataan pääsääntöisesti 115mm reikää, niin ei sinne juuri muuta keruuputkien lisäksi sovikaan.
Lämpökaivon pääasiallinen tarkoitus on se lämmönkeruu. Jos sinne laitettaisiin porakaivopumppu, niin sen huoltaminen ei oikein onnistuisi. Kaivon päältä lähtee keruuputket 90 asteen kulmassa sivulle ja tämä käytännössä estää kannen avaamisen.
Putken materiaali on ihan sama kuin perussiniraidassakin missä käyttövesi normaalisti kulkee. Ongelma tullee siitä että jos keruuputki vuotaisi niin sieltä voisi tulla etanolia, korroosion estoaineita tms... Muutenhan se on rakenteeltaan vastaava kuin porakaivo, mutta syvempi.
Maaperästä riippuen porakaivosta tai maalämpökaivosta voi tulla vettä joka vaatisi jotain käsittelyä ennenkuin se soveltuisi talousvedeksi.
Jos kaivosta ottaa kastelu tai pesuvesiä, ei siitä ole haittaa sille miten kaivo toimii energiakaivona. Päinvastoin, vaihtuva vesi korkeintaan tuo lämpöä kaivoon.
En näe mitään ongelmaa imuputkessa ja se on mielestäni ihan riittävä näihin. Yleensä vesi taitaa nousta kaivoissa varsin ylös, mutta kuulemma kokonaan kuiviakin on kai joskus ollut. En tiedä täyttyvätkö ne sitten joskus ajan saatossa. Massatäyttö silloin tietty myös mahdollista.
Joo, jotenkinhan ne putket pitäisi sitoa niin etteivät hierrä toisiaan.. Tosin vastaavan ongelman kuvittelisi olevan myös porakaivopumpun putken ja sähkökaapelin välillä...
Tietysti porakaivossa on radonriski yms, mutta se nyt ei liity mitenkään siihen että kyseessä on lämpökaivo, eikä se lämmönkeruu tuohon mitenkään vaikuta. Myöskään niissä maalämpönesteissä ei ainakaan tuoteselosteiden mukaan ole (eikä kai saakaan olla) mitään korroosionesto aieita, vaan se on vain denaturoitua etanolia, joka ei ole myrkyllistä.. Tai ei sen myrkyllisempää kuin mikään muukaan mieto alkoholihuoma, mutta sillä erolla että tuota denaturoitua ei kukaan juo/syö vahingossa, koska maistuu ihan hirveälle.
Monessa maassahan lämpökaivot pitää valaa umpeen.. En sitten tiedä käyttävätkö ne jotain glycolia tms keruunesteenä, mutta vähän huteralta tuollainenkin peruste tuntuu. TIetysti jos kaivoon ei vesi tule luonnostaan, eikä kannettuna sellä pysy tuo valuhan on käytännössä ainoa vaihtoehto, jolla lämpöä voi kerätä.
Naturettia on sekä geosafea että perinteistä. Geasafessa ei ole korroosionestoaineita, mutta on siinä sellaistiaineita, jotka tekevät siitä sellaista ettei se kelpaa perjantain ehtoo wiinaksi. Denaturoitu siis jotenkin.
Olikos käyttövedessä jotain rajoituksia muutenkin että mihin se saa olla kosketuksissa ja montako seinämää pitää olla välissä?
Muutama muuta tuota liippaava juttu.
Eräs tuttu rakentaa parhaillaan taloa. Se tuli vanhalle rakennuspaikalle. Siellä oli jo 30m porakaivo jo olemassa. Nykyisen talon paikkaan nähden kaivo oli huonossa paikassa. Samoin suhteessa ajateltuun energiakaivoon nähden. Tuttu ajatteli että samapa tuo mitä vanhan kaivon kanssa käy ja porautti 10-15m päähän vesikaivosta lämpökaivon.
Vesikaivon vesi sameni porauksen aikana, mutta ilmeisesti kuitenkin kirkaustui siitä pikkuhiljaa. Kaivo oli niin vanha että hän teetti siihen puhdistuksen ja sieltä kaivosta tuli sellaista kuravelliä pihalle. Puheiden mukaan veden haju myös muuttui siihen nähden mitä se oli alkuperäisenä. Kun kaivoa putsattiin, niin siellä pohjalla suodattimessa oli kuollut rotta kiinni.
