Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

[Arnold]

Alkupuhe
Uusi käyttäjä tervehtii asiantuntijoita. Olen lukenut keskusteluita jo jonkin verran, alle 10 tuntia kuitenkin. Tiedän, että vanhoja keskusteluita löytyy ja osa on varmasti väsynyt vastailemaan samoihin asioihin, mutta katsoin kuitenkin erillisen aiheen perustelluksi tällä kertaa.

Olen itse kovin tekninen ihminen, mutta tällä kertaa asia koskee vanhemmille ihmisille tulevaa uudiskohdetta, joka rakennetaan ensi kesänä. He haluaisivat pitää kaiken mahdollisimman yksinkertaisena eivätkä ottaisi edes koneellista ilmanvaihtoa, jos se ei pakollinen olisi. Piirustusten teko on tällä hetkellä menossa. Aiemmissa kodeissa on ollut kaukolämpö, joten tarvetta ilmalämpöpumpulle ei ole ollut, kokemustakin vain yhden tuttavan kautta oikeastaan. (Tosin hataran kesämökin ympärivuotisessa peruslämmityksessä ILP olisi varmaan säästänyt pennin jos toisenkin verrattuna nykyisiin sähköpattereihin ja lattialämpöön, mutta tämä on toinen juttu... :)

Tilanne
Ja sitten itse asiaan. Kohteen kuvaus:
-uudiskohde talopakettivalmistajalta, rakennusvuosi 2009, normaalieristykset (ei matalaenergiatalo tms.)
-yksikerroksinen, pieni ha n. 100 m², osittain korkea huonekorkeus
-sijainti Itä-Suomi, Pohjois-Karjala, maaseutu
-virallinen päälämmitysmuoto suora sähkö, lattialämmityksellä
-käytännössä päälämmitys kuitenkin takka-leivinuuni, Tulikiven tai NunnaUunin malliston isoimmasta päästä, sijainti keskellä taloa
-oma polttopuu ei lopu koskaan, tarkoitus lämmittää uunia vaikka päivittäin ja välillä vielä takkaa ja puusaunaakin
-ilmanvaihtokone esim. ILTO 440 kiertoilmalla
-LVI-suunnitelma vielä tekemättä

Kysymys
ILP oli tietysti "muodin mukaisesti" heti mielessä ja sellaiselle paikkaakin on jo katseltu, mutta pikkuhiljaa olen alkanut miettimään, että onkohan siitä tässä talossa mitään hyötyä taloudellisessa mielessä tai edes muuten? Kun kuitenkin tuo talon sydämenä toimiva uuni tulee olemaan jatkuvasti käytössä. No, ILP-myyjä ja uuniedustajakin kerkesivät jo kehumaan sitä, että ILP:n pelkällä puhallustoiminnolla voi levittää uunin antamaa lämpöä muihin huoneisiin ja alemmaksi, koska muuten lämmin ilma menisi enemmän hukkaan noustessaan katonrajaan (korkea huonekorkeus olohuoneessa ja keittiössä). Mutta: Jos ottaa tuollaisen kiertoilmakanavalla varustetun ilmanvaihtokoneen, niin sehän jo käsittääkseni kierrättää tätä uunin luovuttamaa lämpöä, meneekö tämäkin ILP:n hyöty tavallaan turhaksi tällöin?

ILP:n viilennysnäkökulmaa ei tarvitse ottaa huomioon, tulevat asukkaat eivät ole tästä yhtään innostuneita (huonelämpövaatimuksena muutenkin 24 - 25 °C ympäri vuoden).

 

[Naksu]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

Jos takalla paljon lämmitellään, niin sitten siihen takan päälle semmonen kietoilmaventtiili.

Meille piti tulla tuollainen kiertoilma, mutta unohtivat etää sen niin ei ole kokemuksia..

Sen saa ainakin ILTOn joihinkin malleihin.
Leviää se takan lämpö sitten kunnolla niihinkin huoneisiin joissa on tuloilmaventtiilit ja ovet kiinni.

