Aurinkopaneelien ja akkujen paloturvallisuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Espejot

Hyperaktiivi
  • If:n vakuutusehdoista ei löytynyt erillisohjeita paneeleille eikä akustoille.
  • Tukesilta ei suoranaisesti löytynyt ohjeita akustolle
  • Paloviranomaisten ohjeita:
    Sivu 40 on akut jne

"Akut on standardin SFS 6000 mukaan sijoitettava riittävän suojattuun tilaan, esimerkiksi erillisiin akkuhuo-
neisiin, kaappeihin tai koteloihin tai sähkötiloissa erillisille akkuja varten erotetuille alueille. Tiloissa on ol-
tava riittävä ilmanvaihto. Sijoittelussa on huomioitava ulkoiset vaarat (tulipalo, ilkivalta, mekaaninen vauri-
oituminen yms.) ja akun itsensä aiheuttamat vaarat (jännite, korroosio yms). Akkuhuoneet on merkittävä
vaaralllisesta jännitteestä varoittavalla merkillä, ja merkillä joka kieltää avotulen teon ja tupakoinnin. (SFS
6000 570.6.3, Liite 57C)."

"Pientaloissa akut suositellaan sijoitettavaksi tiloihin, jotka eivät ole asuintiloja tai niihin välittömässä yhtey-
dessä. Tarkoituksenmukainen sijoituspaikka voisi olla esimerkiksi palo-osastoitu tekninen tila, jossa on
asuintiloista erillinen ilmanvaihto. Tila tulisi järjestää sellaiseksi, ettei akkujen läheisyyteen pääse kerty-
mään palokuormaa. Tilaan on tarkoituksenmukaista järjestää käynti suoraan ulkoa kulkematta asuintilojen
kautta, erityisesti, jos tilassa on litiumioniakkuja. Tilaan on suositeltavaa sijoittaa palovaroitin.
Akustotilojen suunnittelussa tulisi huomioida pelastustoiminnan ja savunpoiston edellytykset. Akkupaloissa
saattaa kehittyä nopeasti korkeita pitoisuuksia palamattomia ja herkästi syttyviä kaasuja. Erillisen tai palo-
osastoidun akustotilan savunpoiston tulisi olla suunniteltu ja mitoitettu riittäväksi. Savunpoistojärjestelyjen
tulisi olla pelastushenkilöstön turvallisesti käytettävissä menemättä sisälle akustotilaan."
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisikö keskusteluun liittää mukaan tämä DIY akkujen kasaus ja Tukesin maallikkotyön raja 50 VAC/120 VDC.
Kaikesta voidaan keskustella mutta Ammatilaisten kanta on että jos järjestelmä on samassa tilassa verkkovirran kanssa niin ei ole maallikoille sallittu. Oma tulkintani on väjempi mutta otan oman akuston kytkennän sähkäriltä niin saan johtojen teon samalla.
 
Viimeksi muokattu:
Kytkentä, kasaus vai molemmat?
Ei saa edes katsoa ennen luovutusta jos ei ole sähkötöiden johtaja tontilla. Vasta kun työ on luovutettu niin järjestelmä siirtyy asiakkaan vastuulle. Näin olen ymmärtänyt kun kuuntelin Ammatilaisten tulkintoja paneelien sähkötöistä.

Mutta sikäli tässä ollaan ongelman ääressä koska lopullinen vastuu on aina asiakkaalla, jos katsoo lakia. Eli asiakkaan tulisi kyetä arvioimaan työn laatu sitä vastaanotettaessa.
 
Viimeksi muokattu:
"Pientaloissa akut suositellaan sijoitettavaksi tiloihin, jotka eivät ole asuintiloja tai niihin välittömässä yhtey-
dessä. Tarkoituksenmukainen sijoituspaikka voisi olla esimerkiksi palo-osastoitu tekninen tila, jossa on
asuintiloista erillinen ilmanvaihto. Tila tulisi järjestää sellaiseksi, ettei akkujen läheisyyteen pääse kerty-
mään palokuormaa. Tilaan on tarkoituksenmukaista järjestää käynti suoraan ulkoa kulkematta asuintilojen
kautta, erityisesti, jos tilassa on litiumioniakkuja. Tilaan on suositeltavaa sijoittaa palovaroitin.
Akustotilojen suunnittelussa tulisi huomioida pelastustoiminnan ja savunpoiston edellytykset. Akkupaloissa
saattaa kehittyä nopeasti korkeita pitoisuuksia palamattomia ja herkästi syttyviä kaasuja. Erillisen tai palo-
osastoidun akustotilan savunpoiston tulisi olla suunniteltu ja mitoitettu riittäväksi. Savunpoistojärjestelyjen
tulisi olla pelastushenkilöstön turvallisesti käytettävissä menemättä sisälle akustotilaan."

