Bosch vilpin suuri sähkönkulutus talvella

Rosehill

Jäsen
Näin tuoreena vilpiin vaihtaneena omakotitaloasujana on alkanut hirvittää järjestelmän sähkönsyönti.. Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet sen, että systeemi käyttää pelkästään vastuksia. Tuntuu, että kulutus on monellakin asteikolla todella suurta.

1914 rak. hirsinen päätalo + uudempi lisäsiipi 190m2, ja pihatalo n.90m2, jossa pari yksiötä ja pihasaunan tilat (näitä ei pidetä asuinlämmössä, paitsi 20m2 työhuone), sekä kellari, jossa vanha pieni pannuhuone on pidettävä reilusti plussalla, koska päävesiputket sijaitsevat siellä. Vesikanaali siis kulkee päätalon ja pihatalon välillä. Ikkunat on uusittu talossa, mutta lopulta hyvin lämpöä pitävä kun viileämpiä tiloja pystytään aika hyvin rajaamaan.

Järjestelmä nyt:
Ulkoyksikkö Bosch Compress 7000i AW 17kW
Sisäyksikkö Bosch AWM 13-17 varaajalla
+ työsäiliö Bosch BC 300l

Tukena ilpit kahdessa kerroksessa päätalossa.

Muutimme taloon kesällä ja siirrryimme viime syksynä öljystä kokonaan pois (systeemi olikin aikapommi ja vesiputket kellarissa aivan umpeen ruostuneet, siksi ei myöskään jätetty backupiksi, koska olisi tarvinnut massiivisen päivityksen). Vesikiertoinen patteriverkosto oli ok kunnossa, joten uusimme vain kellarin ja lisäosan lämmitysputket ja osan käyttövesiputkista. Käyttövettä menee tosi kohtuullisesti ja pidämme nyt viileänä ne tilat, jotka pystymme. Muutenkaan käyttösähköä meillä ei kulu suuresti. Asumislämpö on nyt pidetty 18-19c tienoolla. Toki meillä ei ole mitään erillistä kulutuksen seurantaa tälle lämmitysjärjestelmälle, seuraillaan sähköyhtiön käyrillä parhaamme mukaan. Laitteen tiedoista ei saa paljoa irti, varsinkin kun rekisteröi varaajan käytön aina 9kW mukaan, vaikka se ei käyttäisi koko tehoaan lämmitykseen. Todellista kulutusta voi siis sen osalta vain arvailla?

Me ollaan pariskunta aivan nuubeja tällaisessa lämmitystekniikassa. Tiedettiin, että opettelemista riittää tämän homman kanssa, mutta vilpin toiminta pakkasilla tuli vähän yllätyksenä silti. Jo nollan paikkeilla systeemi ottaa vastuksia tueksi (vastukset 9kW, mutta optimoi ja käyttää aina vain tarvittavan tehon tästä) ja kymmenen asteen ja sitä korkeammilla pakkasilla tuntuu lyövän pelkästään vastuksille, vaikka toiminta-alue ainakin pitäisi olla sinne -20c asti. On ymmärrettävää, että käyttää vastuksia tukena, mutta nyt mennään pelkästään sähköllä jatkuvasti, myös -15c päivinä. Menoveden lämpötila huidellut max. 38-42c paikkeilla kovimmilla pakkasilla. Taulukoiden cop-arvot tuntuu tässä vaiheessa jo naurettavan hyviltä ennusteilta.

Tämän vuoden puolella sähkönkulutus huitelee kokonaisuudessaan jo yli 8000kWh - päiväkulutukset jopa 240kWh - ja se tuntuu aivan älyttömältä. Ensin menimme vielä plussakeleillä ja loppuvuodesta pelkällä vilpillä, jonka jälkeen otimme ilpit tueksi, mutta niiden tuki ei ole lopulta kauheasti vaikuttanut sähkönkäyttöön, vaan lämmitys vaatii edelleen paljon energiaa. Olemme lämmittäneet käytännössä täysin sähköllä nyt ainakin 1,5kk.

Kuulostaako että systeemissä olisi jotain vialla tai asennuksessa vinossa? Muilla vastaavia kokemuksia? Voiko tällainen sähkönkäyttö olla normaalia?
Arvostan vinkkejä tai huomioita suuresti!

Joitain kokemuksia olen löytänytkin vastuksien käytön haasteista täällä. Meidän asentaja tuntuu kohauttelevan olkiaan ja hänen mielestään vilpin normaalia sähkönkäyttöä, mutta vaikuttaa todella korkealta verrattuna vanhojenkin talojen vuosiarvioihin, joissa vilp käytössä. Ainakaan alimitoitettu ei pitäisi järjestelmän olla! Myös kompressorin kenno kerää jäätä taakse, tästäkin asentaja sanoi että ihan normaalia eikä meidän tarvitse mitään tehdä, sulattelee kyllä kennon itse jos tarpeen ja ulkoyksikkä saa muutenkin olla ihan säiden armoilla. Ei ole koko talvena vielä sulaneet nuo jäät, nyt tarvii varmaan viimeistään alkaa niitä itse sulattelemaan.
 

