Sähköpääkeskus mittareineen sijaitsee autotallirakennuksessa ja asuinrakennuksessa on vain sulaketaulu kolmelle vaiheelle. Aurinkopaneelien sijoitus kannattaisi tehdä asuinrakennuksen katolle jolloin ne olisivat varjottomasti lounaaseen. Pitääkö järjestelmä kuitenkin kytkeä tuonne sähköpääkeskukseen vai voisiko sen kytkeä asuinrakennuksen sulaketaulun kautta, jolloin ei tarvisi ruveta maankaivuutöihin?
Aurinkosähköjärjestelmän kytkentä verkkoon
- Viestiketjun aloittaja exrx
- Aloituspäivämäärä
Ei tartte laittaa pääkeskukseen, onnistunee sinne sulaketaululle helpohkosti varsinkin jos on vapaita lähtöjä ja keskuksessa riittää potku syötön ja kiskojen puolesta systeemille.
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Ratsastan tällä topicilla kun en löytänyt täällä ollutta linkkiä enää:
Mikä se noiden saksalaisten parvekevoimaloiden homma oli? Eli tuleeko ne pistorasiaan suoraan, mutta niitä ei hyväksytä Suomessa vai mikä niissä oli ongelma? Olis mökille ihan täydellinen tollanen n. 800w järjestelmä.
Mikä se noiden saksalaisten parvekevoimaloiden homma oli? Eli tuleeko ne pistorasiaan suoraan, mutta niitä ei hyväksytä Suomessa vai mikä niissä oli ongelma? Olis mökille ihan täydellinen tollanen n. 800w järjestelmä.
Aika iso kaappi tuo on ja joka vaiheella puolet näyttäisi olevan tyhjää automaattisulakkeille. Mitä tarkoitat potkun riittämisellä?
Että kuinka paljon sinne tulee aurinkokamatehoa ja kestääkö keskuksen nimellisvirta/johdotus/kiskotus
Ensto ESSV145.36EJ näyttäisi olevan ryhmäkeskuksen tyyppi. Valmistajan mukaan näyttäisi olevan 50 A nimellisvirta ja 400 V nimellisjännite. Tuossa on kiinni 10 kW sähkökiuaskin joten luulisi kestävän pienehkön aurinkosähköjärjestelmänkin?
Keskus ok. Teoriassa mittauskeskuksen ja ryhmäkeskuksen välinen kaapeli voisi vielä rajoittaa mutta eiköhän sekin ole kunnossa koska ryhmäkeskuksessa on kuitenkin ollut isoja kuormia.
Ei muutakuin paneli ostoksille.
Mikä on pienehkö?, sekun tuntuu olevan hyvin väljä käsite näissä paneelihommissa, 1kWp-20kWp.
En ole vielä noin pitkälläMikä on pienehkö?, sekun tuntuu olevan hyvin väljä käsite näissä paneelihommissa, 1kWp-20kWp.
Kaukolämmitteinen talo niin käyttösähkö ja auton lataaminen ovat käyttökohteet. Eli mitään kovin isoa systeemiä ei taida kannattaa ainakaan näillä paneelien hinnoilla rakentaa? Joku 8 paneelia max?Mitäs mää nyt siis tarvin:
- 8 paneelia (mistä ja mitä mallia?)
- 2 x mikroinvertteriä (neljän paneelin versiota)
- kattokiinnitystarvikkeet
- muuta?
Nythän on paneelit halpoja, oliskohan pientä kyllästymistä markkinoilla... mm.
www.thermosun.fi
www.thermosun.fi
Astronergy MUSTA raami HC 410W, yksikide
5,40 kW Verkkoon kytkettävä Aurinkosähköjärjestelmä
Nythän on paneelit halpoja, oliskohan pientä kyllästymistä markkinoilla... mm.
