Automaattisen ilmanpoistimen asennus

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

^ tuppaa olemaan tuo paine ilmoitettu aina suhteessa ilmanpaineeseen. Että siihen nähden ei 0 bar ole vielä mikään ihmeellinen arvo. Ilmanpaineeseen nähden päästään negatiiviselle puolelle pitkän matkaa.

Tuosta pumppujen kavitoinnista löytyy paljon tarinaa netistä, jotain kuvia tuhoutuneista siipipyöristäkin jopa. Ja jotain laskuja joiden avulla voi arvioida riittääkö järjestelmän paine imupuolella vai ei. Voi olla että olen väärässä mutta sellainen mututuntuma on muodostunut että vasta kun headia on pumpussa sen 10 metriä niin homma alkaa mennä kiinnostavaksi täällä merenpinnan tasolla.

 

[kotte]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Toisaalta, mitä lähemmäs seoksen höyrynpainetta/kavitaatiopistettä mennään, sitä paremmin kaasut irtoavat litkusta kupliksi. Jos muovinen juoksupyörä ei noilla tehoilla kulu kavitaation takia, niin lähtevät ainakin kuplat mahdollisimman tehokkaasti vex.

Lähinnä tuolla on vaikutusta sellaisissa putkistoissa, joissa kaasu pyrkii kertymään jonnekin vähäpaineisiin mutkiin, mihin "aktiivinen ilmapoisto" auttaa. Vedellä käyttäytyminen voi tuossa suhteessa erota seostetuista kiertolitkuista (vedellä ilma kertyy lämpimiin ja vähäpaineisiin kohtiin, joissa virtaus heikkenee putken laajenemisen takia).

 

[VesA]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Jöö. Taitaa pumpun siipipyörä olla tukevasti kiinniruostunut,jos vasta 0,01 baarissa kavitoi.

Pointti on kylläkin se, että alipaineen ilmoittaminen "kavitointina" on täyttä höpö-höpöä ja käsitteiden sekamelskaa eli = homma ei hallussa.

Kavitointi on paikallisen alipaineen aiheuttamaa kiehumista, ei mitään sen ihmeellisempää. Jos etsitään pumppusysteemin alinta painetta, se on siellä pumpun siivessä - ja juuri siinä pumpun siivessä, jossa on paikallisesti suuri virtausnopeus, on paikallisesti aina selvästi vähemmän painetta kuin vaikkapa ihan siinä vieressä imuputkessa vaikka ei vielä olisi päästy veden tai viinan kiehumiseen asti - se kavitoinnin kertoma kiehuntapaine on vaan se viimeinen raja josta ei alemmas pääse. Nesteen kannalta se on se paikka, jossa ne viimeisetkin liuenneet kaasutkin sitten pyrkivät kuplimaan, jos jossain.

 

[Mikkolan]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Hydrauliikassa kavitaatio tekee pahaa jälkeä pumpulle, imupuolella lähes ( pakkasella ) vaakkumi ja painepuolella usein yli 200 bar, imupuolen ilmakuplan painuessa kasaan voi lämpötila nousta jopa 2000 C ja ilman sisältämä happi syö pummppua.
Painepuolella kuplat liukenee öljyyn eikä niistä juurikaan ole haittaa. "Paisuntasäiliössä" palaava öljy voi jopa vaahdota kun mikrokuplat vapautuvat öljystä. Suht tehokas kuplien poistaja on säiliössä oleva virtaussuuntaan kalteva verkko. Kuplat tarttuvat verkkoon ja kerääntyvät isommiksi kupliksi, jotka nousevat pintaan. Isommissa säiliöissä voi olla paljon muitakin kuplien ja hiukkasten poistomekanismeja.

Mikrokuplia voi alipaineella suurentaa jolloin ne tarttuvat helpommin toisiinsa ja syntyy isompia kuplia. Isommat kuplat siis erkaantuvat nesteestä helpommin.

Piti vaan kysyä onko nämä kuplat kuinkakin suuri ongelma keruupiireissä?

 

[tj86430]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

tietämättä kavitaatiosta mitään..... :

NPSH:sta (googleta ) sen sijaan tiedän kaiken

Minä en ymmärrä kummastakaan mitään, mutta totesin, että esim. wikipedia-artikkeli NPSH:sta mainitsee kavitaation 19 kertaa, joten outo luulisi, että jos tietää NPSH:sta kaiken niin tietäisi kavitaatiostakin edes jotakin.

 

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Tuota en ollut kuullutkaan. Miten onnistuinkaan valmistumaan LVI-insinjööriksi tietämättä kavitaatiosta mitään..... :

Osaisiko parahin LVI-insinööri auttaa laskemaan onko ongelmaa avopaisunnan käytöstä jos korkeusero avopaisarin pinnasta pumpulle on 2m, painehäviö maksimivirtausnopeudella (Q=2) jotain about 0,7bar (joka on konservatiivinen arvio yläkanttiin) ja PWM-ohjatussa grundfosin pumpussa headia riittäisi tuolla virtauksella vielä 10 metriin, ja valmistajan ilmoittama minimipaine imupuolella on "Minimum inlet pressure: 0.01 MPa (0.10 bar) at 95 °C liquid temperature". Liuos normaali -17C etanoliseos, lämpötila max vaikka 8C kesällä, mutta hetkellisesti saattaa lämmetä imuputkessa pumpun seistessä eli startissa max 24C.

 

[Seppaant]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Onko paisunta-astia pumpun imu vai painepuolella?

 

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Onko paisunta-astia pumpun imu vai painepuolella?

Senhän saa vielä valita. Jostain syystä MLP:n asennusohjeissa se on piirretty painepuolelle ja kalvopaisuntana.

 

[kotte]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

No, 2 metriä antaa (melko laimealla etanoliseoksellakin) lähes 0,2 barin paineen kuvatulla imupuolen avopaisuntajärjestelyllä suhteessa ilmanpaineeseen. Tuo 95 astetta C vettä vastaa nyt ihan näppituntumaltakin ainakin yli 60 asteen etanolin höyrynpainetta ja vesiliuoksella höyrynpaine vielä laskee tietyssä lämpötilassa (erittäin paljon varman päälle pelaten). Eli spekseissä pysytään jopa seisonnan jälkeisen hetken jälkeen, ellei pumpun imuputki ahdista liiaksi jonkin omituisen asennuskukkasen takia (minkä voin todeta, vaikka LVI-insinöörin papereita ei olekaan, aiheeseen liittyvän insinööritieteen kylläkin, mm.).

Voidaan tietenkin keskustella jälleen siitä, mitä tuo 0,1 barin imupainevaatimus tarkoittaa. Se ei tietenkään voi tarkoittaa absoluuttista painetta 0,1 bar, sillä silloinhan 95-asteinen vesi kiehuisi jo kovasti suhisten (ja lauhtuisi pumpussa lähes kädenlämpöiseksi).

 

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Voidaan tietenkin keskustella jälleen siitä, mitä tuo 0,1 barin imupainevaatimus tarkoittaa. Se ei tietenkään voi tarkoittaa absoluuttista painetta 0,1 bar, sillä silloinhan 95-asteinen vesi kiehuisi jo kovasti suhisten (ja lauhtuisi pumpussa lähes kädenlämpöiseksi).

Aivan. Siitähän sen voi päätellä että siihen pitää lisätä +1 ATM. Muutama aste lisää lämpöä niin vesi kiehuu paineessa 1ATM.

 

[ekopentti]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Osaisiko parahin LVI-insinööri auttaa laskemaan onko ongelmaa avopaisunnan käytöstä jos korkeusero avopaisarin pinnasta pumpulle on 2m, painehäviö maksimivirtausnopeudella (Q=2) jotain about 0,7bar (joka on konservatiivinen arvio yläkanttiin) ja PWM-ohjatussa grundfosin pumpussa headia riittäisi tuolla virtauksella vielä 10 metriin, ja valmistajan ilmoittama minimipaine imupuolella on "Minimum inlet pressure: 0.01 MPa (0.10 bar) at 95 °C liquid temperature". Liuos normaali -17C etanoliseos, lämpötila max vaikka 8C kesällä, mutta hetkellisesti saattaa lämmetä imuputkessa pumpun seistessä eli startissa max 24C.

