Adblue ongelman ratkaisu?

pamppu

Vakionaama
Adblueta ei voi kuumuudella korvata, vaan lähinnä pahentaa NOxia mitä kuumenpana käy. Onko tosiaan olemassa Euro 6 dieseleitä ilman ureaayöttöä eli käytännössä Adblueta?
Ei tainnu olla euro 6. -17 ja -18. vuosimalleissa on alkanut Kugassa ilmeisesti vasta olla.

Samaten Volvo myi muistaakseni -17 hujakoille saakka vanhoja ureattomia.
 

pamppu

Vakionaama
Ei tainnu olla euro 6. -17 ja -18. vuosimalleissa on alkanut Kugassa ilmeisesti vasta olla.

Samaten Volvo myi muistaakseni -17 hujakoille saakka vanhoja ureattomia.
Jaa tämmöinenkin on ollut Kugassa:
Kuga 1.5L Duratorq Euro 6 (05/2016-22/04/201:cool:

Oliko se sitten just tuo se ureaton.
 

sulo_s

Vakionaama
Meillä on tuossa pihassa yksi kulkine (rellun 1,5diesel euro6), jossa ei ole ab:ta eikä eolyssiä.:sta.
No on kyllä pari euro5 pösöö eolysillä ilman mitään ongelmia tuosta lisäaineesta.
 

Tifo

Vakionaama
Meillä on tuossa pihassa yksi kulkine (rellun 1,5diesel euro6), jossa ei ole ab:ta eikä eolyssiä.:sta.
No on kyllä pari euro5 pösöö eolysillä ilman mitään ongelmia tuosta lisäaineesta.
Miten noi toimii, hiukkasloukku tyhjennetään silloin tällöin mutta mites ne typen päästöt. Kuvittelin että se on jatkuva prosessi, vai onko, jos on niin se tohohan pitäisi olla koko ajan päällä?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tämmöstä tarjoo Traficom 2015 Kugasta, jossa ei litkuja käytössä:

Screenshot_2025-10-09-21-21-36-64.jpg
 

Rh-

Tyhjäkäynnillä
Mihin muuten tuo nykyaikainen AdBlue laatuanturi perustuu? Millä ja mitä se havaitsee linjassa liikkuvasta tavarasta?

Ensimmäiset mittasivat liuoksen sähkönjohtavuutta, uudemmat jo useampaa eri parametriä, Google ei juuri auttanut ja Volvon raskaan tiskillä kysymyksellä sai aikaan pään rapimista.

Ensimmäiset AdBluella varustetut Volvon FM mallit ruikki tyytyväisenä pelkkää vettä pakoputkeen koska laatuanturia ei vielä ollut...
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mihin muuten tuo nykyaikainen AdBlue laatuanturi perustuu? Millä ja mitä se havaitsee linjassa liikkuvasta tavarasta?

Ensimmäiset mittasivat liuoksen sähkönjohtavuutta, uudemmat jo useampaa eri parametriä
En tunne asiaa, mutta noin tieteelliseltä kannalta helppoja ja toistettavia mittauksia ei ole kovinkaan montaa:
  • Sähkön johtavuus: Anturit toimivat varsin luotettavasti ja ovat lämpötilakalibroitavissa helposti. Suhteellisen helposti huijattavissa jollakin muulla "suolavedellä" mutta näkisi hyvin esim. pelkän veden lisäyksen tai huomattavan laimennuksen.
  • pH: anturit vaativat ~kuukausittaista kalibrointia, ovat lyhytikäisiä ja vaativat säännöllistä huoltoa. Olisi myös helposti huijattavissa laimentamalla (suurikaan laimennus ei juuri vaikuta pH arvoon) tai vain lisäämällä muutama tippa puskuriliuosta veden joukkoon. Tuskin käyttökelpoinen, ei varsinkaan urealle.
  • Taitekerroin: Urealitku mahtaa olla aika puhdasta eikä aiheuta saostumia, joten taitekerroin voisi olla yksi hyvä mahdolisuus ja anturipään voi yksinkertaisesti pestä puhtaaksi tarvittaessa. Taitekertoimen tulos on käytännössä sama kuin ominaispaino. Koska urea litku on varsin raskasta, tämä toimisi hyvin ja mitään muuta järkevää halvempaa lientä ei oikein ole kuin jokin suolavesi, joka sitten tuhoaisi myös koko pakoputken.
  • Tiheyttä mittaava uimuri voisi olla myös aika hyvä ja luotettava tämmöiselle puhtaalle ei saostumia aiheuttavalle nesteelle. Koska urea litku on varsin raskasta, tämä toimisi hyvin, näkisi laimennuksen ja mitään muuta järkevää halvempaa lisättävää lientä ei oikein ole kuin se oikea urea.
  • Valon absorptio, yleensä IR alueella. Tämä on erittäin tarkka ja ainut joka kykenee erottelemaan myös oikeasti eri kemikaaleja toisistaan. Tarvetta edes summittaiselle kemialliselle analyysille ei mahda oikein olla kun sinne varmaankin pyritään kaatamaan joko sitä oikeaa tai vain vettä.
Itse veikkaan tiheyttä mittavaa uimuria tai valon taitekerroinanturia. Nämä molemmat vaativat todella stydiä tavaraa tullakseen huijatuksi eikä sitä ureaa halvempia järkeviä litkuja oikein ole järkevästi saatavilla. Tosi mies roplaa tietty sen anturin niin että se näyttää aina samaa oli siellä ilmaa tai vettä.
 