Astronergy MUSTA raami HC 410W, yksikide
5,40 kW Verkkoon kytkettävä Aurinkosähköjärjestelmä
Hmm, ei ole tosiaan paneelit hinnoissaan. Mutta mitä mä nyt unohdan kun saan mikroinverttereillä halvemman setin kuin tuo Thermosunin vastaavan kokoinen paketti (3,28 kWp, 8 paneelia, 2695 €)
EDIT: Päivitetty taulukkoa, näköjään mikroinvertterit saa Saksasta todella edullisesti.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
A-invertteri pitää olla kiinteällä kytkennällä...
Töpseli ei kelpaa
Toki se täyttää vanhat VDE asetukset ja toimii sen mukaan
Aamulla tuli näkyville tuubissa saksankielinen juttu aiheesta mistä ymmärsin ainoastaan sen ettei ne enää olisi sallittuja Saksassa??
Ken osaa Saksaa paremmin:
Tuubiin ja hakusanaksi: balkonkraftwerk
Taitaa olla tuo invertteri joka ei täytä normeja??
Viimeksi muokattu:
Ihan täysillä niitä ainakin myydään edelleen. Voi olla että maksimitehoa on pudotettu 800W->600W
En tiedä, voiko suomalainen viranomainen noita kieltää jos ne ovat josssain EU-maassa laillista myytävää, mutta toki Kiinasta voi helposti tulla tavaraa joka ei täytäkään speksejä. Minulla oli tuollainen kasvihuoneella kunnes epähuomiossa osuin siihen painepesurilla - lasista oli pala pois ja Murphy hoiti suuntauksen. Ei siitä minulla olleesta vekottimesta saanut sähköiskua vaikka olisi kuinka yrittänyt (töpseli irti ja sormi poikittain piikkeihin), mutta en kyllä mitannut virran katkomisen millisekunteja.
Aiemmin tehoraja oli 600w mutta nostivat sitä tälle vuodelle muistaakseni 800w jotta saa 2 paneelia niiden tehojen kasvaessa, samalla kun poistivat ALVn aurinkoenergia tuotteista. Pistorasialiitäntä on hyvin yleinen tuolla suunnalla kun tehdään parvekeasennuksia.
Kannattaa tarkastaa että onko hinnoissa ALV mukana. Saksassa paikallisesti ostettuna paneeleissa, inverttereissä, kiskoissa yms ALV on 0% Saksan ulkopuolelle myytäessä tulee normaali ALV päälle. Alkuvuonna asiaa pystyi hieman kiertämään, mutta nyt ovat sen pääosin tukkineet.
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Okei pitääpä tutkia, saksa taipuu kyllä. Kiitos.
Mitä tarkoittaa A-invertteri?
Eli jos tuollaisen hommaa niin riittääkö, että sähkäri tulee kytkemään piuhat tauluun ... ja turvakytkin tms. lisäksi.
Onkohan sitten lopputulos ihan se ja sama asennuksen ja kaiken muunkin kannalta eli onko se balkonkraftwerk vaiko paneelit, mikroinut, sähkäri + yleistietolomakkeet ym. jne.
Mitä tarkoittaa A-invertteri?
Eli jos tuollaisen hommaa niin riittääkö, että sähkäri tulee kytkemään piuhat tauluun ... ja turvakytkin tms. lisäksi.
Onkohan sitten lopputulos ihan se ja sama asennuksen ja kaiken muunkin kannalta eli onko se balkonkraftwerk vaiko paneelit, mikroinut, sähkäri + yleistietolomakkeet ym. jne.
Kannattaa aina keskustella ensin sähkärin kanssa onko hän suostuvainen kytkemään itse asennetun järjestelmän verkkoon. Näin tein itsekin ja aika monta sähkäriä piti käydä läpi ennen kuin löytyi yhteistyöhaluinen.
Hinnassa on mukana Saksan ALV.
Nuo asennustarvikkeet tuntuvat varsinaiseen laitteistoon verrattuna kohtuuttoma kalliilta; mistähän noita voisi saada edullisemmin?
