-65 Omakotitalon lämmityksen järkeistäminen

[pekkajuhani]

Arvon raati,

Nyt on muutettu meille uuteen vm -65 omakotitaloon Turussa. Talo kauttaaltaan alkuperäinen ja näin lämmityskauden alkaessa, energian kulutus ja sen järkevöinti pyörii ajatuksissa. Asukkaita tällä hetkellä 2 aikuista.

Taloon vaihdettu vanhan kattilan tilalle vuonna -21 Jäspi eco-17 LUX + poltin. Tällä hetkellä lämmitys hoituu siis öljykattilalla ja vesikiertoisella patterijärjestelmällä. Lisäksi olohuoneessa pöhisee ilmalämpöpumppu. Patterit ovat pääasiassa yksilehtisiä pl. olohuoneen matalat lamelli-tyyppiset patterit.

Suunnitelma, johon kaipaisin vinkkejä ja kommentteja:

Olemassa oleva öljylämmitys jää varalle. Patterien paluulinjaan asennetaan IVLP joka käyttäisi kattilan vesitilaa puskurina. Lämmin käyttövesi lämmitettäisiin 85L Jäspin VLK-100 varaajalla, joka voisi olla ohjattu sähkön hinnan ja käyttötarpeen mukaan.

Lämmityskauden ulkopuolella sähkövaraaja lämmittäisi käyttöveden. Kannattaako patterikiertoa pitää päällä ja johtaa kylmä käyttövesi kattilan kierukan kautta sähkövaraajalle (pieni esilämmitys)?

Lämmityskauden alku- ja loppupuolella patterit lämmitettäisiin IVLP. Lisäksi ILP. Käyttövesi sähkövaraajalla edellä mainitun mukaisesti.

Lämmityskaudella, jolloin mahdollisesti IVLP kyykkää, laitettaisiin öljy palamaan ja lämmitettäisiin patterit, sekä käyttövesi öljyllä.

Laajempi putkiremontti suunniteltu ensi kesälle. Tämän yhteydessä menee märkätilat, kodinhoitohuone ja keittiö "betonille", joten tuolloin olisi mahdollista laittaa vesikiertoinen lattialämmitys ja poistaa em. tilojen patterit. Saako järjestelmän juttelemaan vaivattomasti keskenään, kun menovesien lämpötilat eroavat toisistaan (patterit vs. lattialämpö)? Tavoite on saada järjestelmästä mahdollisimman yksinkertainen, jossa asetukset voisi pitkälti lukita ja keskittyä moitteettomaan asumismukavuuteen ja pieniin energialaskuihin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kannattaako patterikiertoa pitää päällä ja johtaa kylmä käyttövesi kattilan kierukan kautta sähkövaraajalle (pieni esilämmitys)?

Lämmityskauden alku- ja loppupuolella patterit lämmitettäisiin IVLP. Lisäksi ILP. Käyttövesi sähkövaraajalla edellä mainitun mukaisesti.

Lämmityskaudella, jolloin mahdollisesti IVLP kyykkää, laitettaisiin öljy palamaan ja lämmitettäisiin patterit, sekä käyttövesi öljyllä.

• Patterikierto. Öö. Tottakai sitä kannattaa pitää päällä. Mikä on sitten olisi vaihtoehto ?
• Sekä ILP että VILP hyötyvät, jos molempia käytetään. Öljylämmitys on oikein hyvä varalla mutta sen käyttö kannatta minimoida. Ylläpito ei maksa käytännössä mitään ja saat samalla halutessasi sekä pörssisähkön ja kiinteän hinnan.
• Lämmin vesi kannattaa ehdottomasti esilämmittää. Itse sanon tätä haalistukseksi. Mieluusti myös putkiston rakenteen sallimissa mahdollisuuksissa kannattaisi tätä haalistettua johtaa suihkuille ja pesupaikoille tulevan kylmän asemesta. Tämä pudottaa rajusti sen aidon ja oikean "kuuman veden" kulutusta.
• Näet oman esilämmitksen optimikytkennän kattilaan täältä käyttökertomuksestani: https://lampopumput.info/foorumi/threads/ctc-ecoair-520-m-okt-200-200-m2-pohjois-savo.24381/
• Paluulinjaan joo, mutta mitä se sitten tarkoittaakaan. Kannattaa suunnitella niin, että ei ole tarpeen pitää kattilaa kuumana jatkuvasti ja että vettä voi esilämmittää VILPillä mahdollisimman tehokkaasti (esim. siinä kattilan kierukassa). Ammattilaisten paluulinjaan kytkennät merkitsevät, että öljyä palaa kesälläkin kuten aina ennenkin ja vain talvella tulee säästöjä. Toimii hienosti niin kauan kuin asiakas ei ymmärrä muuta kuin että onpa hyvä ja toimii huolettomasti.
• Ilpin käyttö luultavasti tuommoisessa kohteessa parantaa COPia, jos sen sijainti vain tukee lämmityskäyttöä.

Neuvoisin mitoittamaa niin että riittää jonnekin noin -20 °C saakka, vähintään -15 °C saakka. Silloin sitä öljyä tarvitsee polttaa vain mitättömän vähän ja vai todelliseen tarpeeseen, kun on pakkasta ja sähkökin ehkä kallista.

 

[Arisoft]

Nyt on muutettu meille uuteen vm -65 omakotitaloon Turussa.

Itsellä saman vuosimallin talo Vantaalla. Olen tehnyt kuvailemasi kaltaisia muutoksia ja idea on toimiva. Joitain huomioita tässä.

Patterien paluulinjaan asennetaan IVLP joka käyttäisi kattilan vesitilaa puskurina.

Itsellä myös VILP paluulinjassa. Tässä pitää huomioida että vain pienitehoista pumppua voi käyttää pelkällä paluuvirtauksella. Omani toimi jopa ilman puskuria hyvin, mutta laitoin pienen puskurin vähentämään putkiston naksumista. Tarvittaessa voin käyttää myös kattilaa puskurina mutta omassa systeemissä olen kattilaa käyttänyt jatkuvasti käyttöveden lämmitykseen. Erilllinen varaaja sille on käyttömukavuuden kannalta helpompi ratkaisu kuin tämä.

Isompitehoinen pumppu vaatii, että se imee ja pumppaa vettä suoraan sinne kattila-puskuriin, josta sitten kierrätetään vettä vanhaan malliin patteristoon. Silloin yleensä tarvitaan kaksi kiertovesipumppua ellei sinne onnistu värkkäämään jonkinlaista kierrätysventtiiliä joka imee puskuri-kattilan pohjalta lisää vettä pumppuun.

Lämmityskauden ulkopuolella sähkövaraaja lämmittäisi käyttöveden. Kannattaako patterikiertoa pitää päällä ja johtaa kylmä käyttövesi kattilan kierukan kautta sähkövaraajalle (pieni esilämmitys)?

