aurinko viritys
- Viestiketjun aloittaja 994
- Aloituspäivämäärä
Vs: aurinko viritys
Auringon tuotto pitää käyttää suoraan hyödyksi eikä kun ovat taas keksineet ruuvia uudestaan siirtämällä kuumasta ilmasta lämmöt veteen :'(
Ja sinne meni hyöty!
Olen käynyt yhdessä 80-luvun talossa missä on aurinko-ilmalämmitys ja iso varaaja+vastukset
Laitteisto toimii hyvin edelleen lämmittäen taloa mutta ei ole ottanut talteen lämpöä kuumasta ilmasta veteen juuri mitään että varaaja tulisi lämpimäksi aurinko->ilma->veteen siirrolla
Pidetään energiamuunnokset mahdollisimman suoria ilman "välikäsiä"!
Auringon tuotto pitää käyttää suoraan hyödyksi eikä kun ovat taas keksineet ruuvia uudestaan siirtämällä kuumasta ilmasta lämmöt veteen :'(
Ja sinne meni hyöty!
Olen käynyt yhdessä 80-luvun talossa missä on aurinko-ilmalämmitys ja iso varaaja+vastukset
Laitteisto toimii hyvin edelleen lämmittäen taloa mutta ei ole ottanut talteen lämpöä kuumasta ilmasta veteen juuri mitään että varaaja tulisi lämpimäksi aurinko->ilma->veteen siirrolla
Pidetään energiamuunnokset mahdollisimman suoria ilman "välikäsiä"!
Vs: aurinko viritys
Olen tuota välistä tutkaillut, eikä tuo systeemi aivan älyvapaakaan nähdäkseni ole. Eli ideana on käyttää tasokerääjiä ja ilmaa siirtoaineena. Paneeleiden teho ohjataan aina sinne, missä mahdollisimman haaleasta ilmasta on hyötyä. Lämmityskaudella tämä on yleensä tuloilman jälki- tai esilämmitys (tai ilmalämpöpumpun lähinnä "kosmeettinen" boostaus, joka saattaa toki auttaa huomattavastikin sulatustarpeen vähentäjänä). Kun lämpöä on saatavilla ylen määrin kuumilla kesäsäillä, vettä kierrätetään käyttöveden esilämmityskennon kautta.
Etunahan tuossa järjestelyssä on jäätyvien nesteiden välttäminen, yksinkertainen ohjaus puhaltimilla ja moottoripelleillä, lämmön tehokas hyödyntäminen talvisaikaan, kun siitä on eniten pulaa ja kaiken kaikkiaan kevyet ja vähäisellä materiaalintarpeella toteutetut kerääjät, lämmönvaihtimet ja siirtokanavat.
Olen tuota välistä tutkaillut, eikä tuo systeemi aivan älyvapaakaan nähdäkseni ole. Eli ideana on käyttää tasokerääjiä ja ilmaa siirtoaineena. Paneeleiden teho ohjataan aina sinne, missä mahdollisimman haaleasta ilmasta on hyötyä. Lämmityskaudella tämä on yleensä tuloilman jälki- tai esilämmitys (tai ilmalämpöpumpun lähinnä "kosmeettinen" boostaus, joka saattaa toki auttaa huomattavastikin sulatustarpeen vähentäjänä). Kun lämpöä on saatavilla ylen määrin kuumilla kesäsäillä, vettä kierrätetään käyttöveden esilämmityskennon kautta.
Etunahan tuossa järjestelyssä on jäätyvien nesteiden välttäminen, yksinkertainen ohjaus puhaltimilla ja moottoripelleillä, lämmön tehokas hyödyntäminen talvisaikaan, kun siitä on eniten pulaa ja kaiken kaikkiaan kevyet ja vähäisellä materiaalintarpeella toteutetut kerääjät, lämmönvaihtimet ja siirtokanavat.
