Aurinkovoimalan tuoton simulointi pv*sol premiumilla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
F

fraatti

Hyperaktiivi
Naputellaan tähän hiukan tuosta softasta juttua.
1614771238482.png

Ohjelman voi ladata tuolta 30pv testiversioksi joka kelpaa kotikäyttöön mainiosti. Karkeita suunnitelmia on helppo tehdä 2d:nä ja tarkempia sitten 3d:nä jos haluaa kokeilla vaikka varjojen vaikutusta asiaan.
valentin-software.com

Download trial versions | Valentin Software

valentin-software.com valentin-software.com

@Seppaant Laittoi jossain välissä näytille simuloinnin sekä toteutuneen graafin. Kuinkas tuo nyt sinulla osui vuonna 2020?
Ajattelin katsoa myös tuosta omasta järjestelmästä saman jutun.
 
Viimeksi muokattu:
fraatti sanoi:
Ohjelman voi ladata tuolta 30pv testiversioksi joka kelpaa kotikäyttöön mainiosti. Karkeita suunnitelmia on helppo tehdä 2d:nä ja tarkempia sitten 3d:nä jos haluaa kokeilla vaikka varjojen vaikutusta asiaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Testasin viime softan viime ja pienen tutustumisen ja harjoittelun jälkeen oli kyllä erittäin hyvä ja helppokin käyttää, joten komppaan fraattia.

Omat simulointini vahvistivat aiempaa käsitystä siitä että investoinnin TA lähestyy uhkaavasti kymmentä vuotta itse asennettuna (pystyisin ohjaamaan suurimman osan tuotosta omaan käyttöön). Investointi odottaa tosin vielä paikallisen verkkoyhtiön aikataulua netotukseen siirtymiseksi koska muuten oman käytön maksimointi ei onnistu/tulee väliaikaisena ratkaisuna kohtuuttoman kalliiksi.... ehtiipähän kamppeiden hinnat tulla odotellessa hieman alas niin TA lyhenee...
 
Paikaksi valikoitui Ratinan stadion Tampereella. Katon kaltevuus 24 astetta ja suuntaus etelä. Ja jotta tässä olisi edes jotain mielenkiintoista niin läiskäsin tuohon talon etupuolelle puun. Puu kasvaa öbaut etelän suunnassa ja sen mitta on säädetty niin että se ei varjosta noin 20.5 - 20.7 välisenä ajankohtana. Olisko tuo nyt kesäpäivänseisauksesta +-1 kk molempiin suuntiin.
1614791286086.png

Toinen puu on lännessä ja se on hiukan pidempi.

Samana päivänä mutta klo 17.30 se alkaa varjostamaan näin. Tuo varjostaa siis myös keskikesällä.
1614791344124.png
 
Viimeksi muokattu:
Perinteinen monopaneli ja fronius, 1x18 ketju
1614791847914.png

Varjot haukkaa 6% vuosituotannosta eli noin 350kWh.
1614791931802.png


SMA ja monopaneli
1614792366489.png

1614792411227.png


Hoymilesin HM300 mikroinvertteri ja monopaneli
1614792908049.png

1614793008218.png
 
Viimeksi muokattu:
Pari ässää hihasta.

Kaksi panelia enemmän. Symo & 1x20 ketju monopaneleilla
1614795336568.png


Kaksi panelia enemmän. Symo & 2x10 ketjut monopaneleilla
1614795497023.png


Tuosta voi sitten miettiä mikä kannattaa, laittaa optimoijia, half-cuttia, mikroinverttereitä vai lisää paneleita määrällisesti... (olettaen että katolla on tilaa) :hmm:


Tuo kyllä mun silmään näyttää nyt siltä että hifistelyyn on turha pistää killinkiäkään kiinni. Kaikki vaan paneelimäärän maksimointiin.
Jos joku haluaa projektitiedostot ja kokeilla itse muutella jotain tai vaikkapa lisätä puita niin multa saa nuo filut pyytämällä.
 
