Altherma 3 R 8kW - Heikko COP? Mitä voisin säätää?

[Euroshopperi]

Juu ja ei. Jotta lämmönluovutusta voidaan vartailla niin virtaama täytyy olla vakio. Suuri dT vakiovirtaamalla kertoo hyvästä lämmönluovutuksesta tai sinun tapauksessa pienestä virtaamasta. Virtaama ensin kohdalleen ja sen jälkeen alat säätämään dT. Asiaa voi ajatella niin että dT on suoran yhtälö missä dT0 olisi vaikka +/C (hatusta revitty) ja dT7 MUT:ssa. Tiosta sitten laskemaan mitä dT pitäisi olla kuolloiselakin kelillä.

Ja viisaanmille, missä lämpötilassa dT pitäis olla 0? Lämmitystarveluku olettaa että lämmitys lakkaa keväällä 10C ja alkaa syksyllä 13C, muistaakseni.

Mulla taitaa Dt mennä nollaan siinä kohtaa kun käyrä ilmoittaa koneelle, ettei enää paluulämpö laske tarpeeksi alas ja kausi loppuu siihen. Kiertopumput kuitenkin käy kokoajan ja rupeaa siirtämään lämpöä yläkerran lattioista alakertaan. Lämmitysvaraaja alkaa kylmetä ja ottaa esilämmityksellä lämpöä käyttöveteen ja yläkerran lämmöistä osa menee siihen. Oliskohan tuossa lattiaviilennyksessä sitten Dt jo miinusmerkkinen. Tuohon viilennykseen pitää uhrata arviolta n 15-25 W teho kiertopumpuilta, mutta se oli kyllä viime kesänä pois ILP tarpeesta oikeestaan kokonaan.

 

[pökö]

Tavoitteena Dt 0-astetta

Ei se kyllä noin ole.

Kuvittele miten lämpöpumppu käy kun sinne palaa sama lämpö minkä se tuottaa.

 

[Espejot]

Mulla taitaa Dt mennä nollaan siinä kohtaa kun käyrä ilmoittaa koneelle, ettei enää paluulämpö laske tarpeeksi alas ja kausi loppuu siihen. Kiertopumput kuitenkin käy kokoajan ja rupeaa siirtämään lämpöä yläkerran lattioista alakertaan. Lämmitysvaraaja alkaa kylmetä ja ottaa esilämmityksellä lämpöä käyttöveteen ja yläkerran lämmöistä osa menee siihen. Oliskohan tuossa lattiaviilennyksessä sitten Dt jo miinusmerkkinen. Tuohon viilennykseen pitää uhrata arviolta n 15-25 W teho kiertopumpuilta, mutta se oli kyllä viime kesänä pois ILP tarpeesta oikeestaan kokonaan.

Teoriassa dT on nolla silloin kun lattian lämpötila on menoveden lämpötila eli nollapiste olisi se lämpötila mikä on veden minimilämpötila lämmityskäyrässä. Minulla se on määritelty 25C lämpötilassa 10C. Eli suora joka kulkee pisteiden (10,0) ja (-26, 6) kautta on dT kulmakerroin. Minulla mitoituslämpötila (MUT) on -26C eli sen jälkeen pistetään takkaan tulta. Käytännössä automattiikka katskisee pumpun ennen kuin nollapiste on saavutettu. Kuink lähelle nollaa pästään riippuu kaiketi automatiikasta.

 

[Lappanen]

Ite saan dt:n nollaan vaan sammuttamalla kompuran (no MLP tekee tuon itse). Tarkoittaa siis sitä, että kompuran minimiteho väkisin nostaa menolämpöä niin paljon yli pyyntilämmön että asteminuutit (ei siis dt) menee nollaan ja kompura sammuu.

 

[Espejot]

Ite saan dt:n nollaan vaan sammuttamalla kompuran (no MLP tekee tuon itse). Tarkoittaa siis sitä, että kompuran minimiteho väkisin nostaa menolämpöä niin paljon yli pyyntilämmön että asteminuutit (ei siis dt) menee nollaan ja kompura sammuu.

Tuo on totta, jos tavoite on 26C ja dt0 niin menolämpötila on pakostakkin yli 26C eli dT ei ole nolla koskaa jos kompura käy.

 

[Euroshopperi]

Mulla taitaa ulkotermari määrätä sen pisteen mitä menolämmön pitää olla. Satuin huomaamaan, että viime kesänä veti lämmityksen päälle viikolla 24. Eli varmaan pesty urakalla mattoja kuumalla vedellä, tai uima-allas täytetty kakaroiden iloksi. Veikkaan, että molempia. Eli tuossa kohtaa oli varaaja pudonnut jo liian alas esilämmityksestä johtuen ja lämpöjä päälle. Eli paluulämpö on kesäisin suurempi kuin menolämpö, mutta rajansa tuli silläkin, kun tarpeeksi lattiaviilennystä otettiin käyttövedestä esilämmityskierukalla ja putosi käyrästä ulos lämmöt.

 

[BBF]

Pitäisi mieluummin tarkastella energiaa eikä vain yksinkertaisesti lämpötiloja. Energia on se mitä siellä tehdään, kulutetaan ja joka säilyy. Mutta aina vaan jankataan lämpötiloista ja niiden eroista.