Vs: aurinko viritys
Tätä ideaa on pyöritelty vuosikymmenet, on esmes sellainen versio jossa lattian massaan varataan lämmintä tuollaisella systeemillä. Ja sellainen, jossa ilmastoinnin ilma vaan otetaan hiukan pimpatun mustan peltikaton alta tarvittaessa.
Idea ilman muuta pelaa, uskottava tuotteistus järkihintaan on ollut hakusessa. Siis sellainen johon uudisrakentaja saadaan uskomaan, mittavat kanavistot on hankala sovitella vanhaan taloon jälkikäteen.
kotte sanoi:
Tätä ideaa on pyöritelty vuosikymmenet, on esmes sellainen versio jossa lattian massaan varataan lämmintä tuollaisella systeemillä. Ja sellainen, jossa ilmastoinnin ilma vaan otetaan hiukan pimpatun mustan peltikaton alta tarvittaessa.
Idea ilman muuta pelaa, uskottava tuotteistus järkihintaan on ollut hakusessa. Siis sellainen johon uudisrakentaja saadaan uskomaan, mittavat kanavistot on hankala sovitella vanhaan taloon jälkikäteen.
Vs: aurinko viritys
Pitäisin ketjussa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1689.msg18181#msg18181 esille tuotua ja aikanaan paljon polemiikkia aiheuttanutta viritelmää kustannustehokkaampana tapana yrittää moista. Ideahan ei saanut ollenkaan varauksetonta tukea.
Mertmi sanoi:
Pitäisin ketjussa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1689.msg18181#msg18181 esille tuotua ja aikanaan paljon polemiikkia aiheuttanutta viritelmää kustannustehokkaampana tapana yrittää moista. Ideahan ei saanut ollenkaan varauksetonta tukea.
Vs: aurinko viritys
Luin tuon vinttiasennuksen läpi. Ajattelin että aurinkokeräin olisi pikkusen tehokkaampi kuin pelkkä peltikatto. Joskus luin ja katselin kuvia aurinkokeräimistä jotka oli tehty siten että kehyksen sisällä meni mustat putket joiden läpi kulki lämmitettävä ilma. Takapinta oli musta ja kehyksen pintaan oli laitettu lasi. Tuollaisilla tyypit lämmitti talojaan. Joku pioneeri oli tehnyt koko talon päädyn kokoisen keräimen. Mietin vaan silloin että meillä täällä ei tuollainenkaan välttämättä riitä nostamaan huoneilman lämpötilaa riittävästi suoraan asunnon lämmittimenä. Ilpin ulkoyksikön tehostajana taasen ajatus alkoi kiehtomaan.
Luin tuon vinttiasennuksen läpi. Ajattelin että aurinkokeräin olisi pikkusen tehokkaampi kuin pelkkä peltikatto. Joskus luin ja katselin kuvia aurinkokeräimistä jotka oli tehty siten että kehyksen sisällä meni mustat putket joiden läpi kulki lämmitettävä ilma. Takapinta oli musta ja kehyksen pintaan oli laitettu lasi. Tuollaisilla tyypit lämmitti talojaan. Joku pioneeri oli tehnyt koko talon päädyn kokoisen keräimen. Mietin vaan silloin että meillä täällä ei tuollainenkaan välttämättä riitä nostamaan huoneilman lämpötilaa riittävästi suoraan asunnon lämmittimenä. Ilpin ulkoyksikön tehostajana taasen ajatus alkoi kiehtomaan.
Vs: aurinko viritys
Peltikaton idea on siinä, että sieltä saa paljon ( koska pinta-alaa piisaa ) mutta ei välttämättä kovin kuumaa koska eristys puuttuu. Keräimestä taas saa vähän mutta vaikka kuinka kuumaa. Kaupallisessa peltikattomallissa oli toinen peltikerros mustan pellin alla jotta saatiin tiivis rako.
