CO2-päästöistä keskustelua

Matti1965

Aktiivinen jäsen

Katsokaa ihmeessä.
Laitoin kyllä tähän helposti katsottavaksi muutaman videon, nyt muutoksen jälkeen jonka joku tehnyt ei enää helppoa löytää samaan sarjaan kuuluvat.

Muutenkin jo on nähtävissä yleisin näkemys näistä asioista vastausten perusteella. Tämä Wiren selittää asiat kuitenkin ilman mitään kiihkoa, jota yleensä kyllä löytyy vastaanpuhujien taholta.
 

huugo

Vakionaama
Miten meidän "poltto" muuttuisi jos äkkiä eu muuttuisi evvk-ympäristökantaiseksi?

Turpeen poltto lisääntyisi, muualla euroopassa lähinnä kivihiili, mutta kumpaakin on hyvin rajallisesti. En tiedä missämäärin säröytyksen mahdollisuutta on euroopassa tutkittu, käsittääkseni potentiaalia ei juuri ole.

Öljyn polton rajoittamisessa sen hiilidioksidipäästöhän on tähänkin asti ollut sivuseikka, koska meillä ei ole omaa öljyä. Öljy tulee kalliiksi, halpa öljy tulisi vieläkin kalliimmaksi, me tarvitaan omaa energiaa.
Hyvä jossitella. Olisi kuin housuun kusemista. Jo nyt CO2 kilpajuoksu tulee kiihtymään hurjaksi 2030-luvulla.

Ja esim Puola joka on ennen ollut hiilimaa, rakentaa uusiutuvaa isosti. Niin myös jenkit.

Eli kaikesta pintapörinästä huolimatta juna etenee - tekniikka paranee ja halpenee. Asiakkaat vaativat. Päästöoikeudet kattavat laajemmin. jne. Ja businekset muuttuvat koko ajan puhtaammaksi markkinan ja asiakkaiden vaatimuksista.

Jossitteluun. Tuommoinen maa joka rakentaa energiajärjestelmänsä polttamisen varaan kohtaa rautaseinän 2030-luvulla. Ja jo ennen sitäkin energia on liian kallista kilpailukykyiseen toimintaan. Eli virtuaali-itsemurha kansakunnan tasolla.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Niin kauan kun Suomessa biomassaa käytetään isossa määrin lämmöntuottoon, on vihreä siirrymä vielä pahasti kesken. Täysin järjetöntä touhua esim. kaukolämpöön.

Biomassalla pitää ehdottomasti keksiä selvästi parempia ja korkeamman jalostusarvon tuotteita kuin polttaminen.
 

Husky

Hyperaktiivi
CO2 vähennyksissä pitäisi keskittyä kokonaisuuden (maapallon) kannalta tehokkaimpiin keinoihin.

On hyvä, että vähennetään, mutta se tosiaan, että voiko tällainen kansakunta, joka on konkurssikypsä, olla edelläkävijä. Vieläpä sillä "pienellä" mausteella, että Suomen tapauksessa taloustilanteeseen liittyy ihan oikea olemassaolokysymys ryssän naapurissa eli puolustuskyky, että onko varaa pitää sitä yllä.

Ja hyvä kysymys, miten pitää valtion terveydenhuoltoa ja vaikka köyhempien tukiasioita painottaa päätöksissä, että ollaanko ilmastoasioissa keskivertaisia vai edelläkävijöitä noiden kustannuksella.
 

pamppu

Vakionaama
On hyvä, että vähennetään, mutta se tosiaan, että voiko tällainen kansakunta, joka on konkurssikypsä, olla edelläkävijä
Siinä on se sivuraide, että olemalla edelläkävijä voisi kehittää samalla globaalia liiketoimintaa vaikka synteettisten polttoaineiden alueella tms. Sitten ei oltais konkurssikypsä.

Mutta jos vaan ollaan tekemättä mitään, niin tipahdetaan lopullisesti kelkasta kehitysmaaksi.

Onneksi sentään yks hitsauskonepulju näki tilaisuutensa maailman muutoksessa. Siihenkö se jää.
 

huugo

Vakionaama
CO2 vähennyksissä pitäisi keskittyä kokonaisuuden (maapallon) kannalta tehokkaimpiin keinoihin.
Tämä erinomaisen tärkeää. Päästökauppa on varmaan paras systeemi mahdollistaa globaali optimointi. Se joka vähentää halvimmalla hyötyy eniten. Jos ei vähennä maksaa päästöistä.