 

[Pelus]

Mutta siis termarit on auki kaikkialla eli kaikkialla kiertää vesi koko ajan kuitenkin - hitaasti tosin koska dT on tällä hetkellä se 7C (oli alunperin 5C)

Omalla Boschin tekeleellä ohjeistetaan asettamaan tuo Δt lattialämmitystalossa 3°K ja patteritalossa 5°K. Tuostahan seuraa, jos vilpin pumppu kierrättää veden suoraan putkistossa, se että virtausnopeus olisi suurempi lattialämmitystalossa. Samalla voidaan käyttää matalampaa menoveden lämpötilaa ja coppi paranee.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lämpötiloista puheen ollen tuommoinen lattialämmitys voisi antaa jonkin verran mahdollisuuksia. Jos lattioita lämmittää jäykästi ulkolämpötilan mukaan, lämpötilan vaihdellessa lämmitys keskittyy osin tarpeettomasti kylmimmälle ajalle. Kun pärjätään noinkin alhaisilla lämpötiloilla, lämmitysteho nousee ilmeisesti aika reippaasti kun vesi lämpenee ja taas alenee, ehkä jopa loppuu kokonaan kun menevän lämpötilan laskee jälleen.

Jos lattioissa on massaa, on jokseenkin samantekevää, milloin vuorokauden aikana sen lämpimän sisälle tuo. Jos jokin äly tarjoisi sille tulevan vuorokauden lämpötilan ja sähkön hinnan, se voisi ainakin säätää tuottonsa sen mukaan ja jopa ajoittaa sitä logiikallaan.

Oma vähäinen älyni on termospullossa, mistä lattialämmityksen anturi mittaa suunnilleen menneen vuorokauden keskilämpöä. Tuloksena lattiohin ei varata lämmintä silloin kun ulkona on kylmintä. Ei tämäkään alkuunkaan täydellinen ole, sillä patterilämmityksen vuoksi pitää yleensä pumpata korkeampaa lämpötilaa kuin lattiat tarvitsevat. VILP kone käy omaa elämäänsä ja sen anturit mittaavat ulkolämpötilaa ihan oikein, jotta kone osaa toimia. Tässä nyt osaa olla sitten se miksi sama ei sovellu tähän, kun mahtaa Daikini hoitaa samoilla antureilla omat elintoimintonsa ja lämpötilan säädön. Ehkä sen lämpötilapyyntiä voisi ohjata jollakin ulkoisella älylaitteella.

Kiertovesipumppu käykin ihan minimillä, eli jotain 6-7l/min.

Virtaamat on kyllä pienet mutta tämä oletettavasti on kuitenkin riittänyt.

 

[grendy]

Omalla Boschin tekeleellä ohjeistetaan asettamaan tuo Δt lattialämmitystalossa 3°K ja patteritalossa 5°K. Tuostahan seuraa, jos vilpin pumppu kierrättää veden suoraan putkistossa, se että virtausnopeus olisi suurempi lattialämmitystalossa. Samalla voidaan käyttää matalampaa menoveden lämpötilaa ja coppi paranee.

Daikinilla oletus on lattialämmityksellä 5C (säädettävissä kai 3-7C) ja patterilämmityksessä kiinteä 10C

Virtaamat on kyllä pienet mutta tämä oletettavasti on kuitenkin riittänyt.

Kyllä joo ja tottakai sitten virtaama nousisi jos pumppu tavoittelisi pienempää eroa, että kai se ihan jees on.

Kysyin ChatGPT:ltä mielipidettä

Lattialämmitykselle optimaalinen deltaT riippuu järjestelmäsi ominaisuuksista, mutta yleisesti ottaen 5 °C on hyvä kompromissi useimmissa tapauksissa. Tässä vertailu eri vaihtoehdoista:

---

DeltaT 3 °C​

• Plussat:
  • Tasaisin lämmönjako koko lattian alueella.
  • Nopeampi reagointi muutoksiin, kuten lämpötilan nostoon.
• Miinukset:
  • Veden virtausnopeus täytyy pitää korkeana, mikä lisää kiertovesipumpun energiankulutusta.
  • Lämpöpumpun hyötysuhde (COP) voi kärsiä, koska paluuveden korkeampi lämpötila kuormittaa kompressoria.
• Suositus: Hyvä, jos talossa on poikkeuksellisen matala energiantarve (esim. passiivitalo) ja erittäin tasainen lämmitysjärjestelmä.

---

DeltaT 5 °C (Suositeltava)​

• Plussat:
  • Tasapainoinen lämmönjako ja kohtuullinen hyötysuhde.
  • Virtausnopeus pysyy maltillisena, mikä vähentää kiertovesipumpun energiankulutusta.
  • Lämpöpumppu toimii optimaalisella kuormalla, sillä paluuveden lämpötila ei nouse liian korkeaksi.
• Miinukset:
  • Hiukan hitaampi reagointi kuin 3 °C deltaT:llä, mutta tämä ei ole merkittävää useimmille lattialämmitysjärjestelmille.
• Suositus: Paras valinta useimmille lattialämmitystaloille.