LVI-inssi -88 ;-)
Ei olla lähelläkään kavitaatiota. Imupaine +0,2barS, siipipyörässä vähän vähemmän, ehkä 0 barS.

Kiehumispiste 0,15 barA eli ero siipi/juoksupyörän pintaan 0,85 bar.

A=absoluuttista painetta jota mitataan esim kylmäpumpun tyhjämittarilla, noin 1bar alle ilmakehän paineen.

S=suhteellinen eli mittaripaine. Lukema vertaa painetta ilmakehän paineeseen joka on 1,013 barA ja vaihtelee säämiehen ilmoituksen mukaisesti.

Paine-ero voidaan ilmoittaa pelkkinä bareina mutta muutoin pitää ottaa huomioon että lukija ja kirjoittaja puhuvat samasta paineesta.

10kPa=1mvp=0,1bar
Tyhjiö on -10mvp = 0barA

Normaaleissa LV-käytöissä kavitaatio on melko harvinaista. Avokaivojen imupumpossa toisinaan kuulee kaasukuplien rätinää ja messinkisissä juoksupyörissä näkyy kuoppia,

Myöskään erittäin lämpimällä vedellä ei kannata pumppua sijoittaa menopuolelle korkean käyntilämpötilan ja kavitaatioriskin takia.

Ja sitä automaatti-ilmahanaa ei kande käyttää muuta kuin poikkeustapauksessa.

Avoin tasoastia asennetaan pumpun imupuolelle. Korkeuseroa ei tarvita. Muovinen juoksupyörä kestää poikkeusolojen kavitaation ja normisti ongelmaa ei ole. Kalvopaisunta-astia saa olla missä tahansa kunhan ei kovin kuumassa.

 

[Seppaant]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Viestin No 39 Excel-taulukosta nähdään että
(kaikki paineet abs painetta)
Veden höyrystymispaine 95 C:ssa on 0,85 bar
Pumppuvalmistajan ilmoittama minimi imupaine on 1,1 bar
Marginaali kiehumiseen on 0,25 bar

Samasta Excelistä nähdään että etanolin höyrystymispaine on
8 C:ssa 0,027 bar
24 C:ssa 0,074 bar

Jos käytetään samaa marginaalia kuin kuumalle vedelle saadaan etanolille minimi imupaineiksi
8 C -> 0,28 bar
24 C -> 0,32 bar

Paisunta-astian ollessa imupuolella on imupaine 1,2 bar, vara kavitointiin on 0,92 /0,88 bar
Paisunta-astian ollessa painepuolella on imupaine 0,5 bar, vara kavitointiin on 0,22 /0,18 bar

 

[ekopentti]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Viestin No 39 Excel-taulukosta nähdään että
(kaikki paineet abs painetta)

Paisunta-astian ollessa painepuolella on imupaine 0,5 bar, vara kavitointiin on 0,22 /0,18 bar

Avoimen astian ollessa painepuolella syntyy imupuolelle 0,5 bar alipaine ilmakehän paineeseen nähden.

Tällöin on erittäin suuri vaara ilman hitaasta pääsystä putkistoon.

 

[Mikkolan]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Head:n tarve riippuu aika paljon myös virtausnopeudesta, noin karkeesti headia 4 kertaisesti jos virtausnopeus tuplaantuu :-\

 

[Seppaant]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Head:n tarve riippuu aika paljon myös virtausnopeudesta, noin karkeesti headia 4 kertaisesti jos virtausnopeus tuplaantuu :-\

Mitä tarkoitetaan termillä "Head"?
Suomenkielinen vastine?

 

[nackerton]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Paine-ero pumpun yli vesipatsaan korkeudella ilmaistuna?

 

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Nostokorkeus?

 

[Seppaant]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Head:n tarve riippuu aika paljon myös virtausnopeudesta, noin karkeesti headia 4 kertaisesti jos virtausnopeus tuplaantuu :-\

Selkokielellä:
Virtausvastus kasvaa virtauksen n. toiseen potenssiin.

 

[Mikkolan]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Ammattislangi menee ohi jopa ammattilaisilta, joskus jopa kirjoittajalta, puhumattakaan muun alan erikoisosaajilta.

