C
COP
Vieras
Voisiko joku kertoa kuinka ilmaläpöpumpun antoteho lasketaan. Eli kaava ja mieluusti esimerkkilaskelma numeroin. :
Lisäsin otsikkoon COP:n -Samppa
Lisäsin otsikkoon COP:n -Samppa
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuollahan se teukka kirjoitteli.teukka sanoi:Jossakin toisessa ketjussa perustelin, miksi sitä ei voi määrittää ulkoyksiköstä. Syynä on pienen lämpötilaerotuksen suuret virheet. Toinen asia käy esille tuolta puhallinosiosta, jossa kerroin kokemuksia ulkoyksikön puhalluksen mittaamisesta. Siis teoriassa se onnistuu, muuta ei käytännössä. Ja pakkasessa paleltuu näpitkin.![]()
COP sanoi:Lisää testituloksia... olen nyt pitänyt testi mielessä viikon autotallissani (75-80m2) 20astetta ei muuta lämmitystä kuin Fujitsu ASY9LB. Ulkona noin 7pakkasta ja kone tuuppaa kutakuinkin 2,2-2,5kw ulos ja ottaa tehoa 400-550w (seurasin toimintaa pari kolme tuntia). Toivottavasti olen laskenut oikein, koska kyllä nämä tulokset puhuvat eri kieltä kuin tm.
Tulee ihan hyvä olo... Jos ja kun tulee isompia pakkasia kertoilen lisää. Viime talvena vehje piti tallin lämpöisenä (+20) vielä 20 pakkasella. Nyt on 20cm enemmän puhallusvillaa kun viime talvena, eli yht. 40cm.
COP sanoi:Lisää testituloksia... Ulkona noin 7pakkasta ja kone tuuppaa kutakuinkin 2,2-2,5kw ulos ja ottaa tehoa 400-550w (seurasin toimintaa pari kolme tuntia). Toivottavasti olen laskenut oikein, koska kyllä nämä tulokset puhuvat eri kieltä kuin tm.
olisiko ILPin suunniteltu "puhaltamaan" kosteus pois tällä ulkoyksikön tuuletuksella (käykö muuten silloin edes kompura ?, jos ei niin teoria voisi olla oikea ja myös se voisi "varata ulkoyksikön kennoon ulkoilman lämpöä ?)COP sanoi:Sulatusjakson jälkeen kone puhaltaa hetken aikaa kovemmalla teholla
COP sanoi:Ulkona noin 7pakkasta ja kone tuuppaa kutakuinkin 2,2-2,5kw ulos ja ottaa tehoa 400-550w (seurasin toimintaa pari kolme tuntia).


teukka sanoi:Joo, siellä sanotaan, että karkea arvio on kahdella jakaminen. Sisäkennon lämpötila voidaan laskea painotettuna sillä tiedolla, että tulistuksen lämpöenergia on 15 % (eikä liukumaa). Jos lämpötilat ovat 96 ja 31 , niin painotettu keskiarvo voitaisiin laskea seuraavasti: Tulistetun keskiarvo = 31+(96-31)/2=63,5, koska se on suunnilleen lineaarisesti muuttuva. Sen paino on 15 % ja nesteytymisen 31 asteessa on 85 %. Siis painotettu arvo on 0,85*31+0,15*63,5= 36 astetta.
teukka sanoi:Jos ulkolämpötila on 10 astetta, niin höyrystin ehkä 5 astetta =278 K
Sisäyksikölle kuten yllä 36 astetta=309 K
COPcarn= 309/(309-27=10. COP=10/2=5. Näinkin sen voisi laskea, jos ei tiedä vastausta.
![]()
tet sanoi:Niin se ulkolämpötilahan oli -10°C, ei +10°C.Myös Jopella on tämä etumerkkivirhe laskelmassaan, jos tuosta simulaatiokuvan tapauksesta kerran oli kyse.
plundstrom sanoi:Höh, nyt olen pihalla kuin lumiukko. :Joppe laskee mikä on ILPin teoreettinen max. COP (carnon prosessista), jakaa tuloksen kahdella ja sitten sanoo, että tämä on ILPpisi reaaliaikainen COP??? Siis häh?
Tuostahan saadaan arvio mikä se vois olla, mutta eihän sillä ole mitään tekemistä mikä sen pumpun oikea COP on. Meinaatko, että on ihan sama päästäänkö tuohon tulokseen 500W tai 2kW ottoteholla? Ja sen lisäksi on yksi lysti kuinka kovaa sisäpuhallin pyörii????
Mitä tekee tiedolla mikä se COP teorissa voisi olla??? Kyllä se oikea toiminta COP on ainut mikä kiinnostaa.
antoteho/ottoteho.
Joppe112 sanoi:Niin, oletkin jo huomannut sen että COPin voi johtaa monella eri tapaa käyttäen syöttötietoina erilaisia havaittavia asioita mm. juuri tuota lämpöteho/ottoteho -suhdetta. Reaaliaikaisen mittauksen ongelma vaan on se, että lämpöteho on tuntematon suure kodista toiseen.
Itse Carnot-prosessi määrittelee vaihtoehtoisella tavallaan COP-lämpökertoimen maksimin juuri kuten totesitkin imu- ja luovutuslämmön suhteella, joka myös samalla ratkaisee tuntemattoman suureen pois.
Carnot-prosessin kaava voidaan - minun mielestäni - palauttaa kunkin oman ILPin toimintaan yksinkertaisesti lukemalla omasta ILPistä kylmäaineen virtauslämpötilat sisäkennon juuresta ja johtamalla näistä energian luovutuslämpötila tässä ja nyt.
markusj sanoi:Ensimmäinen havainto oli se, että tuo jakaja kaksi on tavallaan järjestelmän hyötysuhde, joka kuvaa kitka ja muita häviöitä järjestelmässä, joihin vaikuttaa ainakin kompressori, lämpöhäviöt, virtausvastukset jne. Toinen havainto oli se, että kaava ei ota mitenkään huomioon ottotehoa.


markusj sanoi:Ihan mielenkiinnosta kokeilin sovittaa tätä kaavaa Mitsun VTT testin käyrään Excelillä.
Siis COP = ec / 2 ja ec = T / (T - Tu), missä T = nostettu lämpötila ja Tu = ulkolämpötila.
Ensimmäinen havainto oli se, että tuo jakaja kaksi on tavallaan järjestelmän hyötysuhde, joka kuvaa kitka ja muita häviöitä järjestelmässä, joihin vaikuttaa ainakin kompressori, lämpöhäviöt, virtausvastukset jne. Toinen havainto oli se, että kaava ei ota mitenkään huomioon ottotehoa. Tein sitten liitteessä olevan taulukkolaskelman ja lähdin kokeilemaan ja päädyin kaavaan.
COP = r x (Ts/(Ts-Tu) - k, missä Ts on puhalluksen lämpötila sisällä, Tu on imuilman lämpötila ulkoyksikköön, r = kompressorin ja putkiston hyötysuhde, k = -1 ottaa huomioon järjestelmän ottotehon. VTT:n testissä tuo sisälämpötila (Ts) on otettu neljällä anturin keskiarvona ulospuhallusilmasta, joka lienee tässäkin kaavassa olisi oikea oletus putkien lämpötilan sijasta. Samassa testissä ulkolämpötila on otettu ulkoyksikön imupuolelta.
r:n arvolla 0,5 ja miinustamalla 1, kaava antaa jotakuinkin saman käyrän kuin VTT:n mitattu polynoomisovitus Mitsulle. Lieneekö kyseessä sattuma vai ei, joku teoriaa paremmin osaava varmaan osaisi paremmin selittää.


markusj sanoi:Ihan mielenkiinnosta kokeilin sovittaa tätä kaavaa Mitsun VTT testin käyrään Excelillä.
Siis COP = ec / 2 ja ec = T / (T - Tu), missä T = nostettu lämpötila ja Tu = ulkolämpötila.
COP = r x (Ts/(Ts-Tu) - k, missä Ts on puhalluksen lämpötila sisällä, Tu on imuilman lämpötila ulkoyksikköön, r = kompressorin ja putkiston hyötysuhde, k = -1 ottaa huomioon järjestelmän ottotehon. VTT:n testissä tuo sisälämpötila (Ts) on otettu neljällä anturin keskiarvona ulospuhallusilmasta, joka lienee tässäkin kaavassa olisi oikea oletus putkien lämpötilan sijasta. Samassa testissä ulkolämpötila on otettu ulkoyksikön imupuolelta.
r:n arvolla 0,5 ja miinustamalla 1, kaava antaa jotakuinkin saman käyrän kuin VTT:n mitattu polynoomisovitus Mitsulle. Lieneekö kyseessä sattuma vai ei, joku teoriaa paremmin osaava varmaan osaisi paremmin selittää.