Keräinten käytös on aika hyvin hallussa.. kannattaa surffata vaikka tasokeräin / tyhjiöputki -kiistoja. Niistä saa vähän käsitystä kuinka keräimet toimivat erilaisilla säteilytasoilla ja ulkolämpötiloilla.
Mertmi sanoi:
Peltikaton idea on siinä, että sieltä saa paljon ( koska pinta-alaa piisaa ) mutta ei välttämättä kovin kuumaa koska eristys puuttuu. Keräimestä taas saa vähän mutta vaikka kuinka kuumaa. Kaupallisessa peltikattomallissa oli toinen peltikerros mustan pellin alla jotta saatiin tiivis rako.
Keräinten käytös on aika hyvin hallussa.. kannattaa surffata vaikka tasokeräin / tyhjiöputki -kiistoja. Niistä saa vähän käsitystä kuinka keräimet toimivat erilaisilla säteilytasoilla ja ulkolämpötiloilla.
T
teukka
Vieras
Vs: aurinko viritys
Kritiikki johtui paljolti siitä, että perusteena esitetyt mittaukset eivät olleet mitenkään vakuuttavia, vaan mieluummin päinvastoin.
Vinttiasennuksessa ilmavirtojen taseet ovat sellaiset, että prosessi enemmän lämmittää ulkoilmaa kuin huushollia eli vie lämpöä vintiltä harakoille. Pitäisi miettiä sitä, missä tapauksessa se vintin lämpö on peräisin sisätiloista ja missä määrin auringon antamaa peltikaton läpi.
kotte sanoi:
Kritiikki johtui paljolti siitä, että perusteena esitetyt mittaukset eivät olleet mitenkään vakuuttavia, vaan mieluummin päinvastoin.
Vinttiasennuksessa ilmavirtojen taseet ovat sellaiset, että prosessi enemmän lämmittää ulkoilmaa kuin huushollia eli vie lämpöä vintiltä harakoille. Pitäisi miettiä sitä, missä tapauksessa se vintin lämpö on peräisin sisätiloista ja missä määrin auringon antamaa peltikaton läpi.
Vs: aurinko viritys
Juuri näin. Eli tuo "boostaaminen" on melko kuolleena syntynyt ajatus, eikä siihen kannata investoida, mutta voihan sitä siis kokeilla, jos ei juuri mitään maksakaan (sittenpähän näkee). Foorumilla on lukuisia ketjuja, joissa yritetään johtaa lisälämpöä ILPin imemään ilmavirtaan ties mistä ja yritetään siten parantaa ILPin tuottoa. Tämä vaan ei juuri milloinkaan tuota kunnon hedelmää, vaan ko. lisälämpö kannattaisi hyödyntää aivan erikseen ja käyttää sitten vaikka rinnalla ILPiä tavanomaisesti asennettuna.
teukka sanoi:Kritiikki johtui paljolti siitä, että perusteena esitetyt mittaukset eivät olleet mitenkään vakuuttavia, vaan mieluummin päinvastoin.
Vinttiasennuksessa ilmavirtojen taseet ovat sellaiset, että prosessi enemmän lämmittää ulkoilmaa kuin huushollia eli vie lämpöä vintiltä harakoille. Pitäisi miettiä sitä, missä tapauksessa se vintin lämpö on peräisin sisätiloista ja missä määrin auringon antamaa peltikaton läpi.
Juuri näin. Eli tuo "boostaaminen" on melko kuolleena syntynyt ajatus, eikä siihen kannata investoida, mutta voihan sitä siis kokeilla, jos ei juuri mitään maksakaan (sittenpähän näkee). Foorumilla on lukuisia ketjuja, joissa yritetään johtaa lisälämpöä ILPin imemään ilmavirtaan ties mistä ja yritetään siten parantaa ILPin tuottoa. Tämä vaan ei juuri milloinkaan tuota kunnon hedelmää, vaan ko. lisälämpö kannattaisi hyödyntää aivan erikseen ja käyttää sitten vaikka rinnalla ILPiä tavanomaisesti asennettuna.