Kyllähän tämän perusteella voisi akun tai akut varastoon vaikka sijoittaakin. Etäisyys asuinrakennuksesta taitaa olla sen 8 m.

Kysymysmerkiksi jää mikä on palokuorman kannalta akkujen läheisyys.

YM asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta mainitaan palokuormasta seuraavaa:

10) palokuormalla kaikkea palotilassa olevaa palavaa materiaalia ja siitä vapautuvan lämpöenergian määrää materiaalin palaessa täydellisesti. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto;
 
nuo määräykset akkutilojen spekseistä ST 52.30.01 on taas kerran sellaista sontaa kun tehty lyijyakkujen vaatimuksista ja joka vaiheessa mainitaan ”lyijyakku”. Jos LFP kennot tuhnauttaa kaasuja pihalle tarkoittaa se, että jotain tehty väärin (ylijännite) ja niiden ”varoventtiili” on avautunut, se tuuletuksesta.

Akkutila:
”Akkuhuoneen, jossa on avoimia akkuja, tulee olla ikkunaton ja sen pintakäsittelyssä on käytettävä elektrolyyttiä (rikkihappo, lipeä) kestäviä materiaaleja ja maaleja. Etenkin
lattia on maalattava tai pinnoitettava siten, että se kestää hyvin elektrolyyttiä. Lattialla voidaan käyttää myös elektrolyytin kestävää tavanomaista tai antistaattista muovimattoa,
joka nostetaan noin 10 cm seinille ja kynnykselle. Tällöin syntyy koko huoneen kattava kaukalo, jolloin akku- tai telinekohtaisia vuotoaltaita ei välttämättä tarvita. Mattomateriaalin tulee kestää myös pitkäaikaista hapon/lipeän vaikutusta. Hiiltä sisältävillä antistaattisilla matoilla tämä
ominaisuus on tyypillisesti varsin heikko. Mikäli lattia ei ole haponkestävä, tulee avoimien akkujen telineiden alle sijoittaa vuotoallas, johon mahtuu vähintään yhden
yksittäisen kennon tai ryhmäakun elektrolyytti. Suljettujen akkujen osalta lattian käsittelyä tai vuotoallasta ei tarvita.
Akkuhuoneessa akut tulee sijoittaa telineille (kuva 1) ja tämän lisäksi huoneeseen tulee jäädä 80 cm leveä huoltokäytävä.
Akkuhuone tulee merkitä oven ulkopuolelta seuraavilla varoitusmerkeillä ja huomautuksilla: ”Vaarallinen jännite”, jos akun jännite ylittää 60 V (DC), ”Avotulenteko ja tupakointi kielletty” ja varoitusmerkillä ”Akku, Akustotila” osoittamaan korrosoivaa elektrolyyttiä, räjähtäviä kaasuja, vaarallista jännitettä ja virtaa. ”
 
Elikäs, mulle ainakin tiedossa lämpötilaohjattu tuuletus ja palokatkon tekeminen sähköjohdoille jotka menee palo-osaston läpi. Jälkinmäistä nyt vois tutkia ensin, eli joku palokatkoagryyli ja/tai palokatkonauha tms.
 
Viimeksi muokattu:
Topicit vähän hajoaa, mutta pari hajatusta:

Tuuletusta kaivataan, koska jos jostain syystä mehut tulee pihalle (joka on todella harvinaista!), syttyvät kaasut pitää saada ulos. Aluksi ei välttämättä ole isoa ongelmaa, pilveä ei saa syttymään helposti ilman että se sekoittuu ilmaan. Jos tilaa ei tuuleta, sattuu olemaan sopivan pieni tila ja kaasut saavat rauhassa sekoittua ja tasaantua, tulee räjähdysvaara. Ehkä muistatte sen erään saksalaisen talon kun vähän otti kipeää, oli uutisten puolella. Tuokin kuitenkin oli eräänlainen nurkkatapaus, pieneen umpinaiseen tilaan kasattu akusto talon alla. Olisiko tapahtunut 20m2 autotallissa? Kuka tietää.

Vauriot ovat todella harvinaisia muusta, kuin virheellisestä käsittelystä tai operoinnista johtuen. Niitä kuitenkin voi tapahtua, kennon sisäistä vikaa ei saa millään kiinni ennenkuin se karkaa. Yksi kenno vie aina viereiset mukanaan, ylikuumentamalla ne jolloin ketjureaktio käynnistyy. Tämän takia itse pidän erilaisesta rakenteesta kuin kiinalaisten koteloissa, jakamalla koko paketti fyysisesti kahteen erilliseen koteloon putoaa ongelmatkin puoleen vaikka pahin tapahtuisi.