---

DeltaT 7 °C​

• Plussat:
  • Suurempi lämpötilaero voi parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta, koska paluuveden lämpötila pysyy matalampana.
  • Virtausnopeus on matala, mikä säästää kiertovesipumpun energiankulutusta.
• Miinukset:
  • Lattialämmityksen reagointiaika on hitaampi.
  • Pienemmissä tai hyvin eristetyissä taloissa lämmönjako saattaa olla epätasaisempi.
• Suositus: Sopii kohteisiin, joissa lattialämmitys kattaa suuren pinta-alan ja lämpötilojen vaihtelut ovat hitaita.

---

Yhteenveto:​

• Valitse deltaT 5 °C, jos haluat parhaan tasapainon energiatehokkuuden ja lämmönjaon välillä.
• DeltaT 3 °C voi olla hyvä erityistapauksissa, joissa haetaan erittäin nopeaa ja tasaista reagointia.
• DeltaT 7 °C sopii hyvin, jos energiatehokkuus on tärkein prioriteetti, eikä reagointinopeudella ole suurta merkitystä.

Useimmissa tavallisissa suomalaisissa taloissa 5 °C toimii parhaiten. Tätä kannattaa käyttää lähtökohtana!

 

[pökö]

Kiertovesipumppu käykin ihan minimillä, eli jotain 6-7l/min.

Minulla on 6 kW maalämpöpumpussa ohjekirjan mukainen nimellisvirtaama 7,8 litraa minuutissa. Tuohon jos virtaaman pudottaa tulee vielä täysi teho mutta jos sen alittaa alkaa teho pudota jyrkästi.

 

[Euroshopperi]

Daikinilla oletus on lattialämmityksellä 5C (säädettävissä kai 3-7C) ja patterilämmityksessä kiinteä 10C

Kyllä joo ja tottakai sitten virtaama nousisi jos pumppu tavoittelisi pienempää eroa, että kai se ihan jees on.

Kysyin ChatGPT:ltä mielipidettä

Laita se 3 astetta ja pitäis saada alentaa lämpökäyrää.

 

[grendy]

Laita se 3 astetta ja pitäis saada alentaa lämpökäyrää.

Kai sitä kaikkee voi kokeilla jossain välissä. Kun viä olis ulko-olosuhteet samanlaisia niin ois helppo vertailla!

 

[Harrastelija]

Halutun huonelämpötilan voi varmaankin saavuttaa monella tavalla. Isolla ja pienellä deltalla.
Olettaisin että molemmissa lattian keskilämpötilan pitää olla sama jotta huoneen lämpötila olisi sama. Vai?

Isolla deltalla piirin alkupäässä on ”kuumaa” vettä. Tällöin loppupäässä pitää ole viileämpää jotta lattian keskilämpötila on haluttu. Mutta voiko se loppupään lämpö kovin alas mennä? Piirin loppupäässä alkaa huone lämmittämään vettä? Eli sille piirin loppupään lämpötilalle on joku alaraja jonka alle se ei voi mennä.
Eli onko isolla deltalla riski että huoneen lämpö nousee liikaakin ja mahdollinen termostaatti alkaa pätkiä piiriä?

Toki riippuu varmasti talosta että kuinka paljon vuotaa lämpöä eli kuinka kuumana tai haaleana lattian on oltava.

Vastaavasti pienellä deltalla lattia olisi tasaisemmin lämmin?

 

[Lappanen]

Jossain kohtaa on se virtauksen/deltan paras suhde pumpun toiminnan kannalta. Tätähän Nibet koittaa älyllään hakea, mutta jos se ei koneelta onnistu niin sitten se on koitettava hakea kohdilleen itse.

 

[Euroshopperi]

Mitä matalampi kiertovedenlämpö talossa pidetään, tai tarvitaan vesikierrossa, niin sitä parempi COP on lämpöpumpulla. Maksimi lämpömäärä saadaan esim 32 asteiselle 100 m pitkälle vesiputkelle huoneeseen vietyä, jos sen Dt on tasan 0 astetta. Olettaen, että lämpöä tarvitsee tilanteessa muuttaa. Jos tilasta halutaan laskea lämpöä, niin vaihtoehtoina on että lämpömäärää vähentää tuolla sauvalla joko alentamalla sen lämpötilaa, tai kuristaa kiertoa niin, että Dt kasvaa, mutta tulolämpö pysyy samana, eli paluu laskee. Kuristamalla COP ei pienene yhtään, mutta tulolämpöä laskemalla COP paranee.

 

[Jolberious]

Lähtökohtana dT 3K on optimaalinen lämpöpumpuille.
Pumppu lämmittää kiertovettä melko tarkkaan 3K verran "per kierto". Mikäli vesi tarvii saada kuumemmaksi, joutuu vesi kiertämään useamman kerran lämmityssyklin läpi ennenkuin se on tavoitelämpöistä.

Lähtökohtaisesti kierto niin kovalle, kuin korvat kestävät (pattereiden kanssa venttiilit alkavat suhisemaan jossakin vaiheessa).

Näiden juttujen jälkeen voi ruveta miettimään esim mahdollisia varaajan kerrostumisia, betonivalussa hyödyntää varauskapasiteettia lattialämmityksessä jne

 

[grendy]

Laskin dT 3C ja poistin "nollan tuntuman korotuksen" ja laskin lämpökäyrää. Lopputulemana sähkönkulutus laski koska menovesi viileni, mutta COP edelleenkin Daikinin oman näytön perusteella ihana sama 3 esim tämän päivän aikana so far. Ulkona ollut 0.5-1.0C ja menovesi ollut 27-28C. Ottoteho tasainen 300-350W välillä. Jouduin eilen nostaan "ylitys" asetusta kun meni muuten katkokäynnille ja sähkönkulutus oli kuitenkin keskimäärin sama kuin matalilla tasaisilla kierroksilla.