Toivottavasti näitä ilmaisten ulkoistuskustannusten hinnallistamista globaaleilla järjestelmillä tulee enemmänkin.

Ydinongelma on, että busineksien päätöksenteon pitää perustua oikeisiin kustannuksiin. Nykyisin esim ilmailu nauttii ilmaisesta jäteoikeudesta yhteiseen ilmakehään.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tämä erinomaisen tärkeää. Päästökauppa on varmaan paras systeemi mahdollistaa globaali optimointi. Se joka vähentää halvimmalla hyötyy eniten. Jos ei vähennä maksaa päästöistä.

Toivottavasti näitä ilmaisten ulkoistuskustannusten hinnallistamista globaaleilla järjestelmillä tulee enemmänkin.

Ydinongelma on, että busineksien päätöksenteon pitää perustua oikeisiin kustannuksiin. Nykyisin esim ilmailu nauttii ilmaisesta jäteoikeudesta yhteiseen ilmakehään.
Olisi hyvä jos päästökauppa olisi globaalia, mutta eihän vaikkapa Aasia ole mukana ja onko Pohjois-Amerikkakaan?
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin kauan kun Suomessa biomassaa käytetään isossa määrin lämmöntuottoon, on vihreä siirrymä vielä pahasti kesken. Täysin järjetöntä touhua esim. kaukolämpöön.

Biomassalla pitää ehdottomasti keksiä selvästi parempia ja korkeamman jalostusarvon tuotteita kuin polttaminen.
Tosin Suomessa puuta käytetään jonkin verran myös sähkön tuotantoon ja niin kauan kuin moista sovelletaan (varsin monissa keskisen ja pohjoisen Suomen keskikokoisessa kaupungissa), hukkalämpö kannattaa ottaa talteen. Sinällään sähkön teko puuenergialla ei ole järin järkevää sekään (ja lämmön huipputehon tuotantoon joidenkin puunjalostuksen sivuvirtojen voi olla jopa järkevämpää kuin ylläpitää sähkön tuotantoon kykenevää laitosta noilla samoilla sivuvirroilla).

Ruotsissa kaiketi oksia ja latvoja jätetään Suomea enemmän metsään lahoamaan, mistä voi toisaalta olla hyötyä luonnon monimuotoisuudelle ja pientä hyötyä hiilivarastojen karttumiselle, vaikkakin luokkaa 90% ... 100% meneekin vain hiilidioksidina melko nopeasti takaisin suoraan ilmaan. Suurissa polttolaitoksissa saadaan sentään lämpö hyödyksi ja tällä hetkellä on aika monta laitosta suunnitteilla, jokunen rakenteilla ja valmiskin niin, että CO2 napataan piipusta hyötykäyttöön. Puutuhka on myös arvokasta kiertolannoitetta. Sellutehtaissakin kemikaalikierto vaatii, että osa puusta poltetaan, jolloin saadaan myös sähköä ja lämpöä sivutuotteena (enemmän, kuin laitos itse tarvitsee). Toisaalta metsänhoito vaatii nuorehkon puukannan harventamista, jotta saadaan kunnon arvokasta rakennuspuuta myöhemmin ja tuoltakin voi kerätä hiilidioksidia suuria määriä hyödyksi. Nämä jutut eivät kokonaisuutena ole ollenkaan yksinkertaisesti joko suosittavia tai paheksuttavia.

Ongelmahan on yleensä siinä, että vaikka totta kai on mahdollista keksiä nykyistä suotavampia käyttömuotoja puulle, noiden vääntäminen kannattavaksi prosesseiksi, tuotteiksi ja markkinoiksi niille ei onnistu tuosta noin vain eikä ainakaan nopeasti. Lisäksi nykyisiin prosesseihin on investoitu paljon, eikä jatkuva turhan nopea rakennemuutos ole kestävää taloudellisesti, luonnonvarojen ja inhimillisten resurssien käytön osalta. Puuta käytetään kumminkin Suomessa tällä hetkellä kokonaisuutena niin paljon, että käytön lisäämiseen ei ainakaan ole mahdollisuuksia ja jos parempia kohteita keksitään ja otetaan käyttöön, joistakin vanhoista on nipistettävä. Vertaisin esimerkiksi wc-paperia jalotusasteeltaan (ja kukaties hyödyllisyydeltäänkin?) puun polttamiseen lämmön lähteenä.
 

maanma

Vakionaama
On hyvä, että vähennetään, mutta se tosiaan, että voiko tällainen kansakunta, joka on konkurssikypsä, olla edelläkävijä.
Haluaisin nyt puuttua tähän virheelliseen käsitykseen, että Suomi on konkurssikypsä.

