HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No mutta siitähän selviää ihan vaan nostamalla sitä sähkön hintaa
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Sähköverkon infran ja voimalaitosten kustannuksethan jaetaan sähkömarkkinoilla ja sähkön marginaalihinta asettuu pitkän päälle tasolle, jonka uuden sähköenergian tuotanto sallii rakennettavan yleisesti hyväksytyn kilpaillun liikentoiminnan tuottotasoilla ja sähköverkon puolella markkinaregulaattoreiden hyväksymällä tuottotasolla. Varusteet ja muut kustannukset määräytyvät omilla markkinoillaan. Tuossa vaiheessa kaikki pääsevät nauttimaan rakennettujen uusienkin resurssienkin käyttömahdollisuudesta.
Vaikka uuden kulutuksen nopea ilmestyminen jakamaan kakkua voi nostaa hintoja väliaikaisesti, hinnat tasaantuvat, kun uutta tuotantoa ja järeämpää siirtoinfraa ehditään rakentaa. Uutta kakkua tulee siis tarjolle tarpeen mukaan. Sata tuotta sitten väitettiin, että Suomessa ei ikimaailmassa tarvita niin paljon sähköä, mitä Imatran vesivoimalaitoksen silloisella laajuudella pystyttiin tuottamaan, mutta nyt Suomessa on sähkön tuotanto ja kulutus luokkaa satakertainen tuohon nähden.
Olennaista on, että hallinnon reguaaltiolla ja kansalaisliikkeillä ei heitetä liikaa kapuloita rattaisiin uuden tuotannon ja parannettujen siirtoyhteyksien rakentamiseen. Jos noin kuitenkin tehdään, hintataso nousee auttamatta, uusia kulutuskohteitakaan ei tule ja ainakin nuorempien kansalaisten on syytä harkita muuttamista ulkomaille, mistä löytyy paremmin työmahdollisuuksia. Vanhempi väestö joutuu polttamaan hiipuvan infran (huonekaluihin vertautuvaan tapaan) ja sinnittelemään jotenkin siihen saakka, kunnes tuoni syystä tai toisesta korjaa satonsa.
Vaikka uuden kulutuksen nopea ilmestyminen jakamaan kakkua voi nostaa hintoja väliaikaisesti, hinnat tasaantuvat, kun uutta tuotantoa ja järeämpää siirtoinfraa ehditään rakentaa. Uutta kakkua tulee siis tarjolle tarpeen mukaan. Sata tuotta sitten väitettiin, että Suomessa ei ikimaailmassa tarvita niin paljon sähköä, mitä Imatran vesivoimalaitoksen silloisella laajuudella pystyttiin tuottamaan, mutta nyt Suomessa on sähkön tuotanto ja kulutus luokkaa satakertainen tuohon nähden.
Olennaista on, että hallinnon reguaaltiolla ja kansalaisliikkeillä ei heitetä liikaa kapuloita rattaisiin uuden tuotannon ja parannettujen siirtoyhteyksien rakentamiseen. Jos noin kuitenkin tehdään, hintataso nousee auttamatta, uusia kulutuskohteitakaan ei tule ja ainakin nuorempien kansalaisten on syytä harkita muuttamista ulkomaille, mistä löytyy paremmin työmahdollisuuksia. Vanhempi väestö joutuu polttamaan hiipuvan infran (huonekaluihin vertautuvaan tapaan) ja sinnittelemään jotenkin siihen saakka, kunnes tuoni syystä tai toisesta korjaa satonsa.
No vaikka tuo mäsän keskus espoossa?
Se että sähköenergia on halpaa suhteessa sen siirtoon on yksityiskuluttajan kannalta ihan loogista, mutta nuo siirtoyhtiöthän tuota myös vääristää, nostaen siirtomaksujen hinnat tasolle joka ei vastaa verkon ylläpidon tasoa.