Ajoin takaa pernodin lakia, joka koskee virtausnopeuden ja paineen suhdetta. Vaikuttanee siellä pumpun silmässä eniten kun mitättömän kokoinen vispilä yrittää ammottavassa holessa tehdä painevaikutusta.

Minkähän takia noissa kiertopumpuissa on niin olematon siipipyörä, joka vimmatusti vispaa vettä ja kuluttaa sähköä turhaan ja tieten tuppaa kavitoimaan?

Yhteen "lämpöhalvaus" kaivuriin sorvasin vesipumppuun isomman juoksupyörän kun alkuperäinen oli niin pieni, tyytyväinen kuski kertoi että lämmityslaitekin puhkui lämmintä paremmin.

Niin, yleensä headi tarkoittaa sitä pumpun max nostokorkeutta mutta ymmärsin että imukorkeuttakin kutsutaan headiksi?

 

[ekopentti]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Kannattaako nostokorkeutta / imukorkeutta edes yrittää korvata enkun termillä?

http://www.pumpfundamentals.com/what%20is%20head.htm

 

[Seppaant]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Kannattaako nostokorkeutta / imukorkeutta edes yrittää korvata enkun termillä?

Ei missään tapauksessa, koska on olemassa vakiintunut selkeä suomenkielinen nimi.

 

[Esäätäjä]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Aletaan selkeyden välttämiseksi kutsumaan vaikka pelkäksi "korkeudeksi", saa sitten miettiä onko imu-, nosto,- vai huonekorkeus, tai ihan jotain muuta.

Ehkä joku "noste" voisi olla kuvaavin?

 

[pökö]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Jos nyt nostokorkeudesta puhutaan niin nostokorkeus voisi oikea sana, turha siihen on keksiä mitään ihmeellistä, varsinkaan vieraalla kielellä.

 

[Morjens_1]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Grunfos käyttää vakiintuneita termejä:

maks. nostokorkeus: 40 m
maks. imukorkeus: 7 m

Nuo JP5 puutarhapumpun spekseistä.

Sitten termeinä varmastikin max tuotto (ltr/min) ja max paine (bar). Grunfossin käyttämä max virtaama mielestäni huonompi kuin tuo tuotto termi.

Jos jollain tallessa ja helposti käsillä virtausopin prujuja niin sieltä voisi kanssa tsekata suomenkielistä terminologiaa.

 

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Ottamatta sen enempää enää kantaa terminologiaan niin otsikkoon liittyen olen saanut seuraavan ohjeistuksen:

Maahantuoja ei suosittele avopaisunta-astiaa, on ollut kuulemma ongelmia. En saanut kuulla mitä ne ongelmat ovat olleet, mutta uskotaan nyt maahantuojaa.

Tästä seuraa että laitatan kalvopaisunnan myös liuospiirille. Mikä taas tarkoittaa että laitatan sellaisen paisarin telineen jossa on painemittaus ja varoventtiili sekä automaattinen ilmanpoisto. Tuosta ilmanpoistosta on sen verran varoiteltu että liuospiirin tapauksessa se korvattaneen manuaalisella versiolla, olettaen että varoventtiiliä ei voi käyttää ilmanpoistoon. Jos varoventtiili käy tarkoitukseen niin sitten automaatti-ilmanpoistin veks ja tulpaten.

Ja kalvopaisunta tulee kiertopumpun imupuolelle.

 

[Mikkolan]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Maalaisoppilaitoksessa (Ruralia-instituutti ) ollaan huolissaan näistä vierasperäisistä sanoista.

http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2017/03/03/kielenhuollollinen-suomi-100-haaste/#more-2057

 

[Morjens_1]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Ihan hyvä viesti kirjoituksessa on että jos on olemassa naseva suomenkielinen termi niin ei pidä ehdoin tahdoin keksiä uutta tai ottaa lainasanaa käyttöön. Joskus globaalisti toimittaessa kuitenkin järkevää käyttää vakiintunutta esim englanninkielistä termiä.

