Alhainen sisäilman kosteus

[Otso]

Pari kuukautta asumiskokemusta uudesta talosta ja kuiva sisäilma hieman ihmetyttää. Kosteus % on alkuvuoden ajan pysytellyt alle 20 (ilmanvaihtokoneen mittaus näyttää 48h ajalta 15%). Halvahko kosteusmittarikin näyttää samansuuntaisia tuloksia.

Kuiva sisäilma on tosiaan yllättänyt, sillä asiaan pyrittiin kiinnittämään huomiota. Talossa on höyrynsulkumuovin sijaan käytetty ilmansulkupaperia ja eristys on puhallettu ekovillalla. Ilmanvaihtokoneena on Enerventin pyöriväkennoinen. Ulkoilman kosteus% on tänä talvena ollut korkea (Sanyomies tietää). Jostain syystä ekovillakerros ei kuitenkaan tasaa ilmankosteutta.

Mielenkiinnolla odotan, miten ilmankosteus käyttäytyy kesällä. Onko kokemuksia vastaavasta tilanteesta? Edessä taitaa olla erillisen ilmankostuttimen hankinta.

 

[wattis]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Täsmälleen samat kokemukset ja täällä myös pyöriväkennoinen LTO laite, Enervent LTR-3. Joku toki epäilee näitä pyäriväkennoisia juuri sen vuoksi että pukkaavat kosteutta tuloilmaan ja siinä samalla liukenisi myrkkyjä kosteaan sisäilmaan. Mitä itse olen kosteutta seurannut tarkemmalla mittarilla niin eipä voi kantaa huolta liiallisesta kosteudesta. Kovin kosteus sisäilmassa tänä talvena ollut ~35% (ilman suhteellinen kosteusprosentti). Muutamat viimepäivät ollut todella kuivaa kun pohjoisnavan ilmamassa kiertänyt oulun päältä, n. 15 - 20%. Sanyo sulattunut varmaan yhden kerran viimeisen kolmen päivän aikana.

 

[pökö]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

kuivaa näyttäisi olevan.mikä on sisälämpötila,onko varaa laskea?
voiko ilmanvaihtoa pienentää,se ehkä nostaisi kosteusprosenttia hieman.
se ekovillan kosteudentasaus saattaa olla enämpi myyntikikka kuin toimivaa todellisuutta.

 

[Dippa]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

kattokaapa ix-diagrammista paljonko keväinen 60 % rh nollassa tekee +20 asteessa......

 

[Deleted member 1344]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Tuo on ihan tavallista ja johtuu tuosta 'normi-ilmanvaihdosta' (eli puolet talon ilmatilavuudesta vaihtuu tunnissa). Ei sille oikein voi muuta kuin
* pienennä ilmanvaihdon tehoa, mulla on aina talvisin pykälän tai kaksi pienemmällä kuin mitä tuo normi vaatisi
* kuivaa pyykkejä sisällä

Kesällä kosteutta kyllä riittää, varsinkin elokuussa. 'Maitopurkkimittari' on hyvä, jos jääkaapista otettu maitopurkki alkaa valua vettä viidessä minuutissa niin tietää että suhteellinen kosteus on siellä 70% hujakoilla.

 

[pirkka]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Meillä on talo vuodelta 2007. Kuutio LTO. Muovit ja vuorivilla seinissä - ei taatusti hengitä mitään. Tilanne on sama; talvella kosteus on alle 25%, joskus alle 20%. Kun laitan ilmanvaihdon minimille ja 400W ilmankostutin huutaa yötä päivää alkaa koteus hitaasti nousta.

Ongelma on tuo, mihin Dippakin tuossa viittasi. Se 90% kostea ulkoilma onkin sisällä 20% kosteaa, kun sitä lämmitetään 30 astetta. Ilmeisesti se pyöriväkennoinen LTO auttaa jonkin verran, kun wattiksella oli noinkin korkeat kosteuslukemat?

Ainakin meillä on laminaattilattia alkanut kärsiä talven kuivuudesta.. onneksi tuhot eivät nyt enää toisena talvena pahentuneet, mutta osa nurkista on millin-pari koholla. Tämän lisäksi tietysti ihmisillä olisi parempi olla, jos olisi kosteampaa. Sauna tuuletetaan surutta taloon, pyyhkeet kuivataan esim. oman sängyn päällä jne. Kosteus vain katoaa.