Tuossa varsinainen vedätys jossa kaupungin virkamiehiä viedään kuin litran mittaa.Datakeskus lupautuu maksamaan sähköliittymän mutta ei sen vaatimaa voimalinjaa eikä maanhankintaa ja ei tarvittavan sähkön tuottamista joka lopulta vie jo yhden ydinvoimalaitoksen verran sähköä se vaan että laitosta ei ole mutta peltihallien suunnitelmat on jo hahmoteltu.Vastaavia hankkeita suomessa on kymmeniä ja maksaja on veronmaksaja ja muut sähkön kuluttajat ei jatkoon kiitos.
www.satakunnankansa.fi
yle.fi
"Ennen kuin yhden gigawatin datakeskus voi käynnistyä kokonaisuudessaan, on alueelle saatava 400 kilovoltin voimalinja. Siinä vaiheessa katse kääntyy kantaverkkoyhtiö Fingridin suuntaan"
Lukijalta | Hyvä paha datakeskus – Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei näe Bitzeron hankkeessa kaupungin kannalta mitään riskiä
”Kaikki kunnat Suomessa yrittävät vahvistaa oman kuntansa elinvoimaa. Tämä hanke on juuri sitä parasta elinvoiman tuottamista”, Juhani Seppälä kirjoittaa.
www.satakunnankansa.fi
Kokemäelle nouseekin yksi Euroopan suurimmista datakeskuksista – kunhan sähköverkko sallii
Kokemäen datakeskuksen koko on tuplaantumassa aiemmista suunnitelmista. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Satakuntaan mahtuu lisää sähkönkulutusta, mutta valmistelu vie aikaa.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
On muuten melkoinen pytinki, ihmeteltiin tuota matkalla lentokentälle sekä takaisin. Siinähän se nököttää Kehä III varressa, muutama kilometri Turunväylän liittymästä itäänpäin. Ja Microsoft tekee nuo aina kolmena kappaleena, eli Vihdissä ja Kirkkonummella on samanlaiset.
Tää on tätä ihastellaan ja hämmestellään näitä suuria hankkeita oli sitten nörtit tai päättäjät mutta lopputulos on se että hallit ja infra rakennetaan ukrainan käpykaartilla ja kiinalaisilla mitään verotuloja ei koskaan tule kulut jää tänne ja tuotto jää ulkomaille.Ainiin se hukkalämpö jää meille kyllä mutta sille on oma hinta
Serkkupoika sanoi että ainakin irkkuja siellä on jokin isompi joukko hommissa. Tuskin kiinasta paljoa työvoimaa tulee jenkkifirman työmaalle, halpaa työvoimaahan löytyy eu sisältäkin paljon helpommalla.
pökö
Kaivo jäässä
Irkkuja, portugalista ja puolasta tulee myös tekijöitä. On toki suomalaisiakin.
Tuokin hanke taitaa muuten peräisin Espoon kaupungilta, joka suostutteli (tai jopa melkein pakotti) Fortumin mukaan vaatimalla halpaa fossilitonta kaukolämmön lähdettä joskus viime vuosikymmenellä. Tuosta on laadittu pöytäkirjat ja kaikki, että pitää onnistua kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Fortum itse asiassa keksi aika fiksun ratkaisun etenkin omalta kannaltaan, eli hankki suuren ja tasaisesti kuluttavan asiakkaan sähkön lisämenekiksi ja kanavoi tuotannosta aiheutuvan pääjätteen eli lämmön myyntikelpoiseksi tuotteeksi, jolla on niin varma menekki kuin olla voi. Lämmön pumppaminen merivedestä, kalliosta tai maasta olisi ollut vaihtoehtona, mutta moisten talous olisi ollut hyvin hataralla pohjalla. Fortum hävisi aikanaan tarjouskilpailussa pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitoksen Vantaan energialle (mutta eipä jätteiden polttokaan ole EU:n erityisessä suojelussa enää, vaan miettivät hiilidioksidin talteenottoa ja laivaamista Norjaan). Samalla lobattiin sähköveron huojennukset ja lämmityksen osalta noita ei ainakaan vielä olla perumassa, koska paha silloin Suomen perisi EU-"sakkojen" seurauksena, eli pitäisi lämmittää fossiilisilla ja ostaa päästöoikeuksia jostakin ulkomailta. Kaukolämpö pitäisi silloin korvata kiinteistökohtaisella lämmityksellä ja siihen varmaan menisi lämpöpumpuilla välistä saman verran kuin nuo datakeskuksetkin kuluttavat. Tuon sitten kuluttajat saisivat kalliisti maksaa omien laitteiden ja sähkösiirron lisävaatimustenkin osalta (sen ohella, että sähkö kallistuisi joka tapauksessa talvella todella runsaasti tyynillä ilmoilla ja keskimäärin samoin).