Riippuu vedenkulutuksen määrästä paljonko esilämmityksestä hyötyy. Jos pumppu ei ole kesällä päällä niin tuleva kylmä vesihän jäähdyttää sen puskuri-kattilan. Sen huomasin, että jos rautaputket menevät kylmäksi ne alkavat heti ruostumaan. Esilämmityksen käyttö mielestäni vaatisi siis että pumppu pitää kattilan jonkin verran lämpimänä myös lämmityskauden ulkopuolella. Ei välttämättä huono ajatus sekään, koska tarvittava lämpömäärä on tosi pientä, mutta veden ohjaaminen pattereihin paluuvesisyötön vuoksi vaatisi kyllä jonkinlaisen ohitusventtiilin että vettä ei tarvitsisi sinne pattereihin kierrättää kesällä. Itselläni on tämänkaltainen järjestely.

 

[pekkajuhani]

Patterikierto. Öö. Tottakai sitä kannattaa pitää päällä. Mikä on sitten olisi vaihtoehto ?

Tähän vähän tarkennusta: Oma oletukseni on, että nykyisellä perinteisellä öljylämmitysjärjestelmällä patteriverkoston kiertopumppu sammutetaan kesällä. Onko tämä väärin?

Nyt jos asennan sähkövaraajan tekemään lämmintä käyttövettä kesäkaudella, kannattaako sähkövaraajalle menevän kylmän veden haalistus kattilan kierukassa seuraavasti:
Patteriverkoston kiertovesipumppu päällä -> patteriverkostossa kiertävä vesi pitäisi kattilan vesitilan asuintilojen lämpöisenä -> vesitilan vesimassa haalistaa sähkövaraajalle johdetun kylmän käyttöveden kattilan kierukassa.

En tiedä onko tässä järkeä - nollaako kiertovesipumpun sähkönsyönti varaajassa saavutetut säästöt? Lyheneekö pumpun käyttöikä jos se muuten voisi olla kesät seis.

Ylläoleva pohdinta vastaisi tilannetta jossa VILP ei olisi vielä asennettuna. VILP asennuksen jälkeen varaajalle menevän veden haalistus tehtäisiin VILPillä.

Paluulinjaan joo, mutta mitä se sitten tarkoittaakaan. Kannattaa suunnitella niin, että ei ole tarpeen pitää kattilaa kuumana jatkuvasti ja että vettä voi esilämmittää VILPillä mahdollisimman tehokkaasti (esim. siinä kattilan kierukassa). Ammattilaisten paluulinjaan kytkennät merkitsevät, että öljyä palaa kesälläkin kuten aina ennenkin ja vain talvella tulee säästöjä. Toimii hienosti niin kauan kuin asiakas ei ymmärrä muuta kuin että onpa hyvä ja toimii huolettomasti.

Aivan totta - aikaisemmin kuvaamassani asennustavassa VILP olisi kattilan kanssa sarjassa. Tämän sijaan VILP tulisikin asentaa kattilan kanssa rinnan, joka mahdollistaisi käyttöveden haalistuksen VILP lämmittämässä kattilan vesitilassa asuintilojen pattereiden ollessa kylminä.

 

[Arisoft]

Tähän vähän tarkennusta: Oma oletukseni on, että nykyisellä perinteisellä öljylämmitysjärjestelmällä patteriverkoston kiertopumppu sammutetaan kesällä. Onko tämä väärin?

Lämmönsäädin yleensä ohjaa pumppua ja sammuttaa sen kun ulkolämpötila on riittäävn korkea. Mutta VILP ohjaa myös pumppua ja se on vielä tärkeämpää, koska muuten se antaa herkästi virheilmoituksia. Tarvitset ne molemmat rinnakkain niin että pumppu käy jos VILP haluaa vettä tai jos lämmityssäädin haluaa lämmittää. Tai sitten annat sen käydä 24/7.

nollaako kiertovesipumpun sähkönsyönti varaajassa saavutetut säästöt?

Saattaa nollata ja viileät putket voi lisäksi ruostua. En oikein usko että tuolla tekniikalla hyötyisit merkittävästi. Voit laskea esilämmityksen hyödyn energian määrässä laskettuna kun tiedät paljonko vettä kulutat. Esilämmityshän toimii vain veden virratessa, joten hyöty on suorassa suhteessa siihen.

Tämän sijaan VILP tulisikin asentaa kattilan kanssa rinnan, joka mahdollistaisi käyttöveden haalistuksen VILP lämmittämässä kattilan vesitilassa asuintilojen pattereiden ollessa kylminä.

Näin juurikin, mutta rinnan kytkennän hintana on sitten huonompi hyötysuhde. Paluuvesi on viileintä vettä (kylmän käyttöveden jälkeen) mitä laite voi talossa lämmittää ja siksi juuri paluuveden lämmittäminen on hyötysuhteeltaan järkevintä.

Itselläni on pannuhuone täynnä venttiileitä, joista voi valita onko VILP sarjassa, osittain sarjassa vai rinnalla. Mielenkiinnosta olen lämmittänyt pelkällä VILPillä kattilan läpeensä 60 asteiseksi, mutta päätynyt käytännössä pitämään kattilan kuumana sähkövastuksilla, sillä pumpun hytysuhde ei tuossa lämpötilassa enää näytä kovin hyvältä ja vastuksilla menee vain vähän sähköä, kun ne lämmittävät pelkästään kattilan yläosan veden kuumaksi.

VILPin teho onkin tässä nyt ratkaisevinta mitä sen kanssa voit tehdä. Jos on hyvin iso pumppu niin rinnan kytkeminen on ainoa mahdollisuus ja jos on pieni niin sarjaan kytkminen järkevintä.

 

[sanpsa]

Itse ajelin viimetalvena isompaa pumppua paluulinjakytkennällä lie noin 1,6m3/h virtauksella kattila puskurina ja ei mitenkään pahaa ääntä patterit pitänyt ja paras cop. Kesällä sitten neliputkikytkennällä.

Kannattaa asennusvaiheessa laittaa tarpeeksi putkea ja venttiileitä, jolloin voi vaihdella kytkentää.

Paluukytkennässä kattilan lämmönsäädin voi aiheuttaa ongelmaa, jos pumppu tekee kuumempaa vettä mitä vaikka sen oumanin käyrä haluaisi.

 

[Jule]

Kannattaa asennusvaiheessa laittaa tarpeeksi putkea ja venttiileitä, jolloin voi vaihdella kytkentää.