Viimeksi muokattu:
fraatti sanoi:
Tuosta voi sitten miettiä mikä kannattaa, laittaa optimoijia, half-cuttia, mikroinverttereitä vai lisää paneleita määrällisesti... (olettaen että katolla on tilaa) :hmm:


Tuo kyllä mun silmään näyttää nyt siltä että hifistelyyn on turha pistää killinkiäkään kiinni. Kaikki vaan paneelimäärän maksimointiin.
Jos joku haluaa projektitiedostot ja kokeilla itse muutella jotain tai vaikkapa lisätä puita niin multa saa nuo filut pyytämällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
TMA:n kannalta paneeleissa varmasti halvin eur/kwp paras. Toki jos valitaan selkeästi isompitehoinen paneeli niin silloin tilanne vähän muuttuu kun pärjätään pienemmällä paneelimäärällä ja tällöin säästetään asennustarvikkeissa (kiskot, kiinnikkeet, johdot, liittimet) ja työssä erityisesti jos ei itse asenneta. Kovin isoa paneelin kwp hinnan nousua ei tämäkään kyllä siedä
 
Piti jo aikoja sitten verrata simuloitua ja toteumaa keskenään. Nyt talvilomalla siihen oli hyvää aikaa. Tuloksesta tuli tälläinen.

Simuloidussa ja toteutuneessa eroa noin 400 kWh/vuosi(7%). Simuloinnissa oli mukana myös varjot seka oma aikaisemman vuoden ( 2018 kulutus.
Eu:n projekti pv gis antoi vielä negatiivisemman kuvan asiasta. Siellä heittoa olisi tullut noin 700 kWh ja tuo simulointi on varsin karkea kun se ei kysy kuin kWp-tehon, sijainnin ja panelien kulmat. Tuon perusteella olisi voinut arvella että antaa liian positiivisen kuvan.
1614842439838.png


Tässä käppyrät simuloinnista ja toteumasta. Siinä on kaksi käyrää molempiin, myyntiin menevä osuus sekä tuotanto. Kesä- ja elokuu nousee tuosta esille selvästi. Jostain syystä ohjelma antaa aavistuksen pessimistisemmän kuvan keskikesän tuotannosta kun mitä se on.
1614842809698.png

Jotta näkisi että millainen se viimevuosi oli keskivertovuoteen nähden niin kävin katsomassa SMA:n julkisista aurinkovoimaloista jonkun sellaisen voimalan dataa missä sitä on jo useammalta vuodelta ja se sijaitsee melko lähellä paikkaa missä itse asun. Myös tässä erottuu selkeästi viime kesän hyvä kesä ja elokuu. Samoin viime kesä oli tuon voimalan paras vuosi tuotolta. Näin ollen pidän tuota PV*Solin simulointitulosta erinomaisena. Jos vuosi olisi ollut "keskimääräinen" niin tulos olisi ollut varsin tarkka.
1614843555610.png

1614844023739.png


Täällä ominaistuotto oli tuollainen eli yhdestä kilowattipiikistä paneleita saatiin tahkottua aavistus enemmän sähköä kuin tuosta verrokki voimalasta.
1614843976901.png
 
fraatti sanoi:
Tuo kyllä mun silmään näyttää nyt siltä että hifistelyyn on turha pistää killinkiäkään kiinni. Kaikki vaan paneelimäärän maksimointiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Paljonkos sitä kWp:stä irtoaa jos se on pääosan aikaa varjossa? Onko mitään järkeä silloin laittaa paneelia? Mulla on se tilanne että on aika rajallinen läntti johon aurinko paistaa lähes koko päivän ja lopulla on aina joku varjo. Eli laajennusmahdollisuus on kehno. Se taas ajaa siihen että kovin isoa systeemiä ei kannata laittaa ja se taas kasvattaa asennuskulun osuutta. Eli tekee huonoa kannattavuudelle.
 