Liitteet

  • IMG_7604.jpg
    IMG_7604.jpg
    289,5 KB · Katsottu: 196

are

Aktiivinen jäsen
Jäät pois ihan ensimmäiseksi. Ei tollasesta klöntistä voi pumputtaa.

Mulla on 15,8kW SPRSUN eikä ole vastuksia tarvittu edes -27.

Vastukset on ihan erikseen termareilla joita voi säätää. Vilpin älyyn niitä ei kytketty ettei tspahdu mitään älytöntä. Sulakkeista vaiheita tarpeen mukaan. Offilla ovat olleet
 

Arisoft

Hyperaktiivi
vesiputket kellarissa aivan umpeen ruostuneet
Vesikiertoinen patteriverkosto oli ok kunnossa

Tässä on ristiriita. Molemmat putkistot kun pitäisi olla tasan yhtä hyvässä tai huonossa kunnossa. Ainoastaan vapaasti hengittävään paisuntasäiliöön menevä paksuhko putki pitäisi olla täysin umpeen ruostunut. Korjaantuu vaihtamalla tilalle suljetun paisunnan.

Ei kai teille esitelty yhtä putkea ja sen perusteella hävitetty kaikki ehjätkin? En ihmettelisi jos niin olisi tapahtunut. Vanhan purkamisesta saa enemmän rahaa vaikka purkaminen olisi asiakkaan kannalta huono asia.

Kuulostaako että systeemissä olisi jotain vialla tai asennuksessa vinossa?

Tietenkin kuulostaa virheeltä. Vastuksia tarvitaan nollassa vain jos pumppu ei toimi.

sulattelee kyllä kennon itse jos tarpeen ja ulkoyksikkä saa muutenkin olla ihan säiden armoilla. Ei ole koko talvena vielä sulaneet nuo jäät,

Sulatuksia tapahtuu usein esim. tunnin välein kun laite toimii. Kuvasta päätellen laite on jättänyt sulatukset tekemättä. Se taas johtaa tarpeettomaan vastusten käytöön. Sulatus pitäisi tapahtua silloin kun kenno on kauttaaltaan valkoinen. Tämä kuvan kenno ei ole enää huurteessa vaan siinä on nähtävästi sulatus tai useampi epäonnistunut ja vesi on jäätynyt höyrystimeen alareunaan kiinni.

Kokonaisuutenahan tämä kuitenkin on ollut toimiva laitteisto jos talo ei ole mennyt kylmäksi.
 

Ton1A

Vakionaama
Tuon suojaverkon voisi heti alkuun ottaa pois. Ja tosiaan tuon kennon pitää joka sulatuksessa sulaa täysin puhtaaksi jäästä ja huurteesta. Jos noin ei tapahdu, niin pumpussa on jotain vialla, tosin mullakin Panasonic tietyillä keleillä jättää yhteen kohtaan ohuen vaakasuuntaisen jääraidan.

Sulatuksen pitäisi käynnistyä viimeistään siinä vaiheessa kun kenno on kauttaaltaan umpihuurteessa, niin että ilma ei enää mahdu virtaamaan lamellien välistä. Kelistä ja pumppumallista riippuen jotain kolmesta vartista jopa useampaan tuntiin.
 

Amigo

Aktiivinen jäsen
Ainakaan alimitoitettu ei pitäisi järjestelmän olla!
Kyllä alimitoituksen mahdollisuuskin on olemassa. Tuo nimellisteho 17 kW on ilmoitettu +7 asteessa tehtäessä +35 asteista vettä. Siitä se sitten lähteekin laskemaan kun ilma kylmenee. -7 asteessa näyttäisi antavan +35 veteen 12,45 kW. Toiminta aluetta voi olla kovillekin pakkasille mutta pumpun teho laskee kun ilma kylmenee.

Mutta kuten edellä mainittu niin tuohon jäätilanteeseen pitää saada ratkaisu ensimmäiseksi. Ei ole mitenkään normaalia.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Todella vanha hirsitalo, yli 200m2 lämmitettävää + puolilämmin kellari, vanha verkosto ja vanhat patterit. Onhan tossa energiantarvetta kerrakseen. Riittääkö tosiaan lämpö talossa kovilla pakkasilla, kun pattereissa kiertää 38- 42c? Vaikea uskoa, että riittäisi? Ei tuo pumppu oikein toimi, mutta en usko, että siinä riittää tehot kovin pitkälle pakkasella. Kun se tarjoaa -7 12,45 kW 35c (lattialämpö), niin -15c ehkä 8-9 kW? Ja pitäisi jaksaa tehdä ~45c vettä. Mutuilen, että oikein toimiessaan jaksaa about tuonne -10 tienoille ja sitten ottaisi vastuksia mukaan. Ilppien auttaessa pitäisi tehot riittää paljon pidemmällekin ilman vastuksia.

Onko tuo kuvassa näkyvä valkoinen ihan kovaa jäätä, vai sellasta höttöä/kuuraa? Mun toinen Ilppi ei sulata kunnolla ja se vetää ihan kunnolla jäähän. Toimivassa koko kenno saattaa mennä kevyen kuuran peittoon, mutta lähtee kokonaan sulatuksessa pois. Viallista joudun sulattamaan vedellä tai laittamalla jäähdytysmoodin päälle. Jos sulatus ei toimi, niin tehot katoaa, kun kenno menee umpeen.
 
Viimeksi muokattu:

zyrppa

Jäsen
Tekeekö tuo myös käyttöveden? Ottaisin ohjekirjan käteen ja selaamaan koneen valikoita ja kokeilemaan asetuksia.

Ja kun siellä on lämmitysverkkoa räpelletty (vanhaa poistettu ja osittain jätetty, uutta tehty) niin mutasihti kannattaa tarkistaa ettei ole tukossa, ei nyt suoranaisesti lisää sähkönkulutusta mutta laskee sisälämpötilaa.

Ei tuo 240kWh/vrk paljolta kuulosta kun kyseessä noin iso talo + kanaali + kellari. Riippuen tietysti millä pakkasella tuo kulutus on mitattu?
Verrokkina 120m2 80-luvun talo vie -20 asteen pakkasilla 100-110kWh/vrk vastuksilla ja sitä lämpimämmällä kelillä 50-60kWh/vrk.
 

pökö

Kaivo jäässä
1914 rak. hirsinen päätalo + uudempi lisäsiipi 190m2, ja pihatalo n.90m2, jossa pari yksiötä ja pihasaunan tilat (näitä ei pidetä asuinlämmössä, paitsi 20m2 työhuone), sekä kellari, jossa vanha pieni pannuhuone on pidettävä reilusti plussalla, koska päävesiputket sijaitsevat siellä. Vesikanaali siis kulkee päätalon ja pihatalon välillä. Ikkunat on uusittu talossa, mutta lopulta hyvin lämpöä pitävä kun viileämpiä tiloja pystytään aika hyvin rajaamaan.

Järjestelmä nyt:
Ulkoyksikkö Bosch Compress 7000i AW 17kW
Sisäyksikkö Bosch AWM 13-17 varaajalla
+ työsäiliö Bosch BC 300l
On se melkoisella varmuudella alimitoitettu. 17 kW puuttunee puolet kun pakkanen paukkuu viimepäivien lukemissa.
 

teehookoo

Jäsen
Myös kompressorin kenno kerää jäätä taakse, tästäkin asentaja sanoi että ihan normaalia eikä meidän tarvitse mitään tehdä, sulattelee kyllä kennon itse jos tarpeen ja ulkoyksikkä saa muutenkin olla ihan säiden armoilla. Ei ole koko talvena vielä sulaneet nuo jäät, nyt tarvii varmaan viimeistään alkaa niitä itse sulattelemaan.

Tavallaan asentaja on oikeassa että on aivan normaalia että kenno vetää umpeen/huurteeseen, mutta jos asentajalle näyttää tuon kuvan ja asentaja on edelleen samaa mieltä tulisi asentajalta ottaa kaikki mahdolliset luvat pois. Kyseisessä kuvassa ei ole mitään normaaliin viittaavaa.

Ihan ensi töiksi sulata tuo jäämöykky pois. Tyyli sulatukseen on täysin vapaa. Sulatukseen käy hiustenkuivaaja, kuumailmapuhallin, kuumaa vettä, mitä ikinä keksitkään jolla saat tuon jäämöykyn pois. Älä käytä fyysistä voimaa sillä voit vahingossa vaurioittaa itse kennoa.

Tämän jälkeen laita kuvia tänne pumpun tämänhetkisistä asetuksista niin päästään hiukan hajulle mikä mättää.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tavallaan asentaja on oikeassa että on aivan normaalia että kenno vetää umpeen/huurteeseen, mutta jos asentajalle näyttää tuon kuvan ja asentaja on edelleen samaa mieltä tulisi asentajalta ottaa kaikki mahdolliset luvat pois.
Olen täysin samaa mieltä. Kennon kuuluu huurtua mutta kuvassa ei ole huurre vaan paksua jäätä
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
On se melkoisella varmuudella alimitoitettu. 17 kW puuttunee puolet kun pakkanen paukkuu viimepäivien lukemissa.
Joo, varmaan aika lähellä 8:aa voisi olla -15 °C:ssa. 12,5 kW on ilmoitettu tuolle -7 °C tehoksi. Lämmitettävää rakennuskantaa on aika paljon ja sieltä iäkkäimmästä päästä.

Aloittajan pitää nyt ensimmäiseksi pelastaa kone noista jäistä. Normaali kuuma vesi on siihen paras ja ihan letkusta suoraan tuohon kennoon niin että kaikki jäät ovat sulaneet. Kuten jo olikin kerrottu ansiokkaasti, kennon pitäisi olla jokaisen sulatuksen jälkeen täysin puhdas kaikista jäistä. Koska tuosta ei mene enää ilma läpi, kone ei saa kerättyä oikein mitään ilmasta vaikka kävisikin. Selvästi se on yrittänyt sulattaa itseään, koska osa kennosta on puhtaana.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Melko epäselvä kuva jäi vielä rakennuksesta. Ilmeisen paljon on kuitenkin pinta-alaa ja pääosin todella vanhaa eli huonosti eristettyä. 240 kWh/vrk kuulostaa normaalilta sille, jos pakkasta on luokkaa -20 C tai enemmän vaikka VILP/ILPit toimisivatkin normaalisti.