Eesti eesti... tai Polskit.
Tiilikattokiinnikkeet tilasin alkuvuonna Saksasta alle 5€/kpl bau-tech, vastaavat Suomessa oli 10€/kpl
Kiskot näyttää olevan kohtuullisen hintaista farmitukussa, mutta sen rahdeista en tiedä
Viimeksi muokattu:
Mikä on farmitukku?
Äh, olikin farmikauppa ei tukku
Mihin 'tohon', mitä toho maksoi?
Lainataanpa tätä ketjua.
Ajatuksissa jossakin vaiheessa toteuttaa oheinen kuvan ratkaisu, nyt mietityttää että mitä mahtaa verkkotoimittaja olla mieltä saarekkeistuksesta ja myös lakisääteisten erotuskytkinten määrä vähän hirvittää, sekä niiden sijainti kun tulevat olemaan vähintään kolmessa eri lokaatiossa tontilla.
Kuva on isolta osalta yksinkertaistettu, mutta yläreunan M kuvaa mittauskeskusta, jossa on pääsulakkeet ja pääkytkin. Sieltä lähtee kaksi syöttökaapelia á 10mm2 CU, toinen talolle ja toinen tallirakennukseen, Tallin ja talon välissä kulkee lisäksi samanlainen 10mm2 CU kaapeli, eli talolle tulee kaksi syöttökaapelia. Tallirakennuksen yhteyteen omaan tilaan tulossa akustot ja tallin katolle paneelikenttä MPPT säädinten kautta akkujen lataukseen. Tilaan suunnitteilla 3kpl Victron multiplus-II 5000/70-48 jotka tulee suoraan gridiin kiinni, mutta myös mahdollisuus syöttää katkotonta energiaa talolle max.12kW edestä. Tähän katkottomaan linjaan kytketään talon katolle asennetut mikroinvertterit, jolloin talo pystyy toimimaan omana saarekkeena vaikka verkossa olisi sähkökatkos.
Kytkentätapa antaa myös mahdollisuuden ladata LiFePo4 akustoa gridistä negatiivisen hinnan aikaan, sekä maksimoida latausteho paneeleista EV laturille (ei kuvassa)
Ratkaisussa kaikki paneelistot, MPPT:t ja akusto toimii alle 120Vdc jännitealueella, vain multiplussien ja mikroinvertterien sähköverkkokytkennät on 230/400Vac. Lisäksi ratkaisua on helppo rakentaa ja laajentaa modulaarisesti palanen kerrallaan.
Optionaalisena ratkaisuna miettinyt verkonvaihtokytkintä, jolla voisi valita onko taloon menevä 2.kaapeli kaapeli kiinni victroneissa vai gridissä. Oletuksena lähtenyt ajatuksesta että se 2.kaapeli on tuossa critical load linjassa kiinni. Lienee myös helpompaa verkkoyhtiön kanssa jos ei ole optionaalista kytkentää mukana.
Ajatuksissa jossakin vaiheessa toteuttaa oheinen kuvan ratkaisu, nyt mietityttää että mitä mahtaa verkkotoimittaja olla mieltä saarekkeistuksesta ja myös lakisääteisten erotuskytkinten määrä vähän hirvittää, sekä niiden sijainti kun tulevat olemaan vähintään kolmessa eri lokaatiossa tontilla.
Kuva on isolta osalta yksinkertaistettu, mutta yläreunan M kuvaa mittauskeskusta, jossa on pääsulakkeet ja pääkytkin. Sieltä lähtee kaksi syöttökaapelia á 10mm2 CU, toinen talolle ja toinen tallirakennukseen, Tallin ja talon välissä kulkee lisäksi samanlainen 10mm2 CU kaapeli, eli talolle tulee kaksi syöttökaapelia. Tallirakennuksen yhteyteen omaan tilaan tulossa akustot ja tallin katolle paneelikenttä MPPT säädinten kautta akkujen lataukseen. Tilaan suunnitteilla 3kpl Victron multiplus-II 5000/70-48 jotka tulee suoraan gridiin kiinni, mutta myös mahdollisuus syöttää katkotonta energiaa talolle max.12kW edestä. Tähän katkottomaan linjaan kytketään talon katolle asennetut mikroinvertterit, jolloin talo pystyy toimimaan omana saarekkeena vaikka verkossa olisi sähkökatkos.
