Aurinkosähkön kannattaavuus/tuotto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sukke
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuli pyöriteltyä hieman lukuja heinäkuun jäljiltä. YTD näyttää tälle:
1722768459826.png


Koetin nopeasti laskea rajahyötyjä isomman kentän osalta eli mihin hintaan ja omakäyttöön kannattaisi/olisi kannattanut ostaa lisäkapasiteettia. Mikäli lisäkapasiteetin hinta olisi 0,5 €/Wp tulisi uudesta tuotosta saada noin 30% omaan käyttöön, jotta säästö/investointi pysyisi alkuperäisellä tasolla. Pitää kesän jälkeä perata ihan kunnolla läpi data, mutta nopeasti tulkittuna auton lataus olisi ainoa paikka minne ehkä voisi muutaman sata kWh (~2-4 lisäpaneelia) vielä saada ylimääräistä vuodessa laitettua, mutta sen jälkeen omakäyttö-% alkaa lähestyä nollaa. Kahdelle lappeelle hajottaminen voisi vähän helpottaa, mutta siinä tulee niin pahasti takkiin tuotannossa ettei tunnu fiksulle.

Lisäkapasiteetille on myös oletettu sama ~3 snt/kWh keskimyyntihinta kuin toteutunelle, joka ei todennököisesti vastaa todellisuutta, mutta vaikuttaa laskentaan yllättävän paljon. Pohjalla laskennassa toteutunut hankinta 4,3 kWp kentälle hintaan 3260 €, brutto-omakäyttö ~78%.
 
Vajaa 5kk ollut paneelit katolla ja reilu 9.1% maksaneet itseään takaisin. Saattaa olla että sinne +12.5% pääsee vuoden aikajänteellä, vaikka parhaat kuukaudet mennyt vuodesta. Varsinkin kun alv-korotus nopeuttaa tma:ta. Ei toivottava tilanne, mutta haetaan siitäkin posia
 
Miten muilla on tänävuonna kuukausittainen tuotanto sujunut? Kovasti tuotannot putoaa, mutta niinkai sen kuuluukin? Palvelimelta oli levytila loppu, niin heinäkuun tilastot meni harakoille. Onneksi ylijäämän myyntiä on vielä nykyiselläänkin, niin ei joudu niin paljoa ostamaan

Tuohon päiväkohtaiseen poimin kuukauden parhaat yksittäiset päivät, jos tuosta joku saa lisäinfoa.

1725878436228.png
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen vuosi alkaa olla kohta taputeltu ja jotain selkeyttä kannattavuudesta muodostuu (kumulatiivinen + kuukausijako tuotannon arvosta):
1726067625992.png

Omaan käyttöön energiasta bruttona 79% ja arvosta 85 %. Energiaa lasketaan tietoisesti myyntiin kun myyntihinta menee päivän alimman ostohinnan + siirron + verojen yli mikä huonontaan bruttona laskettuja omakäyttö- ja arvocaptureprosentteja vaikka onkin parempi strategiana. Järjestelmälle jos laskee 5% poistoa vuosittain jää tuosta nettotuottona ~3,5% eli bruttona tarvisi vaihtoehtoehtoisesta sijoituksesta 5%. Ei tuolla rikastumana pääse, mutta omansa ja pientä vaivanpalkkaa jää taskuun.

Spekulatiivista tuottoa eli millä kannattavuus paranisi
  • Kenttä on suunnattu idästä ~10-15 astetta kaakkoon päin. Varsinkin toukokuussa sai hyviä tuottoja aamupäivän kalleina tunteina, mutta etelään osoittavan kentän isommat kWh:t olisi kannattavampi. Tuottotappio optimisuuntaukseen on todennäköisesti 500-1000 kWh välissä.
  • Enemmän ei ole aina enemmän. Tuotannon arvosta 80% tulee touko-elokuussa ja mikäli siellä ei erityisesti aurinkoisimpina aikoina ole siirrettävää kuormaa ei isompi kenttä kannata.
  • 2-suuntainen kenttä olisi parempi, mutta epäselvää on kuinka paljon. Mulla olisi invertterin toinen stringi tyhjänä, mutta kynnysjännitteen yli pääseminen vaatisi aivan liian monta paneelia. 4,3 kWp paneelit ja 4 kW (4,4 kW) invertteri kestäisi melkein 2 kW paneeleita ennen kun tuotanto merkittävästi leikkautuisi, joten pari hypoteettista korkeajännitepaneelia voisi olla ok kunhan kaupasta saisi.
  • 12 paneelia olisi ollut auton lataukseen parempi kuin 10. Nyt piikkituotot pyörii 3,3 kW pinnassa kun autoon menee 3,6 kW minimissään.
  • Helenin alueella tuotto olisi ollut ~1 %-yks parempi, Carunalla 1,6 ja Elenialla 2,4.
  • Pohjakulutus ei ratkaise paneelien kannattavuutta vaan liikkuva kuorma. Nopeana arviona vain 10% kokonaistuotosta meni uudehkon okt:n pohjakulutuksen kattamiseen. Mitä isompi kenttä sitä isompi vaikutus ja edes PILP-talossa ei tuotosta saa menemään kompressorin pyörittämiseen merkittäviä määriä muuta kuin käyttöveden tekoon.
 