P
pgr
Vieras
Vs: aurinko viritys
mitenkäs tuo käytännössä toimisi? copin suhteen? itsellä olisi tarvetta lisätä yläpohjan ilman vaihtoa päädyissä ja vilpin yksikön saisin helposti kiinni kohtuu nätisti. muutenkin on lämmitys järjestelmän remontti edessä muutaman vuoden sisään.
VesA sanoi:
mitenkäs tuo käytännössä toimisi? copin suhteen? itsellä olisi tarvetta lisätä yläpohjan ilman vaihtoa päädyissä ja vilpin yksikön saisin helposti kiinni kohtuu nätisti. muutenkin on lämmitys järjestelmän remontti edessä muutaman vuoden sisään.
Vs: aurinko viritys
Ei noista coppivaikutuksista tiedä erkkikään. Haasteina tuollaisessa on kondenssivedet, mikä on toki ratkaistavissa, mutta todella huolella se pitää tehdä, jos alla on villat tai muuta kosteudesta vaurioituvaa. Jos saa ulkoseinän ulkopuolelle ylös hässäkän, niin ehkä sen saa ratkottua aavistuksen helpommin, tyyliin vedenohjain alle ettei seinä kastu.
Minulla on perus-ILPpi autokatoksen "yläpohjassa", jossa siis ei ole villoja, vaan pelkkä harvalaudoitus. Systeemi on osastoitu kattotuolin kohdalta siten että pumppu imee yhdestä osastosta ja puhaltaa toiseen, takaisinkytkentää puhalluspuolelta imupuolelle on siis vähemmän kuin normi-ilpissä ulkosalla, luulen. Se tila mistä se imee, on yhteydessä talon yläpohjaan, eli se vaihtaa yläpohjan ilmaa samalla kertaa. Yhden talven perusteella ylhäällä ei ole havaittavissa minkäänlaista kosteusongelmaa, mutta kondenssien viemäröinti ei toiminut täydellisesti, osa vesistä tuli pakkasilla ohitse normaalin poistoreiän, ilmeisesti pohjan kerättyä sen verran jäätä että vesi löysi muitakin aukkoja poistumiseen. Minun tapauksessani se ei haitannut juurikaan koska vain muutama lauta pumpun alla sai vesikäsittelyä, eikä vesi edennyt pitkin lautoja mihinkään vaan tippui siitä alas laastisaaviin. Todennäköisesti kyseiset laudat autokatoksessa menevät kuitenkin vaihtoon ennen muita lautoja, vaikka yksi talvi nyt ei niihin mitään havaittavaa vauriota saanutkaan aikaan. Ehkä 95% vesistä tuli poistoputkea pitkin. Tarinan opetus on se, että joku vastuksella lämmitetty kondenssiallas taitaa olla ainoa oikea ratkaisu.
Minun mielestäni ainoa vähänkin järkevä syy tehdä tuollainen on se, että ulkoyksikkö halutaan todellakin piiloon.
pgr sanoi:
Ei noista coppivaikutuksista tiedä erkkikään. Haasteina tuollaisessa on kondenssivedet, mikä on toki ratkaistavissa, mutta todella huolella se pitää tehdä, jos alla on villat tai muuta kosteudesta vaurioituvaa. Jos saa ulkoseinän ulkopuolelle ylös hässäkän, niin ehkä sen saa ratkottua aavistuksen helpommin, tyyliin vedenohjain alle ettei seinä kastu.
Minulla on perus-ILPpi autokatoksen "yläpohjassa", jossa siis ei ole villoja, vaan pelkkä harvalaudoitus. Systeemi on osastoitu kattotuolin kohdalta siten että pumppu imee yhdestä osastosta ja puhaltaa toiseen, takaisinkytkentää puhalluspuolelta imupuolelle on siis vähemmän kuin normi-ilpissä ulkosalla, luulen. Se tila mistä se imee, on yhteydessä talon yläpohjaan, eli se vaihtaa yläpohjan ilmaa samalla kertaa. Yhden talven perusteella ylhäällä ei ole havaittavissa minkäänlaista kosteusongelmaa, mutta kondenssien viemäröinti ei toiminut täydellisesti, osa vesistä tuli pakkasilla ohitse normaalin poistoreiän, ilmeisesti pohjan kerättyä sen verran jäätä että vesi löysi muitakin aukkoja poistumiseen. Minun tapauksessani se ei haitannut juurikaan koska vain muutama lauta pumpun alla sai vesikäsittelyä, eikä vesi edennyt pitkin lautoja mihinkään vaan tippui siitä alas laastisaaviin. Todennäköisesti kyseiset laudat autokatoksessa menevät kuitenkin vaihtoon ennen muita lautoja, vaikka yksi talvi nyt ei niihin mitään havaittavaa vauriota saanutkaan aikaan. Ehkä 95% vesistä tuli poistoputkea pitkin. Tarinan opetus on se, että joku vastuksella lämmitetty kondenssiallas taitaa olla ainoa oikea ratkaisu.
Minun mielestäni ainoa vähänkin järkevä syy tehdä tuollainen on se, että ulkoyksikkö halutaan todellakin piiloon.
P
pgr
Vieras
Vs: aurinko viritys
mielenkiintoinen topikki, sen verran vanha ja kuinka ollakaan, varsinaista haitta/hyöty suhdetta ei koskaan saatu selville. tämä nyt menee tässä aiheessa ihan offtopic, mutta kun aihetta on jo sivuttu. Olisin siis asentamassa sitä VILP ulkoyksikköä ulkoseinän puolelle katolle. Eikö siinä harjakatossa olisi jo valmiiksi kondenssi vesille ohjain. Teukka tuolla perusteli kielteistä kantaansa yläpohjan jäähtymisestä johtuvalla lämmitystarpeen kasvulla, onko näihin asioihin saatu vastauksia tämän kuluneen kahden vuoden sisään. toisaalta, mikäli yläpohjan lämpimämpi ilma parantaisi hyötysuhdetta tuntuvasti olisi luultavasti kaikki ulkoyksiköt asennettu ottamaan ilmansa yläpohjasta. liittenä kuva, punaisella ulkoyksikön paikka.
mielenkiintoinen topikki, sen verran vanha ja kuinka ollakaan, varsinaista haitta/hyöty suhdetta ei koskaan saatu selville. tämä nyt menee tässä aiheessa ihan offtopic, mutta kun aihetta on jo sivuttu. Olisin siis asentamassa sitä VILP ulkoyksikköä ulkoseinän puolelle katolle. Eikö siinä harjakatossa olisi jo valmiiksi kondenssi vesille ohjain. Teukka tuolla perusteli kielteistä kantaansa yläpohjan jäähtymisestä johtuvalla lämmitystarpeen kasvulla, onko näihin asioihin saatu vastauksia tämän kuluneen kahden vuoden sisään. toisaalta, mikäli yläpohjan lämpimämpi ilma parantaisi hyötysuhdetta tuntuvasti olisi luultavasti kaikki ulkoyksiköt asennettu ottamaan ilmansa yläpohjasta. liittenä kuva, punaisella ulkoyksikön paikka.
Liitetiedostot
Vs: aurinko viritys
VILP voi tehdä kuutioittain vettä talvellakin. Osa siitä jäätyy sinne katolle, räystäälle jne. Todennäköisesti katto kestää painon, mutta jääpuikot voivat olla vaarallisia, eikä rännit välttämättä kestäkään. Samantyyppistä ongelmaa on tietysti normaalissa vedenohjaimessakin, nekin voi tulla sieltä ylhäältä alas.