Vaikeuksia on dT 3C saada toteutuun näillä lämpötiloilla kun pumppu käy edelleen minimillä koko ajan. Ehkä se on ihan ok ja sit vasta dT vaikutus näkyy kun kylmenee taas joskus ehkä?

Mut onhan tää vähän mystistä että miks COP ei tuosta 3:sta muutu oikeestaan ihan sama mikä keli on ja mitä pyytää.. Positiivista edelleen että kylmällä on ihan hyvä, mut ei tajua.

Sain eilen postissa M5stickin ja tarkoitus olisi saada ESPaltherma siihen niin voisi seurata coppeja jne pumpun nopeuksia HA:lla, mutta se mitä eilen perehdyin siihen M5stickin konffaukseen niin vaikutti yllättävän haastavalta

 

[Ville-Veikko]

Älä siten ylläty jos Dt 3 huudattaa pakkasilla konetta täysillä aikaisemmin kuin suurempi arvo tekisi....

Ei COP 3 ole huono nollakelillä. Muuten, kysyppä Daikinilta onko pumpullesi tullut firmwarepäivityksiä. Tuohon mun rakkineeseen oli tullut, aiheena oli kompressorin hyötysuhteen parantaminen. Eipä copilla ole paljoa väliä pikkuteholla, säästöpotentiaali rahassa mitattuna melko olematon. Omassa pumpussani COP nousee kun pumppu käy isolla teholla ja on viileää vettä lämmitettäväksi. Näkyy hyvin tuossa alakuvan käyrissä. Eilinen iltapäivällä oli jarru päällä (offset -3) ja cop n 2. Yöllä pääseteltiin sitten lämpövajetta kiinni kolmosen copilla.

Jos sulla ei mene kuin 300-500W ottotehoa, niin vähällä pääset. Mulla menee vähintään 1 kW, mut onhan mulla tätä lämmitettävää tilaakin ja kone 18kW HT versio. Nyt nollakelilllä pyynti 42 astetta, mutta sen nuo vanhan talot patterit tarvii jotta sisällä on n 21,5 astetta.

Joo, laita vaan se EspAltherma koneeseen, enemmän faktaa kehiin niin eiköhän ne lopulliset säädöt löydy. Tuollaisen sivun ten omaan 3H HT -pumppuun. Mä veivaan offsettia pörssisähkön hinnan perusteella, siksi vähän levottoman näköinen tuo käyrä...

 

[grendy]

Älä siten ylläty jos Dt 3 huudattaa pakkasilla konetta täysillä aikaisemmin kuin suurempi arvo tekisi....

Ei COP 3 ole huono nollakelillä. Muuten, kysyppä Daikinilta onko pumpullesi tullut firmwarepäivityksiä. Tuohon mun rakkineeseen oli tullut, aiheena oli kompressorin hyötysuhteen parantaminen. Eipä copilla ole paljoa väliä pikkuteholla, säästöpotentiaali rahassa mitattuna melko olematon. Omassa pumpussani COP nousee kun pumppu käy isolla teholla ja on viileää vettä lämmitettäväksi. Näkyy hyvin tuossa alakuvan käyrissä. Eilinen iltapäivällä oli jarru päällä (offset -3) ja cop n 2. Yöllä pääseteltiin sitten lämpövajetta kiinni kolmosen copilla.

Jos sulla ei mene kuin 300-500W ottotehoa, niin vähällä pääset. Mulla menee vähintään 1 kW, mut onhan mulla tätä lämmitettävää tilaakin ja kone 18kW HT versio. Nyt nollakelilllä pyynti 42 astetta, mutta sen nuo vanhan talot patterit tarvii jotta sisällä on n 21,5 astetta.

Joo, laita vaan se EspAltherma koneeseen, enemmän faktaa kehiin niin eiköhän ne lopulliset säädöt löydy. Tuollaisen sivun ten omaan 3H HT -pumppuun. Mä veivaan offsettia pörssisähkön hinnan perusteella, siksi vähän levottoman näköinen tuo käyrä...

Joo pelkään että toi "koneen huudatus" tarkoittaa sitten tiheämpää sulatteluakin kun sitä tehoa tarvitaan, mutta pitää testailla sitä sitten kun pakkasia tulee. Voi olla että dT5 on oikeasti se hyvä kompromissi.

Ja voi prkl just sain M5stickille ESPaltherman ilmeisen onnistuneesti pistettyä lopulta, mutta nyt sitten ilmeisesti tilasinkin vääränlaisia piuhoja tohon mukaan. Tollanen HY2.0-4Pin kaapeli tuli hätäpäissään tilattua kun toi emolevyn liitinhän on 5 pinninen. FAIL. Saakohan mistään Suomesta hyllytavarana noita dupont-liittimiä, se olis ollut ilmeisesti se oikea vastaus? Ei jaksais taas tilata netistä ja odotella kun on muuten projekti liittämistä vailla valmis!

 

[Tifo]

Mut onhan tää vähän mystistä että miks COP ei tuosta 3:sta muutu oikeestaan ihan sama mikä keli on ja mitä pyytää..