Ensimmäinen vuosi alkaa olla kohta taputeltu ja jotain selkeyttä kannattavuudesta muodostuu (kumulatiivinen + kuukausijako tuotannon arvosta):
Näytä liitetiedosto 99784
Omaan käyttöön energiasta bruttona 79% ja arvosta 85 %. Energiaa lasketaan tietoisesti myyntiin kun myyntihinta menee päivän alimman ostohinnan + siirron + verojen yli mikä huonontaan bruttona laskettuja omakäyttö- ja arvocaptureprosentteja vaikka onkin parempi strategiana. Järjestelmälle jos laskee 5% poistoa vuosittain jää tuosta nettotuottona ~3,5% eli bruttona tarvisi vaihtoehtoehtoisesta sijoituksesta 5%. Ei tuolla rikastumana pääse, mutta omansa ja pientä vaivanpalkkaa jää taskuun.

Spekulatiivista tuottoa eli millä kannattavuus paranisi
  • Kenttä on suunnattu idästä ~10-15 astetta kaakkoon päin. Varsinkin toukokuussa sai hyviä tuottoja aamupäivän kalleina tunteina, mutta etelään osoittavan kentän isommat kWh:t olisi kannattavampi. Tuottotappio optimisuuntaukseen on todennäköisesti 500-1000 kWh välissä.
  • Enemmän ei ole aina enemmän. Tuotannon arvosta 80% tulee touko-elokuussa ja mikäli siellä ei erityisesti aurinkoisimpina aikoina ole siirrettävää kuormaa ei isompi kenttä kannata.
  • 2-suuntainen kenttä olisi parempi, mutta epäselvää on kuinka paljon. Mulla olisi invertterin toinen stringi tyhjänä, mutta kynnysjännitteen yli pääseminen vaatisi aivan liian monta paneelia. 4,3 kWp paneelit ja 4 kW (4,4 kW) invertteri kestäisi melkein 2 kW paneeleita ennen kun tuotanto merkittävästi leikkautuisi, joten pari hypoteettista korkeajännitepaneelia voisi olla ok kunhan kaupasta saisi.
  • 12 paneelia olisi ollut auton lataukseen parempi kuin 10. Nyt piikkituotot pyörii 3,3 kW pinnassa kun autoon menee 3,6 kW minimissään.
  • Helenin alueella tuotto olisi ollut ~1 %-yks parempi, Carunalla 1,6 ja Elenialla 2,4.
  • Pohjakulutus ei ratkaise paneelien kannattavuutta vaan liikkuva kuorma. Nopeana arviona vain 10% kokonaistuotosta meni uudehkon okt:n pohjakulutuksen kattamiseen. Mitä isompi kenttä sitä isompi vaikutus ja edes PILP-talossa ei tuotosta saa menemään kompressorin pyörittämiseen merkittäviä määriä muuta kuin käyttöveden tekoon.
Meillä auton latausteho alkaa n. 1kW:sta, kun autosta voi valita 60/90/100% ja laturista (suko) 8/10/12A. Saa 2,25kWp voimalastakin ladattua jotain.
 
Meillä auton latausteho alkaa n. 1kW:sta, kun autosta voi valita 60/90/100% ja laturista (suko) 8/10/12A. Saa 2,25kWp voimalastakin ladattua jotain.
Juu, oman auton kanssa tuossa olisi enemmän optimoitavaa. Työsuhdeauton kanssa ei ole tullut reilun parin vuoden aikana suko-piuhaa kaivettua kertaakaan lokerosta pois kun Wallboxista saa näppärästi latausraportit koontina laskutukseen vaikkei se taivukaan kuin 3-vaihelataukseen.
 
Huomenna sitten kannattaa päästää myyntiin sähköä ainakin aamusta, sää näyttääkin mukavan aurinkoiselta ennusteen mukaan.
 
Päivätuotot alkaa olla niin surkeita että voi lyödä vuoden suunnilleen kiinni. Tuottoa tuli 28.3. jälkeen 3262 kWh eli tavoiteltu 3500 kWh on mahdollisuuksien rajoissa parempana vuotena:
1730736827032.png

Viime laskennasta nettotuotto noussu ~4,4% tasolle eli ihan hyväntekeväisyytenä ei tarvitse tehdä. Omalle setupille tuli hintaa 0,76 €/Wp ja nopealla laskennalla kolmasosa pitäisi vielä lähteä hinnasta vastaavalla omakäyttö-% että tuosta tulee selkeästi kannattavaa Caruna Espoon alueella. Kalliimman siirtohinnan piirissä luvut näyttäisi heti paljon paremmille.
 