Olisi ihan hauskaa kuulla, mitä alan ammattilaiset sanoisivat siitä, että meilläkin on ollut ilmanvaihto minimillä koko talven. Kesällä tietysti reilusti päällä. Veikkaan, että saisin sapiskaa. Mutta kun täällä talossa pitäisi ihmisten pystyä asumaan. ??? Toivottavasti ei homehdu.

 

[tet]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Ainakin meillä on laminaattilattia alkanut kärsiä talven kuivuudesta.. onneksi tuhot eivät nyt enää toisena talvena pahentuneet, mutta osa nurkista on millin-pari koholla. Tämän lisäksi tietysti ihmisillä olisi parempi olla, jos olisi kosteampaa. Sauna tuuletetaan surutta taloon, pyyhkeet kuivataan esim. oman sängyn päällä jne. Kosteus vain katoaa.

Olisi ihan hauskaa kuulla, mitä alan ammattilaiset sanoisivat siitä, että meilläkin on ollut ilmanvaihto minimillä koko talven. Kesällä tietysti reilusti päällä. Veikkaan, että saisin sapiskaa. Mutta kun täällä talossa pitäisi ihmisten pystyä asumaan. ??? Toivottavasti ei homehdu.

Männätalvena tuli huudatettua taas kostutinta urakalla tämän kuivuusongelman takia. Kun kosteus menee alle 25 %RH rupeaa olo käymään tukalaksi limakalvojen kuivuessa liikaa.

Tulin sitten testanneeksi kuinka kosteaksi tällaisen 70-luvun talon voi päästää. Kostutin päällä jatkuvasti niin nousi se kosteus reilusti. Vaan kun ulkona oli jotain -15 pakkasta, niin 45% oli liikaa - rupesivat ikkunoiden alareunat jäätymään. Tämä kannattaa huomioida - kosteusvaurio syntyy sinne missä on kylmintä. Jos se kylmin paikka ei olekaan ikkunan alareuna vaan jokin piilossa oleva paikka, niin kosteuden kertymistä ei välttämättä tiedosta ja saattaa pidemmän päälle olla seurauksena se home.

 

[pahhi]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Mitäs kosteusmittarit nyt näyttävät, kun ulkona on päivisin todella kuivaa.

Esim. Seinäjoella näyttää olevan 19%, ja lämpötila 17,9 astetta.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Esim. Seinäjoella näyttää olevan 19%, ja lämpötila 17,9 astetta.

Mittari mallia Biltema sanoo meidän yläkerrassa 23.7 astetta ja 29% suhteellista kosteutta. On se jo enemmän kuin talvella.

 

[kapsu]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

uppista,
tosi nopsaan tipahti kosteusprosentti 45 -> 25 lämmityskauden saavuttua, taas ollaan nokat kuivina torpassa.
Täytynee jossain kohtaa tehdä ilpin sammutus ja katsoa onko mitään vaikutusta vai kuvittelenko vain sen huonontaneen tilannetta entisestään.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

uppista,
tosi nopsaan tipahti kosteusprosentti 45 -> 25 lämmityskauden saavuttua, taas ollaan nokat kuivina torpassa.
Täytynee jossain kohtaa tehdä ilpin sammutus ja katsoa onko mitään vaikutusta vai kuvittelenko vain sen huonontaneen tilannetta entisestään.

Sen ei pitäisi vaikuttaa juurikaan. Talossa on ilmanvaihto joka normien mukaan vaihtaa puolet ilmatilavuudesta tunnissa (yleensä se on kyllä vähän pienemmällä). Tuo johtaa siihen että absoluuttinen kosteus sisällä ja ulkona on sama. Kun tuo jopa 100% (suhteellinen) kostea 0-asteinen ulkoilma lämmitetään huonelämpötilaan, saadaan varsin kuivaa ilmaa (noin 25% suhteellinen kosteus).