Kytkentätapa antaa myös mahdollisuuden ladata LiFePo4 akustoa gridistä negatiivisen hinnan aikaan, sekä maksimoida latausteho paneeleista EV laturille (ei kuvassa)
Ratkaisussa kaikki paneelistot, MPPT:t ja akusto toimii alle 120Vdc jännitealueella, vain multiplussien ja mikroinvertterien sähköverkkokytkennät on 230/400Vac. Lisäksi ratkaisua on helppo rakentaa ja laajentaa modulaarisesti palanen kerrallaan.
Optionaalisena ratkaisuna miettinyt verkonvaihtokytkintä, jolla voisi valita onko taloon menevä 2.kaapeli kaapeli kiinni victroneissa vai gridissä. Oletuksena lähtenyt ajatuksesta että se 2.kaapeli on tuossa critical load linjassa kiinni. Lienee myös helpompaa verkkoyhtiön kanssa jos ei ole optionaalista kytkentää mukana.
K
korsteeni
Vieras
tämä ei pidä käytännössä paikkaansa
tuolla naapurissa on 40 panelin kenttä joka on töpselillä liitetty
aurinkovoiman toimittama ja virallisella kaikki sertit omaavalla urakoitsijalla asennettu
selailen jospa löytäisin kuvan
Ei se mitään todiste oikeellisuudesta ole jos joku urakoitsija-urmas on jolloinkin jonnekin tehnyt. Jos se silloin on ollut hänen tulkintansa vajavaisista standardeista tai on vaan vetänyt tommosen kanin hatustaan.
K
korsteeni
Vieras
on se, ovat "uran uurtajia" tällä saralla
kaikki vimosen päälle
löydätkö jostain jotain miksi tämä ei olisi laillinen?
Olipa vaikeata löytää sopivaa ketjua, mutta tulkoon keskuskysymykset tänne.
Jos pääkeskus on nimellisvirralla 63A ja kiinni kaksi 3*25A liittymää, joiden alla erilliset 63A ryhmäkeskukset.
Miten menee aurinkopaneelien ja mahdollisen akkujärjestelmän liitettävä maksimiteho?
Pääkeskus on aika kuormitettu eli kapasiteettia ei ole juurikaan tarjolla?
Yksittäistä ryhmäkeskusta voi kuormittaa aika reippaastikin, kunhan ryhmäkeskuksen ja pääkeskuksen väliä ei kuormita yli 25A virroilla eli teoreettinen maksimi sen noin 15 kW?
Jos pääkeskus on nimellisvirralla 63A ja kiinni kaksi 3*25A liittymää, joiden alla erilliset 63A ryhmäkeskukset.
Miten menee aurinkopaneelien ja mahdollisen akkujärjestelmän liitettävä maksimiteho?
Pääkeskus on aika kuormitettu eli kapasiteettia ei ole juurikaan tarjolla?
Yksittäistä ryhmäkeskusta voi kuormittaa aika reippaastikin, kunhan ryhmäkeskuksen ja pääkeskuksen väliä ei kuormita yli 25A virroilla eli teoreettinen maksimi sen noin 15 kW?
Paneelien osalta ei pitäisi olla ongelmaa kun ne vähentävät kuormitusta.
Akku vaatii kuormanhallinnan, jotta ei ala lataamaan silloin kuin tehoa ei ole verkosta saatavissa sille, mutta sellainen niissä lienee muutenkin jo mukana?