EI OLE - edes lähellekään. Sellaisen mielikuvan luonti sopii PersKok hallituksen talousagendaan.

Konkurssivalmiudesta kertovat kansainväliset luottoluokitukset, jotka muuttivat näkymät negatiiviseen suuntaan kun nykyhallituksen Thatcherismi alkoi, mikä suomeksi tarkoittaa, että nykyhallitus ajaa selkeästi tilannetta huonompaan suuntaan (kun muutos luokittajalla oli niin nopea).

Ennenkaikkea pitäisi rohkeasti jatkaa investointeja siirtymää CO2 intensiivisesta energiatuotannosta CO2 negatiiviseen energiantuotantoon. Suomeksi niitä vety ja metanolilaitoksia pitäisi saada ripeämmin aikaan, eikä jättää pelkästään vapaarahoituksen varaan.

Mieluusti näkisin että Neste ja Fortum olisi näissä hankkeissa. Neste tuottajana ja Fortum Wärtsilän moottoreihin perustuvan varavoima tuotannon yhtenä perustajana. Mukaan pitäisi ottaa myös alueellisia energialaitoksia, jotta kaukolämpökin voidaan hyödyntää. Mutta ongelmana tuntuu olevan, ettei kukaan tiedä mitä pitäisi tehdä ts. mihin pitäisi investoida.
 

pamppu

Vakionaama
Fortum Wärtsilän moottoreihin perustuvan varavoima tuotannon yhtenä perustajana. Mukaan pitäisi ottaa myös alueellisia energialaitoksia, jotta kaukolämpökin voidaan hyödyntää. Mutta ongelmana tuntuu olevan, ettei kukaan tiedä mitä pitäisi tehdä ts. mihin pitäisi investoida
Ja moottoritehdaskin ehdittiin jo Turusta viedä, ei tule Wärtsilä takas.
Oispa ollut komiaa nyt valmistaa voimalaitoksia.
 

maanma

Vakionaama
En tiedä lähtiskö alkuun jos tehtäisiin jonkinlainen takuuhinta mainitulle yhteistuotannon sähkölle sanotaan vaikka 800e/MWh ja aloittaessa edellyttää että 50% polttoaineesta on oltava täyssynteettistä negatiivista co2 tuotetta ja loput co2 nolla tuottoista esim hakkuutähteitä ym.

Osa laitoksista voisi ehkä olla höyryturbiini versioita.

Käyttöönottonopeus voisi vaikuttaa takuuhintaan.

Näitä sitten rajalliselle määrälle laitoksia/kapasiteettia.

Prosentteja on sitten myöhemmin mahdollista kiristää kun on riittävästi perustuotantoa on.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ruotsissa kaiketi oksia ja latvoja jätetään Suomea enemmän metsään lahoamaan, mistä voi toisaalta olla hyötyä luonnon monimuotoisuudelle ja pientä hyötyä hiilivarastojen karttumiselle, vaikkakin luokkaa 90% ... 100% meneekin vain hiilidioksidina melko nopeasti takaisin suoraan ilmaan.
Saattaapi yksi tekijä jättää olla kantavuuden parantaminen ja ajourien esto
. Puuta käytetään kumminkin Suomessa tällä hetkellä kokonaisuutena niin paljon, että käytön lisäämiseen ei ainakaan ole mahdollisuuksia ja jos parempia kohteita keksitään ja otetaan käyttöön, joistakin vanhoista on nipistettävä. Vertaisin esimerkiksi wc-paperia jalotusasteeltaan (ja kukaties hyödyllisyydeltäänkin?) puun polttamiseen lämmön lähteenä.
Kaikki eivät ymmärrä miten metsäasia on käännetty negatiiviseksi, kun kasvu on isompi kuin hakkuut.

Sekin, että Suomalaisen metsäteollisuuden kampitus ei auta yhtään jos kokonaisuutta ajatellaan. Se kartonki yms tarvitaan globaalisti eli puut sitten kaadetaan muualla.