ILTOlla on myös sen kone isomalla LTO-kennolla, oisko ollut W80

http://www.ilto.fi/iltow80

Ja lattiat puuta (parkettia tms..), niin ei tunnu niin kylmältä vaikka kiertäisi lattialämmöt pois päältä.

Ilpin tarve taitaa olla siis minimalistinen, ja jos vahemmat ei kerran tekniikasta tykkää,
niin varmaan pitäisivät sitä ilppiä vaan pois päältä ja saattaisi myös huollot jäädä tekemättä.

 

[SamiR]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

Niin... Turha se ilppi varmaan olisi. Jos ei sitten kesällä jäähdytyksen takia tulisi käytettyä

 

[Arnold]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

Kiitos teille kahdelle vastauksesta. Ilmeisesti eriäviä mielipiteitä ei ole, ei ainakaan kukaan esittänyt...

Tuosta kiertoilmaventtiilistä kuulin kyllä sellaisenkin mielipiteen, että se olisi ihan turha (kun se kiertoilma sekoitetaan joka tapauksessa ulkoa tulevaan kylmään ilmaan, hyöty jäisi kuulemma lähes olemattomaksi). Miten lie... Sitten sitä pöytätuuletintakin on ehdoteltu, kuten täältäkin joskuin luin. Jotenkin se tietysti tuntuu turhan "kevyeltä" ratkaisulta, tosin onpahan hintaeroakin 1500 - 2000 euroa (ILP:iin siis).

Pitänee ainakin mainita, että laittavat pistorasian valmiiksi, niin helppohan se ILP on lisätä joskus myöhemmin jos siltä tuntuu.

 

[teukka]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

En hankkisi ilppiä tuohon tapaukseen. Voihan sen laittaa sitten myöhemmin milloin tahansa.

 

[kotte]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

Tuosta kiertoilmaventtiilistä kuulin kyllä sellaisenkin mielipiteen, että se olisi ihan turha (kun se kiertoilma sekoitetaan joka tapauksessa ulkoa tulevaan kylmään ilmaan, hyöty jäisi kuulemma lähes olemattomaksi). Miten lie... Sitten sitä pöytätuuletintakin on ehdoteltu, kuten täältäkin joskuin luin. Jotenkin se tietysti tuntuu turhan "kevyeltä" ratkaisulta, tosin onpahan hintaeroakin 1500 - 2000 euroa (ILP:iin siis).

Jos muuri tulee keskeiselle paikalle, se saa jo lämpimillä pinnoillaan melkoisesti ilman konvektiota aikaan. Jos muurin yläpuolella ei ole lämmöstä suoranaista haittaa (varmaankin asia on tältä osin suunniteltu), leviää lämpö varsin tehokkaasti joka tapauksessa.

Kiertoilmaliitännän varsinainen hyöty lienee siinä, että sekoittamalla muurin lämmittämää ilmaa ulkoilmaan saadaan tuloilmaankin oikeastaan puulämmitys. Tällöin (makuuhuoneidenkin) tuloilma saadaan talvellakin pysymään sisäilman lämpöisenä tai lämpimämpänä ilman sähköistä jälkilämmitystä (vaikka kone olisi tavanomainen kuutiokone), olettaen, että kiertoilman osuus saadaan riittäväksi. Tällä voi olla merkitystä vedontunteen torjumisessa ilman tarpeetonta sähkön käyttöä.

 

[leeka]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?


Omassa entisessä talossani oli korkea yhtenäinen olohuone-keittiö (n. 50 m2), jossa oli iso Nunnauunin vuolukivitakka. Ilmanvaihtokone oli perus MUH. Ei lattialämmitystä. Vaikka takassa poltti puita kuinka, ei lämpö levinnyt tasaisesti tähän korkeaan tilaan. Jos teillä on ajatuksena pitää lattialämmitys pienellä ja lämmittää takalla, ilmavirta voi kiertää ulkoseiniltä alas takkaa kohti. Tällöin on vaarana vedon tunne.