Se että pääosan ajasta on vajoja ei taida olla hyvä juttu alkuunkaan. Tekee puista sellasia puskamallisia, latva poikki 5m:stä. :D

Tässä tuikkasin tuohon vielä yhden puun jonka halkaisijaa kasvatin 3m ja nostin pituuden yli 20m. Tällöin myös keskikesällä puu varjostaa kenttää jatkuvasti.
1614886750670.png

Häviöiksi tuli noin 13% ja vuodessa tuotoksi noin 750kWh/kWp

Tuikkasin sielä yhden samanlaisen puun lisää
1614887052101.png

Tuossa varjoihin sulaakin jo 22% vuosituotosta. Invertteri oli Symo ja paneli halfcutti.
1614887309695.png
1614887240096.png
 
RauskiH sanoi:
Kokeilitko vaihtaa paneeliksi perinteisen monon? Tuleekohan eroa häviöissä vai onko halfcutin paremmus vain myyntipuheissa
Klikkaa laajentaaksesi...
Kokeilin vaihtaa panelin perinteiseen monoon. Tuo halfcutti sattui vain olemaan ensimmäinen tiedosto joka osui näppiin tuossa.
Näköjään vuodessa halfcutilla saadaan tuossa esimerkissä 200kWh/vuosi lisää.
1614888396057.png

1614888462078.png


Tein sitten vielä mielenkiinnosta version myös mikroilla ja perinteisellä monolla.
1614888801744.png

1614888857549.png


Ja vielä halfcutti ja mikrot
1614889079523.png

1614889119892.png
 

Liitetiedostot

  • 1614888537928.png
    1614888537928.png
    64,4 KB · Lukukerrat: 223
En malttanut olla kokeilematta versioo kahdella lisäpanelilla. Mono ja Symo. Eroa ei synny juuri mitään kahdella lisäpanelilla verrattuna tilanteeseen mikrot ja half-cutti.
1614890084456.png

mikrot + 2 panelia
1614890344858.png

Mikrot + 2 panelia + halfcutti
1614890722234.png

Näyttäisi että mitä haastavempiin olosuhteisiin mennään niin sen enemmän halfcutista on hyötyä. Samoin mikrosta ja tämä tuntuu tykkäävän halfcutista. Toki vika ei ole silloin laitteissa vaan niistä olosuhteista mihin niitä paneleita ollaan asentamassa. Jos varjostusta on jatkuvasti niin sellaisista olosuhteista ei saa mikään taiottua sähköä määräänsä enempää.
Tässä vielä versio +2 panelilla+ halfcutilla + mikroilla + homelitellä (ei puita)
1614891068473.png
 
RauskiH sanoi:
No eipä tuostakaan hyödystä kannata kovin montaa euroa lisää paneelia kohti maksaa... Ei vaikka tontilla varjojakin olisi
Klikkaa laajentaaksesi...
Siltä se vähän näyttää ettei lisäkustannuksia saa tulla näin hyötyä ajatellen kyllä kovin paljoa lisää. Sama juttu lienee mikrojen kanssa. :hmm:
Toki invertterivalinnassa on paljon muutakin kuin se pelkkä toimintatapa(eli ne invertterin lisätoiminnot ja webbipalvelut,ohjaukset yms)...
 
Mikrot ehkä minijärjestelmään, 1-4 paneelia ja isommissa keskitetyn TMA parempi.

Puhtaasti TMA kannalta pisimmän korren vetää varmaan järjestelmän tarvitsema halvin eur/kw kampe. Jos ohjauksia tarvitsee niin uskon että tulee halvemmaksi ostaa divertiksi esim wattrouter (170 eur, löytyy jo ssr) kuin rakentaa sama inverterin lisäpalikoilla.

Webbipalvelut yms ei taida paljoa TMA lyhentää
 
RauskiH sanoi:
Mikrot ehkä minijärjestelmään, 1-4 paneelia ja isommissa keskitetyn TMA parempi.

Puhtaasti TMA kannalta pisimmän korren vetää varmaan järjestelmän tarvitsema halvin eur/kw kampe. Jos ohjauksia tarvitsee niin uskon että tulee halvemmaksi ostaa divertiksi esim wattrouter (170 eur, löytyy jo ssr) kuin rakentaa sama inverterin lisäpalikoilla.

Webbipalvelut yms ei taida paljoa TMA lyhentää
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos haluaa karvalakki invertterin niin voi ostaa myös sellaisen missä ei ole kuin näyttö kyljessä että paljonko se tuottaa. TMA on varmasti hyvä mutta itse kaipaan jotain muutakin. Appi kännyyn ja jonkinlainen seuranta tuotoista.

Ohjauksia löytyy mm froniuksesta (jos datamanagerilla) 4 kpl joilla voi ohjata kuormia miten tykkää. Ei vaadi kun releet kaveriksi. Mikroista ei moisia taida löytyä vaan vaativat sitten jotain muuta rautaa ympärille.
 
fraatti sanoi:
Ohjauksia löytyy mm froniuksesta (jos datamanagerilla) 4 kpl joilla voi ohjata kuormia miten tykkää. Ei vaadi kun releet kaveriksi. Mikroista ei moisia taida löytyä vaan vaativat sitten jotain muuta rautaa ympärille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin minä näkisin mikrot järkevänä vain pieniin 1-4 paneelin pohjakuormantappojärjestelmiin jolloin ei ohjauksia tarvitsisi.

Onnistuuko datamanagerilla ajaajaa ylijäämä portaattomasti varaajan vastukseen jolloin kulutus/omakäytön saisi nollattua sopivissa tilanteissa?
 
RauskiH sanoi:
Onnistuuko datamanagerilla ajaajaa ylijäämä portaattomasti varaajan vastukseen jolloin kulutus/omakäytön saisi nollattua sopivissa tilanteissa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei portaattomasti, vain ohjelmoitavia ulostuloja 4kpl ja ainoastaan tuoton perusteella ellei käytössä ole smart meteriä.

Portaattomuuteen on ohm-pilot ja se on arvokas.
 
oilman sanoi:
Tässä kohde, johon tarkoitus laittaa paneelit, talon ja tallin lappeelle.
Järjestelmän kokoa yrittänyt hahmotella ja jakoa lappeille 10+6/ 8+8.
Tarkoitus saada tuottoa "aamusta iltaan".
Maalämpö, vuosikulutus 12000kWh, "tyhjäkäynti" kulutus n. 300W
screenshot_20210915-173817__01__01-jpg.73150
Klikkaa laajentaaksesi...

Jahas, tässä tuloksia.

Kaikki panelit 228 astetta(katsoin satelliittikuvasta suunnan), säätiedot asuinpaikkakunnaltasi, ei varjoja katolla. Arvasin että katto 22 astetta kun en muustakaan tiennyt. 1x16kpl ketju noita SaloSolarin 315Wp paneleita ja SMA 5.0 3 vaiheinen invertteri.
OqB1n7F.png

Tuoton jakautuminen eri tunneille. Olisko huippu tuossa klo 13.
XuFIWbM.png


Jos ketjuja olisi 2 x 8 kpl niin tilanne olisi tämä.
DgHCol9.png
 
Tuossa sitten niin että puolet on 137 astetta ja puolet 228 astetta. Vuosituotto on jotakuinkin sama mutta huipputeho jää hiukan alhaisemmaksi ja teho illalla. Aamuyöstä sitten alkaa puskemaan hiukan aikaisemmin. Asennuksena toki sitten työläämpi.

obSZIJl.png


Pc0lvId.png
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia, tuohon 228-lappeelle tulee eteläpäähän puista varjoa.
Tilasin 20paneelia, nyt pitää alkaa suunnittelemaan miten ne jakaa. :hmm:
 
oilman sanoi:
Kiitoksia, tuohon 228-lappeelle tulee eteläpäähän puista varjoa.
Tilasin 20paneelia, nyt pitää alkaa suunnittelemaan miten ne jakaa. :hmm:
Klikkaa laajentaaksesi...