Kyllähän tuollaisen lämmöntarve on helposti 15 kW tai enemmänkin ja aivan varmasti 17 kW VILP, jonka teho tippuu pakkasilla reilusti, on alimitoitettu.

9 kW vastuksilla talo ei voi -20 C lämpimänä pysyä. Ehkä ILPien kanssa yhdessä? Eikö VILPin kompura siis käy? 9 kW vastukset punaisena menisi 216 kWh/vrk. Tähän päälle käyttösähköä ainakin 10 kWh ja ILPeistä kymmeniä kWh.

Paikkakunta?

Vertailun vuoksi meidän 165 m2 -76 talo (aikalaisekseen hyvin eristetty) vei Etelä-Espoossa 4700 kWh tammikuussa suorasähköllä kymmenkunta vuotta sitten, kun viimeksi oli näin kylmää ja vielä suorasähkö.

Teillä reilusti enemmän ja huonommin eristettyä.
 

Tifo

Vakionaama
Ei ole koko talvena vielä sulaneet nuo jäät, nyt tarvii varmaan viimeistään alkaa niitä itse sulattelemaan.
IMG_7604.jpg
Tuollainen jäätyminen osaltaan kertoo siitä että kone on yrittänyt tehdä enemmän kuin pystyy.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuollainen jäätyminen osaltaan kertoo siitä että kone on yrittänyt tehdä enemmän kuin pystyy.
Sulatusvesien poistumisreitit ovat mennettee tukkoon/jääähän. Syynä voi olla liian heikko saattolämmitys tai sitten kuljetussuoja+tuiskulumi.
Siitä on sitten alkanut tuo "jäätikkö" nousemaan kennoa pitkin ylöspäin. Tuo pysähtyisi vasta siinä kohden kun siipi osuu jäähän (tai tulee kunnon plussa kelit). :cool:
 

kaihakki

Vakionaama
240 kwh vuorokaudessa noin isossa vanhassa talossa vaikuttaa olevan ok. Kuten jo aiemmissakin viesteissä todettiin. Meillä 150 m2 Vantaalla 60-luvun talo kuluttaa n. 5 kw lämpötehoa -20 pakkasessa. On 120 kwh/vrk. Aloittajan tapaus on n. tuplaten neliöitä. Eli 10 kw lämpötehoa on ok -20 pakkasissa.
Mutta tuossa koneessa on jotain hämärää. Ei kenno tuolla tavalla pitäisi koskaan jäätyä. Kannattaa nyt ensin kuumalla vedellä sulatella jäät pois ja alkaa seurata miten laite sulatukset tekee. Tuollaisen jään läpi ei varmasti siirry lämpöä ulkoilmasta kennoon.
17 kw bosch esitteen mukaan teho pitäisi riittää reilusti ainakin -10 pakkasiin, jollei vähän enempäänkin, jonka jälkeen vähitellen vastuslämpöä lisäksi.

Jäätymiseen voisi olla ehkä selityksenä, että varaajan vesi ei riitä sulatukseen. Pyyntiä kasvattamalla reilusti vaikkap 45 - 50 asteen paikkeille voisi testata riittääkö sitten sulatukseen.
 
Viimeksi muokattu:

Ode

Aktiivinen jäsen
Itse laittaisin myös suojakotelon ulkoyksikölle. Se vähentää jonkin verran kennoon satavaa lunta ja ilmassa lentävää roskaa. Meidän toinen ulkoyksikkö on paljaana taivasalla ja siinä on aina enemmän roskaa ja lunta, kuin suojatussa ulkoyksikössä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sulatusvesien poistumisreitit ovat mennettee tukkoon/jääähän.
Siinä onkin sitten koko kone suuressa vaarassa mennä rikki, jos alimmat putket ovat jään puristelussa. Kai tuo jääseinä voi seisoa pohjaltakin tai jopa tuon verkon varassa. Kuvasta ei selviä, onko kennossa kiinni vai irti mutta veikkaan että irti.

Itse laittaisin myös suojakotelon ulkoyksikölle.
Itselläni ei ole mitään ja hyvin on toiminut. Ihmeen vähän siihen roskaa kuitekin tulee ja pölymäinen tavara taitaa valua vesien mukana jo luonnostaan. Vettähän kennossa liikkuu aika paljon varsinkin syksyllä.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Itselläni ei ole mitään ja hyvin on toiminut. Ihmeen vähän siihen roskaa kuitekin tulee ja pölymäinen tavara taitaa valua vesien mukana jo luonnostaan. Vettähän kennossa liikkuu aika paljon varsinkin syksyllä.
Tuo riippuu varmasti paikasta. Talomme on kukkulalla meren vieressä ja tuuli puhaltaa taloa kohti melkein koko ajan. Puitakin on aivan talon kyljessä kiinni. Kunnon lumisateella kennoon saattaa tarttua reilu lumikakku.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Meillä 150 m2 Vantaalla 60-luvun talo kuluttaa n. 5 kw lämpötehoa -20 pakkasessa.
Pitääkö tuo tosiaan paikkansa? Siis 5 kW lämpöteholla pysyy sisälämpö pidempään vakaana? Vai tarkoitatko sähkötehoa? Meillä meni ainakin 8 kW tuossa 165 m2 -76 suorasähköllä ja nytkin MLP on tuottanut liukuvan 24 h aika 166 kWh ulkolämpötilan keskiarvon ollessa -16,4 C.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Kyllä pitää paikkansa. Olen mittaillut vuosien saatossa. VILPin anto/ottotehon olen kirjannut vuodesta 2012 päivittäin vihkoon. -20 pakkasessa tarvitaan jonkin verran vastuksia panan lisäksi. -17 pakkasessa panan kompura riittää yksistään.
Vuodesta 1989 alkaen olen pitänyt kuukausittaista kirjanpitoa kulutuksesta. Oli ennen VILPpiä yösähkösysteemi. Tammikuun sähkönkulutus ollut yösähköaikoihin yleensä välillä 3800 - 4300 kwh. Keskimäärin 125 -140 kwh/pvä.
Sisälämpötila yleensä 23 paikkeilla, mutta nyt kovilla pakkasilla laskee n. 20 asteen paikkeille.

Nyt oli tammikuussa ostosähköä 2400 kwh. Pana antoi/otti 3200/1400 kwh. Elikkä pana säästi 3200-1400 = 1800 kwh.
Ilman panaa olisi mennyt 2400 + 1800 = 4200 kwh.
Näissä luvuissa on kaikki talon sähkönkulutus + sähköauto.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Tammikuun sähkönkulutus ollut yleensä välillä 3800 - 4300 kwh
Meidän talossa on tammikuussa mennyt pahimmillaan 4700 kWh 2016 (keskilämpötila -9,1 C) ja 3150 kWh 2020 (keskilämpötila +2,6 C). Molemmat siis puhtaalla suorasähköllä.

Varsin samaa luokkaa kuin teillä siis, mutta kuitenkin 5 kW ei riitä kuin jonnekin -5 C paikkeille.

Onhan toi 4300 kWh jo 5,8 kW keskiteho koko tammikuulle ja eipä noita läheskään -20 C keskilämpötilan tammikuita ole Vantaalla ollut.
 

pökö

Kaivo jäässä
Meillä 165 m2 kun oli aikanaa 6 kW vastuksen varassa teho ei milloinkaan loppunut kesken, eikä vielä ole 6 kW maalämpö muuttunut jatkuvakäyntiseksi.
Meillä on muuta sähkönkäyttöä mielestäni aika paljon mikä tietysti lämmittää osaltaan ja IV-koneen vastuskin on sallittu, se pitää 17 asteessa tuloilman.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Meillä 165 m2 kun oli aikanaa 6 kW vastuksen varassa teho ei milloinkaan loppunut kesken, eikä vielä ole 6 kW maalämpö muuttunut jatkuvakäyntiseksi.
Teillä onkin uudempi talo ja todella hyvin eristetty 80-luvun taloksi. 20 cm villaa seinissä ja puoli metriä yläpohjassa ei ole lähelläkään 60-luvun tasoa, puhumattakaan yli 100 v hirsitalosta.

Meillä on seinissä 10 cm villaa + 150 mm siporex (vastaa yhteensä n. 125 mm villaa) ja yläpohjassa 20 cm (rempan valmistuttua tulee 30 cm).

30 cm hirsi vastaa suunnilleen 60 mm villaa.
 

kaihakki

Vakionaama
Meidän talossa on tammikuussa mennyt pahimmillaan 4700 kWh 2016 (keskilämpötila -9,1 C) ja 3150 kWh 2020 (keskilämpötila +2,6 C). Molemmat siis puhtaalla suorasähköllä.

Varsin samaa luokkaa kuin teillä siis, mutta kuitenkin 5 kW ei riitä kuin jonnekin -5 C paikkeille.

Onhan toi 4300 kWh jo 5,8 kW keskiteho koko tammikuulle ja eipä noita läheskään -20 C keskilämpötilan tammikuita ole Vantaalla ollut.

Juu, mutta tuossa 4300 kwh:ssa on talon kaikki sähkö. Nyt tammikuussa muu kuin lämmitys kulutti n. 1000 kwh. Jos sen vähentäisi 4300:sta, niin jää 3300, joka on n. 4,4 kw keskitehona.

Katsoin tammi- ja helmikuun lukuja:
31.1 pana antoi 138 kwh ja päivän keskilämpötila oli -20. Tekee 5,8 kw keskiteho
1.2 pana antoi 132 kwh ja päivän keskilämpötila oli -20. Tekee 5,5 kw keskiteho
7.2 pana antoi 120 kwh ja päivän keskilämpötila oli -19. Tekee 5,0 kw keskiteho
13.2 pana antoi 97 kwh ja päivän keskilämpötila oli -15. Tekee 4,0 kw keskiteho

Tuo 5 kw lukeman olen joskus aiemmin mitannut ja näyttää olevan aika lähellä näitä nykyisiä. Ihan tarkkaa lukua on aika vaikea saada, mutta suunnilleen luvun saa. Pitää korjata aiempaa 5 kw lukua 5,5 kw:iin
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Juu, mutta tuossa 4300 kwh:ssa on talon kaikki sähkö. Nyt tammikuussa muu kuin lämmitys kulutti n. 1000 kwh.
Niin noi munkin luvut oli kokonaislukuja. Aika hurjaa, jos muu kuin lämmitys vie 1000 kWh/kk. Meillä menee 164 m2 kaukolämpörivarissa 4000 kWh/v vaikka tuossakin on 17 m2 maanvaraista kylppärin lattialämpöä 25 C asetuksella suorasähköllä.
 