Itse sijoittaisin eristämiseen rakentamisvaiheessa ja erityisen hyvään ilmanvaihtokoneeseen. Viime mainittu ei henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan tarkoita kiertoilmaliitännällä varustettua vehjettä.

 

[extin]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

Kannatan ehdottomasti myös tuota normaalia parempaa eristystä. Se ei kuitenkaan ole kovin suuri lisäinvestointi ja maksaa itsensä aika nopeasti takaisin.
Kannattaa jo vaikkei A-luokkaan tavoiteltaisi.

 

[Arnold]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

olettaen, että kiertoilman osuus saadaan riittäväksi.

Ymmärrän tämän, tuo tarpeeton sähkövastuksen päälläolo ei tietenkään houkuta, vaikka muuten ei varsinaisesti mitään käyttökustannuksiltaan halvinta vaihtoehtoa olla hakemassa. Mutta kun kysymys onkin juuri siinä, että saako sitä kiertoilman osuutta riittäväksi mitenkään. Esim. Ilto 440:n ohjeessa sanotaan, että "kiertoilmavirraksi säädetään 10 - 20 % ulkoilmavirrasta." Jos se uunin kohdalta katosta ilmaa imevä kiertoilmaputki ei kovin lämmintä pysty imemään lähtötilanteessakaan ja tähän vielä sekoitetaan 80 - 90 % pakkasilmaa, niin taitaapa joka tapauksessa olla vastus jatkuvasti päällä, eikö vain...

Jos teillä on ajatuksena pitää lattialämmitys pienellä ja lämmittää takalla,

Jep, heillä on tarkoitus siis tosiaan lämmittää leivinuunia ja takkaakin varmaan suunnilleen päivittäin, jo ihan tunnelman ja paistoksien takiakin. Lattialämmitys on sitten "varalla" ja tietysti pesutiloja varten.

Eristeiden suhteen olen sitä mieltä, että vakionakin on melkein liikaa nykyisin, eli ei kiitos lisäeristämiselle. Onneksi talo tulee jo tänä vuonna, ennen ensi vuoden uusia määräyksiä.
Tekniikkatalous.fi
Lampopumput.info keskustelu samasta

 

[kotte]

Vs: Case nr. xxx - ILP:llä vai ilman?

Ymmärrän tämän, tuo tarpeeton sähkövastuksen päälläolo ei tietenkään houkuta, vaikka muuten ei varsinaisesti mitään käyttökustannuksiltaan halvinta vaihtoehtoa olla hakemassa. Mutta kun kysymys onkin juuri siinä, että saako sitä kiertoilman osuutta riittäväksi mitenkään. Esim. Ilto 440:n ohjeessa sanotaan, että "kiertoilmavirraksi säädetään 10 - 20 % ulkoilmavirrasta." Jos se uunin kohdalta katosta ilmaa imevä kiertoilmaputki ei kovin lämmintä pysty imemään lähtötilanteessakaan ja tähän vielä sekoitetaan 80 - 90 % pakkasilmaa, niin taitaapa joka tapauksessa olla vastus jatkuvasti päällä, eikö vain...

Näinhän asia helposti käytännössä on. Toki jos muurin päältä onnistuu johtamaan esimerkiksi 30-asteista ilmaa, voi vastusten päälläoloaika tai teho (mikäli säätyvä) vähentyä 20%:n kierrolla kovalla pakkaskelillä muutamalla kymmenelläkin prosentilla, jos tyytyy viileänpuoleiseen tuloilmaan. Jos sähkölämmityksestä haluaa kokonaan eroon, pitäisi kiertoilman osuus saada lähelle puolta ja muurata jonkinlainen (helposti puhdistettava) esilämmityskammio kiertoilmalle muurin yhteyteen. Taitaa vain mennä liiaksi kokeilujen puolelle tällaiset kehittelyt ...