BMS huolehtii lämpötiloista, mutta lämpökarkaamista ei saa kiinni pysäyttämällä latausta/purkua. Lämpötilojen kurissa pitämisellä estetään kennon sisäisten vaurioiden syntyminen (ts. epänormaalin nopea vanheneminen), joista se lämpökarkaaminen lopulta aiheutuu. Minimoidaan siis todennäköisyyttä ja maksimoidaan elinikää, mutta lopputulosta ei voi estää jos reaktio käynnistyy. Lämpösuojaus on kuitenkin tärkeä, koska järkevän käyttöalueen ulkopuolelle voi kyllä ajautua ihan vahingossakin. Vaikka treidaamalla isoilla tehoilla keskellä kesää huonosti tuuletettuun tilaan asennetulla paketilla. Suojauksen on kyllä ihan hyvä palautua itsekseen kun paikat taas jäähtyvät, kunhan se on asetettu niin että sallitulta alueelta ei poistuta.

Kyllä Lifepot ovat huomattavan turvallisia verrattuna potkulautoihin ja sähköpyöriin, jota ihan huoletta ladataan vaikka kerrostaloasunnon eteisessä. Siellä ainoalla poistumisreitillä.
 
Laitetaan tänekin tutkielma mikä osui silmään

The failure and fires have increasingly become puzzles that may not be ignored for Li-ion batteries (LIBs). Overcharging is notoriously difficult to detect in the early stage. To address this problem, eight types of commercial LiFePO4 batteries are used to evaluate overcharge-thermal runaway (TR) properties in a sealed chamber, including surface temperature, voltage, pressure, and vent gas. And a gas-based fault diagnosis method is proposed based on the gas results. The results show that the Tmax and Pmax of the cells are between 121–150 °C and 132–144 kPa except for the battery type 3. The primary gases measured by the gas chromatograph are CO, H2, CO2, and alkanes, and the total amount of gases ranges from 12 to 45 mmol. Moreover, the proportions of H2 and CO2 both exceeded 30 %. Furthermore, the overcharge-warning experiment showed that H2 was outperformed by CO and CH4, and the capture time was 271 s and 579 s earlier than smoke and TR. Once the gases are detected, TR may be completely suppressed, and the battery neither smokes nor fires. The gas-based TR method is significantly superior to the traditional method in terms of reliability and rapidity. This study can provide a reference for the fault diagnosis of LIBs.

Lähde: Gas production for commercial LiFePO4 batteries during overcharge-thermal runaway

Tuuletusta kaivataan, koska jos jostain syystä mehut tulee pihalle (joka on todella harvinaista!), syttyvät kaasut pitää saada ulos. Aluksi ei välttämättä ole isoa ongelmaa, pilveä ei saa syttymään helposti ilman että se sekoittuu ilmaan. Jos tilaa ei tuuleta, sattuu olemaan sopivan pieni tila ja kaasut saavat rauhassa sekoittua ja tasaantua, tulee räjähdysvaara. Ehkä muistatte sen erään saksalaisen talon kun vähän otti kipeää, oli uutisten puolella. Tuokin kuitenkin oli eräänlainen nurkkatapaus, pieneen umpinaiseen tilaan kasattu akusto talon alla. Olisiko tapahtunut 20m2 autotallissa? Kuka tietää.

Tuosta tuli mieleen että leimahtavat kaasut ja sähkö ei ole hyvä yhdistelmä, siis kipinää ajattelen.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tämän perusteella voisi akun tai akut varastoon vaikka sijoittaakin. Etäisyys asuinrakennuksesta taitaa olla sen 8 m.

Kysymysmerkiksi jää mikä on palokuorman kannalta akkujen läheisyys.

YM asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta mainitaan palokuormasta seuraavaa:

10) palokuormalla kaikkea palotilassa olevaa palavaa materiaalia ja siitä vapautuvan lämpöenergian määrää materiaalin palaessa täydellisesti. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto;
Nämähän oli suosituksia, ei määräyksiä?

Inverttereillä on myös aika isot suojaetäisyydet, saa olla melko iso tekninen tila, että ne täyttyvät.
 
Eräällä työpaikalla ulkomailla asentajat olivat kytkemässä akuilla varustettua ac-dc(-48V) systeemiä.
Ilmeisesti tuon jännitteen vuoksi meni plussat ja miinukset sekaisin ja piuhat väärin päin.
Akut (tai ainakin osa) räjähti ja happokaasupilvi ruostutti räkkien alaosat puolen metrin korkeudelta. Tuon happopilven vuoksi lähialueella tuli muutakin vahinkoa.
En koskaan kuullut miten asentajien kävi. Sairaalaan kyllä menivät.
Itse olin eri alan hommissa ihan eri kerroksessa ja pamaus kuului sinnekin.

Yhdessä paikassa asentaja onnistui alumiinitikkailla saamaan aikaiseksi oikosulun. Akkuja ei tainnut hajota mutta sähköt katkesi (sulake).
 