kaihakki

Vakionaama
Itse asiassa siinä on sähkärin latausta ehkä n. 250 kwh. Lisäksi erillisen suorasähkövaraajan kulutusta n. 150 kwh. Loput menee sitten muuhun. Enpäs ole koskaan tarkemmin selvitellyt muuta kulutusta.
Tilastojen mukaan viime joulukuussa oli n. 650 kwh, marraskuussa n. 550 kwh, lokakuussa n. 540 kwh, syyskuussa n. 430 kwh.
Onpas mielenkiintoista. Valoja kyllä käytetään enemmän, mutta tammikuun luku kyllä pomppaa aika reippaasti. Pitää varmaan alkaa seuraamaan tarkemmin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
VILPin anto/ottotehon olen kirjannut vuodesta 2012 päivittäin vihkoon.
Sama juttu. Olen kirjannut kulutukset ja tuotot päivittäin. Tulokset voi piirtää helposti tietokoneella tuotto / kulutus >< ulkolämpötilan mukaan. Hajontaa tulee vähemmän, jos yhdistelee esim. 3-4 päivän jaksoja, joissa lämpötila ei ole muutamaan päivään kovin vaihdellut. Tämmöisiäkin jaksoja tulee itse asiassa suhteellisen usein. Riippumatta millä lämpö on tuotetu, lämmön tarve menee hämmästyttävän tarkasti suhteessa ulkolämpötilaan.
 

Rosehill

Jäsen
Kiitos runsaslukuisesta pohdinnasta! Talo siis sijaitsee Etelä-Suomessa Pirkanmaalla.

Palaaminen viivästyi, mutta nyt vihdoin pääsen vastailemaan. Ryhdyimme jäiden sulatuspuuhiin ja tovi siinä meni, koska jäätä tosiaan oli kertynyt jonkun verran, seisoi häkin varassa alareunastaan. Häkki poistettu myös. Laite oli myös hälyttänyt tällaista useaan otteeseen ennen sulatusoperaatiota: Höyrystyspaine JR0:ssa liian matala - mutta nuo hälärit olivat meiltä menneet ohitse ja selvisi häiriöhistoriasta.

Tänään aamulla hälytti jälleen puhaltimista - propelli muutamasta kohdasta jäätynyt, mutta sen on saanut liikkeelle tökkäämällä varoen sen jäästä irti. Propellin pyörimisalueelle muodostuu jäätippoja, jotka välillä jäätyvät johonkin lapaan kiinni.


Tässä on ristiriita. Molemmat putkistot kun pitäisi olla tasan yhtä hyvässä tai huonossa kunnossa. Ainoastaan vapaasti hengittävään paisuntasäiliöön menevä paksuhko putki pitäisi olla täysin umpeen ruostunut. Korjaantuu vaihtamalla tilalle suljetun paisunnan.

Ei kai teille esitelty yhtä putkea ja sen perusteella hävitetty kaikki ehjätkin? En ihmettelisi jos niin olisi tapahtunut. Vanhan purkamisesta saa enemmän rahaa vaikka purkaminen olisi asiakkaan kannalta huono asia.

Olet varmasti oikeassa, paksuhko putki oli ainakin umpeen ruostunut. Ensin tehtiin muutamia putkien paikkauksia aiemmin syksyllä, koska ajateltiin että voimme pysyä öljyssä ainakin vuoden ja tarkkailla energiatarpeita, mutta pannu veteli viimeisiään ja lämmintä vettä tuli hanasta vasta noin 5-7min juoksutuksen jälkeen, koska lämmin vesi kulki pihatalon kellarin vanhasta varaajasta päätaloon. Muut asbestieristeellä päällystetyt vieressä kulkeneet kellarin putket suosiolla uusittiin rempan yhteydessä, voin sanoa ettei ollut kallein lysti tässä urakassa vaihtaa sinne uudet putket ja eristää paremmin ja siististi. Myös kanaali talojen välille uusittiin, löytyi jopa vanha reitti vahingossa eikä tarvinnutkaan kaivaa koko pihaa auki.

Kokonaisuutenahan tämä kuitenkin on ollut toimiva laitteisto jos talo ei ole mennyt kylmäksi.

Talo on tosiaan pysynyt oleskelutiloissa 18-19c lämmöissä - pyynti on pumpulle ollut 18c. Rappukäytävässä ja eteisissä selvästi viileämpää. Tosiaan pihatalon koko kellaria ei ole pidetty lämpimänä, vaan pieni pannuhuone vain. Muuten periaatteessa vain plussan puolella, kuten saunatilaa ja yksiötäkin (n.+5).

Ja myönnän tosiaan, on tämä vähän hankalasti selitettävä kiinteistö ja tilat ovat isot, mutta moni tila siis pidetään asumislämpöä kylmempänä näin talvella. Puun hyödyntäminen onnistuu tulevaisuudessa päätalon takka+puuliesiyhdistelmällä, kunhan saavat ensin vähän huoltoa. Tämä tulee olemaan iso etu seuraavia talvia ajatellen. Myös pihatalon yksiössä on puuliesi ja takka, mutta se tila on toistaiseksi näin talvella käyttämättä.