Toisaalta kannattaa pitää mielessä ettei ala kylvää niitä venttiileitä aivan holtittomasti, niiden vääntely on kuitenkin loppupeleissä sellaista harrastelua, ja niitä venttiilejä saa väännella äkkiä vuosikymmenen eikä ne vieläkään ole välttämättä maksaneet itseään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toisaalta kannattaa pitää mielessä ettei ala kylvää niitä venttiileitä aivan holtittomasti, niiden vääntely on kuitenkin loppupeleissä sellaista harrastelua, ja niitä venttiilejä saa väännella äkkiä vuosikymmenen eikä ne vieläkään ole välttämättä maksaneet itseään.

Juu, ammattilaiset ennen juottelivat ja nykyisin puristelevat kaiken yhdeksi monoliitiksi ja sitten kun jossakin on jokin vika niin mistään ei tule vettä tai mitään lämmiystä ei ole. Itselläni näin oli sekä lämmitys että talousvesipuoli. Oli pikkuisen haastavaa aloittaa mutta ei ole enää - ei kummalkaan puolella. Sekin on jo paljon, jos saa edes yhden pytyn ja pesutilan toimimaan.

Kyllä niitä venttiileitä kannattaa ripustella ja kannattaa ripustella molempiin päihin. Aika hankala alkaa korjailemaan jotain yhden hanan liitintä ja putkea, kun mihinkään ei tule vettä tai mitään lämmitystä ei ole.

Tämä taitaa olla sitä ns. ammattilaisten normitoimintaa: rahat otetaan, riippuvuus rakennetaan ja tehdään niin huonosti kuin ikinä pystyy.

 

[jamseil]

Itsellä suunnilleen sama setti.

Viime leudon talven pärjäsi pikku diy vilpillä, ei tarvinnut kattilasta kuumaa sekoittaa pattereille. Muutamana pakkaspäivänä laitoin ilpin kaveriksi ja puita uuniin.

Öljyllä en ole viitsinyt kattilaa lämmittää nyt ollenkaan, kun suoraa sähköä saa samaan hintaan kiinteällä sopparilla. Hormi tulpattuna ja eristettynä häviöt on pienempiä. Jos jaksaisi pörssiä harrastaa, niin öljyn kanssa pelatessa voisi vähän säästää kalliina päivinä.

 

[pekkajuhani]

Noniin aihe on herättänyt hyvää keskustelua, joten kiitos siitä! Olen foorumia jonkun verran selannut ja aihe on noviisille aikamoinen kaninkolo.

VILPin teho onkin tässä nyt ratkaisevinta mitä sen kanssa voit tehdä. Jos on hyvin iso pumppu niin rinnan kytkeminen on ainoa mahdollisuus ja jos on pieni niin sarjaan kytkminen järkevintä.

Isompitehoinen pumppu vaatii, että se imee ja pumppaa vettä suoraan sinne kattila-puskuriin, josta sitten kierrätetään vettä vanhaan malliin patteristoon. Silloin yleensä tarvitaan kaksi kiertovesipumppua ellei sinne onnistu värkkäämään jonkinlaista kierrätysventtiiliä joka imee puskuri-kattilan pohjalta lisää vettä pumppuun.

Ensimmäinen kysymys heräsi VILP kokoon liittyen. Mitä tarkoitatte isolla ja pienellä pumpulla? Missä raja kulkee?

Näin juurikin, mutta rinnan kytkennän hintana on sitten huonompi hyötysuhde. Paluuvesi on viileintä vettä (kylmän käyttöveden jälkeen) mitä laite voi talossa lämmittää ja siksi juuri paluuveden lämmittäminen on hyötysuhteeltaan järkevintä.

Toiseksi, minkälaisesta uhrauksesta hyötysuhteen kanssa puhutaan? Nyt omaa järjestelmää ja siihen liittyviä muutoksia suunnitellessa houkuttavimmilta vaihtoehdolta tuntuisi VILP kytkeminen tylysti vaan kattilan rinnalle. Näin VILP hoitaisi kattilan lämmittämisen (VILP pyyntiä ohjaisi vain kattilan lämpötila). Patterit ja lattialämpö pyörisivät omina piireinään esim. OUMAN EH-800 ohjauksella. Lämmityskauden ulkopuolella pidettäisiin märkätilojen lattialämpöä päällä, joka antaisi VILPille töitä käyttöveden haalistuksen päälle. Lämmityskaudella mentäisiin niin pitkälle VILPillä kun paukut riittää, jonka jälkeen voisi pistää öljyn palamaan.

Mielenkiintoinen asia on VILP mitoitus. ILP lämmittäessä asuntiloja ja lattialämmön lämmittäessä märkätiloja, jää patterilämmitykselle suhteellisen lyhyt ajanjakso. VILPpiä tuskin kannattaa ylimitoittaa - vai kannattaako?

Liitteenä skissi suunnitteilla olevasta järjestelmästä. VILP olisi tarkoitus asentaa putkiremontin jälkeen, jonka aikana saataisiin toteutettua lattialämmitys ja haalistetun käyttöveden vienti esim. suihkuille, astianpesukoneelle ja pyykinpesukoneelle. Jäspin varaajan asennan varmasti jo tälle syksylle. Varaajan kytkentä suunniteltu siten, että kattilan kierukka saadaan ohitettua, kun kattila on seis. Vastaavasti varaaja saadaan ohitettua kun kattilassa aletaan polttamaan öljyä. Vaihtoehtoisesti kun öljyn polttaminen alkaa, voisi kattilan lämmöt pitää matalahkona, ja tulistaa käyttöveden sähkövaraajassa.

Jos suunitelmassa on jotain perustavanlaatuisesti pielessä, kuulen mielelläni parannusehdotuksia.

 

[Arisoft]

Toiseksi, minkälaisesta uhrauksesta hyötysuhteen kanssa puhutaan?

Jos ihan ääripäät otetaan mukaan niin pahimmillaan toteutus vastaa liki suorasähkölämmitystä eli jos pumpulla kuummennetaan vettä rinnankytketyssä kattilassa kuumaksi samaan tapaan kuin tehtäisiin öljyllä ja sitten sekoitetaan termostaatilla sitä kuumaa vettä hieman sinne pattereihin, niin tällaisella rinnankytkennällä, joita jossain on jopa tehty, menetetään lähes kaikki hyöty järjestelmästä.

Viime yönä sain tällaisia tuloksia:

Kun pumppu käynnistyi ja oli lopulta hakeutunut optimituottoon, se lämmitti sinne syötettyä vettä tasaisesti noin 10 astetta lisää.
Kun pumppuun syötetty vesi oli 25 asteista, pumppu kulutti sähköä 1,75 kW teholla. Kun myöhemmin pumppuun syötetty vesi oli 35 asteista pumppu kulutti sähköä 2,05 kW teholla.

Kummallakin tarkasteluhetkellä pumppu tuotti lämmitystehoa käytännössä saman määrän eli energiankulutuksen ero johtuu pumppuun syötetyn veden lämpötilasta.

Edellisenä yönä sama tilanne, mutta pumppu oli osateholla. Silloin pumppu lämmitti vettä 5,4 astetta ja energiankulutukset olivat 0,81 kW ja 1,04 kW

Omakotitalossa ison ja pienen ero lienee teholukeman numeroiden määrässä. Laskisin että yksinumeroiset (alle 10 kW) on vielä pieniä, mutta pumpun vaatima virtausnopeus on se ratkaisevin tekijä.

 

[Arisoft]

Vaihtoehtoisesti kun öljyn polttaminen alkaa, voisi kattilan lämmöt pitää matalahkona, ja tulistaa käyttöveden sähkövaraajassa.

Öljylämmityksen ohjeistus neuvoo pitämään kattilan kuumana. Silti on myös todisteltu, ettei kattila ruostu vaikka sen pitäisikin viileämpänä. Asiaa onkin syytä tutkia kattilan valmistajan ohjeista.

 

[BBF]

Isompitehoinen pumppu vaatii, että se imee ja pumppaa vettä suoraan sinne kattila-puskuriin, josta sitten kierrätetään vettä vanhaan malliin patteristoon. Silloin yleensä tarvitaan kaksi kiertovesipumppua ellei sinne onnistu värkkäämään jonkinlaista kierrätysventtiiliä joka imee puskuri-kattilan pohjalta lisää vettä pumppuun.

Itsellä on tehty myös noin, 200L puskuri johon VILP kytketty omalla pumpullaan, paluukierto samaan alkuperäisellä KV-pumpulla. Siis 4-putki kytkentä. Tällä saa myös kiertojen nopeuseron sovitettua, VILP tarvitsee enemmän virtausta. Öljykattila on jäänyt sähkölle tekemään kuumaa vettä mutta voi tarvittaessa lämmittää koko talonkin. Lämpimän veden tekeminen ei ehkä ole optimaalisin tuossa mutta olkoon, ei mahdu erillistä LVV enää jos ei kattilaa poista. Kattila pidetään n. 60C sähköllä.

 

[Arisoft]

Öljykattila on jäänyt sähkölle tekemään kuumaa vettä mutta voi tarvittaessa lämmittää koko talonkin.

Itsellä tämä tavoitteena ollut myös. Kattilasta olen saanut häviöitä pienennettyä niin, että vesi ei kierrä shuntin kautta. Siinä vuotaa aika paljon nimittäin lämpöä vaikka shuntti olisi kiinni asennossa. Lisäksi laitoin öljypolttimen ilma-aukon tukkoon ettei ilmavirta jäähdytä sitä. En tiedä onko hyvä idea, kun nyt kosteus saattaa jäädä piipun pohjalle.

 

[BBF]

vesi ei kierrä shuntin kautta. Siinä vuotaa aika paljon nimittäin lämpöä vaikka shuntti olisi kiinni asennossa.

Onko näin? Itsellä on se alkuperäinen Oumanin ohjaama 4-tie shuntti yhä paikoillaan kattilan päällä ja puskurilta tuleva lämmitetty vesi kiertää sen kautta. Sitähän tarvitaan jos haluaa lämmittää öljyllä. Shuntti on tietysti normaalisti ajettu kiinni ja Ouman sähköttä. Olen luullut että se estää veden virtauksen kokonaan kattilan kautta.

 

[Arisoft]

Olen luullut että se estää veden virtauksen kokonaan kattilan kautta.

Käytännössä estää vaikkei se olekaan tiivis, jotta verkon paine-erot voi tasaantua, mutta kun se on pultattu kiinni kuumaan kattilaan niin se shuntin runko kuumenee kattilasta ja vesi jäähdyttää sitä. Häviö ei liene mahdottoman suuri mutta mitattavissa.

 

[arimika]

Arvon raati,

Nyt on muutettu meille uuteen vm -65 omakotitaloon Turussa. Talo kauttaaltaan alkuperäinen ja näin lämmityskauden alkaessa, energian kulutus ja sen järkevöinti pyörii ajatuksissa. Asukkaita tällä hetkellä 2 aikuista.

Taloon vaihdettu vanhan kattilan tilalle vuonna -21 Jäspi eco-17 LUX + poltin. Tällä hetkellä lämmitys hoituu siis öljykattilalla ja vesikiertoisella patterijärjestelmällä. Lisäksi olohuoneessa pöhisee ilmalämpöpumppu. Patterit ovat pääasiassa yksilehtisiä pl. olohuoneen matalat lamelli-tyyppiset patterit.

Onko kattilassa sähkövastuksia?
Minkälainen sähkö sopimus kohteessa Kiinteä-/ Pörssi- / Jokin muu sähkösopimus?

Suunnitelma, johon kaipaisin vinkkejä ja kommentteja:

Olemassa oleva öljylämmitys jää varalle. Patterien paluulinjaan asennetaan IVLP joka käyttäisi kattilan vesitilaa puskurina. Lämmin käyttövesi lämmitettäisiin 85L Jäspin VLK-100 varaajalla, joka voisi olla ohjattu sähkön hinnan ja käyttötarpeen mukaan.

Eikös täällä todettu Turun sunnalla tosi vähän kylmiä päiviä talvessa. Kannattaako öljyä jättää varalle? Jos varaajassa on vastukset? Jos optimoisi kattilanlämmön (ilman öljyä) pattereille sopivaksi kylmimmillä ilmoilla.

Lämmityskauden ulkopuolella sähkövaraaja lämmittäisi käyttöveden. Kannattaako patterikiertoa pitää päällä ja johtaa kylmä käyttövesi kattilan kierukan kautta sähkövaraajalle (pieni esilämmitys)?

2 hengen taloudessa 300l LKV vie vuodessa noin 2-3000 kWh jos laittaa pienenmmän tietysti kulutus pienenee 2 h taloudessa varmaan 100l LKV rittää, paljonko "haalistus" säästää vuodessa?
Paljonko vettä aiemmin vuodessa edellisissä asunnoissa, onko tarkempaa tietoa?

Lämmityskauden alku- ja loppupuolella patterit lämmitettäisiin IVLP. Lisäksi ILP.

Varmasti ILP riittää touko-syyskuun pitämämään asunnon lämpöisenä ja tarvittaessa kuumimpina aikoina jäähdyttämään. Tietysti edellyttäen että LKV on kokonaan järjestelmästä erillään.

Lämmityskaudella, jolloin mahdollisesti IVLP kyykkää, laitettaisiin öljy palamaan ja lämmitettäisiin patterit, sekä käyttövesi öljyllä.