Ruotsissa on kiinnitetty huomiota akkujen paloturvallisuuteen ja tuosta on laadittu ohjeistus.

Swedish Solar Energy has launched a new guideline for fire protection when installing stationary batteries to increase safety when more and more energy storage systems are installed.

Mikrotuotannon osuus konekäännettynä enkuksi:
1730735756720.png

Suomeksi:
1730736084244.png
 
Topicit vähän hajoaa, mutta pari hajatusta:

Tuuletusta kaivataan, koska jos jostain syystä mehut tulee pihalle (joka on todella harvinaista!), syttyvät kaasut pitää saada ulos. Aluksi ei välttämättä ole isoa ongelmaa, pilveä ei saa syttymään helposti ilman että se sekoittuu ilmaan. Jos tilaa ei tuuleta, sattuu olemaan sopivan pieni tila ja kaasut saavat rauhassa sekoittua ja tasaantua, tulee räjähdysvaara. Ehkä muistatte sen erään saksalaisen talon kun vähän otti kipeää, oli uutisten puolella. Tuokin kuitenkin oli eräänlainen nurkkatapaus, pieneen umpinaiseen tilaan kasattu akusto talon alla. Olisiko tapahtunut 20m2 autotallissa? Kuka tietää.

Vauriot ovat todella harvinaisia muusta, kuin virheellisestä käsittelystä tai operoinnista johtuen. Niitä kuitenkin voi tapahtua, kennon sisäistä vikaa ei saa millään kiinni ennenkuin se karkaa. Yksi kenno vie aina viereiset mukanaan, ylikuumentamalla ne jolloin ketjureaktio käynnistyy. Tämän takia itse pidän erilaisesta rakenteesta kuin kiinalaisten koteloissa, jakamalla koko paketti fyysisesti kahteen erilliseen koteloon putoaa ongelmatkin puoleen vaikka pahin tapahtuisi.

BMS huolehtii lämpötiloista, mutta lämpökarkaamista ei saa kiinni pysäyttämällä latausta/purkua. Lämpötilojen kurissa pitämisellä estetään kennon sisäisten vaurioiden syntyminen (ts. epänormaalin nopea vanheneminen), joista se lämpökarkaaminen lopulta aiheutuu. Minimoidaan siis todennäköisyyttä ja maksimoidaan elinikää, mutta lopputulosta ei voi estää jos reaktio käynnistyy. Lämpösuojaus on kuitenkin tärkeä, koska järkevän käyttöalueen ulkopuolelle voi kyllä ajautua ihan vahingossakin. Vaikka treidaamalla isoilla tehoilla keskellä kesää huonosti tuuletettuun tilaan asennetulla paketilla. Suojauksen on kyllä ihan hyvä palautua itsekseen kun paikat taas jäähtyvät, kunhan se on asetettu niin että sallitulta alueelta ei poistuta.

Kyllä Lifepot ovat huomattavan turvallisia verrattuna potkulautoihin ja sähköpyöriin, jota ihan huoletta ladataan vaikka kerrostaloasunnon eteisessä. Siellä ainoalla poistumisreitillä.
Mielestäni akustoissa tulisi olla hätäkatko/erotuskytkin siellä kennoston puolessa välissä (kuvassa keinojen 8 ja 16 välissä) joka jakaa kennoston totaalisesti kahtia
IMG_0988.jpeg
 
Autaako mitään koska kun kenno lähtee lämpenemään niin lämpö siirtyy automaatisesti viereiseen kennoon?
Ei siinä tilanteessa enää kun homma edennyt siihen pisteeseen, mutta voi estää ketjureaktion kun aiemmassa vaiheessa vähentäen mahdollisuuksia oikosulkuihin tms kun akku on halkaistu.
Vaikka yhdistäisi akun + ja - navat mitään ei tapahdu kun virtapiiri on katki.
Ongelmiakin siitä muodostuisi, kun akku on halkaistu, myös BMS tällöin menee mykäksi - syy miksi BMS kytketään minus puolelle on että se toimii vaikka plus puolelta on erotettu
 
Taas puhutaan lithiumioniakuista .. tarkoituksella, huolimattomuutta vai taitamattomuuttaa jutua kirjoittaessa. Jutussa ei mainita syttyneiden paljon akkukemiaa.

 
Viimeksi muokattu:
Ostin viimmein varastoon tuulettimen (Vents Quietline-k 125), pitkän pohdinan jälkeen mentiin hinta edellä (37EUR/kpl). Ton voi lisätä Victronin releeseen joka saa lämpötila tiedon BMS:ltä. On toki lämpötilarelekin hyllyssä mutta täytyy miettiä. Siirtää ilmaa 190 m3/h jonka luulisi riittävän. Tarkoitus on laskea myös akuston lämpötilaa 25C asteeseen koska "kovassa" rasituksessa lämmöt lähenee 30C. Lisäksi alkuun kaksi Fire Angel FP2620W2-R optista palovarointinta (58EUR/kpl). Kaksi palovaroitinta linkityksen takia eli toinen asuntiloihin jotta hälytyksen varmasti kuulee. Kaasun tunnistimet ja vesivuotovahti on seuraavaksi mietinässä.
 