Kyllä alimitoituksen mahdollisuuskin on olemassa. Tuo nimellisteho 17 kW on ilmoitettu +7 asteessa tehtäessä +35 asteista vettä. Siitä se sitten lähteekin laskemaan kun ilma kylmenee. -7 asteessa näyttäisi antavan +35 veteen 12,45 kW. Toiminta aluetta voi olla kovillekin pakkasille mutta pumpun teho laskee kun ilma kylmenee.

Kiitos hyvästä pointista! Näinhän se taitaa olla. Nyt kyllä mietityttää miten mitoituslaskelmat on tehty, jos tuon härvelin pitäisi pitää tämä koko kompleksi lämpimänä talvellakin. Siinä mielessä haasteita oli, että oli melko vajavaiset tiedot koko kiinteistön energiatarpeesta, eikä omaa kokemusta siitä ehtinyt juuri kertyä. Edellisen omistajan ilmoittama kulutus oli tällaisissa lukemissa:

Öljyä kulunut n. 2500l/v
Sähköä 13 000kWh/v
Puuta 2 mottia/v (lähinnä saunan lämmitykseen)

Ja sähköä siirtynyt 2025 tammikuu n. 1342 kWh, helmikuu 1188 kWh. Näillä luvuilla kyllä epäilen onko talo ollut lämmin edes. Vanhoja patteritermostaatteja oli mahdotonta säätää, eivätkä patterit edes kunnolla lämmenneet myöhäissyksyllä meidän käytössämme. Pattereihin siis vaihdettiin venttiilit ja termostaatit vilpin tulon yhteydessä.

On epäselvää millaisella käytöllä pihatalo on hänellä ollut, ilmeisesti ei jatkuvalla asuinkäytöllä hänelläkään, mutta joskus yksiö ollut vuokrattuna.

Tekeekö tuo myös käyttöveden? Ottaisin ohjekirjan käteen ja selaamaan koneen valikoita ja kokeilemaan asetuksia.

Ja kun siellä on lämmitysverkkoa räpelletty (vanhaa poistettu ja osittain jätetty, uutta tehty) niin mutasihti kannattaa tarkistaa ettei ole tukossa, ei nyt suoranaisesti lisää sähkönkulutusta mutta laskee sisälämpötilaa.

Ei tuo 240kWh/vrk paljolta kuulosta kun kyseessä noin iso talo + kanaali + kellari. Riippuen tietysti millä pakkasella tuo kulutus on mitattu?
Verrokkina 120m2 80-luvun talo vie -20 asteen pakkasilla 100-110kWh/vrk vastuksilla ja sitä lämpimämmällä kelillä 50-60kWh/vrk.

Lämmittää myös käyttöveden. Mutasihti pidetty puhtaana.
Tuohon verraten kulutus tosiaan vaikuttaisi ihan ymmärrettävältä.
Tsekkasin päiväkohtaisia kulutuksia, tässä jotakin osviittaa (sis. kaikki sähkö kiinteistöön):

c/kWh
-22 / 340
-17,5 / 304
-13,8 / 251
-10,3 / 187
-7 / 125
-1,3 / 87

17 kw bosch esitteen mukaan teho pitäisi riittää reilusti ainakin -10 pakkasiin, jollei vähän enempäänkin, jonka jälkeen vähitellen vastuslämpöä lisäksi.

Jäätymiseen voisi olla ehkä selityksenä, että varaajan vesi ei riitä sulatukseen. Pyyntiä kasvattamalla reilusti vaikkap 45 - 50 asteen paikkeille voisi testata riittääkö sitten sulatukseen.

Tätä ihmetellen itsekin, että vastukset ovat käytössä/tukena jo nollan asteen tuntumassa. Asentaja kommentoi, että näin sen pitää mennäkin ja oli myös sitä mieltä, ettei asetuksiin kannata tehdä mitään muutoksia, kun on optimoidulla käytöllä. Laitan liitteeksi joitain kuvia tämän hetkisistä asetuksista.

Ja lämpökanaali jäisessä maassa tehoa hukkamassa.

Ehkä toinen vilp tuonne pihataloon ja kanaali unholaan?

Tosiaan alkuperäinen lämpökeskus oli pihatalon kellarissa ja sieltä kulkee vesi päätaloon, tämän vuoksi pitäydyttiin siinä, että molemmissa taloissa pidetään edelleen juokseva vesi. Maaperä on soraharjua ja kanaali kulkee pihatalolle useamman metrin syvyydessä betoniputken sisällä + uusi eristetty lämpökanaali vedetty. Lämpöhukkaa ei tässä tilanteessa pitäisi tulla kovin merkittävästi?


Liitteissä kuva ulkoyksiköstä vuorokausi meidän sulatuksen jälkeen.
Tuo asetusten Sähkölämmitin-valikko mietityttää, molemmissa on mahdollisuus valita 0, 3, 6, 9, 12 tai 15kW. Näitä emme ole säätäneet asennuksen jälkeen, emme myöskään ulkolämpötilan raja-arvoa.
 