Aion käyttää jatkossakin vierasperäisiä termejä silloin kuin relevanttia kuten tsunami (hyökyaalto), hurrikaani (voimakas matalapaine ), tornaado jenkeissä tapahtuessa (suomessa trombi ok) , mindmap (opet puhuu koulussa miellekartasta : ).

Pumppaamisesta puhututtaessa imukorkeus, nostokorkeus, min imupaine, max paine ja tuotto täysin relevantteja termejä. Ja kavitaatio varmasti vierasperäinen sana jolle ei järkevää suomenkielistä termiä (kupliminen ??? sopii samppakaljaan )

PS. Juu, kyllä se viina liuospiirin avopaisunnasta varmasti pikkuhiljaa saattaa haihtua. Vaikea sanoa laimenenisiko liuos mitenkään merkittävästi piirin käyttöiän aikana jos silloin tällöin lisättäisiinkin kiertoon vähän vettä. Vai yritetäänkö välttää ylimääräisen tavaran pääsy liuoksen joukkoon, kun mainitaan mahdollisista ongelmista? Mahdoton arvata kun ei puhuta spesifisesti mitä ongelmia voisi tulla...

EDIT: PS2 Enpä ole IKINÄ onteloitumis-termiä kuullut, eikä tuosta puhuttu virtausopin tai hydrauliikan opintomateriaaleissa ainakaan 90-luvulla

 

[Mikkolan]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Ja kalvopaisunta tulee kiertopumpun imupuolelle.

Jotenkin ihan loogista että paissari on nimenomaan imupuolelle, jolloin se paremmin torjuu kavitaatiota.

Öö.. tota, siis... On järkevää asentaa kalvopaisunta-astia pumpun imukanavaan, jolloin imukuplinta on vähäisempää. ( S.J.R:n ohjeen mukaan korjasin kavitaatio-sanan imukuplinnaksi, joka kuvaa suomenkielellä paremin ilmiötä )


Sulevin blogi haisee aikalailla kukkah... siis, Sulevin avoin ajankohtaisverkkopäiväkirjajulkaisu aiheuttaa minulle vaikutelman ahdasmielistä liberaalista moralisoijasta.

Säämiehet säähenkilöt ovat vasta viimeaikoina alkaneet snobbailla hienostella noilla vierastermeillävieralla käsitteilä. Ei ole Sulevi varmaan ikinä nähnytkään mitään pitempää tekniikkaa-käsittelevää artikkelia kirjoitusta, niissä kun vilisee termejä käsitteitä, joita on lähes mahdotonta järkevästi suomentaa.

Toki on ihan suotavaa omastakin mielestä että arkikielessä vältetään noita "sivistyssanoja"

Äläs ny Janti aina, kun ite aihe on jo ruodittu niin nämä jälkirönsyilyt on ihan parhautta

 

[ekopentti]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Suljetussa järjestelmässä paisunta-astian paikalla ei ole juurikaan väliä virtauksen kannalta.

Avoin astia sijoitetaan kiertopiirissä pumpun imupuolelle jolloin imupuolella on noin ilmakehän paine.

Normaalilla liuospumpun mitoituksella ei silloin kylmällä vedellä olla lähelläkään veshöyrykuplien muodostumista.

Nailonista tai muusta muovimateriaalista valmistetussa juoksupyörässä tuskin tapahtuu vaurioita em. kuplinnan seurauksena.

Erikoinen maahantuoja se, joka pystyy saamaan avoimen paisuntajärjestelmän ongelmalliseksi.

Jos tasoastiaa eli avopaisunta-astiaa on hankala saada verkoston ylimpään kohtaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneen esilämmitys/jäähdytyspatterin takia voidaan kalvopaisunta-astian käyttöä pitää perusteltuna.

Miksiköhän Nibe on katsonut aiheelliseksi pakata muoviastiansa vakiovarusteeksi maalämpöpumppuihin?

Siksi että vuosikymmenten kokemuksen perusteella ko. järjestelmä on toimintavarmin.