Espejot
Hyperaktiivi
Ehkä kannataisi katsoa nenäänsä pidemälle ja miettiä mikälainen klusteri voi syntyä datakeskusten yhteyteen. Otetaan esimerkiksi kavattitietokoneet, miksi suomessa on arviolta toiseksi elinvoimasin yksikkö maailmassa? Koska sen eteen on tehty töitä vuosikymmeniä ennen kuin kukaan edes oli kuullut kvanttitietokoneista ja siksi meillä on maailmanluokan osaamista kryogeniikassa. Suomessa kvanttiteknologiaan panostettiin ennen kuin siitä tuli globaali trendi. Melkein sanoisin että ekosysteemi on se taikasana.
Sehän on kupla sitä ei tarvita suomalaisilla on erityinen ongelma tarttua kupliin järjen sijaan.Muistit ja prosessorit kehittyy edelleen pystyvät entistä parempaan laskentaan enempi kannattaisi panostaa uudenlaisiin sovelluksiin kuten ohjelma joka ennustaa laskee oikeasti tarkan paikkakuntakohtaisen sään pitkälle aikavälille joka toki on mahdoton mutta kannattaa yrittää onnistuessaan antaisi huikeat mahdollisuudet mm. viljelyyn
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Vänän niin kuin langaton tiedonsiirto. Eiku.
langaton tiedonsiirto oli yleisesti käytössä ennen langallista kuten savumerkit valo ääni rummut huuto
Onneksi Suomessa on tartuttu ennakoiden langattomaan tiedonsiirtoon, tekoälykehitykseen ja kvanttitietokoneisiin eikä moisiin aiheisin, jotka toteat itsekin tarpeellisiksi, mutta mahdottomiksi. Jolleivat alkuperäiset visiot ehkä toteudukaan, toimiva uusi teknologia yleensä löytää soveltamismahdollisuuksia jostakin muualta ja uuden hallinta on aina valtava kilpailuetu markkinoilla.
Siis eihän kvanttitietokoneet ja perinteiset tietokoneet juurikaan sovellu samoihin tehtäviin, eikä se perinteisen laskentakapasiteetin kasvu riitä. Ja pitkältihän tän topikin ydin on siinä kun valitetaan noiden perinteisten tietokoneiden kokoajan kasvavaa energian tarvetta.
Kvanttitietokoneille taitaa olla aika niukasti kysyntää tällä hetkellä. Tilanne voi muuttua kun joku keksii mihin niitä voisi käyttää.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Kyllähän noilla pystyy vaikka murtamaan salauksia varsin tehokkaasti - joka taasen potkii noita tekniikoita eteenpäin kvanttikestäviksi.
Onko sinulla tähän jotain referenssiä laittaa? Täällä meidän nurkilla Google maksaa 9 miljoonaa yhteisöveroa ja 1,5 miljoonaa kiinteistöveroa vuodessa, työllistää noin 500 ihmistä, ja antaa kaukolämmön ilmaiseksi Haminan kaupungille.