300 watin ottoteho on aika pieni. Voisit koittaa paraneeko coppi jos saat laitteen käymään isommalla teholla. Lisää pyyntiä tai sammuta lämmitys päiväksi niin saat lämmitysvelkaa aikaiseksi.

 

[kaihakki]

Mut onhan tää vähän mystistä että miks COP ei tuosta 3:sta muutu oikeestaan ihan sama mikä keli on ja mitä pyytää.. Positiivista edelleen että kylmällä on ihan hyvä, mut ei tajua.

Meilllä 13 vuotta harrastettu VILPpejä, viimeinen reilu vuosi ollut pana 7kw J-mono ja on huippuhyvä laite. COP 3:lla mennään näillä keleillä ja on erinomainen luku, mikä on jo tässä ketjussa aiemminkin monella suulla todettu.
Mistä grendyllä on tullut käsitys, että cop 3 on huono luku?

COP lukuhan määräytyy ihan kylmäaineen fysikaalisista ominaisuuksista. Laitteen säädöillä ei juurikaan tuohon voi vaikuttaa.

Onhan aivan huippua, että maksat yhdestä kilowatista ja saat lämpötehoa 3 kilowattia.
Ja vielä että nykykoneet antaa -20 pakkasissakin vielä kakkosen coppeja on tosi kova juttu ja että pörräävät kuivilla pakkasilla päiväkaupalla ilman sulatuksia.

Jos on mielenkiintoa, niin on hyvä perehtyä lämpöpumppujen teorioihin ja Mollier käppyröihin. Teorian kautta ymmärtää paremmin toimintaa. Esimerkiksi tässä linkissä aineistoa.

https://www.ld-italia.it/uploads/4/7/2/8/47287479/p2633_e.pdf

 

[grendy]

300 watin ottoteho on aika pieni. Voisit koittaa paraneeko coppi jos saat laitteen käymään isommalla teholla. Lisää pyyntiä tai sammuta lämmitys päiväksi niin saat lämmitysvelkaa aikaiseksi.

Joo tollasta nyt ollut tän vuorokauden aikana ottotehon kanssa. Tässä voi varmaan vaikuttaa sekin laitteen toimintaan ja COPpiin että ei oo tosiaan mitään puskurivaraajaa välissä vaan se lämmittää suoraan kierrossa olevaa vettä(?). Ja jotenkin varmaan liittyy siihen, että jos menee katkokäynnille niin se on sitten sitä että ~4min lämmittää ja ~5min on pois päältä. Energiankulutus on sama tunnin ajalta kuin että kävisi tollain matalalla teholla koko ajan.

Eli en oo keksinyt millä automaattiasetuksilla saisi katkokäymään vaikka 2h käynnissä ja 2h pois, se vois olla jo toimiva. Tai siis kai ton home assistantiin sais helpostikin koodattua, mutta ehkä voisin testata manuaalisesti eka

Meilllä 13 vuotta harrastettu VILPpejä, viimeinen reilu vuosi ollut pana 7kw J-mono ja on huippuhyvä laite. COP 3:lla mennään näillä keleillä ja on erinomainen luku, mikä on jo tässä ketjussa aiemminkin monella suulla todettu.
Mistä grendyllä on tullut käsitys, että cop 3 on huono luku?

Onhan aivan huippua, että maksat yhdestä kilowatista ja saat lämpötehoa 3 kilowattia.
Ja vielä että nykykoneet antaa -20 pakkasissakin vielä kakkosen coppeja on tosi kova juttu ja että pörräävät kuivilla pakkasilla päiväkaupalla ilman sulatuksia.

Jostain Pana-ketjusta juurikin (kts ihan alkupään viestejä) näkyi käppyrää missä 3.5-4 COPia ja kyllähän Daikin lupailee itsekin tälle laitteelle 4-5 COPia, muistaakseni tosin joku 7C/35C asetuksilla. Eli eikö se vaan sitten oo mahdollista tasaisella matalan lämpötilan lattialämmityksellä? Eli jos olisi kiinni käyttövesi myös VILPissä niin olisko siihen sitten mahdollista saada paremmalla COPilla vettä lämpimällä kelillä? Ja kylmällä tietysti sitten vielä huonomalla copilla...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Juuri noin, COP ei luultavasti ole myöskään aivan paras mahdollinen minimiteholla vaan jonkin verran sen yli ja kylmemmällä ilmalla ehkä jo aika paljonkin minimin yli. Käyntiaikaa on mahdollista lyhentää, samalla saa ehkä kalleimpia tunteja välteltyä. Sitten jos antureissa on pienikin virhe, tuo virhe kasvaa pienellä teholla kun Δt on pieni.

Ja vielä että nykykoneet antaa -20 pakkasissakin vielä kakkosen coppeja on tosi kova juttu ja että pörräävät kuivilla pakkasilla päiväkaupalla ilman sulatuksia.

Sinua on kyllä onnistanut. Setä kyllä sulattelee pakkasella sen 21 kertaa / vrk oli sulatettavaa tai ei. Eikä parin kympin pakkasillakaan kakkosen COPia heru. Silti se kuitenkin toimii ja olen pannut merkille, että sydäntalvellakin kuukausitasolla 2:n COP aiheuttaa tietyissä piireissä närästystä, etten sanoisi suorastaan pahoinvointia.

 

[kaihakki]

Valmistajien lupaamat arvot, taulukot ja käppyrät on ajettu labraoloissa kuivassa ilmassa täysin optimaalisissa oloissa eivätkä koskaan vastaa ihan käytäntöä. Esimerkiksi meillä oli aiemmin Ultimate 5000EEV, joka ei päässyt lähellekään taulukkoarvoja. Nykyinen pana pääsee aika lähelle, mutta ei kuitenkaan ihan. Ulkoilman kosteus ja lämpötila vaikuttaa, sulatukset heikentää huomattavasti lukuja, myös tulo/menoveden lämpötilat vaikuttaa, jne. Taulukoilla pääsee suunnilleen lukuihin. Lisäksi vielä, että laitteen raportoimissa luvuissa on aina enemmän tai vähemmän virhettä. Ulkoiset riippumattomat mittarit näyttävät oikeampia lukuja. Meillä on Eltako mittari sähkötehon otossa sekä kompuralle että vastukselle ja lämpötehon mittauksessa Pollucom.

 

[Mjh76]

Onko vaikutusta, jos laittaa lämmön noston ajastukseen esim. 5c klo 1.00-5.00

 

[Ville-Veikko]

Joo pelkään että toi "koneen huudatus" tarkoittaa sitten tiheämpää sulatteluakin kun sitä tehoa tarvitaan, mutta pitää testailla sitä sitten kun pakkasia tulee. Voi olla että dT5 on oikeasti se hyvä kompromissi.

Ja voi prkl just sain M5stickille ESPaltherman ilmeisen onnistuneesti pistettyä lopulta, mutta nyt sitten ilmeisesti tilasinkin vääränlaisia piuhoja tohon mukaan. Tollanen HY2.0-4Pin kaapeli tuli hätäpäissään tilattua kun toi emolevyn liitinhän on 5 pinninen. FAIL. Saakohan mistään Suomesta hyllytavarana noita dupont-liittimiä, se olis ollut ilmeisesti se oikea vastaus? Ei jaksais taas tilata netistä ja odotella kun on muuten projekti liittämistä vailla valmis!

Mä laitoin ESPAltherman kiinni neljällä irrallisella koekytkentäjohdolla (värit samoin kuten ESPAltehrman ohjeessa). Piti ottaa valokuva jos joutuu joskus irrottamaan. M5Stick pysyy hyvin kiinni magneetillaan sisäyksikön peltikuoressa ja Wifikin kantaa peltikoteloon vaikka kansi on kiinni. Tosin lähin tukiasema on n 2m päässä.

Ja nyt kun sulla on Tuo ESPAltherma, laita relemoduuli väliin imitoimaan huonetermostaattia. Sillä konstilla mä sain pätkäkäynnin kuriin. Mun termostaattina toimii HA jonka lämpöanturi on varaajassa. Kun varaajan keskimittari saavuttaa vilpin tavoiteen, kone seis, uudestaan käyntiin kun jäähtyy 4 astetta.

Lämpötilatiedon voisi ottaa Huonelämpötilastakin esim Shelly H&T tms kautta, mutta luulen että muutos voisi olla liian hidas?

Mä virittelin ne Smart Grid -releetkin, mutta niillä ei ole oikein ollut mitään käyttöä. Releet näkyy tuossa viimeisessä kuvassa kotelon pohjalla Ikean kaapinkahvaporausjigiin kaksipuoleisella teipillä liimattuna. Tulipahan tuolle hukkaostokselle hyötykäyttöä

 

[grendy]

Onko vaikutusta, jos laittaa lämmön noston ajastukseen esim. 5c klo 1.00-5.00

Pitää testata. Kylmällä kelillä tosin veikkaan että on huono idea sillä oletuksella että öisin on kylmimmät hetket ja sitten kun pyydetään vielä normaalia enemmän niin voi olla että tulee VILPillä itku. Mutta voisi kokeilla miten toimii esim tällain nollakeleillä.

Mä laitoin ESPAltherman kiinni neljällä irrallisella koekytkentäjohdolla (värit samoin kuten ESPAltehrman ohjeessa). Piti ottaa valokuva jos joutuu joskus irrottamaan. M5Stick pysyy hyvin kiinni magneetillaan sisäyksikön peltikuoressa ja Wifikin kantaa peltikoteloon vaikka kansi on kiinni. Tosin lähin tukiasema on n 2m päässä.

Ja nyt kun sulla on Tuo ESPAltherma, laita relemoduuli väliin imitoimaan huonetermostaattia. Sillä konstilla mä sain pätkäkäynnin kuriin. Mun termostaattina toimii HA jonka lämpöanturi on varaajassa. Kun varaajan keskimittari saavuttaa vilpin tavoiteen, kone seis, uudestaan käyntiin kun jäähtyy 4 astetta.

Lämpötilatiedon voisi ottaa Huonelämpötilastakin esim Shelly H&T tms kautta, mutta luulen että muutos voisi olla liian hidas?

