240m2 täystiilitalo vilpin valinta lämmitys+ käyttövesi

[Kellarinlämmittäjä]

Energiatodistuksessa energiatarve arvio oli 34tuhatta kilowattia.
Alkuperäisillä sähköpattereilla

Eli Keski-Suomessa, 240 m², 34000 kWh. Tulkitsen, että tämä tarkoittaa kaikkea sähköä ? Sähköpatterit puhtaaasti vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi. Hyvä juttu, vaikkakin tämä on saattanut hiukan lisätä lämmitysenergian tarvetta. Laskelma on helppo muuttaa eri kulutukselle, jos lähtötiedot eivät ole oikein.

Näyttäisi tältä. Vesi on laskettu esilämmitettävän puoliksi VILPillä ja puoliksi tulistetuksi. Sähkön kokonaiskulutukseen on kirjautunut vain tuo 3000 kWh taloussähköä, mikä on arvioitu tulevan eduksi lämmitykseen. Sähköä kuluu tietysti jonkin verran enemmän esim. talon ulkopuolella ja muutenkin tavalla joka ei vaikuta lämmitykseen.

 

[jmaja]

Niinpä -22/-23C ulkoilmassa F2120 sammuttaa itsensä, kun sen oma anturi näyttää -25C.

Missä lämpötilassa käynnistyy uudelleen? Onhan se aika harhaanjohtavaa ilmoittaa spekseissä käyvän -25 C saakka. Tietysti tuon pitäisi tarkoittaa normaalia ulkoilmaa eikä laitteen itse jäähdyttämää.

 

[jmaja]

Aika selkeä ero on mun ja @Kellarinlämmittäjä vs. @SON tehontarvearviossa samalla energiamäärällä.

Otetaan vielä pikainen laskelma Niben mitoitusohjelmalla. Heitetään talon rakennusvuodeksi 90-99 (remontointien takia), keskilämpötilaksi 4 C (meneekö lähelle?), tunnetuksi kulutukseksi 34 MWh, josta 4,5 MWh käyttövettä ja lämmönjaoksi lattialämpö 35 C menovedellä.

Noilla ehdottaa F2120-sarjasta 12 ja 16 kW versioita, joilla saadan 85 ja 95% energiapeitto. Vastuksilla siis loput. 16 kW vie 8,5 MWh kompuralle, 1,6 MWh vastuksille ja 0,4 MWh kiertopumpulle. Riittää -15 C saakka. 12 kW vie 7,9 MWh kompuralle, 5,0 MWh vastuksille ja 0,4 MWh kiertopumpulle. Riittää -6 C saakka.

Tehontarve -30 C n. 13 kW.

Laitetaan nyt vielä MLP, kun sen tuosta suoraaan saa. F(S)1255-16 olisi helposti täystehoinen. Vaikkapa 300 m kaivolla veisi 6,9 MWh + 0,4 MWh kiertopumppu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

tunnetuksi kulutukseksi 34 MWh, josta 4,5 MWh käyttövettä

Jos lasken tuolla 34 MWh lämmitystarpeella, tulisi 12,2 kW @-30°C - vai tarkoittaako tuo 34 MWh sähkön kokonaiskulutusarviota? Ehkä auringon tai muun sähkön käytön lämmittävää vaikutusta voisin virittää hiukan ylöspäin, silloin tuo teho nousisi. Noissa ilmastoissa voi olla myös eroja, keskimääräinen / kylmimmät vuodet. Tuo mitä itse olen käyttänyt jakautumana on Sitran tutkimuksessa valittu ns. tyyppivuosi.

 

[jmaja]

vai tarkoittaako tuo 34 MWh sähkön kokonaiskulutusarviota

Eikö tuo aika selkeästi ollu sanottu, että käyttövesi sisältyy tuohon 34 MWh arvioon?

Tuo 4 C keskilämpötila oli ihan hatusta vedetty. Samalla energiamäärällä ja MUTilla sen laskeminen laskee myös tehontarvetta, koska energiaa menee pidemmällä ajalla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Silloin tuohon jää tuo 0,8 kW ero jos lämmön tarve on 34 MW ( + taloussähkö).

Ja jos nostan tuon taloussähkön 5000 kWh niin silloin alkaa mennä samoihin. Tämän mukaan sähköä kulusi 13 322+5 000 kWh

 

[Hempuli]

Missä lämpötilassa käynnistyy uudelleen? Onhan se aika harhaanjohtavaa ilmoittaa spekseissä käyvän -25 C saakka. Tietysti tuon pitäisi tarkoittaa normaalia ulkoilmaa eikä laitteen itse jäähdyttämää.

Meillä ei kokemusta tuosta, kun -20C -luokan pakkasilla F2120 lepäilee, koska vastukset nakataan manuaalisesti varaajaan päälle ja otetaan pois säätiedotuksen kertoessa lauhempaa keliä.

Aavistelen, jotta jos F2120 ohjataan laittamaan vastuksia sitä mukaa lisää kuin asteminuutit menevät miinukselle ja kun vastuksilla on riittävästi tehoa nostamaan asteminuutteja, niin niitä pudotellaan pois tiettyjen asteminuuttien mukaan. En osaa arvioida, missä vaiheessa ulkoyksikkö saa käyntiinlähtöluvan. Viimeistään kuitenkin silloin, kun asteminuutit käy plussan puolella ja ne putoaa käyntiinlähtöarvoon. Ulkoilmalämpö olisi tuolloin mitä sattuu.

Tämä oli sitten ihan puhdasta mutua, mutta lähtökohtaisesti kuvittelen, että asteminuutit ovat avainsana.

 

[Mikki]

Kyllä ne vastukset tulee portaittain mukaan määritellyssä asteminuuttikohdassa. Ja kun asteminuutit nousee ne vastukset tippuu pois käytöstä samoin portain. Ei siis nollaan asti asteminuutit tarvitse tulla että vastukset on pois pelistä.