Viimeksi muokattu:
Siis natrium-ioni. Ei nyt ruveta viljelemään taas yhtä uutta anglismia, jooko.

Näyttää vahvasti sille, että natrium tulee vahvasti ja pian. CATL aikoo aloittaa sähköautoihin tarkoitetun natrium-ioniakun sarjavalmistuksen tämän vuoden aikana. Energiatiheys on hyvin lähellä LFP-akkua.



Veikkaan, että viittaat tuoreeseen viranomais- ym. tahojen ulostuloon asiassa. Pelkkä kenno kun ei tee mitään, tarvitaan se BMS lataamaan ja purkamaan sitä turvallisesti. Jos itse yhdistää kennot ja BMS:n, niin virittelyähän se on. Jos tietää mitä tekee, ei ongelmaa. Jos ei tiedä, niin vaarat ovat ilmeiset.
Joo, ja kun mennään tarpeeksi isoihin kokonaisuuksiin niin ne räätälöidään joka sitten kääntyy viritelyksi kun sopiovasti muokataan asiayhteyttä. Turvallisuus näkökohtaa voisi tarkastella ihan asiallisestikin kovien faktojen mukaisesti, mitkä on riskit ja miten niiltä suojaudutaan. Suurin osa riskeistä viriteltyjen ja kaupalisten pakettien kohdalla on yhteisiä joten suojautumiskeinotkin on samoja.
 
Suurin osa riskeistä viriteltyjen ja kaupalisten pakettien kohdalla on yhteisiä joten suojautumiskeinotkin on samoja.

Jos kaupallisen paketin riskeillä tarkoitetaan niitä, joita valmistajan on otettava huomioon, niin kyllä. Jos taas ajatellaan loppukäyttäjän kannalta, niin ei kai sentään. Kyllä valmistajalla, oli se sitten kaupallinen yritys tai pellepeloton, on paljon enemmän riskejä taklattavana, kuin tavallisella kuluttajalla, joka vähän karrikoiden ilmaistuna tökkäilee valmiiden kalikoiden töpseleitä toisiinsa.
 
Jos kaupallisen paketin riskeillä tarkoitetaan niitä, joita valmistajan on otettava huomioon, niin kyllä. Jos taas ajatellaan loppukäyttäjän kannalta, niin ei kai sentään. Kyllä valmistajalla, oli se sitten kaupallinen yritys tai pellepeloton, on paljon enemmän riskejä taklattavana, kuin tavallisella kuluttajalla, joka vähän karrikoiden ilmaistuna tökkäilee valmiiden kalikoiden töpseleitä toisiinsa.
Viittasin siihen että akusten syttymisysitä on kourallinen ja ne on yhteisiä "viritykselle" ja kaupalliselle tuotteelle. Akkukennojen sisäiset virheet ja laturiden ongelmat nousee esille. Ongelmien yhteinen trkijä on lämpö. Saksassa on posahtanut kaupallisia ja itse kasatuja kotiakkuja ja taitaa kaikissa olla taustalla kenovirheet, vai onko siellä ollut ongelmia invertereiden osalta? Kennovirheitä on lähes mahotonta taklata mutta todenäköisyyttä virhesiin voidaan pienentää. Sähköpyörätpalot taitaa olla kouluesimerkkejä laturivirheistä että kaupallisuus sinänsä ei ole mikään tae tilanteessa missä asioita halpuutetaan. Viranomasiten tiedotteessa nostettiin esille turvallisuuden huomioiminen suunitelussa mutta asiaa ei mitenkään avattu. Karrikoden voidaan varmaan todeta että esimerkiksi aurikopaneeleiden tulipalojen suurimpana syynä on viranomaisten puuhastelu asenuksen ohjeistuksissa. Akustopaloissa taas nousee esille kustanusten hallinta eli halpuutus.

Summasumaru, turvalisuudesta pitäisi keskustella enemmän mutta mieluumin todetujen faktojen osalta eikä ympäripyöreillä tiedotteilla. Edunvalvonta ei sinänsä paranna turvallisuutta, päin vastoin. Viellä 2024 kun asiaa tutkin niin kotiakkujen ohjeistukset puuttuivat kokonaan että kovin jälkiheränneitä ovat viralliset tahot.

Tässä on kaupalisen tahon näkemys akkupalon mekanismeista

Akkuasetus ja tiukkenevat määräykset
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä aika järkyttävän näköisiä nuo akkupalot jo noinkin pienestä paketista. Jos jokin tuollainen vähän suurempana on talossa sisällä, siinähän pitäisi olla jokin automaattinen eject-toiminto joka heitäisi akun pihalle.
 
On kyllä aika järkyttävän näköisiä nuo akkupalot jo noinkin pienestä paketista. Jos jokin tuollainen vähän suurempana on talossa sisällä, siinähän pitäisi olla jokin automaattinen eject-toiminto joka heitäisi akun pihalle.
Primatic LFP kennothan ei suoranaisesti pala mutta tuottaa järkyttävän määrän myrkyllisiä ja räjähdysherkkiä kaasuja, mitä nyt videoita katsonut.
 
Viittasin siihen että akusten syttymisysitä on kourallinen ja ne on yhteisiä "viritykselle" ja kaupalliselle tuotteelle. Akkukennojen sisäiset virheet ja laturiden ongelmat nousee esille. Ongelmien yhteinen trkijä on lämpö. Saksassa on posahtanut kaupallisia ja itse kasatuja kotiakkuja ja taitaa kaikissa olla taustalla kenovirheet, vai onko siellä ollut ongelmia invertereiden osalta? Kennovirheitä on lähes mahotonta taklata mutta todenäköisyyttä virhesiin voidaan pienentää. Sähköpyörätpalot taitaa olla kouluesimerkkejä laturivirheistä että kaupallisuus sinänsä ei ole mikään tae tilanteessa missä asioita halpuutetaan. Viranomasiten tiedotteessa nostettiin esille turvallisuuden huomioiminen suunitelussa mutta asiaa ei mitenkään avattu. Karrikoden voidaan varmaan todeta että esimerkiksi aurikopaneeleiden tulipalojen suurimpana syynä on viranomaisten puuhastelu asenuksen ohjeistuksissa. Akustopaloissa taas nousee esille kustanusten hallinta eli halpuutus.

En suinkaan väitä, että kaupallisuus poistaisi riskit, mutta ei-kaupallisuus (lue: pellepelottomuus) melko varmasti lisää niitä. Kun viittasit sähköpyöriin, niin tuossa naapurikylällä taannoin yksi ihminen kuoli tulipalossa, joka lähti latauksessa olleesta sähköpyörästä. Syynä paloon oli virallisen selityksen mukaan se, että käytetty laturi ei ollut juuri siihen pyörään tarkoitettu malli. Toki tuossa taustalla lienee sellainen seikka, että pyörä ja laturi oli varastettu eri osoitteesta. Vai olikohan peräti niin, että laturi oli joku itsevärkätty sätös, en nyt muista varmasti. Mutta analogiana tämä toimii myös aurinkosähköjärjestelmien akustoihin ja muihin kotiakustoihin, niissäkin voi tietämätön pellepeloton naittaa toisiinsa sopimatonta laitteistoa keskenään. Kaupallisen valmistajan ei ainakaan periaatteessa pitäisi tuollaista virhettä tehdä. Se, onko tällaista esim. Suomessa koskaan tee-se-itse-värkkärille tapahtunut, on sitten toinen juttu. Mainitussa tiedotteessa vihjailtiin tähän suuntaan, mutta se nyt ei välttämättä tarkoita, että hommasta on jotain todisteita.
 
En suinkaan väitä, että kaupallisuus poistaisi riskit, mutta ei-kaupallisuus (lue: pellepelottomuus) melko varmasti lisää niitä.
Tässä taitaa olla se suurin kopastuskivi, turvallisuudesta puhutaan mielikuvilla ilman mitään suurempaa konkretiaa. En nyt sitten tiedä miten esim kaupalisten ratkaisujen turvallisuus arvoitetaan kun niiden turvallisuutta ei voi verrata edes keskenään, saati sitten "viritettyhin" kotiakkuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Jos kotiakkujen riskit jaetaan kahteen eri ryhmään, kennovirheet ja tekniset virhetilanteet.

1. Kennovialle ei voi tehdä mitään mutta vahingon realisoituessa tulipalon pystyy estämään tai ainakin vahinkoja rajoitamaan.
2. Tekniset virheet eli inverterin tai BMS vikaantuminen. Tämä lienee se mielenkiintoisin kategoria ja vikatilanteiden variaatioita lienee useita. Viimeinen ranta vikatilanteen havaitsemisessa lienee lämpötila (2a) ja joku 50C on jo aika korkea lämpötila. Jos vikaa ei saada lämpötilan perusteella kiiinni niin sitten on metaanipitoisuudet (2b) mutta tässä kohtaa maito on jo kaatunut ja ketjureaktion estämiselle on kiire. Kaasuneritys jäänee kiinni viimeistään optiseen palohälyttimeen (2c) ja tämän jälkeen tehtäväksi jää tuhojen torjunta, ennen kaikkea tilan tuuletus paloherkistä kaasuista.