Rh-

Tyhjäkäynnillä
Monethan seuraa jo nykyään pakokaasun NoX ja hiukkaspitoisuuksia ennen ja jälkeen DPFän, jolloin nuo perinnekikkailut ei toimi niinkään.
 

Jule

Vakionaama
Mihin muuten tuo nykyaikainen AdBlue laatuanturi perustuu? Millä ja mitä se havaitsee linjassa liikkuvasta tavarasta?

Ensimmäiset mittasivat liuoksen sähkönjohtavuutta, uudemmat jo useampaa eri parametriä, Google ei juuri auttanut ja Volvon raskaan tiskillä kysymyksellä sai aikaan pään rapimista.

Ensimmäiset AdBluella varustetut Volvon FM mallit ruikki tyytyväisenä pelkkää vettä pakoputkeen koska laatuanturia ei vielä ollut...
Mun tietääkseni nykyään Adblue laatuanturi on korvattu pakoputkessa olevalla anturilla, eikä autoa sinänsä kiinnosta mitä siellä adblue säiliössä on, kunhan typenoksidit vaan pysyvät kurissa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämmöisenkin vastauksen löysin:

"The principle of an AdBlue quality sensor relies on the different propagation speeds of ultrasonic waves in various media and concentrations of urea solution. It emits ultrasonic pulses into the fluid, calculates the time it takes for the pulse to travel a set distance and return (time of flight), and then uses the speed of sound at that specific concentration to determine if the AdBlue meets the required 32.5% urea standard."

Pohjimmiltaan siis tiheysmittaus ja vaikeasti huijattavissa. Veteen pitää varmaan sekoittaa aika paljon jotain "muuta" jotta edes teoriassa saisi liemeen saman äänen nopeuden. Edellyttäisi jonkinlaista tieteellistä työtä. Äänen nopeus ilmassa ja vedessä riippuu suuresti myös lämpötilasta, joten lämpötila-anturi tuolla ainakin tarvitaan kaveriksi.

Jos anturia ei onnistu huijaamaan, sen voi tietty ehkä siirtää jonnekin missä olosuhteet ovat jotenkin stabiilimmat.

Jos on NOx anturi myös, ilmeisesti sitten tuota annosmäärää säädetään jotenkin. Millähän ihmeellä tuota niin pieniä määriä annostellaan ja ruiskitaan kun se tarvekin on jatkuva.
 
Viimeksi muokattu:

Rh-

Tyhjäkäynnillä
Mun tietääkseni nykyään Adblue laatuanturi on korvattu pakoputkessa olevalla anturilla, eikä autoa sinänsä kiinnosta mitä siellä adblue säiliössä on, kunhan typenoksidit vaan pysyvät kurissa.

Kyllä, ja veikkaan että ainakin raskaalla puolella, kyseisen anturin tarkoitus kertoa vain AdBluen lisäämisen jälkeen kuljettajalle tankatun tavaran laadusta ja tulevan remontin ajankohdasta.
 

BBF

Vakionaama
Mun tietääkseni nykyään Adblue laatuanturi on korvattu pakoputkessa olevalla anturilla, eikä autoa sinänsä kiinnosta mitä siellä adblue säiliössä on, kunhan typenoksidit vaan pysyvät kurissa.
Kyllä siellä se laatuanturi tai oikeammin konsentraatiomittaus on, toimii yleensä ultraäänellä. Systeemi on tyypitetty tietylle litkulle ja sitä siellä pitää olla. Ohjaus osaa myös säätää urearuiskutusta mitatun konsentraation mukaan, se on aika tarkka se annostelu.
 

Jule

Vakionaama
Kyllä siellä se laatuanturi tai oikeammin konsentraatiomittaus on, toimii yleensä ultraäänellä. Systeemi on tyypitetty tietylle litkulle ja sitä siellä pitää olla. Ohjaus osaa myös säätää urearuiskutusta mitatun konsentraation mukaan, se on aika tarkka se annostelu.
En nyt sano etteikö jokin valmistaja mittaisi itse nesteen laatua, mutta se kyllä voidaan korvata pakokaasuantureillakin. Annostus on toki tarkka, mutta se hienosäätö voidaan tehdä myös pakokaasun perusteella, ja kuvittelisin että se on helpompikin tehdä niinpäin, ja jos aineessa on niin iso laatupoikkeama ettei tuo pakokaasun mukaan tapahtuva säätö riitä, se ei ole muutenkaan enää speksin mukaista adblueta, joten sinänsä ihan sama, vikavalo päälle.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Onko tämä nyt tietoa vai mutua? Mikä valmistaja tekee sen noin?
Eikös kaikissa AdBlue-systeemeissä ole NOx-anturi SCR-pöntön jälkeen eli näkee onko NOxit alhaisia vai ei? Jos syöttää toimimatonta litkua, NOxit ei ole alhaisia.

PSAn systeemin (2016 auto, 2020 vaihdettu ureatankki) tunnen melko hyvin, kun olen sen purkanut ja "korjannut" laittamalla vastuksen hajonneen lämpötila-anturin tilalle. Ei siinä ole tankissa kuin lämmitysvastus, pinnankorkeuden mittaus ja kaksi lämpötilamittausta (lämmitysvastuksen ja nesteen).
 
Back
Ylös Bottom