Asiaan liittyen: ruotsalaiset laskevat metsän hiilipäästöjä erilailla kuin Suomessa on keksitty tehdä. Sama mikä Suomessa nyt viimekertaisen laskentamuutoksen jälkeen, muutama vuosi sitten, on hiilipäästö, onkin nielu Ruotsissa. Taisi olla niin, että toisessa karike saa aikaiseksi nielun ja toisessa ollaankin päästön puolella. Lieneekö lahden eripuolilla metsä niin erilaista.

Jossain ketjussa täällä pilkattiin Suomen metsäteollisuutta pienuudesta, mutta kummasti vaan hilluu tärkeimpien vientituotteiden joukossa
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Mihin on jäänyt sellun sivutuote ligniini ja sen teollinen käyttö pitäisi olla hyvinkin arvokas tuote tietenkin poltettu energiaksi

  1. Sellun tuotanto: Ligniini on sivutuote sellutehdasprosesseissa ja se voidaan polttaa energiantuotantoon.
  2. Biopolttoaineet: Ligniiniä voidaan käyttää biopolttoaineiden valmistuksessa, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä.
  3. Rakennusmateriaalit: Ligniiniä voidaan käyttää sideaineena betonissa ja muissa rakennusmateriaaleissa.
  4. Muovien ja komposiittimateriaalien valmistus: Ligniiniä voidaan käyttää muovien ja komposiittimateriaalien valmistuksessa.
  5. Kemianteollisuus: Ligniiniä käytetään monissa kemianteollisuuden prosesseissa.
Ligniinin monipuoliset ominaisuudet tekevät siitä arvokkaan aineen sekä ympäristön että talouden kannalta.
 

huugo

Vakionaama
Markkina
.
Ligniinin monipuoliset ominaisuudet tekevät siitä arvokkaan aineen sekä ympäristön että talouden kannalta.
Ikuinen lupaus. Paljon rahaa käytetty, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt läpimurtoa. Ehkäpä joskus...

Nykyisin toisaan palaa sellun viherlipeässä taivaan tuuliin ka energiaksi....
 

kotte

Hyperaktiivi
Ja moottoritehdaskin ehdittiin jo Turusta viedä, ei tule Wärtsilä takas.
Oispa ollut komiaa nyt valmistaa voimalaitoksia.
Niitä kuule tehdään Vaasan tehtailla jatkuvasti toimitettavaksi ympäri maailman ja naapurissa on myös tarvittavia sähkölaitteita valmistavat tehtaat. Turun tehdas vain teki sellaisia vanhanaikaisia hidaskäyntisiä rahtilaivadieselpääkoneita, joiden tekoa jatkettiin välillä nitkutellen vain Italian tehtailla (ellei sitten Kiinan tehtailla edelleenkin?).
 

repomies

Hyperaktiivi
Sellukattilat jne ovat olleet aikansa puhdasta teknologiaa ja tuonee isosti vaurautta suomeen.
Jos sellun keitto on ollut aikansa puhdasta teknologiaa, en välittäisi tietää mitään aikansa likaisesta teknologiasta.

Nimittäin kovin moni tehdas ei pilaa ilmaa ympärillään samaan malliin kuin sellun keitto. Ottaisin naapuriini jonkin fossiilisia polttavan laitoksen minä päivänä hyvänsä, jos vaihtoehtona on haistella sellun keittoa. Mieluummin en ottaisi naapuriksi kumpaakaan, tietenkään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ligniinin talteenotto on kyllä lisääntynyt viime vuosina ja uusia prosesseja on kehitetty. Tällä hetkellä lasketaan paljon esimerkiksi akkujen anodimateriaalikehityksen varaan, eli ligniinistä voi tehdä mikrokiteistä hiiltä ja synteettiistä grafiittia, jollaisille olisi erityisesti potentiaalista käyttöä natriumioniakuissa ja osin myös litiumioninakuissa kuten LiFePO4 maasta kaivettujen fossiilituotteiden vaihtoehdoiksi. Mustalipeä on välttämättä poltettava, jotta kemikaalit saadaan talteen uudistettaviksi prosessikiertoon, mutta mahdollisesti puun sisältämät sokerit pääosin riittäisivät, joten ligniini jäisi hyötykäyttöön. Käytetäänhän sitä nykyisinkin liimojen kaltaisten tuotteiden valmistukseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nimittäin kovin moni tehdas ei pilaa ilmaa ympärillään samaan malliin kuin sellun keitto. Ottaisin naapuriini jonkin fossiilisia polttavan laitoksen minä päivänä hyvänsä, jos vaihtoehtona on haistella sellun keittoa.
Japanissa kuulemma ovat pystyneet valmistamaan sulfaattiselluakin niin, ettei haise ympäristöön. Hajut tulevat joistakin rikkiyhdisteistä, joita jossakin määrin jopa kerätään talteen myytäväksi kemikaaleiksi uudemmista tehtaista. Fossiiliset vastaavat kemikaalit taitavat kuitenkin olla halvempia, kun vielä haisevampia kemikaaleja syntyy tuolla. Esimerkiksi lakkautettu Nesteen Naantalin jalostamo haisi vähintään yhtä paljon kuin sellutehdas, kun muutaman kymmenen kilometrin säteellä haisteli tuulen alapuolelta.
 