Teknisen vian sattuessa BMS ja laturin/inverterin keskinäinen suojaus on varmastikkin valmistajakohtainen. Esim havaitsekoo laturi/inverteri BMS vikaantumisen, tiltaamisen tms. Ajatuksia tai tietoa suojauksista?
 
Viimeksi muokattu:
HiThium testannut 5MW akkukontin turvallisuutta.
Täyteen ladattu akusto saatiin syttymään ja annettiin palaa loppuun. Lämpö nousi jopa 1300°C
Akkukemiaa ei ole mainittu mutta jutussa viitataan lämpökarkaamiseen (thermal runaway) joka yleisempi NMC ja NCA kennoissa, kuin LFP joissa sitä myös esiintyy
Suomeksi käännettynä
Interesting engineering juttu englanniksi
Alkuperäinen lehdistötiedote
Minusta toi testin lämpötila jne viittaa LFP. Jossain LFP poltovideossa mitattiin 1000C lämpötila ennen syttymistä. Toisaalta savun muodostusta ei ole kuvassa, joten taas arvaillaan.
 
Laitoin nyt FireAngel Pro Conected palohälytimet varastoon ja asuintiloihin. Pro versiossa on Thermoptek sensori ja ajatelin heti testata sytymällä sinkkiämpäriin pienen palon. Yllätyin että en saanut hälyä aikaseksi... olin laittanut sensori kiinni seinälle sähköhyllyyn akuston yläpuolelle. Täytyy muuttaa paikkaa ylemmäksi ja testata uudelleen. Saman testin tein FireAngel optiselle hälyttimelle (normi versio) kodinhoitohuoneessa ja sen sain hälyttämään leivänpaahtimella. Kodinhoitohuoneen palo ovi vaimentaa hälytysääniä sen verran että täytyy ostaa sinnekin Pro Conected versio ja Gateway. Seuraavaksi sitten varaston tuuletuksen sensorointi ja lämpötilamittaus. Tuuletuksen liipasun ajatelin ottaa Victronin relelähdöstä, ainakin aluksi.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi FireAngel hälytin valittaa vajaasta patterista vaikka patteri on uusi. Patterit siis testattu toisessa samanlaisessa hälyttimessä. Kokemuksia vastaavanlaisesta? Edit: jassoo, hälyttimelle meni vähän aikaa tajuta että patteri on uusi. Joku kondensaattori juttu vai...
 
Viimeksi muokattu:
Uusi akkudirektiivi on astunut voimaan mutta sisälössä on paljon kahlaamista. Huomasin kuitenkin yhden, talteen otettvan lausunnon, valmistajan ja maahantuojan määritelmää. Koska asetus koskee koko tuotantoketjua niin alihankijoiden on hankitava todistukset valmistamilleen komponenteille. Lisäksi, akkuille on tulossa digitaalinen akkupassi mistä selviää millä yrityksellä on tuotjavastuu mikä koskee ainakin kierrätystä.




Vaikka roolit ovat pääpiirteittäin selkeät, maahantuojaa voi koskea valmistajan velvollisuudet, jos se saattaa akkuja tai paristoja markkinoille omalla tuotemerkillään. Valmistajaksi katsotaan myös toimija, joka esimerkiksi valmistelee tuotteita uudelleenkäyttöön.
 

Liitetiedostot

  • 1754136946371.png
    1754136946371.png
    58,8 KB · Lukukerrat: 49
Viimeksi muokattu:
Tekniikan maailma on väsännyt artikkelin kotiakkuej turcallisuudesta. Asiaa lähestytään mm. tilastojen kautta mutta edelleenkä ei lähestytä siitä kuuminta kysymystä, miksi akut syttyvät palamaan ja mikä on kemioiden todellinen ero.

”Räjähtävät” kotiakut ovat jättäneet koteja kuin pommin jäljille

Kotiakut eivät syty herkästi. Koko kodin tulipalo syttyy ihan muista syistä peräti 50 kertaa akkua todennäköisemmin. Onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu. Aurinkoenergiaan keskittyvä aikakauslehti PV Magazine on julkaissut tietoja ja kuvia kotiakkujen ”räjähdyksistä” Saksassa. Viimeisin tulipalouutinen lehdessä koski helmikuussa 2025 Schönbergin kaupungissa tapahtunutta LG-kotiakun aiheuttamaa tuhoa. Palopelastajien ottamassa kuvassa koko kaksikerroksisen omakotitalon ulkoseinä on romahtanut, ja myös väliseinät ovat kuin pommin jäljiltä. Vuoden 2023 aikana Saksassa kotiakkujärjestelmien tulipaloja oli selvityksen mukaan ainakin 37 kappaletta. Vaikka määrä on kokonaisuuteen nähden pieni, tuhot ovat usein merkittäviä ja pelottavan näköisiä.