Paikallisesti kyllä etuja mutta käyttää jo 2% suomen sähkönkulutuksesta koko datakeskushömppä vaatii suuren ydivoimalaitoksen verran tehoa jota ei ole, kaikki pois muusta kulutuksesta ja nostaa kaikkien sähkön hintaa ja kuluja .Naapuriisi kouvolaan tulossa tiktok datakeskus joka tulee jakamaan vain haitallista sisältöä etenkin lapsille ja nuorille ilman lisäarvoa.Kokonaisuudessa yhteiskuntaan näillä negatiivinen vaikutus monella tapaa ja tälläistä "kehitystä" ei pidä tukea.
Paljonko nuo yhteensä työllistää suoraan ja entäs välillisesti ja paljonko ne tuottaa kiinteistö- ja yhteisöveroja?
Jotenkin tämä oudoksuttaa että datakeskuksia väheksytään, kun koko yhteiskunnan kaikki toiminnot on siirtymässä digitaaliseksi.
Paljonko muuten Suomalaiset Tubettajat, Tiktokkaajat, OnlyFans tyypit kerää yhteensä rahaa Suomeen? Liiketoimintaa tuokin on vaikka asiasta voi olla montaa mieltä.
Paljonko pelien kehittäjät on imenyt rahaa Suomeen? Datakeskuksissa ne pelitkin pyörii.
Espejot
Hyperaktiivi
Siinä vaiheessa kun tulee tekoälyklustereita, digitaalisia tehtaita mitkä simuloi lähes kaikkea niin pilveen ei voi laittaa tietoa koska sisältää arkaluontoista tietoa, tulevia patenteja tai tietoa haavoituvasta infrasta. Sitten meillä on toivottavasti hake missä tekoäly yhdistetään terveyden huoltoon. Uskoakseni tekoäly on vasta lähtökuopissa. Ja joo, kupla puhkeaa mutta se on parempi vaihtoehto kuin että jäädä odotamaan että ilmapallo vuotaa kuiviin pikkuhiljaa ja näivettää koko yhteiskunnan. Ei se osaaminen mennyt hukkaan kun IT kupla puhkesi internetin alkuaikoina. Toki, jos haluaa että kaikki hodetaan savumerkein niin kannattaa yrittää.
Löytyy useampia haitallisia kehityskulkuja voi on syytä vastustaa tiktokin lisäksi ,terveydenhuolto ei missään tapauksessa tekoälyä mukaan vaan lääkärin on ihminen kohdattava tutkittava ja hoidettava paikan päällä.Autojen automaattinen fsd vai mikä se on edelleen syytä kuljettajan itse ajoneuvonsa ajaa kuljettajalla on jokatapauksessa vastuu.Elintarvikkeiden ja alkoholin kotiinkuljetus vastustettava asia.Jotain positiivista koulutukset lukion jälkeen ja seminaarit voi kaikki siirtää etäyhteyteen.
Husky
Hyperaktiivi
Nämä ovat niin totta kuin olla voi!
Nuori kävelykyinen porukka jolla ei ole rahaa, tilaa laiskuuttaan ostoksensa kotiovelle, voiko hullumpaa olla!
Ja suomalaiskansallinen koulutus on AIVAN hullua. Jälkikasvu suorittaa kohta kuudetta kertaa eri ajokorttia ja seitsemäs ja kahdeksas jo siintää ja kaikki nämä, että siivoojan koulutus 3 vuotta ja jokainen nuori hilluu yliopistossa 8-10 vuotta ja suurin osa menee täysin hukkaan
Noita voi pitää aikoinaan digitaalitietokoneiden alkuaikoina käytettyjen analogiatietokoneiden superkompaktina ja supernopeana inkarnaationa vähintään. Analogiatietokoneiden roolina oli suorittaa tehtäviä, johon dititaalitietokoneet olivat silloin liian hitaita ja/tai kalliita käyttää. Kyllä tuollaiselle kvanttitietokoneelle olisi monenlaista käyttöä jo tuoltakin pohjalta. Saattaa olla, että kvanttitietokoneet pystyisivät enempäänkin, mutta tuon aika näyttää. Monet laskennallisesti haastavat tehtävät on mahdollista ratkaista käytännössä aproksimaatiisella algoritmilla, jonka tuloksen oikeellisuudesta ei ole teoreettisia takeita, mutta joka silti riittää käytännössä (kryptograafisten ongelmien ratkaisu on tyyppiesimerkki, eli salaus joko saadaan auki tai sitten ei ja mahdollinen onnistuminen on useimmiten helppo testata).