Liitteet

  • IMG_7658.jpg
    IMG_7658.jpg
    120,4 KB · Katsottu: 71
  • IMG_7688.jpg
    IMG_7688.jpg
    99,7 KB · Katsottu: 61
  • IMG_7675.jpg
    IMG_7675.jpg
    94 KB · Katsottu: 60
  • IMG_7667.jpg
    IMG_7667.jpg
    108,7 KB · Katsottu: 62
  • IMG_7661.jpg
    IMG_7661.jpg
    129,4 KB · Katsottu: 62
  • IMG_7665.jpg
    IMG_7665.jpg
    110,1 KB · Katsottu: 66
  • IMG_7664.jpg
    IMG_7664.jpg
    112,5 KB · Katsottu: 67
  • IMG_7663.jpg
    IMG_7663.jpg
    106,6 KB · Katsottu: 75
  • IMG_7646.jpg
    IMG_7646.jpg
    298,5 KB · Katsottu: 70
Viimeksi muokattu:

Rosehill

Jäsen
Tässä vielä lämmityskäyrää.
 

Liitteet

  • IMG_7701.jpg
    IMG_7701.jpg
    79,5 KB · Katsottu: 51
  • IMG_7700.jpg
    IMG_7700.jpg
    115,1 KB · Katsottu: 51
  • IMG_7698.jpg
    IMG_7698.jpg
    119,9 KB · Katsottu: 53
  • IMG_7699.jpg
    IMG_7699.jpg
    123,3 KB · Katsottu: 51

teehookoo

Jäsen
No jo on ollut asentaja :D

Sulla on kapasiteettia koneessa vaikka ja kuinka niin miksi asentaja on rajannut kompuran maksimitehon 9kW:hen? Lisäksi nämä rajat näemmä aktivoituu jo +10 asteessa.

En päästäisi tuota huoltoukkoa enää lähelle tuota konetta.

Nosta nyt ensimmäisenä kompressorin tehot maksimiin. Lukema ei tarkoita paljonko laite ottaa sähköä, vaan lukema ilmaisee järjestelmän maksimitehon kilowatteina. Jos hyötysuhde on esimerkiksi 3 niin tällöin kone hörppii 5kW edestä sähköä, mutta se vastaa 15kW edestä tehoa.

Sähkövastuksen asetukset menee 1:1 otto- ja antotehon kanssa. Eli jos vastus ottaa 12kW niin se myös antaa 12kW.


edit: toki olisi hyvä tietää mikä on maksimi sulakekoko sinun päätaulussa ettei nallit turhaan pala jos kompressorille annetaan lupa ottaa kaikki mitä on tarjolla. Miksi sulakkeet palaisi niin esim. jos vastukset käy täydellä 12kW teholla ja mukaan pistetään vielä 5kW kompressorin nälänhätää niin tuossa ei enää 3x25A liittymä riitä....
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Tätä ihmetellen itsekin, että vastukset ovat käytössä/tukena jo nollan asteen tuntumassa. Asentaja kommentoi, että näin sen pitää mennäkin ja oli myös sitä mieltä, ettei asetuksiin kannata tehdä mitään muutoksia, kun on optimoidulla käytöllä. Laitan liitteeksi joitain kuvia tämän hetkisistä asetuksista.

Tällaisen tiedon antaja haluaa vain vältellä tilanteen korjaamista. Joudut nyt kyllä itsekin opiskelemaan miten laite toimii ja mihin se kykenee. Nollassa ei vastuksia tarvita edes alimitoitetulla koneella. Sulatuksen aikana vastus voi käydä päällä mutta ei pitäisi käydessä niin tapahtua.
 

kaihakki

Vakionaama
Kuvien mukaisia säätöjä lähtisin aloittajan asemassa vähintäänkin kokeiluna muuttamaan.
1) automaattisäädöstä jatkuvaan käyntiin ihan ekana. Tämä voi selittää kennon jäätymisen, kun laite pysähtyy jäisenä ja lisäksi varaaja pääsee jäähtymään.
2) pyyntilämpötilan nosto 45 asteeseen, niin varaajan veden lämpömäärä riittää varmemmin sulatukseen.
3) tehon nosto 9 kw->15 kw tai vaikkapa ekaksi kokeilu 12 kw. 9 kw rajoituksella on ihan selvää, miksi laite ei riitä pakkasissa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tuossahan lukee maksimisähköteho kompressorikäytössä eli ei rajaa kompressorin tehoa tuolla 9 kW rajoituksella. Mitä sitten tekee, jos kompressori ottaa vaikkapa 5 kW ja teho ei riitä vastusten kanssa 9 kW kohdalla?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossahan lukee maksimisähköteho kompressorikäytössä eli ei rajaa kompressorin tehoa tuolla 9 kW rajoituksella. Mitä sitten tekee, jos kompressori ottaa vaikkapa 5 kW ja teho ei riitä vastusten kanssa 9 kW kohdalla?

Oletettavasti rajaa tehoa. Mutta kukapa tietää. Pitäisi olla erillinen kulutusmittari jos tuo ei näy sähköliittymän kulutuksessa.
 
Back
Ylös Bottom