Aurinkopaneelien tuottopotentiaali kasvaa 10-20%

[fraatti]

Koska mallinnukset näyttävät että lumettomia päiviä tulee olemaan jatkossa enemmän

Tulokset osoittavat, että aurinkosähkön tuotanto kasvaa lähinnä keväisin. Tällöin auringonsäteilyä saadaan enemmän kuin talvella, ja ilmaston lämmetessä lumisten kevätpäivien osuus pienenee. Aurinkoenergian tuotannon kannalta suotuisia päiviä tulee keväällä parhaimmillaan jopa kymmenen lisää kuukaudessa.

Lumen väheneminen parantaa aurinkoenergian tuotantoedellytyksiä

Pohjolan ilmastossa lumipeite usein estää tai ainakin huomattavasti pienentää aurinkopaneelien sähköntuotantoa kylmänä vuodenaikana. Kun ilmasto lämpenee, lumipeite kuitenkin vähenee. Tämä saattaa

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[kotte]

Jaa, että tutkivat vain vaakasuoraan asennettuja paneeleita. Kun Suomen olosuhteista on kyse, tuotto paranisi kevättalvella paljonkin, jos nuo suuntaisi selvästi pystympään. Lumisissa olosuhteissa paneeleiden kulman kääntäminen talveksi hyvin pystyyn ja kesäksi loivaan kulmaan auttaisi vielä enemmän. Talvea varten paneelirivien väliin pitäisi jättää tyhjää varjostumisen vähentämiseksi, jolloin lumelle jäisi tilaa valua rivien väliin, kun aurinko alkaa merkittävästi lämmittääkin pyryn jälkeen.

 

[Tata]

Jaa, että tutkivat vain vaakasuoraan asennettuja paneeleita.

Aika vajavainen tutkimus tuossa mielessä.

Aurinkoa seuraava paneelien kääntö on niin kallis ratkaisu että on halvempaa ostaa enemmän paneeleja. Mutta olisiko järkeä jos paneelien kulmaa pystyisi muuttamaan helposti ja sen tekisi manuaalisesti kaksi kertaa vuodessa?

 

[maanma]

1 akselinen vaaka seuraaja n. tuplaa tuoton esteettömässä asennuksessa. Muutama kerta kulmamuutokseen riittää hyvin. Faktat nimim. Savonius ilmaisenergia.info foorumilla ketjussa "paistaa se aurinko risukasaankin".

 

[kotte]

Mutta olisiko järkeä jos paneelien kulmaa pystyisi muuttamaan helposti ja sen tekisi manuaalisesti kaksi kertaa vuodessa?

Tuota lähinnä ajattelinkin. Eli voisi olla aivan ulkopuolisesti säädettävissä ja tosiaankin ehkä vain muutaman kerran vuodessa. Teollisessa tuotannossa jonkinlainen robotti pystyisi suorittamaan moisen. Ongelmana on, että on yleisesti ottaen helppoa vain maan pinnalle tehdyissä asennuksissa, joissa mahdollisuus on otettu alun perin huomioon. Varsinkin vinoilla katoilla asennusratkaisu tulisi ripustusten osalta kalliiksi.

 

[Tifo]

Varsinkin vinoilla katoilla asennusratkaisu tulisi ripustusten osalta kalliiksi.

Katon suuntainen asennus ei tarvitse rakennuslupaa, joten silläkin on merkitystä.

 

[kotte]

Katon suuntainen asennus ei tarvitse rakennuslupaa, joten silläkin on merkitystä.

Jos haluaisi katolle asennettavan pystysuunnassa säädettävän paneelin, se olisi varmaan pitkä ja otsapinnaltaan matala, jolloin pystyssä olevien paneelien mosaiikki ei välttämättä pistäisi silmään tavanomaista enempää, jos kattoa peittäisi moisilla suikaleilla. Suomen oloissa hankaluutena voisi olla lumen kerääntyminen pystyyn nostettujen paneeleiden taakse ja lumen poistamisen vaikeus (kun lumi jumittaa säätömahdollisuudenkin).

 

[Aurinko Aarne]

1 akselinen vaaka seuraaja n. tuplaa tuoton esteettömässä asennuksessa. Muutama kerta kulmamuutokseen riittää hyvin. Faktat nimim. Savonius ilmaisenergia.info foorumilla ketjussa "paistaa se aurinko risukasaankin".

Nääh...noin 35% saa lisää esteettömällä asennuksella. Onneksi auringon kulma tiedetään vuoden joka sekunti niin emme ole disinformaation levittäjien varassa. PVGIS:llähän noita pystyy spekuloimaan oman tonttinsa kohdalla. https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/

 

[fraatti]

Katon suuntainen asennus ei tarvitse rakennuslupaa, joten silläkin on merkitystä.