Todellisuudessa kaikenlainen toiminta ja tuotanto on nykyisin riippuvainen datakeskuksista. Niinhän se on itse asiassa ollut riippuvainen jo vuosikymmeniä. Ennen vain pienempiä datakeskuksia oli siellä täällä joka firmassa ja organisaatiossa ja sittemmin noita palvelukeskuksia on tehokkuussyistä yhdistelty (hajautettuna samojen palveluiden tuottaminen kuluttaisi sähköä ja muita resursseja vielä paljon enemmän). Sähkön kulutus on tietenkin kasvanut, kun tietotekniikan merkitys ja sovellusten laajuus on kasvanut jatkuvasti melkein räjähdyksenomaisesti. Datakeskusten kaltaisia ratkaisuja on ollut käytössä Suomessakin jo pitkälti yli puolen vuosisadan ajan, vain organisatorinen rakenne on kehittynyt hitaasti matkan varrella.
Ei asia siitä parane, että elinkeinoelmän ja käytännössä kaiken inhimillisen toiminnan perusinfrastruktuuri ulkoistetaan ja sijoitetaan jonnekin ulkomaille meren alla kulkevien datakaapeleiden päähän toimivaksi ulkomaiden sähköllä, työvoimalla ja muun ulkomaisen infrastuktuurin varassa. Asia on aivan sama kuin, että kaiken tavaran ostaminen Kiinasta tai ruoan ostaminen ulkomailta maatalouden tehokkaampien tuotantoedellytysten maista ei parantaisi asioita, koska hyötyjen vastapainoksi syntyisi myös haittoja ja riskejä.
Ratkaisun tarkistaminen on helppoa mutta ratkaisun löytäminen ei tietotekniikan ja tekoälyn suurimpia ongelmia.Ihminen voittaa tietokoneen ja tekoälyn aina .Toistaiseksi mikään ei pysty ihmisen muistiinsa tallentamaan koodia murtamaan jos ihminen ei ole tallentanut myös koodia vaikka datakeskukseen eli kannattaa satsata ennemmin ihmisiin kuin datakeskuksiin
Tähän ei voi muuta sanoa etenkin nuorisolle että perse sohvalta ylös ulos lenkille kalaan tai naisiin yhteiskunta tervehtyy ja kaikki voivat paremmin.
- Keskustelun aloittaja
- #1 189
Tuumailua, että paljonko tekoäly-yritykset voivat maksaa sähköstä ja tuleeko hinnasta ongelmaa.
Ilmeisesti Anthropic maksaa xAI:lle 1,25 miljardia /kk 300MW laskentatahosta.
www.linkedin.com
techcrunch.com
Ilmeisesti Anthropic maksaa xAI:lle 1,25 miljardia /kk 300MW laskentatahosta.
Anthropic will pay xAI $1.25B per month for compute | TechCrunch | Thomas Studer | 13 comments
The most striking news I read today is Anthropic paying xAI $1.25billion per month for 300MW of compute. It's not just the sum that is breathtaking but its implication. Even assuming the datacenter runs at full load continuously, that is a willingness to pay of nearly $6000/MWh* of compute...
www.linkedin.com
Anthropic will pay xAI $1.25B per month for compute | TechCrunch
Elon Musk's xAI surprised the AI world when it made a deal to sell compute to Anthropic. Now we know how much it's worth.
techcrunch.com
Varmaan parasta mahdollista materiaalia tekoälylle(ja olisi ollut jo vuosia sitten kun tekoälystä ei edes puhuttu), mutta lääkäriliitto jarruttaa tuota niin että vanteetkin hehkuu punaisena.
Husky
Hyperaktiivi
Tekoälylle voisi antaa käyttöön kaikki diagnoosit ja verikoe yms tulokset bigdatana ja kieltää sitä katsomasta tietoja nettifoorumeista ja sanoa että kuuntele potillaaalta useampikin lause toisin kuin kuoliaaksi itsestäänselvyyksiä puhuva suomalaislääkäri joka ei kuitenkaan puhu asiaa juuri ollenkaan, niin 50-90% tapauksista hoituisi sillä paremmin. Ja byrokratiasekoilut oma lukunsa haittaamassa niin helpottuisi sekin.
Ihminen on aivan avuton ilman kirjastoja ja yhteistyöverkostoaan yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa mielessä, jos oletettaisiin, että tietotekniikkaa ei olisi (sitten voi kysyä, onko asioiden kirjaaminen, paperin tms. kirjoitusalustan valmistus, postin välitys, kirjapainotekniikka, luennointi, merenkulku jne. sittenkin tietotekniikkaa, eli pitäisikö olla niitäkin ilman. On aivan turha hurskastella, ilman tietotekniikkaa nykyinen kulttuuri ja elintapa on aivan hukassa ja ilman sitä täytyisi karsia todella paljosta, kun tarvitaan ihmisiä hoitamaan tietotekniikalla suoritettavat työt ja heidän työpanoksensa on sitten monesta muusta paitsi. Ilman vuorovaikutusta lajitovereiden kanssa ihminen olisi lajinakin jokseenkin hukassa.
Kun ala on tuottavaa (tai ainakin liikevaihto on suuri, näin on usein hype- ja kuplataloudessa transitiovaiheessa), ei fyysisten tuotannontekijöiden hinnalla tietenkään ole merkitystä. Tuottavimpien vakiintuneiden teollisuus- ja palvelualojen kohdalla suuret energiakustannuksetkaan ei sielläkään ole sääntö, vaikka toki noin on joillakin energiateollisuuden aloilla, lentoliikenteessä ym.
On aivan sairasta ajattelua, että datakeskuksissa ei muka tuoteta mitään lisäarvoa, vaan vain tuhlataan sähköä. Noin voi toki ajatella joidenkin sosiaalisen median ja viihdealustojen kohdalla, mutta todellisuudessahan nuo pyörittävät valtavaa markkinointikoneistoa, jolla on nykyisin näpeissään pääosa kaupallisesta tiedotustoiminnasta. Voi olla monta mieltä, onko tuo hyvä vai paha, mutta kukaan ei voi kieltää, etteikö tuossa liikkuisi valtavat liikevaihdot ruhtinaallisten tuottojen kera. Datakeskuksissa puurretaan myös arkisten askareiden parissa ja luotsataan tekoälyteknologioita käytännössä osaksi tuotantotoimintaa (tekoälyteknologia on näet aivan mahdotonta ilman noita, teorialla ja tavanomaisilla tietokoneilla ei pitkälle potkita).
Espejot
Hyperaktiivi
Se kysymys lienee kaiketi tuottaako datakeskukset Suomelle mitään lisäarvoa.
Noh, tuo oma leipäpuuni (perinteistä metsäteollisuutta) jonne joka arkiaamu raahustan, kuluttaa myös yhden prosentin Suomen sähkönkulutuksesta. Kai sekin pitäisi sulkea, jotta sinä saisit halvempaa sähköä?
