T
teukka
Vieras
Olen nyt vähän perehtynyt tuon ohjelman sisältöön ja ajattelin laittaa siitä tähän alkua ketjuksi, jota voidaan jatkaa, kun käsityksiä karttuu.
http://www.et.web.mek.dtu.dk/Coolpack/UK/download.html
Ohjelma näyttää hyvältä, mutta se on niin monipuolinen, että aikaa tuhrautuu se opetteluun.
Ohjelmassa käytetään COP-arvolle määritelmää, että se on höyrystimen tehon Qe suhde kompressorin ottamaan tehoon. Tämä pätee sekä jäähdytys, että lämmityskäytössä. (Meillä se on ollut EER.)
Lämmön hukka kompressorissa on osa kompressorille ilmoitetusta ottotehosta Wc. Tekstissä sanotaan, että se ei vaikuta COP-arvoon. Eihän se tietenkään vaikuta, koska määritellään COP=Qe/Wc.
Ohjelmassa on myös toinen COP*, joka poikkeaa aivan vähän edellä mainitusta. Siitä ei tarte välittää, vaikka on se siellä selitetty.
Jos haluaa sen lämmityskäytössä tunnetun COP-arvon, se pitää itse laskea. Siis COP=Qc/Wc eli lauhduttimen luovuttama lämpöteho jaettuna kompuran ottoteholla, joka ei näy kaaviosta, jos lämmön hukkaa on.
Ohjelmassa käytetään yleistä tapaa, että energiasta tulee tehoa, kun se päälle on merkitty piste. Siis kyse on aikaderivaatasta. Siis Q tarkoittaa kilowattitunteja ja kun Q:n päällä on piste, se tarkoittaa kilowatteja. Sama koskee suuretta W.
Alla on kaksi kuvaa. Ylemmässä on kompuran isentrooppinen hyötysuhde 0,7 ja lämpöhukka 0%. Tällöin puristustapahtuma kulkee isentroopista oikealle, koska kompressorin tehosta 30 % menee suoraan lämpönä kaasuun. Jos isentrooppinen hyötysuhde olisi 1, niin se menisi suoraan isentrooppia pitkin.
Alemmassa kuvassa on asetettu lämpöhukaksi 50 %. Tämä määrä menee nyt harakoille ja kulku suuntautuu isentroopista vasemmalle. Kompuran ottama teho näkyy nyt jakautuvan puoliksi. Tietenkin Coppia laskiessa ei saa käyttää tuota kaaviosta saatavaa pienempää arvoa eli puolikasta, vaan koko kompressorin tehoa (sininen nuoli).
Jos hukka olisi 30 %, niin se kumoaisi tuon 0,7 vaikutuksen ja kulkisi myös isentrooppia pitkin.
http://www.et.web.mek.dtu.dk/Coolpack/UK/download.html
Ohjelma näyttää hyvältä, mutta se on niin monipuolinen, että aikaa tuhrautuu se opetteluun.
Ohjelmassa käytetään COP-arvolle määritelmää, että se on höyrystimen tehon Qe suhde kompressorin ottamaan tehoon. Tämä pätee sekä jäähdytys, että lämmityskäytössä. (Meillä se on ollut EER.)
Lämmön hukka kompressorissa on osa kompressorille ilmoitetusta ottotehosta Wc. Tekstissä sanotaan, että se ei vaikuta COP-arvoon. Eihän se tietenkään vaikuta, koska määritellään COP=Qe/Wc.
Ohjelmassa on myös toinen COP*, joka poikkeaa aivan vähän edellä mainitusta. Siitä ei tarte välittää, vaikka on se siellä selitetty.
Jos haluaa sen lämmityskäytössä tunnetun COP-arvon, se pitää itse laskea. Siis COP=Qc/Wc eli lauhduttimen luovuttama lämpöteho jaettuna kompuran ottoteholla, joka ei näy kaaviosta, jos lämmön hukkaa on.
Ohjelmassa käytetään yleistä tapaa, että energiasta tulee tehoa, kun se päälle on merkitty piste. Siis kyse on aikaderivaatasta. Siis Q tarkoittaa kilowattitunteja ja kun Q:n päällä on piste, se tarkoittaa kilowatteja. Sama koskee suuretta W.
Alla on kaksi kuvaa. Ylemmässä on kompuran isentrooppinen hyötysuhde 0,7 ja lämpöhukka 0%. Tällöin puristustapahtuma kulkee isentroopista oikealle, koska kompressorin tehosta 30 % menee suoraan lämpönä kaasuun. Jos isentrooppinen hyötysuhde olisi 1, niin se menisi suoraan isentrooppia pitkin.
Alemmassa kuvassa on asetettu lämpöhukaksi 50 %. Tämä määrä menee nyt harakoille ja kulku suuntautuu isentroopista vasemmalle. Kompuran ottama teho näkyy nyt jakautuvan puoliksi. Tietenkin Coppia laskiessa ei saa käyttää tuota kaaviosta saatavaa pienempää arvoa eli puolikasta, vaan koko kompressorin tehoa (sininen nuoli).
Jos hukka olisi 30 %, niin se kumoaisi tuon 0,7 vaikutuksen ja kulkisi myös isentrooppia pitkin.