Mä virittelin ne Smart Grid -releetkin, mutta niillä ei ole oikein ollut mitään käyttöä. Releet näkyy tuossa viimeisessä kuvassa kotelon pohjalla Ikean kaapinkahvaporausjigiin kaksipuoleisella teipillä liimattuna. Tulipahan tuolle hukkaostokselle hyötykäyttöä

Joo tilasin nyt tollasia irrallisia jumppereita, harmi kun meni piuhavalinta väärin M5stickin tilauksen yhteydessä ja taas meni odotteluksi .. Katotaan tota lisävirittelyä ja sen tarvetta sen jälkeen kun tän ensimmäisen asekeleen saa valmiiksi toivottavasti niin, että en riko vilppiä .. Vähän jänskättää nää virittelyt kun kuitenkin takuun alaisia kalliita laitteita. On noita vastaavia kytkentöjä tullut tietokoneen emolevylle tehtyä viimeiset 30v ilman että mitään on rikkonut, mutta eri asia vaikka samanlaiset emolevyt periaatteessa molemmissa onkin

 

[Ville-Veikko]

Ei se mitään riko. Sehän tässä on hyvä ettei koneen rekistereihin edes yritetä kirjoittaa mitään.

Enemmän pelotti Pumpun firmwarepäivitys. Asentaja arpoi roikanpätkiään mikä yhdistelmä kävisi tälläkertaa, virrat päälle ja pois 20 kertaa, ottaako päivitysohjelma yhteyden vai ei. Näytti senverran hirveältä prosessilta että en itse alkaisi päivittämään. No sitä riskiä ei ole kun Daikin ei jaa päivityksiä eikä työkaluja kuin asentajilleen. Samaa sarjaporttia pitkin päivitys ajettiin sisään mitä ESPAltherma lukee.

Ihmeen luotettavasti on tuo M5Stick puskenut dataa Home Assistenttiin. Kertaakaan ei ole mennyt jumiin eikä pudonnut verkosta puolentoista vuoden aikana. Eikä edes unohtanut asetuksiaan vaikka VILP oli kesällä 4kk ilman sähköjä.

 

[grendy]

Ai niin ja uusin softaversio on kuulemma koneessa. "Hauskaa" kun kysyin sitä Daikinilta Whatsappilla niin ne sanoi että uusin on versio 0221 ja vastasin sitten että mulla on 0222. Siihen vastasivat että "sitten on uusin käytössä".... Ei oikein vakuuttanut osaamisella ja tietämystasolla.

 

[Ville-Veikko]

Ai niin ja uusin softaversio on kuulemma koneessa. "Hauskaa" kun kysyin sitä Daikinilta Whatsappilla niin ne sanoi että uusin on versio 0221 ja vastasin sitten että mulla on 0222. Siihen vastasivat että "sitten on uusin käytössä".... Ei oikein vakuuttanut osaamisella ja tietämystasolla.

No olet varmaa lukenut kirjoitukset omista seikkailuistani Daikinin teknisen tuen kannsa. Tympii kun pumput on toimivia vehkeitä, mutta tuki on vähän niin ja näin. Ja asiaa ei itselläni auta yhtään että asennusliike josta pumpun hankin ei tajua sähköstä eikä elektroniikasta mitään.

 

[pumpisti]

Ja kun nyt katsoin pidemmältä aikaväliltä niin
Tammikuu25 2,85
Joulukuu24 3,03
Marraskuu 3,44
Lokakuu 3,73

Kävin katsomassa omatkin copit pumpulta:

Syyskuu (16.9. alkaen) 5.1
Lokakuu 4.0
Marraskuu 3.0
Joulukuu 2.4
Tammikuu 2.3

En nyt ihan tyytyväinen ole noihin kahden viime kuukauden arvoihin, mutta en tiedä millä niitä saisi parannettua. Varmaan liikaa sulattelua ja sitten toi varaajakytkentä aiheuttaa huonoa hyötysuhdetta ajokertojen alkuun.

 

[Pelus]

Lopputulemana sähkönkulutus laski koska menovesi viileni

No eikös tuo ollut kannattava muutos? Kulutetusta sähköstähän maksetaan, ei copista. Sulatuksiakaan ei tarvitse kammoksua. Sulatuksia tulee, tietenkin sääoloista riippuen, jos pumpulla tehdään lämmintä. Toinen asia sitten on, jos pumppu sulattaa kuivaa kennoa. Eikä se katkokäyntikään pumpulle pahasta ole. Se kertoo vain sen että tehontarve pumpulla on pienempi kuin pumpun minimi ottoteho. Silloin onkin fiksua pistää lämmöntuotto poikki, ja jatkaa kun vesi järjestelmässä viilenee ja tarvitsee lisälämpöä.

 

[grendy]

No eikös tuo ollut kannattava muutos? Kulutetusta sähköstähän maksetaan, ei copista. Sulatuksiakaan ei tarvitse kammoksua. Sulatuksia tulee, tietenkin sääoloista riippuen, jos pumpulla tehdään lämmintä. Toinen asia sitten on, jos pumppu sulattaa kuivaa kennoa. Eikä se katkokäyntikään pumpulle pahasta ole. Se kertoo vain sen että tehontarve pumpulla on pienempi kuin pumpun minimi ottoteho. Silloin onkin fiksua pistää lämmöntuotto poikki, ja jatkaa kun vesi järjestelmässä viilenee ja tarvitsee lisälämpöä.

Joo tottakai oli kannattava muutos ja ihan hyödyllinenkin, koska meinas tulla vähän turhankin lämmin kämpässä tuolla asetuksella.