Varjoon niitä ei kannata laittaa. Tai sitten kaataa puut. :D

Mielestäni vaihtoehtoina on kaakkoon 8 ja lounaaseen 12 tai molempiin 10, jos ne jakaa useammalle lappeelle. Lounas ajallisesti mielestäni parempi. Tuotoissa ei ole juuri eroa.
10+10 -> 5284kWh/vuosi 836kWh/kWp
8+12 -> 5292kWh/vuosi 838kWh/kWp

Tuotto tuolla on muuten jotakuinkin vastaava kuin pirkanmaalla huolimatta paljon pohjoisemmasta sijainnista.
 
Taidetaan lähteä liikkeelle 10+10 taktiikalla.
Lisäilään myöhemmin paneelia, jos se koetaan tarpeelliseksi:cool:
 
Eipä tuo talli anna paljoa lisää näin syksyllä. :hmm:
 

Liitetiedostot

  • COLLAGE_20210928_104203.jpg
    COLLAGE_20210928_104203.jpg
    169,8 KB · Lukukerrat: 247
Itsekin löysin pihasta pari puuta, joiden latvat tekee ärsyttävän varjostuksen tunnin ajaksi iltapäivällä. Latvat lähtisi jos olisivat alempana :p
 
Joskus jäi kaivamaan takaraivoon että miksi en laittanut paneleita samantien enempää tulevaa s.autoa varten. Nyt tarvi sitten simuloida paljonko lisäpaneleiden ja "alitehoisen" invertterin takia leikkaantuisi tehoa pois jos molempiin ketjuihin laittaisi yhdet panelit lisää. Varsinkin kun ulkonäöllisesti täysin identtisiä paneleita on vielä myynnissä. Kun aika menee eteenpäin niin tilanne on varmasti muuttunut.

Ennestäänhän katolla on 2x10 kpl 310 Wp = 6,2 kWp ja invertteri kuitenkin on vain 5 kW. Parilla lisäpanelilla saisi hiukan rontin 500 kWh vuodessa lisää. Invertteri leikkaisi huipputehoa noin 40 kWh vuodessa, joka ei ole vielä paljon mitään(vuosituotosta 0,7%). Pienemmällä panelimäärällä invertterin maksimiteho on leikannut simulaation mukaan noin 4,5 kWh vuodessa. Tuolla suuremmalla panelimäärällä panelien kWp olisi 1,364x invertterin teho. Täytyyköhän sitä kysellä että mitä pari panelia maksaisi... :hmm:

1646773750001.png

1646774317243.png
 
Kun suunnittelin paneleiden lisäystä niin tein vielä yhden simulaation. Siinä oli 12 + 11 panelia. Ajattelin vain katsoa mitä vuotuiselle tuotolle kWh/kWp käy. Siinä invertterin takia leikkaaminen kasvoi ~70 kWh/vuosi. Samoin tehokkuus kWh/kWp laski 803 kWh/kWp. Päädyin sitten tästä syystä tilaamaan ainoastaan kaksi panelia lisää. Kolmella lisäpanelilla kertoimeksi 5 kW invertterille ja 7.13 kWp:lle paneleita olisi tullut noin 1,42. Jos ajatellaan että yhdestä kWp:stä tulisi vuodessa noin 800 kWh niin yhden 310 Wp panelin tuotto olisi 248 kWh. Hävikki olisi kasvanut noin 30 kWh. Tällöin tuon yhden lisäpanelin vuotuisesta tuotosta 12% olisi mennyt harakoille. Ajattelin että se on liikaa. No, nyt se on ainakin myöhäistä. Kai. :hmm: :D
 
On ruvennut kovasti kiinnostamaan aurinkosähkösysteemit sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Mitenkäs monimutkaisia kattogeometrioita tuolla pv*solilla saa laskettua? Alla kuva omasta katosta, suuntana etelä, otettuna tahalla niin että rajalla oleva kaksihaarainen koivu varjostaa.