Laajempi putkiremontti suunniteltu ensi kesälle. Tämän yhteydessä menee märkätilat, kodinhoitohuone ja keittiö "betonille", joten tuolloin olisi mahdollista laittaa vesikiertoinen lattialämmitys ja poistaa em. tilojen patterit. Saako järjestelmän juttelemaan vaivattomasti keskenään, kun menovesien lämpötilat eroavat toisistaan (patterit vs. lattialämpö)? Tavoite on saada järjestelmästä mahdollisimman yksinkertainen, jossa asetukset voisi pitkälti lukita ja keskittyä

Paljonko kohteessa öljyä tällä hetkellä säiliöissä? Ja mikä ollut edellisten asukkaiden kulutus vuodessa ja montako asukasta aiemmin.
Itse jos alkaisin noin isoon remonttiin niin EHDOTTOMASTI kaikkiin tiloihin vesikiertoinen lattia lämmitys! Varsinkin jos kohteessa alkuperäiset putket lämmitykselle että käyttövedelle.
Kosteisiin tiloihin omapiiri ja muut tilat vähintään 2 piiriin.

Tavoite on saada järjestelmästä mahdollisimman yksinkertainen, jossa asetukset voisi pitkälti lukita ja keskittyämoitteettomaan asumismukavuuteen ja pieniin energialaskuihin.

Jos öljyä on säiliö täynnä ja kattilassa sähkö vastukset niin ekan talven menisin öljyllä ja sähköllä riippuen ilmoista ja siitä säkösopparista riippuen. Saisi aikaa katsoa mitä talo kuluttaa nykyisilä asukkailla ja suunnitella rauhassa mitä / miten ja tekeekö itse vai ottaako ulkopuolisen tekijän.

Sillä € palaa aina ja niitä kuuluisia yllätyksiä aina mahtuu mukaan.

Kaikki täällä foorumilla haluaa optimoida kulutuksen ja kulut, sekä teko että tulevaisuudessa. Onnea projektille

 

[pökö]

Siinä vuotaa aika paljon nimittäin lämpöä vaikka shuntti olisi kiinni asennossa.

Tämä on totta, aika kuumaksi shuntti lämpenee kun kierron pysäyttää

 

[Arisoft]

Jos öljyä on säiliö täynnä ja kattilassa sähkö vastukset niin ekan talven menisin öljyllä ja sähköllä riippuen ilmoista ja siitä säkösopparista riippuen. Saisi aikaa katsoa mitä talo kuluttaa nykyisilä asukkailla ja suunnitella rauhassa mitä / miten ja tekeekö itse vai ottaako ulkopuolisen tekijän.

Ei öljyä kannata polttaa ellei se tule halvemmaksi kuin sähköä. Spot hinnoilla se on halvempaa aina silloin tällöin. Itsellä öljyn vuosikulutus tipahti kahdesta tuhannesta litrasta keskimäärin sataan litraan vuodessa. Vuodessa on muutama niitä tosi kalliita päiviä spot-sähköasiakkaille, jolloin öljyä on mukava polttaa kun laitteet kerran on.

 

[pekkajuhani]

Onko kattilassa sähkövastuksia?
Minkälainen sähkö sopimus kohteessa Kiinteä-/ Pörssi- / Jokin muu sähkösopimus?

Kattilassa 6kW sähkövastukset. Nyt ollaan pörssisähkössä.

2 hengen taloudessa 300l LKV vie vuodessa noin 2-3000 kWh jos laittaa pienenmmän tietysti kulutus pienenee 2 h taloudessa varmaan 100l LKV rittää, paljonko "haalistus" säästää vuodessa?
Paljonko vettä aiemmin vuodessa edellisissä asunnoissa, onko tarkempaa tietoa?

Aikaisemmassa asunnossa laitettiin asuntokohtaiset mittarit vasta hiljattain. Tämän vuoden alusta kesäkuun loppuun on mennyt lämmintä 14,65m3

Paljonko kohteessa öljyä tällä hetkellä säiliöissä? Ja mikä ollut edellisten asukkaiden kulutus vuodessa ja montako asukasta aiemmin.
Itse jos alkaisin noin isoon remonttiin niin EHDOTTOMASTI kaikkiin tiloihin vesikiertoinen lattia lämmitys! Varsinkin jos kohteessa alkuperäiset putket lämmitykselle että käyttövedelle.
Kosteisiin tiloihin omapiiri ja muut tilat vähintään 2 piiriin.

Öljysäiliö on lähes tyhjä. Talon myi perikunta, joten aikaisemmasta kulutuksesta ei ole varmaa tietoa. Talo on L mallinen ja remontti kohdistuu talon toiseen puoleen. Toista puolta talosta ei lähdetä aukomaan. Patteriputket ovat alkuperäiset ja kulkevat kellarin katossa pintana.

Kattilan lämpötilasta. Kattilan käyttöohje kertoo öljyä poltettaessa liian alhaisen kattilan lämpötilan (alle 70C) keräävän kondessivettä kattilan tulipinnoille ja vaurioittavan kattilaa. Sähkövastuksien termostaatti vastaavasti tulisi asettaa arvoon 60C.

Voisiko siis olla järkevää asentaa VILP kattilan kaveriksi ja lämmittää sillä märkätilojen lattialämmitystä ja käyttövettä lämmityskauden ulkopuolella. Kun pattereita aletaan lämmittämään kytkettäisiin kattila sähkövastuksille ja nostettaisiin kattilan lämpö tuohon 60C (alhaisempi kattilan lämpötila toisi säästöjä?). Molemmissa tapauksissa lämmin käyttövesi tulistettaisiin sähkövaraajassa. Aikaisemman asukkaan jäljiltä OUMAN EH-80 säädin on jätetty D käyrälle, joka vastaa noin 60C menovettä, kun ulkolämpötila on noin -20C. Tällä setupilla sähkövastukset olisivat VILP varajärjestelmä kylmemmille keleille ja öljy jäisi varajärjestelmän varajärjestelmäksi paukkupakkasille. Öljyn ja sähkön käyttöä voisi vaihdella sähkön hinnan mukaan.

Nyt kun suunnitelma on kytkeä VILP kattilan rinnalle, olen muita keskusteluja luettuani ymmärtänyt, että haaste ko. kytkennässä on meno- ja paluuveden sekoittuminen kattilassa (puskurissa). Kattilan tilavuus on 180L. Oma järkeilyni järjestelmän toiminnasta on seuraava: VILP käsketään lämmittämään kattila tavoite lämpöön, jonka saavuttaessaan VILP sammuu. Tämä perustuu puskurissa olevan veden kerrostumiseen, jolloin VILPille meno kattilan tyhjennysyhteestä olisi aina viileintä mahdollista vettä (puskurista). Jos Vesi puskurissa kuitenkin sekoittuu tehokkaasti, voisi VILPille menon haaroittaa siten, että lattialämmityksen paluu menisi VILPille, ja loput kattilan tyhennysyhteestä. Onko tämä kytkentä mahdollinen, jos lattialämmityspiiriä syöttää 4-tie sekoitusventtiili? Voiko siis paluun ohjata VILPille, vai tarvitseeko 4-tie sekoitusventtiili tämän paluuveden toimiakseen?