repomies

Hyperaktiivi
Japanissa kuulemma ovat pystyneet valmistamaan sulfaattiselluakin niin, ettei haise ympäristöön. Hajut tulevat joistakin rikkiyhdisteistä, joita jossakin määrin jopa kerätään talteen myytäväksi kemikaaleiksi uudemmista tehtaista. Fossiiliset vastaavat kemikaalit taitavat kuitenkin olla halvempia, kun vielä haisevampia kemikaaleja syntyy tuolla. Esimerkiksi lakkautettu Nesteen Naantalin jalostamo haisi vähintään yhtä paljon kuin sellutehdas, kun muutaman kymmenen kilometrin säteellä haisteli tuulen alapuolelta.
Suomalaisten sellutehtaiden kohdalla 10km ei riitä hajuraoksi, mutta 20km alkaa jo riittää. Noiden sijainnit pitäisi katsoa vähintään sen 20km kaupunkien ulkopuolelta. Eniten olen toivonut, että kaakkois-Suomen sellutehtaat ajettaisiin lopullisesti alas elinaikanani. CO2-päästöjen osalta en voisi olla vähemmän kiinnostunut, mutta ympäristön pilaamista en siedä. Tuollaisen hajuttoman teknologian yleistymistä kannatan tietysti ensisijaisesti.
 

huugo

Vakionaama
kiinnostunut, mutta ympäristön pilaamista en siedä. Tuollaisen hajuttoman teknologian yleistymistä kannatan tietysti ensisijaisesti.
Haju on inhottava, mutta lopulta "kosmeettinen" juttu. Haju ei korreloi kemikaalien tai hiukkasten vaarallisuuteen. Eli lopullinen ratkaisu on polttamisen lopettaminen.

Juuri eilen oli tutkimus, miten UK:sta ihastellaan Suomen pieniä keuhkosyöpälukuja tupakoimattomilla. Ilman puhtaus syynä. Mutuna veikkaus, että polttamisesta ja polttomoottoreista tulevat pienhiukkaset syyllisinä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Haju on inhottava, mutta lopulta "kosmeettinen" juttu. Haju ei korreloi kemikaalien tai hiukkasten vaarallisuuteen. Eli lopullinen ratkaisu on polttamisen lopettaminen.
En väitä pierujakaan vaaralliseksi, mutta en silti halua elää kamalan hajuisessa ympäristössä. Sellutehtaan löyhkä on sietämätöntä. Sen sijaan voin sietää pientä keuhkosyöpäriskiä. Ideaalisessa tapauksessa tietenkin hengittelen hyvin puhdasta ja hajutonta ilmaa.

Omalta osaltani olen polttamista vähentänyt, mutta näkökulma on ollut enemmän talous- ja terveyslähtöistä kuin CO2-lähtöistä. Sekin kun on usein totta, että talous-, ympäristö- ja terveysnäkökulmat ovat kaikki samaan suuntaan positiivisia yhtä aikaa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Jaahas, huomenna A-studiossa puhutaankin ilmeisesti juuri tuosta, että miksi suomalaiset metsän ovat 2021 lähtien olleet päästölähde, kun itse muutimme laskentatapaa. Sitä ennen ne olivat nielu, kuten ruotsalainen metsä. Odotan, että ministeri ottaisi kantaa, että jos katsottaisiin laskentatapa uusiksi.

Laskennassa kun voisi olla tarkistamisen paikka:

"Politisoituneen hiilinielukeskustelun tiimellyksessä on vähälle huomiolle jäänyt Suomen arvostetuimpiin suometsätieteilijöihin lukeutuvan Annamari Laurénin viestintätoimisto Audiomedialle antama haastattelu, joka asettaa Luken laskentaperusteet kyseenalaiseen valoon."