Kaivovedessä ja alueella on myös arseenia, joten vettä joutuu muutenkin käsittelemään. Muuta siitä ei ole löytynyt. Tosin alueen muut asukkaat ovat juoneet tyytyväisinä sitä arseenipitoista vettä, mutta tuskin siitä ainakaan mitään hyötyä on.
Aika syvälle menisi sitten se pumppu ja sen nosto huoltoa/vaihtoa varten olisi mahdotonta. Muutama metri menisi myös hukkaan keruulta.
Samaa PEMiähän tuo keräin on kuin siniraita. Mutta ei liene juomavesihyväksyttyä. Kiellon syynä lienee kuitenkin keruuputken sisältö, joka vuotaessaan aiheuttaisi ongelmia. Lähinnä kai denaturoinnin takia. Vai onkos tuossa myös jotain inhibiittoreita.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Noissa porakaivopumpuissa on myös upotussyvyys. Aloittajan "puutarhapumpulla" se näkyi olevan 15 m. Eli noin suunnilleen silloin kuin tämmöisestä alkaisi olla jotain hyötyä, se on jo liian syvällä. Välimuoto tuohon voisi olla jokin Calpeda ettei tarvitse ostaa sitä yli tonnin maksavaa Grunden pumppua.
Eipä taida löytyä semmoisia porakaivopumppuja, jotka pumppaisivat ~200 m kaivon tyhjäksi (ja vielä tuottaisivat pinnalle jonkin paineen). Vähän hankalaksi kävisi tuommoisen pumpun huolto ja kaivon puhdistus ja toisaalta kaikki roskat ja kivet painuvat sen pumpun päälle ja alle. Tuskimpa se sieltä ylös nousisi. Ei nuo porakaivopumput kestä 50 vuotta kuten se maalämpöpumpun peltikuori. Hyvä jos kestää 10 vuotta. Luultavasti 200 m syvyydessä tuommoinen aloittajan Kiinan ihme on saman tien vettä täynnä ja ns. "valmis peli".
Syvissä kaivoissa ongelmaksi muodostuu veden laatu. Yleensäkin porakaivoissa ongelmana on rauta ja mangaani, jo ihan niissä traktoriporalla muutamaan kymmeneen metriin joskus 70-luvulla nakutelluissa. Porakaivon etuhan on aina ollut, että se vesi ei lopu kuten rengaskaivoista kuivina kesinä. Jos pohjaveden pinta laskee metrin, se yksi metri voi jättää rengaskaivon kuiville mutta porakaivon vaikkapa nyt 50 m tyypillisestä "aktiivisessa" vesisyydestä sillä yhdellä metrillä ei ole mitään merkitystä eli vettä tulee aina käytännössä samalla tavalla kuin tulva-aikaan. "Possautuksen" tekivät muuten 70-luvulla vielä dynamiitilla niin että talo heilahti ja ejektori oli ainut mitä reikään sai. Nykyään on muitakin keinoja ja noita porareikiin mahtuvia pumppuja, joiden sähkön kulutus on vain murto-osa ejektroripumpun vastaavasta. Käytännössä ne ejektoritkaan eivät ole olleet paljon parempia kuin pumput, sillä ruoste muodostaa niihin kerrostumia ja messinkiin tulee eroosio ejektorin virtausnopeuksilla.
Eipä taida löytyä semmoisia porakaivopumppuja, jotka pumppaisivat ~200 m kaivon tyhjäksi (ja vielä tuottaisivat pinnalle jonkin paineen). Vähän hankalaksi kävisi tuommoisen pumpun huolto ja kaivon puhdistus ja toisaalta kaikki roskat ja kivet painuvat sen pumpun päälle ja alle. Tuskimpa se sieltä ylös nousisi. Ei nuo porakaivopumput kestä 50 vuotta kuten se maalämpöpumpun peltikuori. Hyvä jos kestää 10 vuotta. Luultavasti 200 m syvyydessä tuommoinen aloittajan Kiinan ihme on saman tien vettä täynnä ja ns. "valmis peli".
Syvissä kaivoissa ongelmaksi muodostuu veden laatu. Yleensäkin porakaivoissa ongelmana on rauta ja mangaani, jo ihan niissä traktoriporalla muutamaan kymmeneen metriin joskus 70-luvulla nakutelluissa. Porakaivon etuhan on aina ollut, että se vesi ei lopu kuten rengaskaivoista kuivina kesinä. Jos pohjaveden pinta laskee metrin, se yksi metri voi jättää rengaskaivon kuiville mutta porakaivon vaikkapa nyt 50 m tyypillisestä "aktiivisessa" vesisyydestä sillä yhdellä metrillä ei ole mitään merkitystä eli vettä tulee aina käytännössä samalla tavalla kuin tulva-aikaan. "Possautuksen" tekivät muuten 70-luvulla vielä dynamiitilla niin että talo heilahti ja ejektori oli ainut mitä reikään sai. Nykyään on muitakin keinoja ja noita porareikiin mahtuvia pumppuja, joiden sähkön kulutus on vain murto-osa ejektroripumpun vastaavasta. Käytännössä ne ejektoritkaan eivät ole olleet paljon parempia kuin pumput, sillä ruoste muodostaa niihin kerrostumia ja messinkiin tulee eroosio ejektorin virtausnopeuksilla.
En ole eri mieltä tuosta enkä grafiikasta, mutta unohdat tärkeän yksityiskohdan: Nyt on esillä sen verran hidas kierto, että lämpötilojen tasoittuminen tapahtuu hitaasti useiden tuntien kuluessa. Kierron aiheuttama tasoittuminen on myös niin hidasta, että jos ja kun mlp käynnistyy, se lämmittää varaajan uudelleen paljon suuremmalla teholla kuin kierto sitä jäähdyttää lisää.
Tasoittuminen, johon viittasin, on hidas ilmiö ja tapahtuu pitkällä seisontajaksolla kuten aamuyöstä tai työpäivän aikana ja sen seurauksena varaaja latautuu periaatteessa täyteen alhaalta ylös tavoiteasetusten puitteissa (tosin anturin paikkakin vaikuttaa jonkin verran).
Kun kirjoitin edellä anturin paikasta, viittasin vain kierron vaatimukseen. Käyttöveden riittävyyden ja riittävän ennakoivan uuden lämpimän käyttöveden valmistamisen kannalta anturin on syytä olla riittävän alhaalla, mutta tuohan on toinen kysymys (ja sinällään hyvin tärkeä).
Ja kuten olen jankuttamistani jankuttanut, kerrostuma alkaa nopeasti hävitä siinä vaiheessa, kun lämpöpumppu alkaa valmistamaan uutta lämmintä käyttövettä, sillä kierukassa nopeasti virtaava "lämmittävä" kierto todellisuudessa jäähdyttää melko pitkään kerrostumaa ylhäältä siirtäen tätä lämpöä varaajan viileään alaosaan. Tuo ei ole lämpöpumppauksen kannalta toivottava ilmiö eikä sitä ole yksinkertaisilla mittausjärjestelyillä mahdollista edes todeta. Samalla tuo antaa väärän kuvan lämpöpumpun todellisesta tuottosuhteesta ja tehosta käyttövettä lämmittäessä ja sen riippuvuudesta varaajan sisällön lämpötilasta.
Viimeksi muokattu:
salasana
Aktiivinen jäsen
Ei ollut missään vaiheessa aikeita käyttää energiakaivoja vedenlähteenä, mutta hyvä että tuli keskustelussa esille tuo putken lykkääminen sinne asennusvaiheessa. Puutarhapumpuista en ole puhunut missään vaiheessa ja se oli oma moka, että aloin keskustelemaan porakaivopumpuista mihin nyt tunnut @Kellarinlämmittäjä takertuvan kovin. En myöskään ymmärrä miksi niistä enää puhutaan, koska se oli jo selvillä ettei se sinne noiden keruuputkien kanssa mahdu.
Itse käytän mökillä 59€ vesiautomaattia paljun täyttöön, koska siinä on hyvä painepuolen nostokorkeus. Palju on merenpinnasta noin 12-14 metriä, joten tavallinen uppopumppu ei ole riittävän tehokas. En tiedä mikä tuollaisen "Calpedan" etu on muuta kuin ehkä laatu, mutta ei sielläkään näytä noissa "letku-reikään-vesiautomaateissa" nostokorkeus olevan imupuolella yhtään sen kummallisempi kuin markettien "puutarhapumpuissa", jotka karkeasti tuntuvat olevan aina noin 1:2 eli 5m imu ja 10m paine tai tehokkaammissa vaikka 8m imu ja 15m paine. Tuollaisen virittely olisi sitä ihan ylimääräistä harrastelua, koska suoranaista veden tarvetta ei pihalla ole ja hanasta tulee laadukasta talousvettä kunnan verkosta hintaan 5,65€/m3. Ehkä siis viittasit joihinkin heidän malliston järeämpään kalustoon, mutta tuollaiseen puuhasteluun sanoisin, että budjetti tuollaiseen pumppuun olisi max 200€ niin antaisin homman olla omalta osaltani.
Ainoa mikä tässä kaivokeskustelussa oli tähän saakka olennaista oli tuo aluksi mainittu asia eli asennuksen yhteydessä laitettava vesiputki kaivoon. Sitä en tiedä miksi sitä ei sinne enää jälkikäteen mitenkään saa, mutta se selvinnee sitten joskus ehkä 6kk päästä kun tuota kaivoa ollaan poraamassa.
Itse käytän mökillä 59€ vesiautomaattia paljun täyttöön, koska siinä on hyvä painepuolen nostokorkeus. Palju on merenpinnasta noin 12-14 metriä, joten tavallinen uppopumppu ei ole riittävän tehokas. En tiedä mikä tuollaisen "Calpedan" etu on muuta kuin ehkä laatu, mutta ei sielläkään näytä noissa "letku-reikään-vesiautomaateissa" nostokorkeus olevan imupuolella yhtään sen kummallisempi kuin markettien "puutarhapumpuissa", jotka karkeasti tuntuvat olevan aina noin 1:2 eli 5m imu ja 10m paine tai tehokkaammissa vaikka 8m imu ja 15m paine. Tuollaisen virittely olisi sitä ihan ylimääräistä harrastelua, koska suoranaista veden tarvetta ei pihalla ole ja hanasta tulee laadukasta talousvettä kunnan verkosta hintaan 5,65€/m3. Ehkä siis viittasit joihinkin heidän malliston järeämpään kalustoon, mutta tuollaiseen puuhasteluun sanoisin, että budjetti tuollaiseen pumppuun olisi max 200€ niin antaisin homman olla omalta osaltani.
Ainoa mikä tässä kaivokeskustelussa oli tähän saakka olennaista oli tuo aluksi mainittu asia eli asennuksen yhteydessä laitettava vesiputki kaivoon. Sitä en tiedä miksi sitä ei sinne enää jälkikäteen mitenkään saa, mutta se selvinnee sitten joskus ehkä 6kk päästä kun tuota kaivoa ollaan poraamassa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itselläni tuo kuuman veden kierto oli alun perin tämän näköinen: sulut, ilmausta, paine-ero lähtöjä ja linjasäätökuristusta. Siinä siis kävi tuo kiertopumppu aina ja kierto palautti vetensä keskelle syöttösekoitusventtiiliä ja siitä takaisin kattilan kierukkaan lämpenemään. En muista kuinka kuumana tuo kävi oli mutta lämmintä vettä nyt tietty tuli heti joskaan ammeen sun muun täytössä tämä ei niin kovin tähdellistä ollut.
Muistona on vielä seinään propattu sähköjohto. Kuuman veden kierto lähti saman tien kun lämpöpumppu tuli taloon. Tuon kierron paluuputken hyödynsin rättipatterin lämmitykseen kun ei tarvinnut kuin vetää parin metrin PEX kaukaisimman kylpyhuoneen patterin takaa ja kaappien ali niin sain rättipatterinkin patterikierron perään - vieläpä niin - että pystyn lämmittämään ainoastaan rättipatteria asuinkerroksessa kesäaikaan.
Muistona on vielä seinään propattu sähköjohto. Kuuman veden kierto lähti saman tien kun lämpöpumppu tuli taloon. Tuon kierron paluuputken hyödynsin rättipatterin lämmitykseen kun ei tarvinnut kuin vetää parin metrin PEX kaukaisimman kylpyhuoneen patterin takaa ja kaappien ali niin sain rättipatterinkin patterikierron perään - vieläpä niin - että pystyn lämmittämään ainoastaan rättipatteria asuinkerroksessa kesäaikaan.
Jospa tämä valaisee riittävästi asiaa. Porakaivon paineellisen veden kestävä hattu koostuu parista alumiinisesta osasta ja tuollaisesta turpoavasti kumista. Kun noita hatun neljää pulttia kiristetään niin kumi turpoaa ja tukkii kaivon. Jos imuputki halutaan asentaa niin kumi käännetään tuolla toisinpäin jolloin imuputken reikä tulee näkyviin. Kumin kääntäminen jälkikäteen ei onnistu ellei kolletorin putkia katkaista.
Vaihtoehto olisi kuitenkin löysätä kumi ja porata siihen sitten reikä. Sen jälkeen tulee seuraava dilemma. Jos kaivoon haluaa imuletkun, jossa päässä on sihti ja mahdollisesti takaiskuventtiili niin ne ei mene tuosta reijästä läpi. Kaivon hattua on saatava nostettua. Siinä tulee vastaan seuraavat ongelmat. Keruuputket ovat haudattuna maahan, jolloin luonnollisesti niitä ei saa nostettua ylöspäin ellei niitä kaiva esille. Toinen potentiaalinen ongelma voi tulla siitä että kollektori ei nouse ylöspäin.
Tuossa vielä yksi kuva mistä voi hahmottaa asiaa.
Edellämainituista syistä se kannattaa laittaa paikoilleen jo kollektorin asennusvaiheessa ja putken pää tulpataan sitten ylhäältä niin pitkäksi aikaa kun se otetaan käyttöön.
Laitteiden asennuksen jälkeen vesi maksaa lähinnä pumppaussähkön verran.
No on se kumma kun jankkaamisesta huolimatta todellisuus ei mene ainakaan meillä noin. Tässä on jatkokertomus miten aamun suihkuvedet lämmitettiin takaisin.
Missä kohtaa se kerrostuma katosi nopeasti?
salasana
Aktiivinen jäsen
Asia harvinaisen selkee. Kiitos!
Itsellä tosin tippui paljuntäyttöhommissa tosta samaisesta sihdistä parin vuoden käytön jälkeen toi koko pohja irti. Kyseessä toki merivesi eikä tainnut sihtikään mitään laadukkainta materiaalia olla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No tuommoisella tiedän kymmenen vuotta vettä nostetun. Siis on se nyt kuitenkin ihan toimiva pumppu joskaan ei niin maineikas kuin Grundfossi mutta ei maksaakaan kuin puolet siitä. Ammattilaiset taitaa laitella vain noita Grudfossin pumppuja kaivoja huoltaessaan ettei tarvitse heti omille jäljilleen palata. Niitä saa myös solakampina kuin tuota MTX:ää ja ulkoisen paineen kesto on kymmenkertainen ja ne sen paineen myös kestävät.
.
salasana
Aktiivinen jäsen
OK.
Mitä teen tällä tiedolla liittyen tulevaan energiakaivoon johon ei porakaivopumppu mahdu?
Voi olle enemmänkin kuin 90% mutta paljonko MPL kuluttaa energiaa siihen lämmitykseen vs. paljonko energiaa kuluu tulistukseen. Häviöt tapahtuvat koko ajan, veden käyttö vain silloin tällöin. Minulla itsellä käy usein niin, että aamuyöllä lämmitetty vesi on koko päivän käyttämättömänä ja tarvitsee lämmittää uudelleen seuraavana aamuna.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, ainakin sen ettei kaksi päivää sitten päättämääsi lämpökaivoon kannata haaveilla mitään marketin halvinta paksua puutarhapumppua. 3" Grundofossin sinne nyt teoriassa voisi mennä, jos porautat 6" reiän. Ymmärsin ilmeisesti jälleen väärin, että ruosteveden nostaminen lämpökaivosta olisi ollut vähän niin kuin ajatuksissa.
salasana
Aktiivinen jäsen
En edelleenkään tiedä mistään puutarhapumpuista, mutta viittaat siis porakaivopumppuun jonka siihen nopeasti rykäisin netistä.
Kyllä olet ymmärtänyt täysin väärin alusta saakka.
Muut keskustelijat ottivat puheeksi tuon putken lisäämisen sinne ja minä itseasiassa olin ihmeissäni, että saako sieltä edes vettä nostaa vai onko luvanvaraista kaava-alueella tms. Sitten aloitit paasaamaan jostain suolavesistä ja ties mistä - ja siitä saakka olen ollut ihmeissäni mikä on tämän koko keskustelun pointti. Aivan sama tulisiko sieltä ruostevettä tai jopa täysin juomakelpoista vettä, mutta kuten nyt todettu niin se halpa putki siihen kannattaa takaiskuineen ja sihteineen asentaa keruuputkien asennuksen yhteydessä. On sitten aivan eri asia tuleeko sieltä vettä vai ei, eikä se minua edes kiinnosta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Veden laatu sitten varmaan paranisi aika tavalla, jos laittaisit rosterisen suojaputken. Se olisi muutenkin ikuinen eikä sulje mitään pois, kun vettä kuitenkin on aikomus sieltä siis yrittää saada.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ei mitään merkitystä. Saa joillekkin kasveille tai suihkulähteesen vaikka kelvata sellaisenaan ihan mikä tahansa vesi jos sieltä sellaista on tullakseen.
Joo, tiedän ettei nyt ollut tarkoitus laittaa pumppua sinne lämpökaivon pohjalle...
Mutta jos se pumppu pitää sieltä nostaa ylös, niin onko se sitten jotenkin ylivoimainen tehtävä nostaa keruuputki ja vesiputki pumppuineen kerralla sieltä ylös? Siis yhtään sen isompi duuni kun tuollaisessa syvässä kaivossa se ylös nostaminen on joka tapauksessa.
Meillä on kesällä -98 tai -99 ollut viimeksi porakaivon pumppu päivänvalossa.. Henkisesti olen kyllä jo varautunut siihen että tässä lähivuosina se hajoaa.
No meillä on porakaivopumppu jossain 100m syvyydessä, kaivo muistaakseni 110m, joka on tietysti ollut tiedossa jo kun pumppu on hankittu. Naapurin mies puhuu usein kuinka niillä oli lähetysasemalla yli 300m syvä porakaivo (tai niitä kaivoja oli kai useampikin), kun vesi oli niin hemmetin syvällä. Käytännössähän porakaivon pumpun ei tarvitse pumpata vettä kuin siitä veden pinnan tasolta, riippumatta siitä kuinka syvällä itse pumppu on.
Mutta jos se pumppu pitää sieltä nostaa ylös, niin onko se sitten jotenkin ylivoimainen tehtävä nostaa keruuputki ja vesiputki pumppuineen kerralla sieltä ylös? Siis yhtään sen isompi duuni kun tuollaisessa syvässä kaivossa se ylös nostaminen on joka tapauksessa.
Meillä on kesällä -98 tai -99 ollut viimeksi porakaivon pumppu päivänvalossa.. Henkisesti olen kyllä jo varautunut siihen että tässä lähivuosina se hajoaa.
Tuossa on joku papru aiheesta.
Veden laatuvirheet | Porakaivonomistajat
www.porakaivonomistajat.fi
Vaikka tuossa on noin sanottukin noin niin näyttää siltä että ei kaikkiin vesikaivoihin taida tulla automaattisestai haponkestävää putkea. Toki lopputulokseen varmaan vaikuttaa myös että kuinka pitkästi sitä suojaputkea siellä on ja kuinka korkealla vedenpinta on.
Tapoja näyttää olevan useita (esim muoviputkien käyttö)
Porakaivo kaivonporausalan ammattilaiselta | Kaivonporaus Peltomaa
Porakaivo ammattilaiselta. Me neuvomme kaivon paikan valinnassa ja rakennamme Poratek-normiporakaivon tarkkojen laatukriteerien mukaan. Ota yhteyttä!
www.kaivonporauspeltomaa.com
Toki tässä tapauksessa kaivo tulee energiakaivoksi, eikä talousvesikaivoksi niin tuolla ei ole merkitystä.
Täytyy tutkituttaa tuo oman kaivon vesi jossain vaiheessa ihan mielenkiinnosta.
salasana
Aktiivinen jäsen
Mites tuo LTO?
Swegonin hylkäsin jo, koska ilmeisesti vähän säätämistä.
Rutikuivaa kämppää en halua, joten pitäisi olla pyöriväkennoinen joka ilmeisesti edes vähän palauttaa kosteutta takaisin?
Tästä taisikin olla jo aikaisemmin keskustelua ja olisikohan siitä syntynyt jokin eipäs-juupas vääntö - klassikko.
Sen mitä olen lukenut täältä ja muualta niin mitä ilmeisemmin tuossa on kuitenkin jotain perää, että kosteus palautuisi taloon.
Enerventtejä tuossa silmäilin, mutta onko jotain muita merkkejä mitä kannattaisi tutkia?
Kenties ihan jotain muunlaisia ratkaisuja?
Entä miten sitten yhteiselo Niben kanssa? Onko mitään merkitystä mikä se LTO on jos tuon S1155:n päädyn valitsemaan?
Luin tuosta Niben omasta LTO:sta, että jäteilma min +5, niin ei se kovin häävi taida olla tai sitten ymmärsin jotain speksiä väärin.
Swegonin hylkäsin jo, koska ilmeisesti vähän säätämistä.
Rutikuivaa kämppää en halua, joten pitäisi olla pyöriväkennoinen joka ilmeisesti edes vähän palauttaa kosteutta takaisin?
Tästä taisikin olla jo aikaisemmin keskustelua ja olisikohan siitä syntynyt jokin eipäs-juupas vääntö - klassikko.
Sen mitä olen lukenut täältä ja muualta niin mitä ilmeisemmin tuossa on kuitenkin jotain perää, että kosteus palautuisi taloon.
Enerventtejä tuossa silmäilin, mutta onko jotain muita merkkejä mitä kannattaisi tutkia?
Kenties ihan jotain muunlaisia ratkaisuja?
Entä miten sitten yhteiselo Niben kanssa? Onko mitään merkitystä mikä se LTO on jos tuon S1155:n päädyn valitsemaan?
Luin tuosta Niben omasta LTO:sta, että jäteilma min +5, niin ei se kovin häävi taida olla tai sitten ymmärsin jotain speksiä väärin.
Liuospuolen putket pääsääntöisesti muovihitsattuja ja se liitos jää kotikonstein yleensä tekemättä. Kollektorin päässä on myös pyöreä paino ja/tai u-kappale, jonka ohi putket tuskin mahtuvat. Ei tästä saa oikein toimivaa ratkaisua.
IV-koneella ja MLP:lla ei yleensä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toki joillain MLP valmistajilla voi olla jotain omia mallejaankin, mutta ne ovat aika harvinaisia.
Enerventin suuremmat mallit on pelanneet ainakin hyvin. Mulla on niitä kolmella tutulla(ja itsellä) ja viidennellä kone on paikoillaan, mutta talo on vielä rakennettu eikä konetta ole käynnistetty. Suuremman pään koneet Enerventillä lienee Pandion ja Pinving XL. Miinuksena on hinta. Plussana sulatuksien puute ja vähäinen sähkönkulutus. Omasta mielestä kosteuden palautusmäärä vakiokennolla on aika olematonta, ettei siitä kannata ajatella mitään sisäilman kostuttajaa kuitenkaan. Myös enemmän kosteutta sisäilmaan palauttavia kennoja on saatavilla näihin. Näiden koneiden viat ovat olleet tähän mennessä yksi katkennut LTO remmi ja puhaltimen laakerit on vaihdettu yhteen koneeseen. Mulla meni puhaltimet jo uutena takuuseen.
Nämä kaikki tuttujen koneet ovat Pingving XL:lliä. Suurempi kone tuosta taitaa sitten olla Pandion.
Vastavirtakennoja(vai oliko se ristivirta) taitaa olla sitten Valloxit. Plussana taitaa olla hinta. Miinuksen sulattelut ja suurempi sähkönkulutus kovemmilla pakkasilla. Sulattelusta saattaa seurata tiiviissä talossa myös alipaineisuutta joka saattaa tehdä teppoisia vaikka takanpolton yhteydessä.
Ja siitä puheenollen. Takalle kannattaa hoitaa tuloilma jotenkin, jos takan asentelee.
IV-koneista lienee vängätty täällä iät ja ajat. Harvalla on kuitenkaan omakohtaista kokemusta kovin monesta erilaisesta koneesta. Sitten tietty jos tulee ongelmia, niin aihe nousee framelle.
Pandion on korvautunut Svea -mallilla. Sillä pääsee 170l/s luokkaan, mikä voisi olla kelvollinen tähän kohteeseen, jossa on huonekohtaiset tulo-poistot. Ei kyllä taatusti ole ihan halpa, mutta varmaan oikeinkin energiatehokas.
www.enervent.fi
Svea | Enervent Zehnder Oy
www.enervent.fi
Kappas, mallit ovatkin muuttuneet. Kaverilla on PIngving XL ja ilmavirrat taisi olla jossain 100l/s paikkeilla. Suunnitelija oli piirrustellut melko isot ilmanvaihdot joka paikkaan. Kone on tuolla jo melko suurella teholla. Huonekohtaisten ilmanvaihtojen ollessa kyseessä varmaan malli pitäisi olla jo suurempi. Mikähän tuo viides kanava on koneen päällä? edit. taisi olla liesikuvulle.Pandion on korvautunut Svea -mallilla. Sillä pääsee 170l/s luokkaan, mikä voisi olla kelvollinen tähän kohteeseen, jossa on huonekohtaiset tulo-poistot. Ei kyllä taatusti ole ihan halpa, mutta varmaan oikeinkin energiatehokas.
Svea | Enervent Zehnder Oy
Itellä Pelican (siitä myöhemmin tullut uusi malli, ainakin puhaltimet vaihtuneet). +-165 l/s irtoaa tästä omastani, kesällä viilennyksellä tulopuhallin 67% teholla ja enempää ei normitilanteessa kaipaa. Kone ei ääntele edes tehostuksella ~80% teholla, ilmavirran venttiileistä kyllä kuulee jos osaa kuulostella. Tämä lattialla seisova malli, helvetin iso, mutta paikalleen kantamisen jälkeen oikein mukava asentaa ja huoltaa. Tuskin ihan joka kämppään sopivaPandion on korvautunut Svea -mallilla. Sillä pääsee 170l/s luokkaan, mikä voisi olla kelvollinen tähän kohteeseen, jossa on huonekohtaiset tulo-poistot. Ei kyllä taatusti ole ihan halpa, mutta varmaan oikeinkin energiatehokas.
Svea | Enervent Zehnder Oy
Alunperin LVI-suunnittelija oli kaavaillut jotain toista pienempää konetta, onneksi olin tarkkana tuon kanssa ja otin reilusti isomman. Suunniteltua luultavasti kesällä olisi saanut luukuttaa lähes täysillä.
Eli jos kone on valittu maksimi-ilmavirtojen mukaan juuri riittäväksi suunnittelijan toimesta, kannattaa ottaa siitä vähintään pykälää tehokkaampi malli.
IV suunnitelmat tehdään lähtökohtaisesti aina pienimmillä mahdollisilla koneilla ja lain vaatiman minimin mukaan, jos ei aktiivisesti vaadi jotain parempaa.
Esim sekulla kun on kellarissa autosuoja ja verstas, niin sen sai lähettää IV inssille kaksi kertaa takaisin ennen kuin se suostui piirtämään LTO koneen sinne kellariin, kun "ei sinne tarvitse laittaa lämmön talteenottoa".
No onhan siinä helposti 500 kg maaviinaa, joka pitänee ottaa pois ylösnostaessa. Pumpulla vain yksi putki ja veden voi valuttaa maahan.
Mutta onhan se varmasti työlästä ottaa 100 +m syvyydestä pumppu pois. Kokemusta vain 20-40 m, joista pumpun sai yksin ylös ilman erikoisvälineitä.
Ei liene ihan tavallista laittaa pumppua noin syvälle, vaikka kaivo olisikin yli 100 m. Vedenpinta lienee melkein aina alle 20 m syvyydessä. Tietysti huonotuottoisessa kaivossa on syytä laittaa reilusti pinnan alle.
Asiasta mitään tietämättä... nouseeko se sieltä itsestään jos sen putken täyttää paineilmalla?
salasana
Aktiivinen jäsen
Pitipä hetkeksi uppoutua LTO-laitteiden maallmaan mm. yhden opinnäytetyön silmäilyllä ja ilmeisesti paras potentiaalinen kosteudenpalauttaja on sorptioroottori ja tuon Enervent Svean saa sillä - ja lisäksi yksi poistoilmareikä katossa vähemmän kun saa liedeltä suoran imun LTOn kautta.
Sanoisinko, että juuri sellainen vekotin mikä ainakin paperilla vaikuttaa sopivalta.
LTO lyöty lukkoon.
Täähän etenee rivakkaa. Kohta on talo valmis
Sanoisinko, että juuri sellainen vekotin mikä ainakin paperilla vaikuttaa sopivalta.
LTO lyöty lukkoon.
Täähän etenee rivakkaa. Kohta on talo valmis