1647807685080.png


Laskeeko pv*sol jonkinlaista euromääräistä kannattavuutta/takaisinmaksuaikaa?
 
kanke sanoi:
On ruvennut kovasti kiinnostamaan aurinkosähkösysteemit sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Mitenkäs monimutkaisia kattogeometrioita tuolla pv*solilla saa laskettua? Alla kuva omasta katosta, suuntana etelä, otettuna tahalla niin että rajalla oleva kaksihaarainen koivu varjostaa.

Näytä liitetiedosto 77612

Laskeeko pv*sol jonkinlaista euromääräistä kannattavuutta/takaisinmaksuaikaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Laskee takaisinmaksuajat myös kunhan syöttää ohjelmaan halutut parametrit. Myydyn ylijäämäsähkön hinnan joutuu itse arvioimaan.

Myös monimutkaisten rakennusten teko onnistuu. Kaikki on kiinni siitä kuinka hyvin ohjelmaa osaa käyttää.
 
Kiitos, sain aika hyvin mallinnettua mielestäni:

1647952204743.png


Puut piti vähän arvata, yritin mallata valokuvan ajankohdan mukaan varjot, ja sitä kautta arvioin puiden korkeuden ja sijainnin. Mutta näyttäis ettei ne niin paljoa varjostakaan keskikesällä, kuvassa päivämäärä 17.5. klo 15.

Mitäs parametrejä tuosta analyysistä kannattaa katsoa, jos haluaa arvioida paneeleiden soveltuvuutta ja rahallista kannattavuutta? Olen laittanut parametrit, summat jne. parhaan tietoni mukaisesti. Onko tulokset uskottavia? Sain sekä 3 kW järjestelmällä (pelkät 8 paneelia tallin katolla) että 5 kW järjestelmällä (8 + 6 lisäpaneelia talon katolla) takaisinmaksuajaksi 11,5 vuotta, kun hinnat on 4 500 ja 6 500 Eur. Performance ratio 88%, Spec. annual yield n. 990 mWh/kWp. Katon kaltevuus on 34°.

Talo on sähkölämmitteinen 159 m2, vuotuinen sähkönkulutus n. 22 500 kWh. Varmaan isompikin järjestelmä olisi järkevä, mutta itse preferoisin erityisesti tuota pelkän tallin katon peittämistä (3 kW systeemi), mm. paikan helppouden ja ulkonäön takia.
 
kanke sanoi:
Kiitos, sain aika hyvin mallinnettua mielestäni:

Näytä liitetiedosto 77638

Puut piti vähän arvata, yritin mallata valokuvan ajankohdan mukaan varjot, ja sitä kautta arvioin puiden korkeuden ja sijainnin. Mutta näyttäis ettei ne niin paljoa varjostakaan keskikesällä, kuvassa päivämäärä 17.5. klo 15.

Mitäs parametrejä tuosta analyysistä kannattaa katsoa, jos haluaa arvioida paneeleiden soveltuvuutta ja rahallista kannattavuutta? Olen laittanut parametrit, summat jne. parhaan tietoni mukaisesti. Onko tulokset uskottavia? Sain sekä 3 kW järjestelmällä (pelkät 8 paneelia tallin katolla) että 5 kW järjestelmällä (8 + 6 lisäpaneelia talon katolla) takaisinmaksuajaksi 11,5 vuotta, kun hinnat on 4 500 ja 6 500 Eur. Performance ratio 88%, Spec. annual yield n. 990 mWh/kWp. Katon kaltevuus on 34°.

