Vs: Pumpun antotehon laskeminen
Kyllä kai jokainen lämpöpumppu siellä sielunsa sisimmässä noudattaa tuota "joppe112" esiin kaivamaa ideaali Carnot´n koneen kaavaa, ja Carnot’n koneen ideaali tehokerroin ei riipu koneen toteutuksesta, vaan ainoastaan lämpövarastojen lämpötiloista.
Todellisuudessa on kitkaa, virtausvastuksia, lämpövuotoja jne., ja lisäksi automatiikka pyrkii luultavasti ohjaamaan koneen käytöstä mahdolismman suurille COP arvoille, ja siksi todellinen ottotehontarve on jotakin muuta kuin ideaali koneella. Luultavasti näistä häviöistä ainakin kitka on lämpötilariippuvainen ja noista VTT:n mittauskäyristä näkee, että häviöt seuraavat jotakin polynoomifunktiota. Voisi myös olettaa, että kun laite vanhenee nämä häviöt kasvavat esim. voiteluaineiden heikkenemisen kautta. Periaatteessa kaiketi eri ilmapumput eroavat toisistaan nimenomaan näiden tehohäviöiden suhteen ja sen suhteen miten nuo häviöt muuttuvat laitteen iän myötä.
Tutkiskelin mielenkiinnosta lisää tätä "joppe112" kaavaa, ja tuota VTT:n tutkimusta. Kun testeissä virtaus sisäyksikössä pidetään maksimissa, saadaan suurimmat COP:t koska tällöin sisä- ja ulkoyksikön lämpötilaero pysyy pienimpänä, jos virtausta pienennetään kasvaa koneen yksiköiden lämpötilaero ja COP heikkenee.
Tärkein VTT:n mittauksen poikkeus SFS-EN 14511/1/ standardiin COP:n kannalta on kaiketi se, että laitteen lämpötilan asetusarvo ei ollut suurimassa säätöasennossa (korkein lämpötila), vaan asetusarvossa +20°C, joka 20 °C vastanneen paremmin todellista käyttöä. Noin talonpoikaisjärjellä ajatellen korkea pyyntilämpötila kasvattaa puhalluslämpötilan arvoa ja lämpötilaeroa sisä-ja ulkoyksikön välillä, jolloin COP pienenee.
Luultavasti pumppujen valmistajat ovat rakentaneet koneidensa älyt niin, että automatiikka pyrkii pitämään tuota lämpötilaeroa sisä- ja ulkoyksikön välillä minimissään, jotta COP olisi mahdollisimman korkea. Käyttäjä luultavasti arvostaa hiljaisuutta, joka ainakin tehontarpeiden kasvaessa tarkoittaa sitä, että sisäyksikön lämpötila nousee ja COP heikkenee. Luultavasti myös he, jolla on korkeammat lämpötilapyynnit saa laitteestaan heikommat COP:t, koska se kasvattaa sisä- ja ulkoyksikön lämpötilaeroja. Joten se, mitä piti sanoa, oli se, että saatava COP ei riipu yksistään koneesta, vaan myös sen käyttäjästä.
Kyllä kai jokainen lämpöpumppu siellä sielunsa sisimmässä noudattaa tuota "joppe112" esiin kaivamaa ideaali Carnot´n koneen kaavaa, ja Carnot’n koneen ideaali tehokerroin ei riipu koneen toteutuksesta, vaan ainoastaan lämpövarastojen lämpötiloista.
Todellisuudessa on kitkaa, virtausvastuksia, lämpövuotoja jne., ja lisäksi automatiikka pyrkii luultavasti ohjaamaan koneen käytöstä mahdolismman suurille COP arvoille, ja siksi todellinen ottotehontarve on jotakin muuta kuin ideaali koneella. Luultavasti näistä häviöistä ainakin kitka on lämpötilariippuvainen ja noista VTT:n mittauskäyristä näkee, että häviöt seuraavat jotakin polynoomifunktiota. Voisi myös olettaa, että kun laite vanhenee nämä häviöt kasvavat esim. voiteluaineiden heikkenemisen kautta. Periaatteessa kaiketi eri ilmapumput eroavat toisistaan nimenomaan näiden tehohäviöiden suhteen ja sen suhteen miten nuo häviöt muuttuvat laitteen iän myötä.
Tutkiskelin mielenkiinnosta lisää tätä "joppe112" kaavaa, ja tuota VTT:n tutkimusta. Kun testeissä virtaus sisäyksikössä pidetään maksimissa, saadaan suurimmat COP:t koska tällöin sisä- ja ulkoyksikön lämpötilaero pysyy pienimpänä, jos virtausta pienennetään kasvaa koneen yksiköiden lämpötilaero ja COP heikkenee.
Tärkein VTT:n mittauksen poikkeus SFS-EN 14511/1/ standardiin COP:n kannalta on kaiketi se, että laitteen lämpötilan asetusarvo ei ollut suurimassa säätöasennossa (korkein lämpötila), vaan asetusarvossa +20°C, joka 20 °C vastanneen paremmin todellista käyttöä. Noin talonpoikaisjärjellä ajatellen korkea pyyntilämpötila kasvattaa puhalluslämpötilan arvoa ja lämpötilaeroa sisä-ja ulkoyksikön välillä, jolloin COP pienenee.
Luultavasti pumppujen valmistajat ovat rakentaneet koneidensa älyt niin, että automatiikka pyrkii pitämään tuota lämpötilaeroa sisä- ja ulkoyksikön välillä minimissään, jotta COP olisi mahdollisimman korkea. Käyttäjä luultavasti arvostaa hiljaisuutta, joka ainakin tehontarpeiden kasvaessa tarkoittaa sitä, että sisäyksikön lämpötila nousee ja COP heikkenee. Luultavasti myös he, jolla on korkeammat lämpötilapyynnit saa laitteestaan heikommat COP:t, koska se kasvattaa sisä- ja ulkoyksikön lämpötilaeroja. Joten se, mitä piti sanoa, oli se, että saatava COP ei riipu yksistään koneesta, vaan myös sen käyttäjästä.