Ihan hyvä ettei ihan mitä vaan voi pystytellä ihan ulkonäkö syiden puolestakin jo. Välillä näkee aivan järkyttäviä seinäasennuksia toki myös kun ajelee ympäri maakuntia.
Kiinteitä asennuksia lienee >99,9% ja uskoisin että asia tulee olemaan niin jatkossakin. Eräs tuttava on puuhannut noiden hiukan suurempien voimaloiden kanssa niin sielläkin asennuskulmana kannattaa käyttää jotain melko loivaa 20-30 asteen kulmaa. En muista tarkkaa kulmaa enää, mutta loiva se oli. Bifacialia käyttävät nykyään. Korkeampi kulma saa tietty myös sen aikaiseksi että panelirivien välissä täytyisi olla enemmän tilaa....

 

[Tifo]

asennuskulmana kannattaa käyttää jotain melko loivaa 20-30 asteen kulmaa.

Tämä ei taida koskea harjakattoa vaan pelto/tasakattoasennuksia. Harjakatossa optimi taitaa olla 40 asteen paikkeilla. Yleinen kattokaltevuus on 1:3, joka on asteissa 18,5.

 

[kotte]

Harjakatto on geometrisesti edullisempi asennusalusta kuin tasamaa, sillä taaemmat paneelit ovat ylempänä ja saavat hyvin valoa, jos suunta aurinkoon on otollinen. Tasamaalla paneelit varjostavat toisiaan.

Talvijaksolla seinäasennus (korkeaan seinään) olisi ilmeisesti yleensä edullisin ja antanee etelään suuntautuvana vuoden mittaan tasaisimman tuoton Suomen leveysasteilla? Yhdistelmä seinä- ja lähes vaaka-asennusta lienee ylimalkaan aika tehokas paneeleiden ja sähköenergian nykyhinnoilla (etenkin, jos sama invertterijärjestelmä palvelee rinnan molempia)?

 

[Tifo]

Harjakatto on geometrisesti edullisempi asennusalusta kuin tasamaa, sillä taaemmat paneelit ovat ylempänä ja saavat hyvin valoa, jos suunta aurinkoon on otollinen. Tasamaalla paneelit varjostavat toisiaan.

Talvijaksolla seinäasennus (korkeaan seinään) olisi ilmeisesti yleensä edullisin ja antanee etelään suuntautuvana vuoden mittaan tasaisimman tuoton Suomen leveysasteilla? Yhdistelmä seinä- ja lähes vaaka-asennusta lienee ylimalkaan aika tehokas paneeleiden ja sähköenergian nykyhinnoilla (etenkin, jos sama invertterijärjestelmä palvelee rinnan molempia)?

Onko eroa tehossa tasamaa-asennuksessa jos paneelit ovat vaikka 20 asteen kulmassa ja niiden väliin jää varjostuksen vaatima ala verrattuna siihen että katettaisiin vaakapaneeleilla koko pelto. Eikös auringonvaloa projisoidu sama määrä kuitenkin hehtaarille. Kalteva asennus kuluttaa vähemmän paneeleja ja huoltokäytävät tulee samalla.

 

[kotte]

Eikös auringonvaloa projisoidu sama määrä kuitenkin hehtaarille.

Jos vertaa tasaista hehtaarin plänttiä maassa tai hehtaaria kaltevaa kattopintaa (joka siis vie vähemmän kuin hehtaarin maapinta-alaa), ilman muuta hehtaarin kattopinnalle osuus enemmän auringon säteilyä. Kattohan tavallaan kerää myös rakennuksen taakse varjoon jäävän auringon paisteen hyödyntämiskelpoiseksi katolta. Sitä parempi on tilanne, mitä jyrkempi katto on jonnekin 40 asteen kulmaan saakka kesälläkin (eteläisimmässä Suomessakin). Päiväntasaajalla toki vaakasuora asennus on kiinteistä asennoista paras.

 

[Tifo]

Jos vertaa tasaista hehtaarin plänttiä maassa tai hehtaaria kaltevaa kattopintaa (joka siis vie vähemmän kuin hehtaarin maapinta-alaa), ilman muuta hehtaarin kattopinnalle osuus enemmän auringon säteilyä.

Toihan on opetettu jo alakoulussa.

 

[kotte]

Onko eroa tehossa tasamaa-asennuksessa jos paneelit ovat vaikka 20 asteen kulmassa ja niiden väliin jää varjostuksen vaatima ala verrattuna siihen että katettaisiin vaakapaneeleilla koko pelto. Eikös auringonvaloa projisoidu sama määrä kuitenkin hehtaarille.

On Suomessa kesällä, sillä aurinko ei kulje idästä länteen, vaan laajemman kierroksen. Vaaka-asennuksessa paneeli kerää joka ilmansuunnasta, jos aurinko paistaa. Pystyasennus antaa käytännössä tehoa vain 12h. Kustannusoptimoinnin kannalta jokin toinen suunta voi olla parempi.

Bifacial on tietenkin oma juttunsa ja paneelin ominaisuudetkin saattavat vaikuttaa, eli jotkin ovat krantumpia sivusuunnasta tulevalle valolle kuin jotkin toiset (mutta en tunne asiaa lähemmin).