Talo on sähkölämmitteinen 159 m2, vuotuinen sähkönkulutus n. 22 500 kWh. Varmaan isompikin järjestelmä olisi järkevä, mutta itse preferoisin erityisesti tuota pelkän tallin katon peittämistä (3 kW systeemi), mm. paikan helppouden ja ulkonäön takia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvinhän se on onnistunut.

Ohjelmaan pystyy valitsemaan myös paikan ja generoimaan säädatan googlemapsin satelliittikuvan päälle jos haluaa. Samoin ohjelmaan pystyy syöttämään aikaisemmin tuntikohtaisin kulutuksen sillä oletuksella että kulutuksen ohjauksessa tai muuten kulutuksessa ei mikään muutu. Toki jos on mahdollista niin itse kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon ja sähkölämmityksen tapauksessa katse voisi osua käyttövesivaraajan lämmitykseen &/ lämmityksen ohjaukseen. Jos ja kun panelistoa rakentaa niin kyse on pitkäaikaisesta investoinnista ja tällöin kannattaisi myös miettiä että onko esim sähköautoa joskus tulossa ja onko sitä mahdollista ladata omalla sähköllä. Riittävän kokoinen järjestelmä takaa sen että tuottoa on myös silloin saatavilla eikä järjestelmää tarvitse laajentaa jatkossa. Mahdolliseen laajennukseen liittyy sitten aina myös ulkonäköseikat ja saattaa olla että 5v päästä samanlaisia paneleita ei ole enää saatavilla.

Jos tila ja asennuspaikat on rajallisia niin ehkä tuo puoltaisi tehokkaamman pään panelien hankintaa. Varjostavista tekijöistä kuten puista kannattaa hommatua eroon jos se on mahdollista.

990 kWh/kWp vaikuttaa sille että talo on jossain rannikolla jossa taitaa olla paisteen puolesta parhaat paikat täällä Suomessa.

Takaisinmaksun parametreissä on monta epävarmuustekijää, sähkön myynti ja ostohinta ja sen kehitys. Noihin en oikein osaa ottaa kantaa. Myyntihinnaksi taisin olla käyttänyt 5 tai 6 senttiä. Viime vuosi oli tuon osalta parempi. Tulevaisuudesta on hankala sanoa.
Ostaako paneliston lainalla vai kaivaa kuvetta yms... Parametrejä on tuohon lukemattomia.

Akkua ja sähkö autoa pystyy simuloimaan myös ohjelmalla melko helposti.
 
fraatti sanoi:
Varjoon niitä ei kannata laittaa. Tai sitten kaataa puut. :D

Mielestäni vaihtoehtoina on kaakkoon 8 ja lounaaseen 12 tai molempiin 10, jos ne jakaa useammalle lappeelle. Lounas ajallisesti mielestäni parempi. Tuotoissa ei ole juuri eroa.
10+10 -> 5284kWh/vuosi 836kWh/kWp
8+12 -> 5292kWh/vuosi 838kWh/kWp

Tuotto tuolla on muuten jotakuinkin vastaava kuin pirkanmaalla huolimatta paljon pohjoisemmasta sijainnista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muutaman päivän ollut nyt tallin katolla 10 paneelia toiminnassa.
Vielä ei ole ollut täysin aurinkoista päivää, mutta pelannee ihan mukavasti.
11,7 - 15,5 kw tullut päivässä, 2850W paras hetkellinen. Näyttäisi klo. 16.00 olevan aurinko kohtisuoraan paneeleihin.
Kohta saadaan paneelit valmiiksi talon katolle, niin saa aamusta lisää tuottoa.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20220427-143437.jpg
    Screenshot_20220427-143437.jpg
    24,3 KB · Lukukerrat: 173
  • Screenshot_20220427-144245.jpg
    Screenshot_20220427-144245.jpg
    26,5 KB · Lukukerrat: 170
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom