Aurinkolämpökeräin käyttövedelle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tigi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
T

Tigi

Tulokas
Vaikka talo on tontilla kivasti etelä-lounas suuntaisesti, olen sähköpaneelien suhteen luovuttanut sillä aurinko siivilöityy etelän suunnalla pienen mäntymetsikön läpi (kaupungin puistoalue) ainakin alkukeväällä ja syksyllä matalalta paistaessaan. Lisäksi omalla tontilla on lähempänä taloa kolme mäntyä etelä-länsi suunnalla, jotka luovat talon ylikulkevia varjoja.

Miten lämpökeräinten suorituskyky käyttäytyy näiden yksittäisten puiden antamien varjostumien suhteen? Sähköpaneelien kohdalla kun sanotaan sähköntuoton putoavan helposti melkein nollaan jo lipputangon varjon takia.

Onko mahdollinen sähkön säästö LVV osalta aivan minimaalista ja kuluu kiertopumpun kulutukseen? Lämpimän veden osalta en tiedä kulutusta mutta olisikohan se perus 20% tuosta kokonaiskulutuksesta? Taustatiedot:
-1-kerroksinen OMK varsinais-Suomessa (rv. 2003)
- tiilikate 23 asteen (?) kulmassa
- suorasähkö,n. 23000kwh vuodessa.
- 4-hlö talous (pinet lapset), alkuperäinen 300L jäspi varaaja (joka siis pitäisi vaihtaa tässä urakassa uuteen sopivaan).
- iv-kone ja lämpöpumppuremontit jo tehty viimeisten parin vuoden aikana.
 
Lämpökeräimet osaa olla valikoivia tai 'mikroinverttereillä' varustettuja, eli lämpeevät siltä pinta-alalta mihin paistaa...
 
Tasokeräin on helpompi kuin se ei reagoi äkisti pieneen varjoon, vaikka osassa pinta-alassa on varjoa niin muu osa keräimestä tekee lämpöä. Teho putoaa mutta harvoin kokonaan
Sen takia itsesäätyvä pumpunohjain pitää olla, se pyrkii pitämään lämpötilan korkealla alentamalla pumpun nopeutta= Eli niinkuin MPPT tekee
 
Keräimen litkun pitää lämmetä n. 10-15 astetta kuumemmaksi, kuin se mihin lämpöä luovutetaan. TS kiertonopeutta pitää muuttaa tarpeen mukaan, tai lämpö alkaa siirtyä varaajasta väärään suuntaan. Sen takia tarvitaan ohjausjärjestelmä, joka muuttaa kiertonopeutta. Hitaastikaan ei kannata kierrättää, tai lämmöt hukkaantuu sinne kiertomatkalle ja hyöty katoaa kiertopumput turhiin sähköihin. Jos sähköt katkeaa, niin lämmöt nousee keräimissä jopa 220 asteeseen ja alkaa hieman painetta pukata jo turvaventtiilistäkin ulos, vaikka esipainetta onkin jo 4-6 bar estämässä kiehuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitus olisi laittaa jossain vaiheessa jonkinlaiset lämpökeräimet vähentämään puun polttoa näin keväästä syksyyn.Huhtikuussa tuli uusi jäspin gtv hybridivaraaja 500 l ja puukattilassa vesitilavuutta lisäksi 155 l eli 655 litraa yhteensä,varaajassahan on aurinkokierukka valmiina ja kattilassa 6 kW sähkövastus varalämmöksi.Kovasti tuntuu että tyhjiöputkikeräimet pitäisi saada autokatoksen seinälle,katolla on jo 5,1 kW aurinkovoimala.Onko kellään kokemusta mikä olisi sopiva määrä tälle järjestelmälle,kärkkäisellä näytti olevan noita brightsolarin 20 putken laitoksia,niitä 2 varmaan riitäisi. Mieluusti otan kommentteja ja ehdotuksia noista keräimistä vastaan.Seinälle pystyyn ajattelin ne kuitenkin laittaa ja lämmönsiirtokanaali maan alle,semmoinen 14 m vetomatkaa eli varmaan viitisen sataa menee jo tuohon eristettyyn siirtoputkeen.Hiukan näyttää olevan vastakkaisia mielipiteitä taso ja tyhjiöputki keräimistä,mutta kesähän noilla molemmilla onnistuu,tyhjiöputkilla saanee jatkettua keväästä ja syksystä hieman tuota lämmitysaikaa vai mitä havaintoja on asiasta ja saatavilla olevista keräimistä.
 
Täällä myös tulossa Jäspi GTV 500 Hybridi kytkettäväksi nykyiseen 10kW VILPiin ja olen siihen kaveriksi katsellut keräimiä kesäkautta varten.
Käyttövesi esilämmitetään kierukoilla ja tarvittaessa tulistetaan erillisessä pikkuvaraajassa. Tämä siis lähinnä lämmityskaudella.
Kuvittelen, että kesäaikaan auringosta saisi senverran lämpöä, ettei tulistusvaraajan vastusta tarvitsisi juurikaan käyttää, kuin ehkä pilvisinä päivinä. Ja VILPpi saisi huilata kesän.

Kun katsoo keräimien speksejä, puhutaan niissä apertuurialasta.
Oletan että tällä tarkoitetaan pinta-alaa joka lämmittää eikä koko keräimen kokoa? Olen katsonut tyhjiöputkia etupäässä.

Minkälainen kokoluokka on suurinpiirtein sopiva tuon kokoiselle varaajalle? Jotta lämpöä tulee riittävästi, mutta ei helposti mennä liian korkeisiin lukemiin? Tietysti kulutus on varmasti oleellinen tieto.
Kylmän veden vuosikulutus oli nyt 17m3 ja aika maltillisesti tulee 2 aikuista + taapero käytettyä kuumaa vettä, vielä ainakin.

Yksi setti olisi edullisesti tiedossa jossa apertuuriala tyhjiöputkillä olisi noin 5,6m2. Eli kaksi 30 putken keräintä.
Katto osoittaa lounaan ja lännen väliin.
Olen ajatellut että parempikin näin, jotta lämmitys painottuu enemmän iltaan, jolloin lämmintä käyttövettä tarvitaan eniten.
Ja keräimet saa kyllä harjan päälle niin, että aamupäivän aurinko osuu putkiin takapuolelta/sivusta.
Liekkö tästä sitten kuinka paljon hyötyä?

Onkohan näissä kuvitelmissa ja suunitelmissa mitään perää? :D
 
Supa sanoi:
Kylmän veden vuosikulutus oli nyt 17m3 ja aika maltillisesti tulee 2 aikuista + taapero käytettyä kuumaa vettä, vielä ainakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
On kyllä niin vähän että mahtaako riittää...tuossahan täytyy olla myäs LV vai onko!?
Lähempänä 100 pitäis olla...
 
salvelinus sanoi:
Tarkoitus olisi laittaa jossain vaiheessa jonkinlaiset lämpökeräimet vähentämään puun polttoa näin keväästä syksyyn.Huhtikuussa tuli uusi jäspin gtv hybridivaraaja 500 l ja puukattilassa vesitilavuutta lisäksi 155 l eli 655 litraa yhteensä,varaajassahan on aurinkokierukka valmiina ja kattilassa 6 kW sähkövastus varalämmöksi.Kovasti tuntuu että tyhjiöputkikeräimet pitäisi saada autokatoksen seinälle,katolla on jo 5,1 kW aurinkovoimala.Onko kellään kokemusta mikä olisi sopiva määrä tälle järjestelmälle,kärkkäisellä näytti olevan noita brightsolarin 20 putken laitoksia,niitä 2 varmaan riitäisi. Mieluusti otan kommentteja ja ehdotuksia noista keräimistä vastaan.Seinälle pystyyn ajattelin ne kuitenkin laittaa ja lämmönsiirtokanaali maan alle,semmoinen 14 m vetomatkaa eli varmaan viitisen sataa menee jo tuohon eristettyyn siirtoputkeen.Hiukan näyttää olevan vastakkaisia mielipiteitä taso ja tyhjiöputki keräimistä,mutta kesähän noilla molemmilla onnistuu,tyhjiöputkilla saanee jatkettua keväästä ja syksystä hieman tuota lämmitysaikaa vai mitä havaintoja on asiasta ja saatavilla olevista keräimistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Säästöä tulee 2-3 irtokuutiota koivuklapia/vuosi noilla keräimillä. Omalla kohdalla loppui, kun glykolien kanssa jatkuva leikkiminen alkoi riittää. Koko järjestelmä on kerätty kiepeille pihanperälle ja sähköpaneleita tilalle. 6 neliötä oli mulla 500 L varaajaa lämmittämässä. Tällaisena päivänä tunnin sähkökatko tiesi, että katolta lähti höyryventtiili takuuvarmasti puhaltamaan höyryjä taivaalle. Kennojen lämpö nousi 220 asteeseen ja täyttö odotti taas glykolikannusta. Paineet alkoi myös karkailemaan ja nosto vesipaineella oli helpointa laittamalla pesukoneliittimen täyttöyhteeseen pysyvästi. Aurinkoöljy ajalta nuo keräimet alunperin jäi, mutta nyt poistui, kun katolle on paremmin käyttöä 34 kpl paneleille.
 
Aurinkokeräimet toimii, jos ei tosiaan ole niitä sähkökatkoja, tai sitten sopiva UPS väliin, jolla pärjää edes muutaman tunnin. Itse laitoin UPS:n siksi aikaa kun tehtiin sähkötöitä, ja vaati tunnin katkoja.

Ei noita glykoleja karkaile, kun vain juuri erikoistapauksissa, paineiden ei kyllä pitäisi mihinkään karata, eli jossain on vuoto, jos karkaa.

Meillä 60 putkea, joka on varsin optimi, lämmöt nousee poissa ollessa 70+ tasoon, mutta lättialämpö vie sen verran että kesän helteillä maksimi oli muistaakseni 75 astetta, kun muuta käyttöä ei ollut. Laitteet voi laittaa lomamoodiin, jolloin neste kiertää myös yöllä ja jäähdyttää varaajaa. Sanoisin, etä paremmilla keräimillä ja paremmilla eristeillä saattaisi mennä lähemmäs 90 asteiseksi.
 
HelaKammo sanoi:
Meillä 60 putkea, joka on varsin optimi, lämmöt nousee poissa ollessa 70+ tasoon, mutta lättialämpö vie sen verran että kesän helteillä maksimi oli muistaakseni 75 astetta, kun muuta käyttöä ei ollut. Laitteet voi laittaa lomamoodiin, jolloin neste kiertää myös yöllä ja jäähdyttää varaajaa. Sanoisin, etä paremmilla keräimillä ja paremmilla eristeillä saattaisi mennä lähemmäs 90 asteiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan mielenkiinnosta, mitkä putket kyseessä? Lämmität lattiaa myös kesällä?
 
Nämä on kiinalaisia ja tarkempaa tietoa ei ole, Kylpyhuonemarketin tarjous aikanaan, lienevät nykypäivänä nämäkin tehokkaampia. 2 kpl 30 putkisia, jäävät ilalla varjoon kuudelta, aamulla 9.30 lähtee pumppu käyntiin.

Lattiaa lämpeää 10 m2 ja kierron minimi asetettu 22 asteeseen, parhaimmillaan taitaa pikemminkin kerätä helteellä patterilämpöä lattiaan.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom