COP parantaminen

[pumpisti]

Ajattelin luoda ihan oman ketjun ideoille/vinkeille siitä, miten näidän Panasonicin ilmavesipumppujen hyötysuhdetta saisi parannettua. Tietoa saattaa löytyä pitkin foorumia, mutta hankala löytää. Toki tässä myös oma lehmä ojassa, kun olen antanut itseni ymmärtää, että omat COPit eivät ole niin hyviä, kuin olisi mahdollista saavuttaa.

Omat toimenpiteet:
- pumpun sisäosien putkien ja lämmönvaihtimen eristäminen
- veden pyyntilämpötila melko matala (n. 30-34 astetta käyrällä)
- ulkona vain lyhyt pätkä putkia (n. 30cm) ja kaikki vesiputket eristetty armaflexillä

Kytkentänä on työsäiliö. Olen kokeillut erilaisia meno- ja tuloveden lämpötilojen erotuksia (6 vs 10 astetta), mutta en huomannut merkittävää vaikutusta mihinkään muuhun kuin kv-pumpun kierrosnopeuteen. Ennen ja jälkeen sulatuksen pumpun hyötysuhde selkeästi laskee, ja toki silloin kun sähkövastusta käytetään sulatukseen myös se huonontaa COPpia. Mutta tuohon vaikea mitenkään vaikuttaa.

 

[kaihakki]

Katsoin äsken meidän J-sarjalaisen 7 kw lukemat (Pollu/Eltako). Ulkona -9 pakkasta. Pyynti 43 astetta.
Lämmöntuotto (Pollu)/otto (Eltako) = 3900/1650 = 2,4 = COP. Kennossa hieman huurretta.
Panan taulukon mukaan -7 pakkasessa COP (pyynti 45) olisi 6300/2820 = 2,3
Meillä panan taulukot ovat kohdallaan.
Sen verran olen kokeiluita tehnyt, että pyyntilämmön alentaminen vaikuttaa eniten. Putkien eristys tietysti vähentää häviöitä.
Olen lisäksi laittanut panan taakse, sivulle, päälle ja eteen Armaflex levyä eristeeksi. Vähentää häviöitä jonkin verran lisäksi.
Vesiputkena 22 mm kupari ja päällä kaksi thermal putkieristettä; 22/13 ja sen päällä 48/20.

 

[pumpisti]

Meillä tänään COP ollut 2.4 (Panasonicin mukaan), ulkona -10 ja säiliöön mennyt 33-asteista vettä. Kaihakilla siis aavistuksen (tai aika paljonkin) parempi tilanne, kun sama COP tulee 10 astetta kuumemmalla vedellä.

 

[kaihakki]

Panan mittari heittää joka tapauksessa. Eli voi olla kyllä, että todelliset lukemat ovat paremmat.
Onko panan lukemat koko vuorokaudelta vai hetkelliset lukemat. Sitten vielä, että laske panan tuotto/panan ottoluku. Panan oma coppiluku eroaa jonkin verran noista.
Meikäläisen eristykset voi kyllä hieman vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan kovin paljoa.

 

[Nihan]

Varmista että panan anturit näyttävät oikein ja kalibroi tarvittaessa. Muuten sen omat lukemat ovat mitä sattuu.

 

[Juha1964]

Mun H -sarjan 12 kw Split otti -9 asteen 1,5 kwh ja antoi 3.6 kwh ulkoisilla mittareilla mitaten. Pumppasi tuolloin 44° tavoitteella (otti tuolloun 41° vettä muistaakseni). Jotenkin huomannu ettei hirveästi nosta coppia jos pienennän tavoitetta. Pumppu lepäilee vaan enemmän sisäinen kiertopumppu käyden .

 

[kaihakki]

Sen verran kyllä on todettava, että tuollainen 2,4 coppi pakkasilla on kyllä loistava luku. Kannattaa laskea ihan ruutupaperille paljonko vaikuttaa muutaman desimaalin lisäys rahassa.
Meikäläisellä oli aiemmin Ultimate 5000EEV VILPpi ja pyöri 11 vuotta ja säästi n. 10.000 kwh vuodessa. Nykyinen pana on aivan eri planeetalta. Loistolaite.

 

[kurre orava]

Tuossa Niben viimeisen 12 tunnin cop käppyrät Paraisilta. Keskilämpötila -6C ja sulatuskorjaamaton cop 3,2. Tuosta sulatukset pois niin ollaan hiukan reilu kolmessa.
Meidän pyynneillä on voinut laskea et Nibellä hetkellinen cop on keskimäärin noin 4 0C asti ja noin 3 -10C asti. Sulatuskorjaus syö noista sit muutaman desimaalin.
Pyynti on tuossa se taikasana, jos pyynnin saa painettua alas niin cop kyllä nousee.

 

[Pretor]

Varmista että panan anturit näyttävät oikein ja kalibroi tarvittaessa. Muuten sen omat lukemat ovat mitä sattuu.

Tämä antureiden mahdollinen kalibrointi kannattaa tehdä, sillä COP/Tuottoteho voi olla reilustikin pielessä, jos veden tulo-/menoanturit heittää vähänkään. Tosin ensin pitäisi jollain saada mitattua (esim. sisätiloissa) veden lämpö tulo- ja menoputkista.

Esim. oma kone näytti tehtaan jäljiltä tekevän ainoastaan max. 8kW täydellä teholla (9kW T-CAP). Mulla tosin on Pollucom, josta pystyin myöskin katsomaan veden lämmöt ja tuoton. Kalibroin sen mukaan Panasonicin antureita, jotta molemmat (Pollu ja Pana) näytti ~samaa.
Alkoi Panasonicinkin arvot näyttämään oikean suuntaisilta ja "tekee sen 9kW" niin kuin pitääkin.

Toinen asia on se, että jos kone saa tuottotavoitteeseensa nähden "liian" lämmintä sisäänsä, niin COP kärsii. Eli jos todellinen dT on liian pieni, niin se näkyy COPissa. Ihan sama vaikka olisi säädetty dT8, mutta jos lämmityksestä palaava vesi on esim. 33 ja tuottotavoite 35, niin COP huononee väkisinkin ja kone ei pysty millään pitämään dT8 arvoa tuolla lämpötilaerolla.
Tähän tilanteeseen saattaa esim. päätyä patterilämmityksessä, jos käyttää termostaatteja jotka kuristavat kiertoa ja lämmitykseen menevä vesi palaa "suoriltaan" takaisin, jos talon sisälämmöt on ns. tavoittelämpötilassa. Tähän sitten auttaa mm. virtausten säätäminen oman lämmitysjärjestelmänsä kanssa ja termostaattien poistaminen.

 

[pumpisti]

Miten niitä Panasonicin antureita pystyy kalibroimaan? Ja toki ne on ulkona pakkasessa, niin kuinka kalibrointi toimii kun ulkolämpötila vaihtelee plussan ja kovien pakkasten välillä?

 

[Ton1A]

Panasonic WH-MXC09H3E8 MONOBLOCK

Saakos tuosta panasta odotusajan vesikiertoa jollain säädettyä? Ainakin minun monoblocissa se kierto on n.830l/h, enkä ole sille löytänyt säätöä. Nyt lisäkortin kanssa kierto pysähtyy kokonaan booster tank kytkennässä kun kompura pysähtyy.

lampopumput.info

 

[Pretor]

Miten niitä Panasonicin antureita pystyy kalibroimaan? Ja toki ne on ulkona pakkasessa, niin kuinka kalibrointi toimii kun ulkolämpötila vaihtelee plussan ja kovien pakkasten välillä?

Tosiaan ne anturit (ja putket) kannattaa eristää kunnolla sieltä koneen sisältä, jotta ne ei ala heittämään pakkasen vaikutuksesta.

 

[Perntti]

Laitetaanpa tähän ketjuun jos yleissäädöt ja mallikohtaiset ketjut pysyisi hieman siistimpänä. Tosiaan 9kW M-sarjan mono 1000l varaajaan kytkettynä ja käyntiajat näkyy lyhenevän pakkasen kiriessä. Kovalla kiireellä lämmittää pyyntiin ja taas huilataan - tässä -15c- -20c käppyrää vrk ajalta.

Directillä pyyntinä 35 astetta, oldschool oumanin eh-80 B-käyrällä säätää käytännössä kokoajan auki lattiakiertoon eli voisi luulla olevan mahdollisuuksia säätyä tarpeeseen sopiville kiekoille. Varsin reilut lämmöt siis, mutta hyvin näyttää pumpun tuottolukujen puolesta uppoavan.. Meno kiertoon 34c astetta, paluu 28,5c halpis infrapunalla mitattuna. Kierrossa ei termostaatteja pl. IV-koneen vesipatteri, osaa kierroista kuristettu eli esim. makkarit.

Viisi käynnistystä vuorokauteen ei toki mahdoton ehkä ole, mutta kuvan viimeisenkin startin kohdalla paneelilta katsottuna COP aluksi 1.1 (3.1kW/3.6kW), 30min kuluttua 1.77(3.1/5.5kW) ja kompurakierrosten laskettua jo 2.1(2.5kW/5.5kW) eli lopuksi pakkaseen nähden jo OK voisi ajatella. KokonaisCOP ~kuvaajan osalta E: 2.2 T:2.1 . Service cloudistakaan ei taida näitä saada näkyviin, joten satunnaisesti paneelilta poimittua ja kaikki pumpun omia arvioita.
Oisko se kysymys, että mihin pumpulla kiire ja annetaanko olla vai pitäisikö käyntiä saada jatkuvammaksi varsinkin jos COP on aluksi heikompi tällä olemattomalla otannalla?

 

[Arisoft]

Oisko se kysymys, että mihin pumpulla kiire ja annetaanko olla vai pitäisikö käyntiä saada jatkuvammaksi varsinkin jos COP on aluksi heikompi tällä olemattomalla otannalla?

Tosi hyviä kysymyksiä. Arvaukseni kiireen syystä on se, että veden lämpötila on sen mielestä kovin alhainen.

Omassa pumpussa eka tunti näyttää menevän ihan perseelleen koska pumppu hakee sen ajan mielekästä toimintatilaa. Kierroksia on mutta tehoa ei synny. Tilanne paranee jos sen ei anna laskea kierroksia lämmitysen lopussa vaan katkaistaan kerralla kun tavoitelämpötila on saavutettu.

 

[Nihan]

Oisko se kysymys, että mihin pumpulla kiire ja annetaanko olla vai pitäisikö käyntiä saada jatkuvammaksi varsinkin jos COP on aluksi heikompi tällä olemattomalla otannalla?

Miten sinulla on kierron ja vilpin kytkennät varaajaan? Mikä on "dT for heating", kuvasta päätellen 4-5C?

Pohdin voisiko käydä niin että varaajassa tulee "pula" kylmästä paluuvedestä siellä mistä vilpille meno on, käynti katkeaa, tilanne korjautuu varaajassa suht nopeasti ja pana rynnii korjaamaan tilannetta. Onko panalle menoa haaroitettu kierron paluusta vai ovatko kokonaan erilliset?

 

[Pretor]

Laitetaanpa tähän ketjuun jos yleissäädöt ja mallikohtaiset ketjut pysyisi hieman siistimpänä. Tosiaan 9kW M-sarjan mono 1000l varaajaan kytkettynä ja käyntiajat näkyy lyhenevän pakkasen kiriessä. Kovalla kiireellä lämmittää pyyntiin ja taas huilataan - tässä -15c- -20c käppyrää vrk ajalta.
Directillä pyyntinä 35 astetta, oldschool oumanin eh-80 B-käyrällä säätää käytännössä kokoajan auki lattiakiertoon eli voisi luulla olevan mahdollisuuksiasäätyä tarpeeseen sopiville kiekoille. Varsin reilut lämmöt siis, mutta hyvin näyttää pumpun tuottolukujen puolesta uppoavan..
Oisko se kysymys, että mihin pumpulla kiire ja annetaanko olla vai pitäisikö käyntiä saada jatkuvammaksi varsinkin jos COP on aluksi heikompi tällä olemattomalla otannalla?

Jos noissa pakkasissa huilaa, niin onko lämmitystehoa liikaa lämmöntarpeeseen verrattuna?
Laita testauksen vuoksi Quiet Mode päälle, niin rajoittaa koneen kompuran tehoja. Aloita ykkösestä ja tiputtele siitä alaspäin -> 2 -> 3, jos vieläkin lähtee huilille.

Toinen on tuo yllä mainittu dT. Sitä voi yrittää testiksi isontaa, jolloin virtaus pienenee ja se saattaisi osua paremmin lattiakierron kanssa yhteen(?).

 

[pumpisti]

Mulla kun laittoi dT 10 asteeseen niin se aiheutti sen, että käyntijaksot lyhenivät selkeästi ja niitä tuli useammin. Mulla on lämpöanturi varaajan ylimmässä taskussa, niin kai se yläosa sitten lämpeni nopeammin mutta pienemmältä kerrokselta.

 

[Juha1964]

Tuota dT suurentamista tarvii kokeilla, (nyt . Kun patteriverkko ei anna kuin max 0,5m³/h lävitseen ja lämpöpumppu vetää normaalisti reilut 1m³/h. Tuolloin varaajasta tulee suhteessa lämpimämpää vettä täydennykseksi Vilpin imuun T haaran kautta. Kuinkahan pieneksi tuon kierron saa dTn avulla?

 

[Pretor]

Mulla kun laittoi dT 10 asteeseen niin se aiheutti sen, että käyntijaksot lyhenivät selkeästi ja niitä tuli useammin. Mulla on lämpöanturi varaajan ylimmässä taskussa, niin kai se yläosa sitten lämpeni nopeammin mutta pienemmältä kerrokselta.

Ei sitä anturia sinne ylös kannata laittaa, kun siellä yläkerrassa on muutaman asteen enemmän vs. keskikohta. Käy juuri noin, että kone sammuu ja heti perään lähtee päälle, koska yläkerran lämpö hiipuu nopeasti, kun sieltä lähtee lämmityskiertoon vesi. Anturi keskivaiheilla se lämmittää sen varaajan sieltä yläosasta sinne anturille asti siihen tavoitelämpöön (ja siellä ylhäällä on silti hieman lämpimämpää).
Riippuu myös osin minne lämpöisen veden vilpiltä johtaa, mutta pienellä virtauksella varaaja ei sekoitu samalla tavalla, kuin isommalla virtauksella, jolloin sun tapauksessa isommalla virtauksella kestää hieman kauemmin saada se yläkerta tavoitelämpöön.

Tuo varaajan anturi ei muutenkaan ole mielestäni ihan optimaalinen ainakaan omassa käytössä 500l varaajassa. Kokeilin itsekin tuota yläkertaa ensin ja totesin sen huonoksi. Sen jälkeen kokeilin keskivaihetta, mutten siihenkään ollut täysin tyytyväinen. Sen takia mulla on nyt itse tehty anturi ja se anturi on jaettu kahteen osaan. Anturi mittaa samaan aikaan ylhäältä ja keskivaiheilta. Mielestäni tuollain toimii paremmin.

Tuota dT suurentamista tarvii kokeilla, (nyt . Kun patteriverkko ei anna kuin max 0,5m³/h lävitseen ja lämpöpumppu vetää normaalisti reilut 1m³/h. Tuolloin varaajasta tulee suhteessa lämpimämpää vettä täydennykseksi Vilpin imuun T haaran kautta. Kuinkahan pieneksi tuon kierron saa dTn avulla?

dT7 taipuu ainakin jonnekin +13l/min, eli 0,8m³/h kieppeille. Mutta tuokin vaihtelee ihan kelien mukaan.
Pumpunhan saa laitettua pyörimään max xl/min, mutta en tiedä mikä on minimi millä laite vielä toimii. Huoltomanuaali väittää säätöväliksi niinkin laveat, kuin Range (0.1~99.9)L/min.

 

[pumpisti]

Meillä on 1800l vettä varaajassa, niin kyllä se ylin taskukin on ihan hyvin toiminut. Voisi nyt toki kokeilla myös keskitaskua, mutta sillä varmaan vaan kestää kauemmin saada tavoite lämpö.

 

[Arisoft]

Meillä on 1800l vettä varaajassa, niin kyllä se ylin taskukin on ihan hyvin toiminut. Voisi nyt toki kokeilla myös keskitaskua, mutta sillä varmaan vaan kestää kauemmin saada tavoite lämpö.

Mihin käyttöön se varaaja on hankittu, jos sitä ei varata?

 

[pumpisti]

Mihin käyttöön se varaaja on hankittu, jos sitä ei varata?

Alun perin yösähkökäyttöön ja sittemmin vilppi kytketty siihen. Voishan sitä kokeilla siihen keskitaskuunkin, mutta hyvin se on tuolla ylhäälläkin toiminut (paitsi sillä 10 asteen erolla).

 

[Perntti]

Miten sinulla on kierron ja vilpin kytkennät varaajaan? Mikä on "dT for heating", kuvasta päätellen 4-5C?

Pohdin voisiko käydä niin että varaajassa tulee "pula" kylmästä paluuvedestä siellä mistä vilpille meno on, käynti katkeaa, tilanne korjautuu varaajassa suht nopeasti ja pana rynnii korjaamaan tilannetta. Onko panalle menoa haaroitettu kierron paluusta vai ovatko kokonaan erilliset?

dT5 ja omat yhteet sekä lattiakierrrolle että pumpulle vastakkaisilla puolilla varaajaa. Akvaterm ylimpiin ja alimpiin isompiin yhteisiin siis.

Jos noissa pakkasissa huilaa, niin onko lämmitystehoa liikaa lämmöntarpeeseen verrattuna?
Laita testauksen vuoksi Quiet Mode päälle, niin rajoittaa koneen kompuran tehoja. Aloita ykkösestä ja tiputtele siitä alaspäin -> 2 -> 3, jos vieläkin lähtee huilille.

Toinen on tuo yllä mainittu dT. Sitä voi yrittää testiksi isontaa, jolloin virtaus pienenee ja se saattaisi osua paremmin lattiakierron kanssa yhteen(?).

Kyllä se melkein 100kWh päivätuottoja maalailee tuo pana eli kyllä sitä meneekin, eikä mahda olla yli tarpeen - äkkiähän se vajuukin tuo lämpö sitten ennen uutta käynnistystä. QM kokeilin aluksi pikkupakkasilla ja sai käyntiä pidennettyä jopa ympäri vuorokauden, mutta jotenkin vaikutti että pienillä puhallinkierroksilla lisääntyi sitten myös sulatustarve kun ilmaa ei enää kulkenut kennon läpi - tämä nyt taas melkoisen pienellä otannalla. QM:lle olisi service cloudissa säädöt "Priority: Sound/Capacity", mutta kuinkahan eroaa normaalimodesta jos tuon kääntää capacitylle

Tämä käynnin lyhentyminen vaikutti jo pienemmällä pakkasella 33 asteen pyynnillä tulevan vastaan kun Ouman aukaisi varaajalta kiertoon menoa täysin(paluun kiertoonsekoitus kiinni) eli jotenkin tuohon lattiakierron paluuseen se liittynee. Lattian pintalämmöt ei kuitenkaan karkaa vaikka B-käyrä puskeekin 34-35 asteen pintaan vettä näillä keleillä. Grundfors Alpha1 25-60 pyörittää II-asennolla lattiakiertoa. Nämä on siis ollut jo aiemman järjestelmän kanssa.

 

[Juha1964]

dT7 taipuu ainakin jonnekin +13l/min, eli 0,8m³/h kieppeille. Mutta tuokin vaihtelee ihan kelien mukaan.
Pumpunhan saa laitettua pyörimään max xl/min, mutta en tiedä mikä on minimi millä laite vielä toimii. Huoltomanuaali väittää säätöväliksi niinkin laveat, kuin Range (0.1~99.9)L/min.

Ainakaan tällaisessa muutaman tunnin otannassa tuon dT muuttaminen 8-10 ei vaikuttanut kiertovesipumpun nopeuteen juurikaan. Pyörii siinä 1,07 m³/h tienoilla. Tuota max nopeuden rajausta en oo kokeillut. Tuo käyttöopas kuvasi, että dT arvon suurentaminen säästää kustannuksia ja vähentää asumismukavuutta. Vaikuttaako sitten tuohon muuten kuin tuon pumpun nopeuden kautta?

 

[Pretor]

Ainakaan tällaisessa muutaman tunnin otannassa tuon dT muuttaminen 8-10 ei vaikuttanut kiertovesipumpun nopeuteen juurikaan. Pyörii siinä 1,07 m³/h tienoilla.

Tosiaan mulla on QM3 päällä lähes koko ajan. Vasta -6'c jälkeen kylmemmässä alkaa tulemaan lisää tehoja portaittain. Liekö sitten kuinka suuri vaikutus asiaan.

 

[pumpisti]

Kertokaas viisaammat mulle, että miksi tuo ensimmäinen jakso on mennyt noin huonolla tuotolla? Alin käppyrä ulkolämpötila, violetti tuotettu sähkö ja keltainen käytetty sähkö. Onkohan kenno ollut vain sen verran huurteessa, mutta ei kuitenkaan riittävästi sulatuksen aloittamiseksi?

 

[Arisoft]

Kertokaas viisaammat mulle, että miksi tuo ensimmäinen jakso on mennyt noin huonolla tuotolla?

Violetti varmaan on tuotettu lämpö Eka jakso voi mennä pieleen silleen että kone vetää kennon heti huurteeseen kun yrittää liikaa. Sit vaan odotellaan että saa sulattaa. Sulatuksessa on yleensä aikaraja joka pitää odotella. Toisella yrityksellä se jo tietää mitä pitää tehdä. Noin ainakin omani toimii vaikka on eri merkkiä.

 

[Juha1964]

Tosiaan mulla on QM3 päällä lähes koko ajan. Vasta -6'c jälkeen kylmemmässä alkaa tulemaan lisää tehoja portaittain. Liekö sitten kuinka suuri vaikutus asiaan.

Samaa minäkin käytän. Saa olla Qm3 noihin pakkaslukemiin asti. Näissä on varmaan hiukka eroa kuinka 9 kW ja 12 kW tehoaan rajaa noilla Qm -arvoilla? Ja saattaahan tuo vaikuttaa siihenkin kuinka alas tuo kiertovesipumpun virtaamaa voi laskea.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo varaajan anturi ei muutenkaan ole mielestäni ihan optimaalinen ainakaan omassa käytössä 500l varaajassa. Kokeilin itsekin tuota yläkertaa ensin ja totesin sen huonoksi. Sen jälkeen kokeilin keskivaihetta, mutten siihenkään ollut täysin tyytyväinen. Sen takia mulla on nyt itse tehty anturi ja se anturi on jaettu kahteen osaan. Anturi mittaa samaan aikaan ylhäältä ja keskivaiheilta. Mielestäni tuollain toimii paremmin.

Itse olen kokeillut vanhassa öljykattilassa eri anturin paikkoja CTC:n koneella. Keskivaiheilla on osoittautunut parhaaksi mutta vielä sillä lisäyksellä, että se anturi on "huonosti" mittaustaskussa ja näyttää siksi reilun asteen alakanttiin. Jos se on syvällä taskussa käynti pyssää helposti siihen kun anturi lämpenee ja taas käynnistyy vastaavasti kun anturi saa maistaa paluuvettä. Setän logiikka ei tällä varsinaisesti säädä mitään muuta kuin käyntiinlähtöä ja pysäytystä. Vaikka se makaa alle, kone pukkaa sitä pyyntilämpöä, jota se ikään kuin nostaa vielä vähän sulatuksiin hassatun ajan mukaan.

Kun se anturi on "huonosti", koneen tuottolämpötila ei käyntiä katkaise vaan se katkeaa vasta kun lämmön menekki on pienempi kuin koneen minimituotto ja koneen tuottolämpötila lähtee ryömimään ylöspäin kun menekkiä ei ole ja lopulta se anturi kuitenkin mittaa, että nyt riittää.

En osaa sanoa, miksi Setän logiikka on viritetty niin tarkalle, että kun anturi mittaa sen tuottolämpötilan saavutetuksi niin kone pyssää. Tämä ei ole kiinni varmaankaan mistään varaajan koosta tai sekoittumisestakaan. Itse olen panostanut siihen että vedet eivät sekoitu ja arvelen että ne eivät myöskään kovin sekoitu.

 

[Pretor]

Kertokaas viisaammat mulle, että miksi tuo ensimmäinen jakso on mennyt noin huonolla tuotolla? Alin käppyrä ulkolämpötila, violetti tuotettu sähkö ja keltainen käytetty sähkö. Onkohan kenno ollut vain sen verran huurteessa, mutta ei kuitenkaan riittävästi sulatuksen aloittamiseksi?

katso liitettä 102890

Koska se lähtee pakkasella huilitauolta töihin. Ihan perus "ominaisuus" (ainakin vanhemmissa malleissa) ja sen takia kannattaa hakea sitä jatkuvaa käyntiä pakkaskelillä.
Kone on voinut myös vetää edellisellä vedolla kennon huurteeseen, mutta sulatus ei ole ehtinyt tulla, kun kone on sammuttanut itsensä lämpötavoitteen takia. Silloin se aloittaa suoraan sillä huurteisella kennolla ja siinä menee kauan ennen kuin pipe_temp laskee uudestaan tarpeeksi alas käynnistääkseen sulatuksen.

Samaa minäkin käytän. Saa olla Qm3 noihin pakkaslukemiin asti. Näissä on varmaan hiukka eroa kuinka 9 kW ja 12 kW tehoaan rajaa noilla Qm -arvoilla? Ja saattaahan tuo vaikuttaa siihenkin kuinka alas tuo kiertovesipumpun virtaamaa voi laskea.

No sittenhän tuo isompi kone saattaa selittää eron.

 

[Juha1964]

No sittenhän tuo isompi kone saattaa selittää eron.

Testiksi laitoin ihan max eli dT 15 ... eipä sanottavaa vaikutusta vedenkiertoon ... muutos luokkaa 10-20 L /tunti.

 

[pökö]

Testiksi laitoin ihan max eli dT 15 ... eipä sanottavaa vaikutusta vedenkiertoon ... muutos luokkaa 10-20 L /tunti.

Muuttuiko dt?

 

[Juha1964]

^
Panasta tuleva ja lähtevän veden dT ei kyllä muuttunut panan näyttö näyttää samoja kuin Qundiskin. Panaan menevä vesi ehkäpä hieman viileämpää kun aavistuksen verran vähemmän vettä saa t haarasta varaajan täydennystä.

 

[Juha1964]

Nyt kun tuo on ollut dt 15 noin vuorokauden niin vaikka kiertoveden nopeus ei ookaan muuttunut niin COP on kyllä parempi. Ohessa kuva jossa näkyy eilisaamuyön huono COP alle 2 (tukkoisella kennolla ulkona 0°) ja tämä päivä myös.
Tällä hetkellä lämpötila on tippunut taas 0° ja kenno on tukossa mutta cop alkaa 3:lla. Tuosta toisesta kuvasta näkyy energian kulutus ja lämpötilat. Vaaleampi sävy merkitsee eilistä päivää.

Varaajasta patteriverkkoon edelleen menee 40 ° Oumannin itsenäisesti säätämänä ja palaa VILP T-haaraan 35°. Vilp saa T-haarasta 37° vettä, joten tuon verran Vilpin imuun siihen sekoittuu lisää vettä varaajan alayhteestä.
Tällä Panan dt:llä 15 edetään toistaiseksi ja katsotaan jos tarve kylmemmällä muuttaa. Tuossa Panan käyttöohjeessa kun manattiin tämän isomman dt asetusarvon pienentävän asumismukavuutta vaikka säästääkin . En tiedä toimiiko tuo dT säätö toisin lisäkortin ja tankkianturin kanssa kun sellaisia itsellä ei ainakaan vielä ole.

 

[Sipuli]

Mihin käyttöön se varaaja on hankittu, jos sitä ei varata?

Jos anturi on keskitaskussa niin eikö pumppu lähde myös aiemmin päälle, kun varaajan keskiosa kylmenee nopeammin kuin yläosa? Eli siis onko se huiliaika kuitenkin sama oli anturi keskellä tai yläosassa kun siitä samasta kohtaa haistellaan käyntiin lähtö ja pysäytys?

Mulla anturi oli aluksi varaajan keskivaiheilla, mutta se oli niin lähellä lämpöpumpulta tulevan veden yhdettä (joka on vähän yli varaajan puolivälin) että stoppasi pumpun melkeen heti, kun pumppu alkoi pukata varaajaan lämmintä. Siirsin anturin varaajan yläosaan ja nyt 2400l varaaja lämpeää tasalämpöiseksi kokonaan ja starttaa vasta kun varaajan yläosa tippuu alle pyynnin. Tässä on kuitenkin pieni mahis kerrostumiseen siinä huilivaiheessa, vaikkei sitä juuri havaittavasti tulekkaan näillä max 35 °C lämmöillä, ehkä juuri 1-2 °C.

Summasummarun varmasti riippuu paljon myös putkikytkennöistä tuo "paras" anturin asennuskohta.

 

[Arisoft]

Jos anturi on keskitaskussa niin eikö pumppu lähde myös aiemmin päälle, kun varaajan keskiosa kylmenee nopeammin kuin yläosa? Eli siis onko se huiliaika kuitenkin sama oli anturi keskellä tai yläosassa kun siitä samasta kohtaa haistellaan käyntiin lähtö ja pysäytys?

Niinpä, ylhäällä ja keskellä on huonot paikat.

Useinhan pumppu haistelee vain palaavan veden lämpöä, eli jos saat anturin sinne varaajan pohjalle, niin se toimii samoin:

Kun varaaja on täynnä, niin lämpötila alhaalla nousee, koska lämpökerros on laskenut alas asti, ja pumppu voi sammua.

Kun varaaja on tyhjä, niin lämpötila alhaalla laskee, koska paluuvesi muuttuu kylmäksi, ja pumppu voi käynnistyä.

 

[Pretor]

Jos anturi on keskitaskussa niin eikö pumppu lähde myös aiemmin päälle, kun varaajan keskiosa kylmenee nopeammin kuin yläosa? Eli siis onko se huiliaika kuitenkin sama oli anturi keskellä tai yläosassa kun siitä samasta kohtaa haistellaan käyntiin lähtö ja pysäytys?

Juuri siksi mulla on toi jaettu anturi, koska mielestäni tuo homma vain ei toiminut fiksusti yhdellä anturilla (anturin paikalla). Tietty toi oma 500l on eri asia ja suhteellisen pieni, jos vertaa 2000l varaajaan.

Niinpä, ylhäällä ja keskellä on huonot paikat.

Useinhan pumppu haistelee vain palaavan veden lämpöä, eli jos saat anturin sinne varaajan pohjalle, niin se toimii samoin:

Kun varaaja on täynnä, niin lämpötila alhaalla nousee, koska lämpökerros on laskenut alas asti, ja pumppu voi sammua.

Kun varaaja on tyhjä, niin lämpötila alhaalla laskee, koska paluuvesi muuttuu kylmäksi, ja pumppu voi käynnistyä.

Ei anturia voi pohjalle laittaa. Pumppuhan tekee todella huonolla hyötysuhteella, jos se yrittää koko varaajan saada samaan lämpöön, koska siinä tehdään, mitä pidemmälle varaajan lataaminen menee, lämpimästä vedestä vain vähän lämpimämpää.
Huomaa jo omassa pytyssä, kun yläosa ~300l alkaa olemaan tavoitelämmöissä niin dT pienenee väkisinkin ja COP huononee sitä mukaa.

 

[Arisoft]

Juuri siksi mulla on toi jaettu anturi, koska mielestäni tuo homma vain ei toiminut fiksusti yhdellä anturilla (anturin paikalla). Tietty toi oma 500l on eri asia ja suhteellisen pieni, jos vertaa 2000l varaajaan.

Ei anturia voi pohjalle laittaa. Pumppuhan tekee todella huonolla hyötysuhteella, jos se yrittää koko varaajan saada samaan lämpöön, koska siinä tehdään, mitä pidemmälle varaajan lataaminen menee, lämpimästä vedestä vain vähän lämpimämpää.
Huomaa jo omassa pytyssä, kun yläosa ~300l alkaa olemaan tavoitelämmöissä niin dT pienenee väkisinkin ja COP huononee sitä mukaa.

"Kun varaaja on täynnä, niin lämpötila alhaalla nousee, koska lämpökerros on laskenut alas asti, ja pumppu voi sammua."

Miten ajattelit että pumppu pystyisi tekemään kuumempaa vettä jos sille ei toimiteta lämmitettäväksi aiempaa kuumempaa vettä? Kyllä se pumppuun syötettävä varaajan alaosan lämpö määrää sen COPin.

 

[Sipuli]

Ainakin minun pana haistelee käynnistymis- ja sammutuslämpötilan tuon työsäiliöanturin kautta. Jos anturia ja työsäiliöasetus ei ole käytössä niin sillon se päättelee sen siitä paluuvedestä, mutta sillon ei kyllä tarvi sille anturille paikkaakaan miettiä. Sillon panan kiertovesipumppu jyllää varaajaa kokoajan mitatakseen pumpulle menevän veden lämpötilan ja pitää varaajan tasalämpöisenä.

Varaajahan ei näillä lämpöpumppulämmöillä ja pumpun virtausnopeuksilla kerrostu (edit. jos varaajassa ei ole vedenohjaimia, välilaipiota yms. kerrostumista edistäviä lisäosia) kun sitä varataan ivlp:n ollessa käynnissä, vaan silloin kun sitä puretaan ivlp:n huilatessa. Eli jos anturi olisi alaosassa, niin pumppu lähtisi päälle heti kun alaosa kylmenee vähänkään tavoitteen alapuolelle vaikka ylempänä olisi kiertoon tarpeeksi lämmintä vettä vaikka kuinka.

Eri asia on tietenkin jos jollain kikalla, esim. sillä 15 asteen dT:llä saa oikeasti sen virtausnopeuden niin pieneksi, että se varaaja kerrostuu (edit. pistin ihan kokeeksi lämmityksdn dT:n 5 -> 15 asteeseen). Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että varaaja taas lähtee päälle kun se lämpö sieltä alaosasta ensimmäisenä häviää vaikka yläosassa vielä lämpöä olisikin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Varaajahan ei näillä lämpöpumppulämmöillä ja pumpun virtausnopeuksilla kerrostu kun sitä varataan ivlp:n ollessa käynnissä, vaan silloin kun sitä puretaan ivlp:n huilatessa.

Varaaja sekoittuu helposti mutta riippuu miten ne vedet sinne tuodaan. Jos tuo sisälle nätisti sekoittamatta varaajaa, kyllä pohjalta tulee sitä viilennyttä vettä niin kauan kuin se lämmin ulottuu pohjaan ja myös yläosa pysyy lämpimänä esim. sulatusten ajan. Kun paluuvesi menee koneelle, "varaajaan" tulee sisälle vain pieni virtaus pohjalle koneen käydessä. Arvelen, että jos sisääntulo on esim. 2" vastuksen reiästä, silläkin on jo kovasti positiivinen vaikututus jos se on kartioitu vaikkapa ulkopuolelta. Minun piti saada sekä lämmitykseen meno että latauskierron tulo samasta reiästä ja siksi tämmöinen vähän kostikkaampi kapine tarvittiin. Tuo kerrostuminen on ihan selvästi havaittavissa pohjalta ulostulevan lämpötilassa, kun lämpötila nousee katkokäynnillä käyntijakson lopulla.

Optimaalinen VILP kytkentä suoraan kattilaan

@Kellarinlämmittäjä hienon käsityötaidon innoittama laitoin työn alle "menovesi-hajoittimen" minkä minun piti jo vilp-aikana tehdä, mutta erilaisella reijityksellä. Tavoitteena on että pumpattu kuuma vesi nousee rauhallisesti leijumalla ylöspäin sekoittamatta yhtään lämpötiloja. Nyt kun vesi...

lampopumput.info