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille - tämä on varsin opettavaista allekirjoittaneelle!

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itsellänihän on juuri noin, että VILP on suoraan kattilaan kytkettynä ja siitä sitten lämmönsäätimet ja lämmönjaon kiertopumput hoitavat eteenpäin. Käytännössä patterikierron lämmönsäädin on aina auki, lattialämmitys tuppaa olemaan yleensä säädöllä. Eihän tässä mitään sen ihmeempää tappiota tule, sen verran pumpataan kuin tarvitsee. Kattilan alkuperäinen kierukka esillämmittää veden, myös pääosin kylmän veden. Lopullinen kuuman tulistus ajastetulla suorasähkövaraajalla.

Ihan toimiva systeemi näinkin. Ainut ongelma on, että tämä ei mahdollista yhtäaikaista öljyllä ja VILPillä lämmittämistä. Koska VILP jaksaa täällä -20 saakka, tätä potentiaalista yhteistyöaikaa ei käytännössä ole eli lämmitys on joko VILPillä tai öljypolttimella. Sähköllä voi myös lämmittää mutta vain noin 8 kW teholla.

Jos kattilan tyhjennys on riittävän iso, esim 3/4 tuumaa, se on varmaan hyvä. Itselläni VILPille meno on kattilan 1" paisuntayhteestä johon myös lämmityksen paluu on muutettu. Varsinaiset lämmitykseen lähtevä ja palaava on tulpattu.

Pakkasen kiristyessä kattila tulille ja VILP jää huilimaan. Tähänkin on termostaatti ohjaus niin että poltin käynnistyy automaattisesti -20 °C ja noin -17°C putoaa pois jolloin VILP jatkaa.

Huomion arvoista, että jos kattilaan paluu on ihan erillinen yhde kattilassa, se voi puhaltaa sen kattilan veden sekaisin ja VILP tuottama lämmin sekoittuu heti paluuveteen, jolloin kehittyy pieni lämpötilatappio eli VILP joutuu tuottamaan pari astetta lämpimämpää kuin olisi tarpeen.

 

[roots]

AI sanoo haalistamisesta näin:

Ja täällä ollaan samaa mieltä!

 

[roots]

Kovasti puhutaan mitoituksesta 2 hengelle, onko niin pieni että pakko muuttaa pois jos enemmän?

 

[roots]

Aukee taas syksyllä 4000€ tarjous kattilasta:

Avustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi - Elinvoimakeskus

www.ely-keskus.fi

 

[Jule]

Miksiköhän tuon öljylämmityksen poistaminen on noissa ehdoissa?

Eihän sitä öljylämmitystä kannata käyttää kuin tilanteessa jossa on jonkintasoinen pula sähköstä, jolloin tuo on yhteiskunnan kannalta pikemminkin etu kuin haitta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Aukee taas syksyllä 4000€ tarjous kattilasta:

Jassåå.

Miksiköhän tuon öljylämmityksen poistaminen on noissa ehdoissa?

Siitä on varmaan joku maksanut aika hyvin. Yritystuista ei siis aiota leikata jatkossakaan vaikka säästää pitäisi.

Joka tapauksessa öljykattila voi olla ihan OK varaajaksi. Lisäksi sillä voi tunnetusti lämmittää. Ihan alussa VILPin lämmin kierto liittyi minulla kattilan kiehuntayhteeseen. Siinä ei sinänsä itse asiassa mitään pahaa, mutta kun paluu lämmityksestä tuli kattilanvalmistajan viralliseen supistettuun paluuyhteeseen, kattilan meni sekaisin ja lämmitykseen menevän lämpötila jäi alle VILPin tuoton. Ongelman saisi poistettua, kun lämmityksestä paluun siirsi paisuntayhteeseen, josta meno VILPillekin oli jo alun perin.

Itselläni oli onnellinen tilanne, että kattilassa oli kaksi sähkövastuspaikkaa sopivalla korkeudella ja rakensin niistä toiseen tuplaläpiviennin (oikean puoleinen kaaviokuva). Tämmöistä tuplaläpivientiä ei mahda saada mistään valmiina, joten jos sellaisen haluaa, se pitää rakentaa itse. Tämähän ei vaikuttanut varsinaisesti lämmitykseen, mutta tehosti veden esilämmitystä, kun kattilan yläpää jäi aina VILPin tuottamaan maksimilämpötilaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

AI sanoo haalistamisesta näin:
Näytä liitetiedosto 108468

Ja täällä ollaan samaa mieltä!

Mikä tämän veden lämpötilan alentamisjuttu oikein on ja miten se tähän liittyy ?

 

[roots]

Mikä tämän veden lämpötilan alentamisjuttu oikein on ja miten se tähän liittyy ?

Haalistaminen on kuumasta >> viileempään, aina ollu...

 

[pekkajuhani]

Kovasti puhutaan mitoituksesta 2 hengelle, onko niin pieni että pakko muuttaa pois jos enemmän?

Asukasluku vaikuttaa lähinnä lämpimän käyttöveden mitoitukseen. Sain nyt halvalla 85L varaajan, jonka voin vaihtaa myöhemmin isompaan, jos tarve vaatii.

Aukee taas syksyllä 4000€ tarjous kattilasta:

Avustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi - Elinvoimakeskus

www.ely-keskus.fi

Avustuksen hakeminen edellyttää öljylaitteiston rampauttamista ja laitteiston ollessa näin uusi en näe sitä järkevänä. VILP on tarkoitus asentaa pitkälti itse.

Vaikuttaa siltä, että aikaisemmin esittämäni kytkentä ja sen toimintaperiaate voisi toimia. Mitä sanoo viisaammat käytännön asennuksesta - mitä laittaisitte mihinkin, kun järjestelmä rakennettaisiin alla olevan laitteen ympärille? VILP, patterikierto ja lattialämmitys.

 

[Kellarinlämmittäjä]

1. Veden voisi ottaa VILPille 1" paisuntasäiliön putkesta. Jättäisin onnettoman 1/2" tyhjennyksen alkuperäiseen virkaansa.
2. VILPiltä tulevan lämpimän paluun toisin kiehuntayhteeseen. Kiehuntayhteen voi "nostaa ylemmäksi" jotta alle mahtuu T-haara tai vastaava. Itselläni tämän kiehuntayhteen alla oli kuumavesikierukka. Jos kierukkaa ei ole tämän alla, voi tarvittaessa tehdä tämmöisen lusikan, joka tasaa latauskierron saapumista kattilaan. Itse rakensin tämän lusikan vähän ikään kuin turhaan, koska pääasiallinen syy oli lämmityksestä paluu. Tuosta lusikasta nyt ei ainakaan mitään haittaa ole.