 

[Mikkolan]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Jos paisunta on pumpun painepuolella niin pumpun käynnistyessä osa virtauksesta menee paissariin ja vastaavasti imupuolelta puuttuu saman verran nestettä riippumatta oliko avoin tai suljettu. Paissariin voi tietysti pistää niin kovat esipaineet että ilmiö paljon vaikuta mutta onko tarkoituksen mukaista pitää keruupiirissä "turhan kovia"paineita?
Pumpun käynnissä ollessakin virtausvastuksen vaikutuksesta osa nesteestä on paisuu paisuntaan ja vähentää sitä kautta imupuolen painetta.
Vaikka neste on ns. kokoonpuristumatonta, pitkään keruupiiriin syntyy pieni viive ennenkuin paine etenee pumpun imulle. Silloin on ihan mukava jos paisari syöttää imulle korviketta.

 

[Jolberious]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Aiheeseen palatakseni.
Öljylämmitys-kohteeseen tuli tänään tehtyä putkihommat pannaria.
Ilmanpoistimia tuli:
Paisarin telineeseen (valmiina), laitoin telineen ja kattilan paisuntayhteen väliin sulun, josta otin kahvan irti.
Sekä meno- että paluuputkeen, taas sulut väliin, jotka ovat auki ja kahvat irroitettuna.
Pumppu meni imupuolelle.

 

[Espejot]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Tulin nyt sitten siis siihen johtopäätökseen että kalvopaisunta-astian paikka on kiertopumpun imupuolella ja automaattisen ilmanpoistimen paikka on painepuolella. Korjatkaa jos logiikkani on väärä.

Tästä taas seuraa että nuo paisarin telineet ilmanpoistimineen saattavat sittenkin jäädä kauppaan.

Onko tämä nyt lopullinen johtopäätös eli paisunta-asti paluuseen ja ilmakello menoputkeen. Oletetavasti jos otta paisunta-astian telineen missä ilmaus niin ei yksistään riitä vaikka paisunta-astian menoyhteen saisi korkeinpaan kohtaa? Ja kyse siis lämmityspiiristä...

 

[repomies]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

^Kyllä mulle ne telineet kuitenkin tuli. Tuntuu toimivan, en edes muista millä puolella ne on, kun en itse asentanut.

 

[Espejot]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

^Kyllä mulle ne telineet kuitenkin tuli. Tuntuu toimivan, en edes muista millä puolella ne on, kun en itse asentanut.

Viitsitkö katsoa jossakin vaiheessa... ihan mielennkiinosta. Tuliko erilliset ilmakellot telineessä jo olevan lisäksi?

 

[kotte]

Vs: Automaattisen ilmanpoistimen asennus

Onko tämä nyt lopullinen johtopäätös eli paisunta-asti paluuseen ja ilmakello menoputkeen. Oletetavasti jos otta paisunta-astian telineen missä ilmaus niin ei yksistään riitä vaikka paisunta-astian menoyhteen saisi korkeinpaan kohtaa? Ja kyse siis lämmityspiiristä...

Paisunta-astia imupuolella ja ilmanpoisto painepuolella on sikäli perusteltu ja peruskonservatiivinen ratkaisu, että verkoston paine ei milloinkaan laske alemmas kuin paisuntasäiliössä eikä järjestelmä pääse hörppäämään ilmaa ilmakellosta. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen, jos järjestelmässä on mudanerottimia sun muita, mutta jos tekee toisin, kannattaa mahdolliset seuraukset pitää mielessä.

Pumppu käytännössä kavitoi ja rikkoo kuplat entistä pienemmiksi, jos järjestelmässä on ilmaa. Eli ilmakello ei näissä oloissa poista hyvin kaasuja pumpun jälkeen (pienet kuplat eivät nouse ja erotu virtauksesta). Laittaisin ehdottomasti toisen ilmakellon järjestelmän korkeimpaan kohtaan ja vielä mielellään mahdollisimman lähelle maapiirin syöttöä (jos vaihtoehtoja sijoituspaikalle on). Omassa (kesällä jäähdytys-, talvella passiivisessa lämmitys-) systeemissä ilma pakkaa kertymään ennen muuta maapiirin syötön vaakaosuuteen (ja sieltä ilmaa ei saa pois kuin niin, että se poistuu itsestään kiertopumpun seisoessa). Juuri tuon takia jouduin lisäämään toisen mikrokuplaerottimen.