Jatketaan nyt vielä perustelulla. Eli, kuutiometriin 0-asteista ilmaa mahtuu 5 grammaa vesihöyryä. 22 asteiseen ilmaan mahtuu 19.4 grammaa vesihöyryä per kuutiometri. Eli, kun lämmität tuon kuutiometrin ulkoilmaa sisälämpötilaan, tuo vesimäärä on edelleen 5 grammaa per kuutiometri ja suhteelliseksi kosteudeksi tulee tuo 5/19.4 ~ 25%.

 

[kapsu]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

eli tuolla logiikalla -15 pakkasella pitäisi suhteellisen tippua alle 10prosentin? en kyllä semmoisia lukuja ole nähnyt.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

eli tuolla logiikalla -15 pakkasella pitäisi suhteellisen tippua alle 10prosentin? en kyllä semmoisia lukuja ole nähnyt.

Nuo vesimäärät ovat kuitenkin varsin pieniä, olikohan meillä 750 m3 -> 30% suhteellisella kosteudella ilmassa olisi reilut 4 kg vettä, eli sama määrä litroina nestemäistä vettä. Ihmiset hengittäessään tuottavat kosteutta, ruoanlaitto, suihkussa käynti, pyykin kuivatus tms. Eli ei kotioloissa koskaan päästä mihinkään 5% suhteellisiin kosteuksiin, mutta teollisuushalleissa tms. se on kyllä mahdollista.

Mutta tämä on selitys sille miksi talvella ilma on niin kuivaa. Sille ei yksinkertaisesti mahda mitään ellei joko kostuta ilmaa tai vähennä ilmanvaihtoa (tai molemmat).

 

[teukka]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Nyt on ulkona 90 % ja -3 astetta. Sisällä on 40 % ja 20 astetta. Vanha painovoimainen ilmanvaihto toimii...

 

[jklaukka]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Meillä on pakkasta 7 astetta ja kosteusprosentti digitaalisessa mittarissa 36 ja analogisessa 45. Painovoimainen ilmanvaihto ja ILPllä lämmitys. Takkoja ei nyt ole käytetty vielä montaakaan kertaa koko syksynä. Kun pakkaset alkaa olla jatkuvasti yli kymmenen asteen, niin sitten takkaan tuli. Ainakin silloin ilma vaihtuu rivakammin.

 

[ihanja]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Pakkasta ulkona 7 astetta, uudessa hirsitalossa lämmitetty takalla ja kiukaalla jo monta viikkoa (lämmintä vettä on mukavampi saada savukaasuilla, kun sähköllä). Silti kosteus pysytellyt 35-40% lukemissa. Pyöriväkennoinen ilmanvaihtokone on tosin aika pienillä tehoilla...

 

[noble]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Nostetaan vanhaa aihetta.
Muovit ympärillä ja venytetty kenno IV-koneessa (Vallox 145SE).

Sisäilman kosteus laskenut jo 20-25 % paikkeille. Sisälämpötila noin 22-23'C, se tuntuu sopivalta.

IV:n nopeutta voisi ehkä hieman tiputtaa mutta kirjaimellisesti kostuuko siitä mitään? Nyt nopeudella 3 päivisin ja öisin 2:lla. Ilmakuutiota talossa 460m3. Mitoitusten mukaan pitäisi pitää 5:lla, mutta suunittelija mainitsi sen olevan reilusti yli tarpeen... Kun IV:tä säädettiin, pyysin mittaajaa myös mittaamaan 3 nopeuksien lukeamia. Parin poiston perusteella ilma vaihtuisi kerran kahdessa tunnissa. Ja ainakin 3:lla on sisäilma tuntunut raikkaalta.

Mutta onko ilmanvaihdon pienentäminen järkevää, että saa kosteuden nousemaan?

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Nostetaan vanhaa aihetta.
Muovit ympärillä ja venytetty kenno IV-koneessa (Vallox 145SE).

Sisäilman kosteus laskenut jo 20-25 % paikkeille. Sisälämpötila noin 22-23'C, se tuntuu sopivalta.

IV:n nopeutta voisi ehkä hieman tiputtaa mutta kirjaimellisesti kostuuko siitä mitään? Nyt nopeudella 3 päivisin ja öisin 2:lla. Ilmakuutiota talossa 460m3. Mitoitusten mukaan pitäisi pitää 5:lla, mutta suunittelija mainitsi sen olevan reilusti yli tarpeen... Kun IV:tä säädettiin, pyysin mittaajaa myös mittaamaan 3 nopeuksien lukeamia. Parin poiston perusteella ilma vaihtuisi kerran kahdessa tunnissa. Ja ainakin 3:lla on sisäilma tuntunut raikkaalta.

Mutta onko ilmanvaihdon pienentäminen järkevää, että saa kosteuden nousemaan?

Meillä nopeutta lasketaan pakkasella...
Myös enervent suosittaa sitä jos kosteus laskee liikaa.
Tässä viestini aiheesta
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21468.msg273792#msg273792

Normaali ilmanvaihto on ilmanvaihtuminen kerran kahdessa tunnissa. Millaiset ilmamäärät sinulla on pöytäkirjoissa?

 

[pökö]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Meillä nopeutta lasketaan pakkasella...
Myös enervent suosittaa sitä jos kosteus laskee liikaa.

sitten on tullut uusia suosituksia. Aiemmin enerventin kanta oli että ei hiljennetä, jottei koje jäädy.

 

[noble]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Mitattu poistoilma 5:lla 92,7 l/s eli 333,7 m3/h.-->1,46 krt per 2h vaihtuisi ilma.

Ymmärsin että nopeuden prosentit menevät suhteessa poistoilman määrään..? Pitää tarkistaa paljonko on 3:lla.

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Mitattu poistoilma 5:lla 92,7 l/s eli 333,7 m3/h.-->1,46 krt per 2h vaihtuisi ilma.

Ei tuollaisia määriä ole mitään järkeä vaihtaa ilmaa jatkuvasti. Energiaa menee vain harakoille, meteli saattaa lisääntyä sekä asunnossa saattaa esiintyä lievää vedon tunnetta tuon takia.

Mitkä ovat ilmavirrat lvi-suunnitelmassa?

3.2.3.1
Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan tehostettu
ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta.

Käsittääkseni jotkut säätävät ilmavirrat näille tehostetuille ilmavirroille?

Asuntojen ilmanvaihto mitoitetaan yleensä taulukon poistoilmavirtojen perusteella siten, että asuntojen ilmanvaihtokerroin on vähintään 0,5 1/h ja ulkoilmavirtojen riittävyys varmistetaan vähintään ohjearvojen mukaisiksi. Pienten asuntojen poistoilmavirrat mitoitetaan yleensä ohjearvoja pienemmiksi siten, että huoneiston käyttöajan ilmanvaihtokerroin on enintään 0,7 1/h ja poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila tai asuntokohtaisesti tarpeen mukaan.

Perusilmanvaihto pitäisi olla jotain 63l/s ja poisto jotain 58-60l/s....

Itsellä talvella nopeus oli juurikin kovimmilla pakkasilla kosteuden takia ~60% perusilmanvaihdon määrästä pelkästään koneen ottotehon perusteella laskettuna. Todellisuudessahan kun virtaus kaksinkertaistuu teho nousee huomattaavasti enemmän eli todellinen ilmanvaihdon määrä on ollut hiukan suurempi kuin tuo 60%. Minulla on myös kotona/poissa kytkin etuoven vieressä jolla kone pudottaa nopeuden 1:lle kun ketään ei ole kotona ja taas normaalinopeudelle kun jengiä saapuu kotiin.

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

sitten on tullut uusia suosituksia. Aiemmin enerventin kanta oli että ei hiljennetä, jottei koje jäädy.

Kohtuus varmaan kaikessa.

Pidä ilmanvaihto aina tarpeeksi korkealla teholla! Muuten huoneiston kosteuspitoisuus nousee liian korkeaksi. Tästä on seurauksena talvella kosteuden tiivistyminen kylmiin ikkunapintoihin. suositeltava huoneilman suhteellinen kosteus on 40...45 % (huonelämpötila 20...22°C). Tällöin ikkunat pysyvät kuivina ja kosteus on terveellisellä tasolla. Tarkkaile huoneilman
http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/Pegasos_EC_2006_2_FI.pdf]kosteutta esim. huonekosteusmittarilla ja tehosta ilmanvaihtoa, kun kosteus nousee yli 45 %.Vastaavasti voit pienentää ilmanvaihtoa, mikäli huoneilman kosteus laskee alle 40 %.

http://www.enervent.fi/data/fi/manuals/Pegasos_EC_2006_2_FI.pdf

Jos sisäilma on kuivaa, myöskään jäätymisongelma ei liene niin todennäköinen. Jos taas ilmanvaihdon määrää pienennetään dollarinkuvat silmissä ja kosteus pääsee kohoamaan, varmasti myös riski jäätymiselle kasvaa.

 

[noble]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Nopeudet 1-8, tässä 1-5 tiedot, jos tuo poistoilmamäärä menee suhteessa prosentteihin.

Kai me muuten vaihdetaan ilmatilavuutta eikä ulkovaipan kuutioita...? Nimittäin tuo 333,7x2=667 m3/h sattuu bruttokuutioiden 630 m3/h kohtuu lähelle... Suunnitelmassa tulo 80l/s poisto 85 l/s.

Nopeus 5 = 63 % -->333,7 m3/h-->1,46 krt per 2h
Nopeus 4 = 54 % -->286,0 m3/h-->1,24 krt per 2h
Nopeus 3 = 47 % -->249,0 m3/h-->1,08 krt per 2h
Nopeus 2 = 42 % -->222,5 m3/h-->0,96 krt per 2h
Nopeus 1 = 31 % -->164,2 m3/h-->0,71 krt per 2h

Eli varmaan tuo nopeus 3 on vielä sopiva/reilu. Talvella voisi hyvin pudottaa varmaan alemmaksi nopeuden.
Toki portaitakin voisi muuttaa esim. Nopeus 3 --> 43 % (tulisi 1 krt/2h) ja nopeutta 2 esim. 39 % (0,9 krt/2h)...?

Minkälaiset määrät fraatilla on?

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Nopeudet 1-8, tässä 1-5 tiedot, jos tuo poistoilmamäärä menee suhteessa prosentteihin.

Kai me muuten vaihdetaan ilmatilavuutta eikä ulkovaipan kuutioita...?

Nimittäin tuo 333,7x2=667 m3/h sattuu bruttokuutioiden 630 m3/h kohtuu lähelle... Suunnitelmassa tulo 80l/s poisto 85 l/s.

Nopeus 5 = 63 % -->333,7 m3/h-->1,46 krt per 2h
Nopeus 4 = 54 % -->286,0 m3/h-->1,24 krt per 2h
Nopeus 3 = 47 % -->249,0 m3/h-->1,08 krt per 2h
Nopeus 2 = 42 % -->222,5 m3/h-->0,96 krt per 2h
Nopeus 1 = 31 % -->164,2 m3/h-->0,71 krt per 2h

Eli varmaan tuo nopeus 3 on vielä sopiva/reilu. Talvella voisi hyvin pudottaa varmaan alemmaksi nopeuden.
Toki portaitakin voisi muuttaa esim. Nopeus 3 --> 43 % (tulisi 1 krt/2h) ja nopeutta 2 esim. 39 % (0,9 krt/2h)...?

Minkälaiset määrät fraatilla on?

Eikai höyrynsulun ulkopuolella olevalla tilavuudella ole mitään tekemistä sen sisäpuolella olevan ilmanvaihdon kanssa?
Tässä omasta iv-suunnitelmasta kuva:

Säätötulokset pöytäkirjoista:

Löytyykö sulta vastaavia lappuja että pystyisi päättelemään että mikä on kupletin juoni...

Normaalisti kone pyörii noilla ilmavirroilla. Kovemmilla pakkasilla koneen ottama teho on 60% tehosta mitä se ottaa normaali nopeudella. Litramäärät lienevät hiukan yli 60% mitatuista. Alennettu nopeus on 1, normaali 2 ja tehostusta varten on vielä 3 ja 4. 4:lla lähtee jo tukka päästä ja sitä ei ole tullut kuin kokeiltua.

Muuten kysymyksenä kaikille, tapaus yksi:
talon pinta-ala 150m2, keskihuonekorkeus 2,5m, poistoilman tarve 52l/s
tapaus kaksi:
talon pinta-ala 150m2, keskihuonekorkeus 3,3m, poistoilman tarve 69l/s

Jos molemmissa taloissa asuisi sama Hakkaraisen perhe niin miten pystyy perustelemaan sen että hiukan väljemmässä ilmatilassa asuttaessa ilmanvaihdon tarve kasvaa? Mun maalaisjärki sanoo että siinä ei oo mitään järkeä.

 

[VesA]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Jos molemmissa taloissa asuisi sama Hakkaraisen perhe niin miten pystyy perustelemaan sen että hiukan väljemmässä ilmatilassa asuttaessa ilmanvaihdon tarve kasvaa? Mun maalaisjärki sanoo että siinä ei oo mitään järkeä.

Tämä nimenomainen määräys on keksitty silloin kun seinät pukkasivat ilmaan liuottimia ja formaldehydiä, lattiat muovinpehmennysaineita.. jotain piti keksiä kun kansa alkoi oireilla. Eli tuo on se minimi-ilmanvaihto jolla uusi talo ei haissut ostajan nenään kovin pahalle joskus jo aika kauan sitten.

D2 sanoo että jokaista ihmistä kohden pitäisi olla 6 l/s, mutta myös näin:

Asuntojen ilmanvaihto mitoitetaan yleensä taulukon poistoilmavirtojen perusteella siten, että asuntojen ilman-
vaihtokerroin on vähintään 0,5 1/h ja ulkoilmavirtojen riittävyys varmistetaan vähintään ohjearvojen mukaisik-
si. Pienten asuntojen poistoilmavirrat mitoitetaan yleensä ohjearvoja pienemmiksi siten, että huoneiston käyttö-
ajan ilmanvaihtokerroin on enintään 0,7 1/h ja poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtai-
sesti tarpeen mukaan. Jos poistoilmavirran tehostusta voidaan ohjata vain rakennuskohtaisesti, voidaan pienten
asuntojen poistoilmavirrat mitoittaa ohjearvoja pienemmiksi siten, että huoneiston ilmanvaihtokerroin on vä-
hintään 1,0. Suurten asuntojen poistoilmavirrat mitoitetaan yleensä ohjearvoja suuremmiksi, jotta tilakohtainen
ulkoilmavirta olisi ohjearvon mukainen ja huoneiston ilmanvaihtokerroin olisi vähintään 0,5 1/h

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Tämä nimenomainen määräys on keksitty silloin kun seinät pukkasivat ilmaan liuottimia ja formaldehydiä, lattiat muovinpehmennysaineita.. jotain piti keksiä kun kansa alkoi oireilla. Eli tuo on se minimi-ilmanvaihto jolla uusi talo ei haissut ostajan nenään kovin pahalle joskus jo aika kauan sitten.

No johan on! Siitäkö tuo todella johtuu. Eihän tässä oo mitään JÄRKEÄ! Oisko tuosta jotain dokkaria/tietopläjäystä tarjota tarjolle?

Päästöjäkään tuskin suuremmin nykyään enää tulee kun miltei jokapaikassa on seinät gyprockia tai kiveä. Molemmissa päästöluokka on M1 eli pienin mahdollinen. Samoin näytti olevan kaikissa Tikkurilan sisämaaleissa.

Tässä tämä papru missä ilmanvaihdon määrä on eritelty tilakohtaisesti. Sen kyllä ymmärrän että pienissä asunnoissa on turha kuutioita tuijottaa koska käyttötilojen mukaan litrat menevät yli että heilahtaa....

 

[Äimänkäki]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Jos molemmissa taloissa asuisi sama Hakkaraisen perhe niin miten pystyy perustelemaan sen että hiukan väljemmässä ilmatilassa asuttaessa ilmanvaihdon tarve kasvaa? Mun maalaisjärki sanoo että siinä ei oo mitään järkeä.

Ajatellaanpa 1 kuution koirankoppia ja 100 kuution asuntoa. Kyllä tuossa väljemmässä asunnossa tarvitaan suurempi ilmanvaihto mun maalaisjärjen mukaan.

 

[pökö]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Onko kuitenkin turhanpäiväistä kikkailua hakea "alarajaa" ilmanvaihdossa, paljonko vuodessa menettää rahaa jos ulos puhalletaan 50 tai 65 litraa/sek.?

 

[noble]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Onko kuitenkin turhanpäiväistä kikkailua hakea "alarajaa" ilmanvaihdossa, paljonko vuodessa menettää rahaa jos ulos puhalletaan 50 tai 65 litraa/sek.?

Sitä tuossa nostossa haastoinkin: "Mutta onko ilmanvaihdon pienentäminen järkevää, että saa kosteuden nousemaan?"

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Ajatellaanpa 1 kuution koirankoppia ja 100 kuution asuntoa. Kyllä tuossa väljemmässä asunnossa tarvitaan suurempi ilmanvaihto mun maalaisjärjen mukaan.

Heheheh... Tästähän tässä olikin juuri kyse... /a080

Tässä tämä papru missä ilmanvaihdon määrä on eritelty tilakohtaisesti. Sen kyllä ymmärrän että pienissä asunnoissa on turha kuutioita tuijottaa koska käyttötilojen mukaan litrat menevät yli että heilahtaa....

Kuva oli jäänyt vahingossa pois.

Nykyään vaan usein rakennetaan asuntoja missä huonekorkeus on suurempi kuin tuon 2,5m. Esim itsellä olohuoneessa keskikorkeus 3,6m. Miksi sitä pitää kuutioiden mukaan laskettuna tuulettaa 1,44 kertaa enemmän kuin matalempaa vaihtoehtoa? Tilavuudeltaan suurissa asunnoissa ilmanvaihdon määrän tulee määrittelemään lopulta tuo 0,5 krt/h sääntö.

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Onko kuitenkin turhanpäiväistä kikkailua hakea "alarajaa" ilmanvaihdossa, paljonko vuodessa menettää rahaa jos ulos puhalletaan 50 tai 65 litraa/sek.?

Riippuu kohteessa sekä lämmitysmuodosta.

Karkea esimerkki. Muistelisin että mulla luki energiatodistuksessa että iv:n vaatima energia on 9000kWh/vuosi. Tarkistin nopeasti enerventin laskurilla että päädyin jotakuinkin samansuuntaiseen arvoon...

Muistelisin että lämpötilahyötysuhde tarvii olla 55% ja vuosihyötysuhde 45% vähintään. Laskuri antoi tuossa aikaisemmassa esimerkissä 82% sekä 77%.

Jotta esimerkistä saadaan ronski niin hyötysuhde 55%. Harakoille puhalletaan 4050kWh.
Ilmanvaihtoa ajetaan jatkuvasti samalla suhteella kuin noble eli 1,4x määrä. -> 4500*1,4=5670kWh

Erotus 1620kWh. Eika pökökään nuukana miehenä harakoilla sähkölämmitteisessä talossa tuollaista energiapaukkua ajaisi?

 

[pökö]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Erotus 1620kWh. Eika pökökään nuukana miehenä harakoilla sähkölämmitteisessä talossa tuollaista energiapaukkua ajaisi?

Saatan ajaakin, meillä kone käy kokoajan hieman isommalla kuin 0.5 vaihtoa tunnissa. Noi kWh:t tuntuu isolta, voi silti pitää kutinsakin.

 

[fraatti]

Vs: Alhainen sisäilman kosteus

Rakenteiden toimivuuden lisäksi ilman suhteellisella kosteudella on suoria vaikutuksia ihmisen viihtyvyyteen ja terveyteen. Alhainen suhteellinen kosteus aiheuttaa ihon, limakalvojen ja silmien kuivumista. Kuivumisen seurauksena limakalvojen kyky vastustaa tulehduksia vähenee, mikä puolestaan lisää infektioriskiä.

Hengitysallergiasta ja allergisesta ihottumasta kärsivien oireet usein korostuvat liian kuivassa ilmassa. Hengitystietulehdukset ovat tavallisempia kuivassa ilmassa kuin kosteassa. Bakteerit menestyvät paremmin kuivassa ilmassa ja kuiva ilma aiheuttaa limakalvojen kuivumista ja heikentää värekarvojen toimintaa.

Kosteus vaikuttaa myös lämpötilan tuntemukseen ‒ Ilman alhainen suhteellinen kosteus saa iholta haihtumaan enemmän kosteutta, mikä puolestaan jäähdyttää ihoa. Tällöin huoneilma tuntuu viileämmältä. Lämpöviihtyvyyden kannalta 21 °C huoneilma, jonka suhteellinen kosteus on 10 % RH vastaakin 20 °C huoneilmaa. (VALSAI 2007)

Pientaloissa tehtyjen tutkimusten mukaan ilmanvaihtokertoimen ollessa 0,3-0,5 1/h koettiin vähiten sisäilmahaittoja, kuten ilman kuivuutta ja vetoa. Kertoimen ollessa alle 0,3 1/h hajuhaittoja raportoitiin enemmän. Yli 0,5 1/h ilmanvaihdon määrällä pölyisyydestä ja kuivuudesta valitettiin enemmän. Näiden tulosten perusteella määräysten mukaista ilmanvaihdon määrää voitaisiin pitää riittävänä asuinrakennuksissa. (Vinha et. al. 2005)

Väärin suunniteltu, toteutettu tai huollettu ilmanvaihto voi aiheuttaa melun lisäksi terveyshaittaa levittämällä epäpuhtauksia sisäilmaan. Liian pieni ilmanvaihdon määrä lisää rakennuksessa esiintyvää oireilua, kuten nuhaa, yskää, silmien ärsytystä, väsymystä ja päänsärkyä. Liian suuri ilmanvaihdon määrä puolestaan ilmenee vetona ja meluna. Se myös lisää tarpeettomasti energiankulutusta.

Sekä alentaa sisäilman kosteutta....

Huoneilman epäpuhtaudet esiintyvät kaasumaisina yhdisteinä tai hiukkasina ja ne voivat olla luonteeltaan joko kemiallisia tai biologisia tekijöitä. Ihminen kokee sisäilman epäpuhtaudet useimmiten hajuna tai huonona ilmanlaatuna. Hajuaisti onkin hyvä väline sisäilman huonon laadun osoittamiseen, sillä useimmiten epämiellyttävä haju on merkki ilman epäpuhtauksista. Joidenkin haitallisten aineiden kohdalla hajukynnys on kuitenkin niin korkea, että niiden aiheuttamat terveydelliset vaikutukset alkavat ennen kuin sitä voidaan aistein havaita. (Seppänen 1996)
Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ja epäpuhtauslähteitä on monenlaisia. Osa epäpuhtauksista aiheutuu käytettyjen rakennusmateriaalien,
huonekalujen ja kalusteiden päästöistä tai kemiallisesta hajoamisesta. Osa kulkeutuu sisälle ulkoilmasta tai maaperästä. Oma lukunsa on myös olemassa olevien rakennuksen kosteus- ja homevauriot. Ihmisen toiminnan seurauksena sisäilmaan vapautuu merkittävä määrä eri yhdisteitä, jotka ovat peräisin esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineista, kulutustuotteista, kotieläimistä sekä ruuanlaitosta. Myös ihminen itse on merkittävä epäpuhtauksien lähde, sillä elintoimintojen seurauksena huoneilmaan vapautuu orgaanisia kaasuja, mikrobeja ja hiukkasia. (RT 07-10564 1995; Hahkala & Säteri 2012)

Pääosa altistumisestamme ulkoilmasta peräisin oleville ilmansaasteille tapahtuu sisätiloissa ja ulkolähteiden keskeinen rooli näkyykin siinä, että kokonaisuutena kansanterveyden kannalta optimaalinen ilmanvaihtotaso löytyy nykytasoa alempaa.

Lähteet: SISÄILMAN KOSTEUSOLOJEN PARANTAMINEN PUURAKENTEILLA
TERVEEN TALON SISÄILMASTOVAATIMUKSET HANKESUUNNITTELUVAIHEESSA
Sisäilmayhdistys sisäilmaston fysikaaliset tekijät
Ilmanvaihto ja terveys: Suuria mahdollisuuksia vai kinkkisiä kompromisseja

Noiden perusteella en ainakaan näy syytä miksi ilmanvaihtoa pitäisi pitää tarpeettoman suurella.... :