Kuuma talousvesi kierukan kautta tuohon sähkövaraajaasi. Kuuskytluvun talossasi on todennäköisesti vain yksi lähtö kylmälle vedelle, joten valikoivaa kylmän veden esilämmitystä voi olla perin vaikea toteuttaa, koska luultavasti keitiöön halutaan se kylmä kylmänä.

Edit: Tuo integraalisuntti tarvitsee kylmän paluuvirtaaman, jota sitä ei siltä voi riistää, jos meinaa öljykattilaa käyttää. Suntin alla on todennäköisesti laskuputki kierukan alapuolella ja suntti taas ottaa lämpimän kattilan huipusta. VILP käytössä suntti on normaalisti täysin auki, kattilalla lämmitettäessa luultavasti vain vähän raollaan.

 

[pekkajuhani]

1. Veden voisi ottaa VILPille 1" paisuntasäiliön putkesta. Jättäisin onnettoman 1/2" tyhjennyksen alkuperäiseen virkaansa.
2. VILPiltä tulevan lämpimän paluun toisin kiehuntayhteeseen. Kiehuntayhteen voi "nostaa ylemmäksi" jotta alle mahtuu T-haara tai vastaava. Itselläni tämän kiehuntayhteen alla oli kuumavesikierukka. Jos kierukkaa ei ole tämän alla, voi tarvittaessa tehdä tämmöisen lusikan, joka tasaa latauskierron saapumista kattilaan. Itse rakensin tämän lusikan vähän ikään kuin turhaan, koska pääasiallinen syy oli lämmityksestä paluu. Tuosta lusikasta nyt ei ainakaan mitään haittaa ole.

Näytä liitetiedosto 108473

Kuuma talousvesi kierukan kautta tuohon sähkövaraajaasi. Kuuskytluvun talossasi on todennäköisesti vain yksi lähtö kylmälle vedelle, joten valikoivaa kylmän veden esilämmitystä voi olla perin vaikea toteuttaa, koska luultavasti keitiöön halutaan se kylmä kylmänä.

Edit: Tuo integraalisuntti tarvitsee kylmän paluuvirtaaman, jota sitä ei siltä voi riistää, jos meinaa öljykattilaa käyttää. Suntin alla on todennäköisesti laskuputki kierukan alapuolella ja suntti taas ottaa lämpimän kattilan huipusta. VILP käytössä suntti on normaalisti täysin auki, kattilalla lämmitettäessa luultavasti vain vähän raollaan.

Jäspi tarjoaa lisäosana paisuntayhteeseen 4-tie sekoitusventtiiliä, jolla saadaan toinen lämmityspiiri kytkettyä (tässä tapauksessa se olisi lattialämpö). Jos paisuntayhteeseen kytketään VILPille menevä, minne liitän lattialämmön? Saako lattialämmityksen jotenkin patteripiirin rinnalle? Lattiaan menisi kuitenkin reilusti viileämpää vettä öljylämmityksen aikana, joten jotain temppuja se vaatisi.

Kuvassa oleva "lusikka" siis levittää virtausta sivuille suoraan alaspäin ampumisen sijaan? Lämmin lataus jää paremmin kattilan yläosaan?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jep, juuri noin.

Jos lattialämmitykset ovat betoniin valettuja, ei niihin kovin kuumia vesiä kannata ajaa. Joka tapauksessa tuosta eriyttämisestä voisi olla hyötyä. Tuo kaksipiirinen suntti ei ole minulle tuttu. Itselläni on kattilasta vain putkilähtö ja sitten kaksi erillistä sunttia ja kiertopumppua putkistossa ja kyllähän lattialämmituksen vedet ovat pääsääntöisesti viileämpiä.

 

[pökö]

Jäspi tarjoaa lisäosana paisuntayhteeseen 4-tie sekoitusventtiiliä, jolla saadaan toinen lämmityspiiri kytkettyä (tässä tapauksessa se olisi lattialämpö). Jos paisuntayhteeseen kytketään VILPille menevä, minne liitän lattialämmön?

Se osa on "shunttioksa" johon tulee kiinni shuntti ja siihen sitten oumanni tai muu vastaava ettei tarvi käsin säätää.

Laitat kattilan paisuntayhteen ja sunttioksan väliin T-kappaleen johon tulee vilp.

 

[pekkajuhani]

Noniin tilanne on edennyt siten, että Kaisai khc-12ry3-b + kmk-160ry3 paketti odottelee asennusta. Aikaisempien suunnitelmien mukaan sisäyksikkö on kytketty nyt kattilan (Jäspi eco 17 lux) rinnalle paisunta- ja kiehuntayhteisiin. Patterikierto on öljykäyttöä silmällä pitäen edelleen 4-tie shuntin takana jota ohjaa ouman EH-80. Lämpöpumppukäytössä on ajatus ajaa shuntti kokonaan auki pumpun omalla käyrällä vettä kattilaan ja siitä eteenpäin kiertovesipumpulla pattereille.

Seuraavaan kaipaisin vähän vinkkejä:

Sähkösyötön osalta kävi pieni lapsus, ja lämpöpumpulle vedettiin vain yksi 3 × 16 A syöttö. Nallit riittäisivät sisä- ja ulkoyksikölle, jos jätän sisäyksikön vastukset pois käytöstä. Tuleeko ongelmia sulatusten kanssa? Mikä logiikka näissä tyypillisesti on? Ottaako pumppu sulatukseen tarvittavan lämmön oletuksena vesimassasta ja kytkee vastukset päälle vain, jos saatavilla oleva lämpö ei riitä, vai pamauttaako vastukset aina sulatusten ajaksi päälle?

Kattilassa on 6kW vastukset jotka saataisiin toimimaan joko kattilan oman termarin kanssa tai vaihtoehtoisesti kontaktorilla jota ohjaa sisäyksikkö (ymmärrykseni mukaan pitäisi olla ulkoisen vastuksen ohjausmahdollisuus).

Nurkan takana toki on toinen 3 × 16 A syöttö saatavilla, mutta jos vien sen ulkoyksikölle, joudun nipistämään tallin sähköistä, joihin se oli alun perin tarkoitettu..

 

[zyrppa]

Noniin tilanne on edennyt siten, että Kaisai khc-12ry3-b + kmk-160ry3 paketti odottelee asennusta. Aikaisempien suunnitelmien mukaan sisäyksikkö on kytketty nyt kattilan (Jäspi eco 17 lux) rinnalle paisunta- ja kiehuntayhteisiin. Patterikierto on öljykäyttöä silmällä pitäen edelleen 4-tie shuntin takana jota ohjaa ouman EH-80. Lämpöpumppukäytössä on ajatus ajaa shuntti kokonaan auki pumpun omalla käyrällä vettä kattilaan ja siitä eteenpäin kiertovesipumpulla pattereille.