Tuoton osalta tavoitteena >90% omaan käyttöön tarkoittaen noin 3500 kwh tuotantoa asennussuunnan ollessa etelästä ~75 astetta itään ja kulma 28 astetta. Menee pettymyksen puolelle jos ei harrastamisen lisäksi ole fiksu sijoitus.
Vuosi tuli pari viikkoa sitten täyteen niin tuli tarkastettua miten hyvin onnistui ennusteet. Rullaava ensimmäinen vuosi oli 3534 kWh vaikka tuotantopaikka ei ollutkaan täysin varjoton. Aikavälikään ei ollut mitenkään erityisen hyvä kun tästä päivästä laskettuna rullaava vuosi olisi 3616 kWh.

Omaan käyttöön on mennyt 79 %, josta noin kolmasosa suunniteltua myyntiä, kolmasosa pakkomyyntiä lomailun aikana ja kolmasosa lipsahtanut teknisten ongelmien takia. Selkeästi suurin tekninen ongelma on vilkkulukijan mekaaninen kiinnistys sähkökaapissa sijaitsevaan EM340:een.
 
Kesällä edullinen pörssi ja talvella halpa kiinteä. Kesällä se pörssi on edullinen vain keskellä päivää ettei paneeleiden hapokkaasta sähköstä saisi tuottoja.
Säästäähän paneeleilla aina sen siirtomaksun verran ja ylijäämä sitten johonkin varaajaan jemmaan jos ei myynti kannata.

Just taas ite tuli mietiskeltyä, että jos paneelit joskus saa katolle niin tuo 500 litran käyttövesivaraaja on ihan hyvä olla olemassa niin saa sen porisemaan tarvittaessa aurinkosähköllä. Enkä ajatellut kaikkia neljää lapetta vuorata paneeleilla, vaan vain sen verran että oma pohjakulutus kesällä varmasti peittyy ja vähän ekstraa päälle. Eri asia sitten jos sattuu akut halpenemaan riittävästi tai Teravoima lyö tuulta siipiensä alle..
 
Aikani kuluksi hieman pyöritelin kulutuksia

1.10.2024 - 31.3.2025 kulutus 5180 kWh. Keskihinta 3,67 snt/kWh sis ALV ja marginaalin. Siirto on 6,22 snt/kWh. Tosta tulee 512 EUR + kk maksut. Loppuvuosi eli kevät-syksy on kutakuinkin kustannusneutraalia ja spotista saa varmaan tiristettyä vielä rasvaa pois koska lokakuu oli systeemin sisäänajo kuukausi ja pari epäonnista kiinnitystä. Kesällä tulee kulutusta sen verran mitä myynti aiheuttaa mutta ne kW ei maksa mitään. Vuoden keskiarvoon niilä toki saa ihan esitelykelpoisen lukeman. Summasumarum, ollaan menossa oikeaaseen suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Teravoimalta tuli eilen tällainen viesti:
Ryhdyimme kartoittamaan asiakkaidemme kohteita.

Akku sijoitetaan tonttikaapelin lähistölle niin, että kaapeliin tehdään lenkki. Toinen suunta akusta on kohti sähköpääkeskusta missä ovat pääsulakkeet ja verkkoyhtiön mittari. Toinen suunta verkkoyhtiöön päin. Akustolla tarvitaan tilaa minimissään 140cm x 110cm, akun korkeus on 215cm, painoa M-luokan ulkoakulla akulla on n. 1500 kg. Akun sijoituspaikan olisi hyvä olla sellainen että siihen pääsee mahdollisimman lähelle kuorma-autolla, josta akku nostetaan paikalleen betonilaatan kera. TeraVoima teettää perustukset eli pintamaan poiston, sepelöinnin ja routaeristeet sekä kaapeloinnin valmiiksi asennusta varten. Ulkoakku ei tarvitse sääsuojausta, se on maisemoitavissa mutta huolto-ovi täytyy pystyä avaamaan.
 
En ole ilmoittautunut TV:lle mutta hieman leikkinyt ajatuksella.

Sähkölaitoksen kaappi olisi tontin nurkalla.
Jos ulkoakuston laittaisi tuon kaapin viereen niin TV saisi vaikka kuinka ison syötön muutaman metrin kaapelilla. No toki joku raja tuolle kaapille tulevalla sähköllekin on. Taloon päin olisi varmaankin edelleen 35A.
 
Takaisin
Ylös Bottom