 

tet

Hyperaktiivi
En väitä pierujakaan vaaralliseksi, mutta en silti halua elää kamalan hajuisessa ympäristössä. Sellutehtaan löyhkä on sietämätöntä.

Ei nämä Kymenlaakson sellutehtaat (Kotkamills ja UPM Kymi) ainakaan tunnu hirveästi haisevan, muuta kuin satunnaisesti jossain seisokkitilanteissa. En tosin itse asu siellä mainitun 10 km sisällä, joten en niitä päivittäin haistele. Mutta satunnaisesti kun noiden lähellä liikkuu, niin en muista milloin viimeksi olisin jotain hajuja noista joutunut haistelemaan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Täällä(kin) puhuttu, että pitää sijoittaa etupainotteisesti vihreään teknologiaan, jotta saadaan talous nousuun..

Ylen podissa talousasiantuntijat puhuivat, että Neste teki noin vihreiden polttoaineiden kanssa, eikä olisi kannattanut. Osake 2021 60 euroa ja nyt mataa 9 eurossa.

Tuon takia on laatufirman tulevaisuuden odotukset laskusuunnassa suht pahasti. Ja että fiksut sijoittajat näkivät vihreän polttoaineen kannattavuuden jo etukäteen. Eli amerikkalaiset hedgerahastot.
Talous taitaa olla raadollisempaa kuin hyväntahtoisesti luulisi.

Nestehän on ollut (toivottavasti ei "oli") Suomen taloudelle tärkeä yritys. Nyt on "sijoittajan kannalta vakavia kateongelmia, mutta kriisiltä varmaankin vältytään, kun huoltovarmuusasiat pelastavat". Entinen tähtifirma
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Jälkiviisaus on imelää, mutta jos vertaa polttoaineiden kulutusta saatavissa olevaan fossiilittoman raaka-aineen määrään, niin aika monet kertoivat jo aikanaan siinä piilevän epäsuhdan. Menestys on ollut etupainoitteisessa panostuksessa akkuteknologiaan, jossa raaka-aineiden kirjo on laajempi. Suomessa luotetaan vahvasti suurten yhtiöiden innovaatiokykyyn, mikä usein perustuu olemassaoleviin rakenteisiin. Hypettämiseen on hyvä lähteä kelkkaan, sieltä saa nopeat voitot, kun osaa ajoissa hypätä pois.
 

Jule

Vakionaama
Saattaapi yksi tekijä jättää olla kantavuuden parantaminen ja ajourien esto
Eihän niitä risuja yms tukkien mukana kuljeteta.

Ja muutenkin tukkirekat painavat maantiellä sen minkä laki sallii (metsäautoteillä usein enemmän), kaikilta millään lailla merkittäviltä hakkuilta tulee kuitenkin useampia täysiä kuormia tukkia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Täällä(kin) puhuttu, että pitää sijoittaa etupainotteisesti vihreään teknologiaan, jotta saadaan talous nousuun..

Ylen podissa talousasiantuntijat puhuivat, että Neste teki noin vihreiden polttoaineiden kanssa, eikä olisi kannattanut. Osake 2021 60 euroa ja nyt mataa 9 eurossa.

Tuon takia on laatufirman tulevaisuuden odotukset laskusuunnassa suht pahasti. Ja että fiksut sijoittajat näkivät vihreän polttoaineen kannattavuuden jo etukäteen. Eli amerikkalaiset hedgerahastot.
Talous taitaa olla raadollisempaa kuin hyväntahtoisesti luulisi.

Nestehän on ollut (toivottavasti ei "oli") Suomen taloudelle tärkeä yritys. Nyt on "sijoittajan kannalta vakavia kateongelmia, mutta kriisiltä varmaankin vältytään, kun huoltovarmuusasiat pelastavat". Entinen tähtifirma
Nesteellä meni vuosikausia hyvin sen varassa, että useissa maissa oli säädetty tukia uusiutuvalle energialle ja Neste oli investoinut etupainotteisesti tuotantoon, joilla noita polttoaineita voitiin valmistaa. Muutama vuosi sitten noita tukia ja uusiutuvien energialähteiden käyttövelvoitteita ruvettiin karsimaan ja hidastamaan aivan samalla tavalla kuin Suomessakin (missä lisäksi lievennettiin fossiilipolttoaineiden verotusta). Tuo iski suoraan Nesteen businessideaan ja on syy tappioihin. Hedge-rahastoilla ei yleisesti ottaen ole juuri tekemistä tällaisten kysymysten kanssa, nehän spekuloivat lähinnä korkomarkkinoiden muutosten ja lyhyiden sijoitustrendien muutosten varassa.