TikTokin hyödyllisyydesta olen toki samaa mieltä, eipä tuosta itse firman päätoiminnasta kovin paljon hyötyä voi sanoa olevan. Mutta tuo nyt on vain yksi esimerkki, negatiivinen sellainen. Tulee muistaa, että koko yhteiskunta pyörii tänä päivänä datakeskusten avulla. Ennen vanhaan firmoilla oli omat konesalit, nyt infra on palveluntarjoajien datakeskuksissa. Mitäs luulet, kumpi on energiatehokkaampaa, vanha vai uusi tapa?
Minun leipäpuu taas vain 0,2 prosenttia suomen sähkönkulutuksesta en halua että se kaatuu sähköpulaan tai sähkön hintaan mm. siksi vastustan tätä,tiktok oli kaikilta ohiosuma tietääkseni kiinalaisia piti juuri estää tulemasta tänne peli voi olla siltä osin jo menetetty
Se ei ole varsinainen ongelma, että tänne tulee Tiktok tai joku muu. Varsinainen ongelma on, että juuri yhdessäkään datakeskuksessa ei pyöri Suomalainen tai edes Eurooppalainen softa.
Tai no... Linuxilla noista suurin osa pyörii, mutta tarkoitan seuraavaa ohjelmistokerrosta, mikä varsinainen rahamylly on.
Tai no... Linuxilla noista suurin osa pyörii, mutta tarkoitan seuraavaa ohjelmistokerrosta, mikä varsinainen rahamylly on.
Tietokone ja nyt vielä AI tehostettuna pystyy tunnistamaan esimerkiksi ihomuutokset luotettavammin kuin ihminen.
Jopa vuonna 2018 tutkimuksissa tietokone oli luotettavampi. https://www.theguardian.com/society...ect-skin-cancer-more-accurately-than-a-doctor
Terveydenhuollossa kun saadaan otettua entistä laajempia verenkuvia niin bigdataan vertaus tuo ennennäkemättömiä tarkkoja analysointeja. Samoin jopa DNA tason analyysissa.
Turhan usein generatiivinen AI mielletään chatGPT käytöksi
No ilman muuta tuottaa siihen nähden, että samat palvelut ostettaisiin ulkomaille sijoitetusta datakeskuksesta. Ainakin datasiirtokaapeleita tarvitaan enemmän ja kaikki keskuksen rakentamiseen, operointiin ja verotukseen liittyvät rahavirrat menevät ulkomaille. Asia ei paremmaksi muutu, jos joku kotimainen välittäjä vetää palvelun sopimuksellisesta välittämisestä omansa päältä.
Ikimaailmassa datakeskus ei voi toimia hetkeä pitempään niin, että se aiheuttaa sähkön hinnan nousuna suuremmat kulut yhteiskunnalle, mitä on itse keskuksen tuottama kaupallinen lisäarvo (silloinhan sen kannattaisi sammuttaa laitoksensa ja ruveta sen sijaan sähkön väittäjäksi).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Datakeskuksia suurempi ongelma on tyypillinen markkinan segmentointi ja hintadifferointi (saman tavaran myyminen eri hinnoilla asiakkaan maksuhalukkuuden mukaan). Yleensäkin, näkemällä vaivaa, kyttäämällä alennuksia, erilaisia tuotteita voi saada halvemmalla. Tätähän on harrastettu niin kauan kuin kauppaa on käyty ja myös sähkökaupassa. Jostain syystä sähkön osalta valtio tukee tätä asiakkaiden segmetointia Suomessa vielä varsin voimakkaasti omilla verokäytännöillään. Esim. Ukrainassa sähköä myytiin ennen sotaa yksityiseen kulutukseen edullisemmin kuin bisnestarkoituksiin ja yksityisen kulutuksen hinta nousi portaittain kulutuksen kasvaessa, että käänteisiäkin esimerkkejä on olemassa. Lentolipuissa suora lento on tyypillisesti selvästi kallein.