Olen kyllä nähnyt katolle asennettuja ILPin ulkoyksiköitä. Sulatusvesien saattolämmityksellä ja viemäröinnillä tuollainen toimii varmaan ihan hyvin lämmityskäytössäkin. Itse en isoa jääklimppiä haluaisi tuonne ylös, oma viritys hoitelee vesiä saattolämmityksen kera alas laastisaaviin.
Edelleenkään en moiseen ryhtyisi ihan vaan copin takia, jos se nyt edes siitä paranee, varsinkin kun rakentelee saattolämmitykset alas asti.. Ajattele nyt ulkoyksikön huoltamista ym. jos tulee ongelmia.
Muistan nähneeni palstalla kuvat yläpohjaan asennetusta ultin tai green ysitonnisesta. Siinä oli koteloitu aika huolella puhallus, samoin kuin kondenssiastia oli tehty viimeisen päälle. Käyttökokemuksista en tiedä, kirjoittaja ei ole tainnut päivittää kertomustaan ihan hiljattain.
pgr sanoi:
VILP voi tehdä kuutioittain vettä talvellakin. Osa siitä jäätyy sinne katolle, räystäälle jne. Todennäköisesti katto kestää painon, mutta jääpuikot voivat olla vaarallisia, eikä rännit välttämättä kestäkään. Samantyyppistä ongelmaa on tietysti normaalissa vedenohjaimessakin, nekin voi tulla sieltä ylhäältä alas.
Olen kyllä nähnyt katolle asennettuja ILPin ulkoyksiköitä. Sulatusvesien saattolämmityksellä ja viemäröinnillä tuollainen toimii varmaan ihan hyvin lämmityskäytössäkin. Itse en isoa jääklimppiä haluaisi tuonne ylös, oma viritys hoitelee vesiä saattolämmityksen kera alas laastisaaviin.
Edelleenkään en moiseen ryhtyisi ihan vaan copin takia, jos se nyt edes siitä paranee, varsinkin kun rakentelee saattolämmitykset alas asti.. Ajattele nyt ulkoyksikön huoltamista ym. jos tulee ongelmia.
Muistan nähneeni palstalla kuvat yläpohjaan asennetusta ultin tai green ysitonnisesta. Siinä oli koteloitu aika huolella puhallus, samoin kuin kondenssiastia oli tehty viimeisen päälle. Käyttökokemuksista en tiedä, kirjoittaja ei ole tainnut päivittää kertomustaan ihan hiljattain.
Vs: aurinko viritys
Mietin vastaavaa hommaa pitkään aikanaan ja johtopäätökseni oli aina hyvin samantyyppinen: Kattoasennus on riskiasennus, eli jos jokin menee vikaan, niin katolle kertyy jäätä ja vikaantumisen sitten luultavasti huomaa ensinnä siitä, että vesi pyrkii jääpadon ajamana sisään katelevyjen saumoista, läpivientien hattujen saumoista jne. Ja kun katolle on saatu aikaan liukumäki, ovat korjaustoimenpiteen mahdollisesti hyvin hankalia muiden mahdollisten katolla käyntiä edellyttävien toimien vaikeutumisen ohella seuraavaan kevääseen saakka.
repomies sanoi:
Mietin vastaavaa hommaa pitkään aikanaan ja johtopäätökseni oli aina hyvin samantyyppinen: Kattoasennus on riskiasennus, eli jos jokin menee vikaan, niin katolle kertyy jäätä ja vikaantumisen sitten luultavasti huomaa ensinnä siitä, että vesi pyrkii jääpadon ajamana sisään katelevyjen saumoista, läpivientien hattujen saumoista jne. Ja kun katolle on saatu aikaan liukumäki, ovat korjaustoimenpiteen mahdollisesti hyvin hankalia muiden mahdollisten katolla käyntiä edellyttävien toimien vaikeutumisen ohella seuraavaan kevääseen saakka.
P
pgr
Vieras
Vs: aurinko viritys
Unohdan ajatuksen ja siirryn seuraavaan
Unohdan ajatuksen ja siirryn seuraavaan