Fossiiliöljyn jalostus sinällään on Suomessa kuoleva alan etenkin sen jälkeen, Venäjältä ei ole voinut (poliittisista syistä) tuoda sikäläistä (tavallaan huonolaatuista) raakaöljyä, jonka vaatimaan erikoiseen jalostusteknologiaan Neste joutui aikoinaan investoimaan.

Eli valtion tukiin ja valtioiden lupauksiin ei voi luottaa etenkään demokratioissa, joissa aikaisempaan tyytymättömät oppositiopuolueet voivat saada äänestäjien suosiota ja johtaa liiketoimintaympäristön rajuihin muutoksiin politiikkamuutosten seurauksena. Häntä siis heiluttelee koiraa pääasiassa eikä toisin päin. Toisalta liiketoiminnassa voi aina sattua ennakoimattomia järisyttäviä muutoksia monesta muustakin arvaamattomasta syystä. Tulevaisuudessa saattaa muutoksia syntyä myös päinvastaiseen tai aivan muuhun suuntaan, joten nyt Neste on lähinnä sen edessä, miten reagoida muuttuneisiin suhdanteisiin riittävän tehokkaasti siedettävin kustannuksiin uhraamatta kuitenkaan strategiaansa, josta merkittävä poikkeaminen luultavasti johtaisi koko yhtiön tuhoon hiukankaan pitemmällä aikajänteellä.
 

maanma

Vakionaama
Täällä(kin) puhuttu, että pitää sijoittaa etupainotteisesti vihreään teknologiaan, jotta saadaan talous nousuun..

Ylen podissa talousasiantuntijat puhuivat, että Neste teki noin vihreiden polttoaineiden kanssa, eikä olisi kannattanut. Osake 2021 60 euroa ja nyt mataa 9 eurossa.
Valtioiden pitää sijoittaa ... Toki osittain yritysten kautta.

Liekö 60e kurssi hinta ajalta ennen fossiilipuolen myyntiä Chevronille syksyllä -21.

En missään vaiheessa uskonutkaan että jalostamoinvestointi ulkomaille olisi helppo projekti.

Tällä hetkellä kehityskohteena pitää olla erityisesti lentopolttoaineet ja raskaan liikenteen diesel.

Sanoisin ongelmien johtuvan poliittisen riskin laukeamisesta fossiilisten eduksi.
 

Husky

Hyperaktiivi
Joo en itse tiedä mikä on Nesteen asian takana, mutta podissa kovasti puhuttiin tuosta etukäteispainotteisen vihreän investoinnin epäonnistumisesta.

Eihän niitä risuja yms tukkien mukana kuljeteta.

Ja muutenkin tukkirekat painavat maantiellä sen minkä laki sallii (metsäautoteillä usein enemmän), kaikilta millään lailla merkittäviltä hakkuilta tulee kuitenkin useampia täysiä kuormia tukkia.
Metsäkuljetusta meinasin. Jotkut mieluummin käyttää oksat ja latvat ajourille vähänkin pehmeämmillä mailla. Ja jyräämisen jälkeen niitä ei voi energiaksi kerätä. Jos menee energiaksi niin pitää karsia ajouran viereen eikä uralle
 

Husky

Hyperaktiivi
Tällaisia erikoisia näkemyksiä uskalletaan 2025 sanoa ääneen, omaisuudensuojakin mainittu (Treen seudulla ollut "hauskoja" uutisia, että kun ratikan tieltä kaadetaan metsää, niin saman kunnan alueella olevista yksityismetsistä aiottaisiin jäädyttää vastaava määrä hiiltä eli lahottaa pystyyn jottei omistaja hyötyisi):

– Lähtökohtana tarkastelussa on oltava suomalaisten yritysten kilpailukyky ja työpaikat, omaisuudensuojan säilyttäminen ja energiantuotannon riittävä omavaraisuus, tiedotteessa sanotaan.


Tuossa ei ollut kaikkia toimijoita, esim Metsäteollisuus ry:tä, joka tässä oikaisee HS:n vääristelemää uutista:

- Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on poliittinen päätös. Hiilineutraalisuustavoite tehtiin aiemman hallituksen aikaisten tietojen ja olettamusten perusteella. On arkijärkistä huomata, että tilanne on nyt aika tavalla erilainen.

