Brittien ajatuksia lämpöpumpuista
- Viestiketjun aloittaja -Teme-
- Aloituspäivämäärä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Englannissa asuialueet on rakennettu niin tiheästi, että porakaivot tuskin kauaa toimisivat nekään. Vanhan rakennuskannan lämmitysenergiantarve on myös suuri. Pintakeruulta taas voinee odottaa paljon suurempaa tuottoa kuin mitä Suomessa mutta eipä niitä sellaisia nurmialuita kaupungeista tietty löydy.
Kaasua ei ole tuolla jostain syystä pantu kovin verolle kuten ei usein muuallakaan Euroopassa. Kaasuhan on itse asiassa varsin tehokas matalan teknologiatason energiamuoto, jonka kattavaan jakeluun ja tarvittavan kaluston tuottamiseen jopa Neuvostotalous kykeni pitkistä etäisyyksistään huolimatta. Jos kaasu poltettaisiin sähköksi, hukkalämmön hyödyntäminen olisi Englannissa lapsen kengissä, kun ei ole kattavia kaukolämpöverkkoja. Vain Suomessa kaikki todelliset energiamuodot halkoja lukuun ottamatta ovat kalliisti verotettuja.
AI löysi tämmöisen arvion kaasun hinnasta: "The cost of natural gas in the UK for a typical household is 6.29 p per kWh, with a standing charge of 34.03p per day as of October 1, 2025." 6,29 pennyä / kWh = 7,13 eurosenttiä / kWh.
Kyllähän Englannissa luulisi vähän kaikenlaisten ilmasta ottavien lämpöpumppujen pelaavan hyvin, jos lämmön vain saa jaeltua rakennusten sisällä. Kun katsoo suunnilleen keskellä sijaitsevan Birninghamin lämpötiloja niin keskimäärin läpi talven alimmatkin päivälämpötilat ovat plussan puolella, joskin 50 vuoden minimi sentään noin 14 pakkasastetta. Ilmat eivät taida pysyä pakkasella edes muutamaan päivää peräkkäin.
Aiemminkin tästä on ollut juttua. Mutta siellä on läjäpäin esteitä, miksei lämpöpumput oikein lennä.
- Sähköverkko on surkea kun mennään ainakin asuinalueiden tasolle. Vähintään kiinteistön sähköt pitäisi rempata etenkin kolmivaihepumpulle.
- Lämmönjako on suunniteltu korkeille lämpötiloille.
- Teknisiä tiloja ei ole, kun kaasulaitteet ei paljon tilaa vie.
- Työ on kallista Britanniassa ja pumppujen asennukset maksaa maltaita.
- Kaasu on edullista ja toimintavarmaa.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Asiaa nyt en tunne muuten kuin kuin että yksivaiheisuus on normi. Yksivaiheisuushan ei sinällään inverttikäytössä sen kummempaa, kuin että on käytettävissä riittävä teho.
Sähkölämmityksen melko suuri yleisyys on ollut aika pitkälle Pohjoismainen ilmiö, muualla yleensä on polteltu öljyä tai kaasua ja kaukolämmön saatavuus erittäin rajallista.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Jossain päin maailmaa tosiaan sähkö tulee taloon yksivaiheisena. Pääsulakkeen koko saattaa olla 120A eli tehoa saatavilla kohtuullisesti.
Olikohan noin UK:ssa?
Olikohan noin UK:ssa?
Kaikkitietävä tekoäly sanoo jotta 60A -100A on yleisin liiffymäkoko briteissä. Uudemmissa taloissa sitä 100-120, vanhemmissa 60-80.
Yksivaiheverkko olisi fiksu kyllä. Yksinkertainen.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Harvahan Suomessakaan tarvitsee sitä 3x25A, ei varsinkaan uusissa taloissa, varsinkaan jos vielä jotain pätevää kuorman tasausta. Tuo yksivaiheisuus on aina tasan joten sitäkään ongelmaa ei ole. Nyt on tietty keksitty, että joku voi latailla ilmaisella energialla sähköautoa yöaikaan ja verkkoyhtiö haluaa siitä oman siivunsa rakenteellisesti kutistuvilla markkinoista. Yösähköhän vielä kävi, kun se oli sen aikaisen sähkölämmityksen kannattavuuden peruspilari. Täällä Savon-Voimalla on vaihtoehtoina esim. kerrostalohin 1x(16-35A), hinnat 20,3-22,2-36,4 €/kk. Sääliksihän näitä käy, kun ihan tyhjästä maksavat mutta onneksi sentään maksavat osan minunkin perusmaksuista.
Vaatii toisaalta 50% enemmän kuparia kuin kolmivaiheverkko saman maksimitehon siirtämiseksi samalla vaihtojännitteellä maata vastaan (pienjänniteliittymän puolella; keski- ja suurjännitepuolella 100% enemmän, mutta siellähän anglosaksitkin turvautuvat kolmevaihesähköön).
Husky
Hyperaktiivi
Tuo on se mikä pistää suomalaisen veronmaksajan pohtimaan yhteistä taakanjakoa edes Euroopan sisällä, saati globaalisti globaaliin ilmasto-ongelmaan