Näin ainakin minun Nibessä... luulen että sama logiikka on kaikissa merkin ainakin uudemmissa laitteissa.

 

[jmaja]

Joku hystereesi tuossa varmasti on sille kompuran käyntiluvalle. Jos sammuu -22/23 C niin ei voi käynnistyä samassa, vaan odottaa lämpimämpää. Tai vähintään joku aikaviive. Muutenhan tuo menisi edes takaisin pois kun kenno hiukan jäähtyy ja käyntiin heti sen palauduttua. Tuskin se vastuksen käyttöön ja asteminuutteihin liittyy, kun sammutus tulee liian kylmästä ulkoilmasta.

 

[pamppu]

Vanhassa Nibessä hystereesi on 3 astetta. Vois ehkä olla uudemmissakin…

 

[jmaja]

Vanhassa Nibessä hystereesi on 3 astetta. Vois ehkä olla uudemmissakin…

Niben mittaamassa vai todellisessa? Noissahan oli 2-3 K ero laitteen käydessä.

 

[pamppu]

Niben mittaamassa vai todellisessa? Noissahan oli 2-3 K ero laitteen käydessä.

Joo oli, itse konfittava kyllä sekin. Käyntikäsky mulla tulee ihan ulkopuolelta logiikasta, Niben oma on ohitettu asettamalla pyynti niin kovaksi ettei se koskaan siihen pysty, vaan ulkopuolinen logiikka päästä sitten jo releestä ja sammuttaa sen.

Eli kovassa pakkasessa mulla rele vetää aina (pyydetään käyntiä), kone ei saavuta asetettua tavoitettaan koskaan (pyynti jotain 50 astetta), jolloin sen tappaa ainoastaan pakkasraja. Viereisessä mittarissa tuolloin -20.7, -20 on speksissä ilmoitettu. Tuossa kohtaa kone ei lähde käyntiin ennenkuin keli on lauhtunut sen 3 astetta.

Eli teoriassa jos pakkanen hipaisisi sammutusrajaa ja sitten jäisi viikoksi -19 asteeseen, niin kone ei kävisi lainkaan, vaikka se muuten käy -19 asteessa….

Noin käytännössä se on joskus sammunut yön aikana ja starttailee sitten aamupäivästä viimeistään, kun ei täällä päiväpakkasia noin kovia koskaan ole.

Veikkaan että uusissakin on pakkasrajaan vastaava hystereesi, että kelin pitää lauhtua joku X astetta ennenkuin käyntilupa uudestaan irtoaa.

 

[Ottttooo]

Seuraava kysymys ulkoyksikön järkevin sijainti olisi teknisen tilan yläpuolella (tekninentila alakerrassa) siitä on valmis reikä ulos ja lyhyin matka tulisi sisä/ulkoyksikön välille

Ainut mikä mietityttää se että makuhuone on sen ulkoyksikön mahdollisen paikan seinän takana.

Tosiaan seinävahvuus on se +-50cm tiili 20cm villa tiili kuinkaha hyvinkuuluu sisälle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En usko että tuosta kuuluu mitään. Minulla on tiiliverhoillun ulkoseinän takana ja siitäkin on vaikea kuulla onko se edes käynnissä. Seinään sitä ei pidä kiinnittää vaan maanpäälle siihen seinän viereen.

 

[Andres]

Seuraava kysymys ulkoyksikön järkevin sijainti olisi teknisen tilan yläpuolella (tekninentila alakerrassa) siitä on valmis reikä ulos ja lyhyin matka tulisi sisä/ulkoyksikön välille

Ainut mikä mietityttää se että makuhuone on sen ulkoyksikön mahdollisen paikan seinän takana.

Tosiaan seinävahvuus on se +-50cm tiili 20cm villa tiili kuinkaha hyvinkuuluu sisälle.

Tämä on koneen mallista kiinni. On uusia aika hilaisija koneita.

 

[Ottttooo]

Tämä on koneen mallista kiinni. On uusia aika hilaisija koneita.

Näillä näkömin tulossa jäspi tehowatti air split 12kw

 

[Ottttooo]

Tosiaan kyseiseen torppaan valikoitui jäspi tehowatti air split12kw syynä lähinnä todella halpa hinta suhteiden vuoksi. Asennettuna 6900e

Hyvin on toiminut ja talo pysynyt lämpöisenä, tosin vielä ei dataa todellisesta vuosikulutuksesta mutta arvio ollut nytten vuodelle 12400kwh mikä vaikuttaa melkeinpä mahdolliselta.


Toivotaan että tulisi lauhatalvi koska pörssisähkö ja melko iso liiteri mitä lämmitellä.

 

[Mikki]

Todella halpa hinta VILPlle. Mutta olisiko saumaa asentaa vielä käyttovedelle varaaja, mikä voisi olla pelkästään pörssisähkön takana?

Tuon VILP kanssa jos olisi vielä perässä 300l varaaja joka lämpiäisi pörssisähkön ohjauksella vaikka 2 halvinta tuntia, niin VILP pyyntilämpöä voisi alentaa ja saada hyötyä halvimmista tunneista käyttöveteen.

VILP ei kuitenkaan kovemmilla pakkasilla ole kaksinen käyttöveden tuotin. Ja talon koon perusteella voisi kuvitella että käyttövettä kuluu.

 

[Ottttooo]

Oon miettinyt lisäksi vesitakkaa ja 500l varaaja mitä lämmittelen kovilla pakkasilla kun vilppi hyytyy.

En tiedä onnistuisiko samaa varaajaa käyttää myös tuohon tarkoitukseen mitä ehdotit käyttöveden suhteen?