 

Husky

Hyperaktiivi
Alkaako Saksa näyttää toisenlaista priorisointia. Samana päivänä uutisissa isot aseinvestoinnit ja ilmastopolitiikan hillintä.

"Merzin avaukset ovat saaneet kansainvälisen median kirjoittamaan otsikoita, joissa povataan Saksan ilmastopolitiikkaan isoa käännöstä.
Sellainen tuntuisi koko Euroopassa. Saksa on EU:n suurin talous ja myös ilmastopäästöjen aiheuttaja. Jo sen päästöistä riippuu siis paljon.
Saksan kädenjälki on painava myös EU:n päätöksenteossa. Se on tähän saakka kuulunut kunnianhimoisten maiden joukkoon muun muassa Suomen ja muiden Pohjoismaiden tavoin. Maat ovat kirittäneet koko EU:n ilmastotavoitteita."

 

Husky

Hyperaktiivi
Kuulostaa lupaavalta. Sitä ehkäpä putoaa isolta osalta ihmisiä pohja elämältä, jos saisikin hiilen pois ilmakehästä tällaisella konstilla :hmm: Ja ko. mineraaleja on saatavilla loputtomasti.

"Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston kemistit ovat kehittäneet edullisen menetelmän, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Prosessissa tutkijat muokkasivat maapallon mineraaleja niin, että ne absorboivat tehokkaasti hiilidioksidia."

 

huugo

Vakionaama
Kuulostaa lupaavalta. Sitä ehkäpä putoaa isolta osalta ihmisiä pohja elämältä, jos saisikin hiilen pois ilmakehästä tällaisella konstilla :hmm: Ja ko. mineraaleja on saatavilla loputtomasti.
Nämä on hienoja tutkimuksia. Toivottavasti joskus tuotannossa - lieneekö edes arviota milloin.

Hiilidioksidin takaisinkaappauksen haastetta hyvin kuvaa esimerkki että heittää pussillisen kuulalaakereita lattialle. Onko helpompaa olla heittämättä lattialle vai heittää ensin ja sitten kerätä pois.

Ymmärtääkseni nyt ollaan jo tilanteessa missä hiilidioksidia on pakko kaapata takaisin - vaikka kaikki co2-suunnitelmat toteutuisivatkin. Ja oikeasti skaalassa toimivaa tekniikkaa tuohon ei oikein ole. Oikeasti riittävässä skaalassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuulostaa lupaavalta. Sitä ehkäpä putoaa isolta osalta ihmisiä pohja elämältä, jos saisikin hiilen pois ilmakehästä tällaisella konstilla :hmm: Ja ko. mineraaleja on saatavilla loputtomasti.

"Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston kemistit ovat kehittäneet edullisen menetelmän, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Prosessissa tutkijat muokkasivat maapallon mineraaleja niin, että ne absorboivat tehokkaasti hiilidioksidia."

Ensilukemalta asiaa on vaikea uskoa niin vallankumouksellisesti kuin juttu asian esittää. Kysehän on lopulta siitä, miten paljon tarvitaan sähköä materiaalin kuumentamalla tehdyssä muokkauksessa ja miten paljon materiaaleja on siirreltävä paikasta toiseen. Silikaattien kyky imeä hiilidioksidia sinällään tunnetaan, mutta onhan olemassa myös tunnettuja tapoja kerätä hiilidiksidia tehokkaasti suoraan ilmakehästä sopivilla kierrätettävillä kemikaaleilla (joita saadaan suolasta elektrolyysin kautta tai kalkkikivestä sähkökuumennuksella) sekä joko pumpata hiilidioksidi syvälle kallioon sitoutuakseen itsekseen hiljalleen kiven silikaatteihin tai erottamalla happi hiilestä sähköllä (Bosch-reaktio) ja tallettamalla hiilipulveriosuus vanhoihin kaivoksiin. Toki fiksumpaa voisi olla alun perin tuottaa hiilidioksidista synteettistä muovia rakennusmateriaaleksi (jälleen sähkön avulla).

Olennaista on kyetä tuottamaan uusituvaa sähköä halvalla suuria määriä, sen jälkeen hiilidioksidiongelmaan on monia ratkaisumahdolllisuuksia.
 
Back
Ylös Bottom