Polttomoottoriauto syttyy 18 kertaa todennäköisemmin

Aachenin yliopisto julkaisi lokakuussa 2024 tutkimuksen kotiakkujen palovaarasta. Aachenin tutkimustulos osoittaa, että kotien energiavarastot ovat oikein asennettuna ja käytettynä paloturvallisia. Tutkimuksessa ei käsitelty akkupalojen sammutusta tai vahinkojen korjaamista. Onnettomuuksista ei saatu myöskään tarkkoja kuvauksia. Saksassa akkujärjestelmiä on asennettu jo 1,4 miljoonaan asuntoon. Kotiakkujen tulipaloista ei vielä Saksassakaan ole varsinaista tilastointia, ja Aachenin yliopiston tutkijat kokosivat tapaustietoja verkkohakuina. Tilastollinen tarkastelu vuoden 2023 vahinkotiedoista osoitti, että kotiakun syttymisvaara on kokonaismääriin nähden vähäinen. Laskelmien mukaan akkujen syttymisriski on vain 0,0049 prosenttia. Kotiakkujen syttymisvaaraa verrattiin myös muihin samassa ympäristössä oleviin laitteisiin. Yliopiston laskelman mukaan polttomoottorilla varustettu auto syttyy 18 kertaa todennäköisemmin kuin kotiakku. Kun akkuja verrattiin muihin kodin sähkölaitteisiin, osui riskiarviossa lähimmäs pyykinkuivausrumpu.

Ei syty helposti, mutta vaikea sammuttaa

Lokakuussa 2023 aurinkosähköön erikoistunut saksalaislehti PV Magazine kertoi 30 kWh:n kokoisen tee-se-itse asennetun akkuenergiavaraston räjähdyksestä, joka tuhosi koko asuinrakennuksen. Tämän vuoden helmikuussa PV Magazine -lehti julkaisi dramaattisen kuvan ja uutisen Schleswig-Holsteinissa Schönbergin kaupungissa tapahtuneesta kotiakun tuhoutumisesta ja tätä seuranneesta paineaallosta. Onnettomuuksien saama julkisuus on johtanut myös siihen, että ainakin paikallisesti järjestelmien asentajat ja kotiakkujen valmistajat ovat Aachenin tutkimuksen mukaan ”heränneet” mahdollisiin vaaroihin. Heräämistä merkitsee sekin, että Schönbergin onnettomuuden jälkeen LG avasi takaisinkutsukampanjan yhdelle kotiakkumallilleen.


Lainaukset: tekniikanmaailma.fi
 
Eihän noita sähköautopalojakaan ole mitenkään avattu. Lopputulos on vaan että kansalaisten mielestä kotiakut polttaa talot ja sähköautot polttaa kaiken lähellä olevan.
 
Niin, onhan TM otsikko itsessään raflaava koska ei kotiakut itsessään räjähdä. Siksi kai lainausmerkit. Tuossa kun pelotellaan niin asiaa voisi hieman avata miksi akku aiheuttaa räjähdyksen ja mikä on se ylesin juurisyy räjähdykseen. ja ennen kaikkea miten estää räjähdys. Mutta täytyy teitysti ymmärtää että toimitajat ovat jokapaikan asiantuntijoita jotka tietää vähän kaikesta mutta ei kaikkea vähästä.
 

Quantitative Fire Risk Assessment of Battery Home Storage Systems in Comparison to General House Fires in Germany and Other Battery Related Fires​


On kuitenkin tärkeää, että riskinarviointia voidaan tarkentaa edelleen standardoitujen raportointimekanismien ja pitkäaikaisen tiedonkeruun avulla. ”Yksittäisiä tapauksia koskevia mediatietoja tulisi aina tarkastella erittäin alhaisen kokonaisriskin kontekstissa”, tutkijat jatkoivat tutkimuksessaan. Tämä on huolenaihe myös BVES:lle. ”Tutkimus on tärkeä panos kotitalouksien varastointijärjestelmien turvallisuutta koskevan keskustelun objektiivisuuteen”, sanoi järjestön toimitusjohtaja Urban Windelen.
 
Niin, onhan TM otsikko itsessään raflaava koska ei kotiakut itsessään räjähdä.
Kyllä suurenkin litiumakun kenno saattaa syttyä palamaan räjähdysmäisesti akun puhtaasti sisäisen vian takia ja palo eskaloitua koko akkumoduuliin eikä tuollaista vikaa välttämättä pysty ennustamaan ennalta (kuten ei pysty aina maanjäristyksiäkään).
 
Lueskelin Saksalaisten tutkimusta... jos laksetaan kWh mukaan niin EV ja kotiakujen todenäköisyys syttyä palamaan on suunnilleen sama.

1756234357025.png
 
Takaisin
Ylös Bottom