Kokeilin eilen muuten koko päivän että offset oli 2h +2 ja 2h -2, eli käytännössä 2h teki ylilämpöä ja 2h lepäsi. COP-näytti paremmalta (jotain 3.8 Daikin-tilastoista laskettuna), mutta vuorokauden sähkönkulutuksesta en oikein johtopäätöstä osaa vetää että oliko yhtään suurempi kuin että olisi käynyt pikkuteholla koko ajan. Aika samaa luokkaa, eli sähkönkulutusmielessä ei mitään eroa onko päällä 24/7 pikkuteholla vai 2h päällä ja 2h pois. Kumpihan tossa tapauksessa on pumpulle "mieluisampi" vaihtoehto?

 

[grendy]

Nyt on ESPAltherma asennettu ja HA conffattu jonkinlaiseen kuosiin, eli voi seurata todellista COPia ihan oikeilla reaaliaikaisilla arvoilla! Tollasta se nyt on näyttänyt eilisestä illasta lähtien ihan "vakiokäynnillä". Saattokaapelin tehoja ei ole COPissa mukana mutta muuten sisältää kaiken. Pitää tehdä erillinen COP missä on saattokaapelikin, vaikka ei paljoa vaikutakaan

 

[AKivija]

Mita datalehdet sanoo COP:sat... kai laiteesta on anteho/ottotehokäyrät?



Tilavuusvirran ja dT täytyy olla tasapainossa... sanoisin niin että syteemiä ei säädetä COPit ja dT edellä koska COP;it ei lämmitä vaan syteemi säädetään virtaama edellellä. Katsot suumnitelmista mitoitusvirtaaman ja sitten etsit ko. virtaamalle hyvät dT lämmityskäyrällä niin että mitoitusteho toteutuu. Tämä oli mielipide, ei jumalallinen totuus.


Lattiapiireillä on erilainen dT riipuen lämmöntarpeesta ja kuristuksista. Minulla dT oli 3-11C riippuen piiritä. Automaattinen pumppu on fiksu vasta siinä vaiheessa kun piirit on tasapainotettu. Minulla oli pitkään pumppu vakionopeudella kunnes taas "innostuin" tutkimaan asiaa. Minulla keskimääräinen dT 6,5C mitoituslämpötilassa eli -26C. Ei ole ollut vielä niin kylmää että tietäisin toimiiko säätö mutta kovin älykkäältä se automaatti asetus ei tunnu.

Lattiapiirien dT tulis kai olla sama; lämmöntarve säädetään syöttöveden lämpötilalla ja virtauksen määrällä (pumppu ja huonetermostaatin kuristus)?
Aikanaan lattialämmitystä asentaessani luin jostakin että perussäätöjen/kulutuslaskelmien pitäisi aikaansaada pakkasilla n 6 asteen alenema/piiri jotta lattialämmitys toimisi siten että ikkunoiden alla lämpötila olisi riittävä vedon estämiseen. Laskelmat eivät pitäneet paikkaansa kun vakiotehoisella kiertovesipumpulla eräänä pakkaskautena mittailin ja säädin piirejä: halpojen ulkolämpötilamittarien anturit teipillä kiinni paluuputkiin, vakiomenolämpötilalla yhden venttiiilin säätö; odotusta tunteja että järjestelmän lämmöt tasaantuvat jne. Menee hommaan useta päiviä mutta kannatti mielestäni tehdä kun vaikutusaika on vuosia . Tuntuu toimivan vaikka huonetermarit vielä säätävät lisää. Vakiopaine kv-pumppu pitäisi laittaa. Syöttöveden minimi on 27 astetta kylppärin takia; aikanaan suunnittelija ei ehdottanut omaa lämmityspiirä kylppärille. Syöttöveden lämmityskäyrä on säädetty siten että kylppärissä on riittävän lämmin. Lattiatermostaatti heti laattojen alla on 27 asteessa ja se pitää käytännossä piirin säädön koko ajan täysin auki.

 

[grendy]

Nyt kun viimeisen kerran toivottavasti oli maa valkoisena aamusta niin voisin väliraportoida ensimmäisen talven statistkiikka. Ehkä oli tosiaan ihan turhaa stressata yksittäisten päivien copista, kokonaisuutena kun puksuttaa kuukausitasoilla koko ajan yli 3 COPia niin en valita. Talvihan oli tosin aika lämmin

Keskilämpötila otettu Elenialta, kulutus suoraan wifi-pistorasiasta, tuotto Daikinin omasta käyttöliittymästä, COP laskettu tuotto/kulutus.
Ja tosiaan 2016 2krs 155m2 okt Kangasalla. Sisälämpötila min 21, 22C+ pääasiassa ja takkaa poltettu varmaan ~10 kertaa koko talvena. Ja laite vain lämmittää, ei tee käyttövettä.

Kuukausi	Kulutus	Tuotto	COP	Keskilämpötila
elokuu	21	87	4,14	17,5
syyskuu	71	290	4,10	14,2
lokakuu	218	842	3,87	7,9
marraskuu	308	1145	3,71	2,8
joulukuu	436	1404	3,22	-0,6
2025
tammikuu	469	1466	3,12	-1,8
helmikuu	401	1305	3,25	-3
maaliskuu	312	1143	3,66	1,1