Seuraavaan kaipaisin vähän vinkkejä:

Sähkösyötön osalta kävi pieni lapsus, ja lämpöpumpulle vedettiin vain yksi 3 × 16 A syöttö. Nallit riittäisivät sisä- ja ulkoyksikölle, jos jätän sisäyksikön vastukset pois käytöstä. Tuleeko ongelmia sulatusten kanssa? Mikä logiikka näissä tyypillisesti on? Ottaako pumppu sulatukseen tarvittavan lämmön oletuksena vesimassasta ja kytkee vastukset päälle vain, jos saatavilla oleva lämpö ei riitä, vai pamauttaako vastukset aina sulatusten ajaksi päälle?

Kattilassa on 6kW vastukset jotka saataisiin toimimaan joko kattilan oman termarin kanssa tai vaihtoehtoisesti kontaktorilla jota ohjaa sisäyksikkö (ymmärrykseni mukaan pitäisi olla ulkoisen vastuksen ohjausmahdollisuus).

Nurkan takana toki on toinen 3 × 16 A syöttö saatavilla, mutta jos vien sen ulkoyksikölle, joudun nipistämään tallin sähköistä, joihin se oli alun perin tarkoitettu..

Yleensä ne vastukset on käytössä kun ulkona on "liikaa" pakkasta eli pumpun toimintaraja tulee vastaan. Silloin lämpö tehdään vastuksilla.
Lisäksi monesti niitä käytetään kun tehdään ns. legionella poltto käyttövedelle; ensin pumpulla nostetaan käyttövesi sinne 50-55 asteeseen ja sitten vastuksilla vielä nostetaan 60 tai yli.

Asetuksista voi varmaan Kaisainkin tapauksessa valita että mikä sulakekoko on käytössä jolloin kone osaa itse rajoittaa vastustehon oikein.

Sulatukseen lämpö otetaan lämmityskierrosta.

Tuleeko sinne siis monoblock ulos ja split sisälle? Riittää varmaan sitten vain toiseen lisävastukset käyttöön.

 

[Arisoft]

Ottaako pumppu sulatukseen tarvittavan lämmön oletuksena vesimassasta ja kytkee vastukset päälle vain, jos saatavilla oleva lämpö ei riitä, vai pamauttaako vastukset aina sulatusten ajaksi päälle?

Kiinalaiset tuntuvat laittavan vastukset päälle sulatuksen ajaksi jotta vesi ei jäähtyisi niin paljon.

Itsellä vesimassan lämpö riittää ja vastus on kokonaan irti.

 

[Arisoft]

Kattilassa on 6kW vastukset jotka saataisiin toimimaan joko kattilan oman termarin kanssa tai vaihtoehtoisesti kontaktorilla jota ohjaa sisäyksikkö (ymmärrykseni mukaan pitäisi olla ulkoisen vastuksen ohjausmahdollisuus).

Et vilpin vastuksia tarvitse tosiaan lisälämmitykseen koska kattilasta tulee lämpöä. Tosin kattilan vastukset ei riitä kovalla pakkasella mukavuuslämmön ylläpitoon vaan poltin tarvitaan apuun viimeistään silloin.

 

[pekkajuhani]

Yleensä ne vastukset on käytössä kun ulkona on "liikaa" pakkasta eli pumpun toimintaraja tulee vastaan. Silloin lämpö tehdään vastuksilla.
Lisäksi monesti niitä käytetään kun tehdään ns. legionella poltto käyttövedelle; ensin pumpulla nostetaan käyttövesi sinne 50-55 asteeseen ja sitten vastuksilla vielä nostetaan 60 tai yli.

Asetuksista voi varmaan Kaisainkin tapauksessa valita että mikä sulakekoko on käytössä jolloin kone osaa itse rajoittaa vastustehon oikein.

Sulatukseen lämpö otetaan lämmityskierrosta.

Tuleeko sinne siis monoblock ulos ja split sisälle? Riittää varmaan sitten vain toiseen lisävastukset käyttöön.

Tarkoitus on ajaa pumpulla niin pitkälle kun pääsee ja kylmemmillä keleillä joko öljyllä tai kattilan vastuksella. Sisäyksikön vastuksen voi valita dippikytkimillä 3, 6 ja 9kW väliltä. Oletan että siellä on 3kW per vaihe.
Kyseessä SPLIT pumppu ja vastukset sisäyksikössä.
Käyttövesi tehdään kattilan kierukan kautta sähköboilerissa.

Kiinalaiset tuntuvat laittavan vastukset päälle sulatuksen ajaksi jotta vesi ei jäähtyisi niin paljon.

Itsellä vesimassan lämpö riittää ja vastus on kokonaan irti.

Kokemusperäinen tieto tervetullutta - kiitos siitä! Paljonko sulla on vesimassaa ja minkä lämpöstä? Onko pumppu vakio pyynnillä vai tekeekö käyrän mukaan? Itse lähinnä arvuuttelen, että onko vesimassassa tarpeeksi lämpöenergiaa sulatukseen 0-keleillä, kun sulatuksen tarve suurimillaan ja käyrän mukaan tehty vesi kuitenkin suht haaleaa, ehkä 30C.

 

[Arisoft]

Kokemusperäinen tieto tervetullutta - kiitos siitä! Paljonko sulla on vesimassaa ja minkä lämpöstä? Onko pumppu vakio pyynnillä vai tekeekö käyrän mukaan? Itse lähinnä arvuuttelen, että onko vesimassassa tarpeeksi lämpöenergiaa sulatukseen 0-keleillä, kun sulatuksen tarve suurimillaan ja käyrän mukaan tehty vesi kuitenkin suht haaleaa, ehkä 30C.

Vesi jäähtyy minulla sulatuksen aikana pumpussa noin 10 astetta. Eli jos sinne menee huoneenlämpöistä vettä niin ulos tuloee 11 asteista. Sanomattakin selvää ettei toista kierrosta voisi enää tehdä noin viileällä ellei vesi lämpenisi jossain lisää. Minulla kaikki vesi kiertää patterihin. joten varausmassaa on myös pattereiden rautaosat putket jne.

Jos käytössä on bufferitankki niin silloin vain sen tilavuus ratkaisee. Sulatus kestää jotain 5 minuutin luokkaa joten mielellään tilavuus pitäisi olla sellainen ettei siinä ajassa bufferin vesi kierrä kokonaan täyttä kierrosta. Hihasta vetäen 100 litraa sen on oltava vähintään. Joissain pumpuissa siihen on ihan laskentaohjeetkin.

Sen vastuksen vaikutusta voit arvioida ihan sillä perusteella että jos olisi 100 litran tankki ja sitä lämmitetään 9 kW tehoilla 5 minuuttia niin se vesi lämpenee vain vajaa 4 astetta.