Datakeskukset

tet

Hyperaktiivi
Onko kunta alkanut rakentaan hallia etukäteen?
Tuohan on suomalainen tapa että kunta rakentaa ja yritys tulee ikään kuin vuokralle.

Ei ole, kyllä se on toimija itse kun rakentaa. Tosin tuo Atnorth ei itse pyöritä mitään palvelintoimintoja tuolla datakeskuksessa, vaan rakentaa ja ylläpitää vain keskusta - on siis tavallaan vain grynderi. Joku muu siellä tulee palvelimiaan pyörittämään; kuka, sitä ei ole julkisuuteen kerrottu.

Tuolla tontilla on valtavasti tilaa laajentua, mutta silti Atnorth osti taannoin myös joen toiselta puolelta toisen tontin suljetun Myllykosken paperitehtaan alueelta. Laajennussuunnitelmia siis tuntuu olevan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kappas, alempi veroluokka datakeskuksilta ja kaivoksista taitaakin joutaa romukoppaan

Laissa on jo nykyisinkin energiatehokkuuteen liittyviä kertoimia (vaihtoehtoina keskuksen sisäinen energiatehokkuus ja hukkaenergian kierrättäminen hyötykäyttöön), joita justeeramalla saisi uusien keskusten verohuojennukset järjestykseen niin, että sähkön kulutuksen/saatavuuden ja näiden vaikutuksen EU:n päästövelvotteiden kustannuksiin saisi jokseenkin optimaaliseen tasapainoon, kun jokaisen uuden keskuksen sähköveroluokka päivitettyjen kertoimien perusteella ratkaistaisiin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Laissa on jo nykyisinkin energiatehokkuuteen liittyviä kertoimia (vaihtoehtoina keskuksen sisäinen energiatehokkuus ja hukkaenergian kierrättäminen hyötykäyttöön), joita justeeramalla saisi uusien keskusten verohuojennukset järjestykseen niin, että sähkön kulutuksen/saatavuuden ja näiden vaikutuksen EU:n päästövelvotteiden kustannuksiin saisi jokseenkin optimaaliseen tasapainoon, kun jokaisen uuden keskuksen sähköveroluokka päivitettyjen kertoimien perusteella ratkaistaisiin.
Tuollainen voisi olla ihan hyvä. Jossain oli maininta että esim Bitcoinin louhimisessa Asic (?) koneet ovat usein ilmajäähdytteisiä ja puhaltelevat lämpönsä usein harakoille. Vesijäähdytyksen rakentaminen on ilmeisesti kallista. Tuollaista sopisikin rokottaa enemmän ellei sitten kokonaan kieltää. Tuohon suuntaan on ollut keskustelua myös länsimaissa ainakin vireillä.

Toki olen edelleenkin sitä mieltä että tuollaisia varten ei kannata Suomen kustantaan infraa (siirtoverkot yms), kuten oli tämä yksi jopa 500 MW louhintapaikaksi haaveiltu mesta ja siinä saa jo melkoinen määrä tuuliropeleitakin pyöriä että tuollaisen määrän energiaa saa tuotettua edes hetkellisesti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Energiateollisuus Ry ei ole hyppinyt onnesta seinille, vaan veroluokkamuutos on aiheuttanut parranpärinää siellä.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos Euroopan kalleimpiin lukeutuva Italian sähkö kelpaa datakeskuksille, miksei Suomen kelpaisi veromuutoksen jälkeenkin?

By the end of 2026, capacity should increase to about 913 MW from 513 MW at the end of 2024, said the lobby group that represents data centre builders and operators, while in 2025, capacity should grow about 37% to 701 MW.

Italiaanot ovat huolissaan myös tulevasta sähkönhinnasta. 2028 datakeskukset saattaisivat imeä jo 1400 MW sähköä.
However, this growth could increase the country’s electricity prices, affecting competitiveness at a time it suffers some of the highest power prices in Europe, said Francesco Sassi, a research fellow at think tank RIE.

“Additional power demand in the premium EU power market would add some upward pressure on prices, which cannot help the competitiveness of the country’s economy or bolster EU electricity interconnections,” Sassi told Montel.
 

kotte

Hyperaktiivi
Energiateollisuus Ry ei ole hyppinyt onnesta seinille, vaan veroluokkamuutos on aiheuttanut parranpärinää siellä.
Eikä ehkä kannattaisi kuluttajienkaan hurrata, koska tuo vähentää ainakin suhteellisesti kiinnostusta investoida uuteen tuotantoon ja ehkä vielä enemmän sähkövarastoihin ja vastaavaan hintojen heilahteluja vähentäviin ratkaisuihin. Datakeskusten kulutus pahimmillaankin heiluu vähemmän ajankohdasta riippuen samaan suuntaan sähkön hinnan nousun kanssa kuin kuluttajien keskimäärin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eikä ehkä kannattaisi kuluttajienkaan hurrata, koska tuo vähentää ainakin suhteellisesti kiinnostusta investoida uuteen tuotantoon ja ehkä vielä enemmän sähkövarastoihin ja vastaavaan hintojen heilahteluja vähentäviin ratkaisuihin. Datakeskusten kulutus pahimmillaankin heiluu vähemmän ajankohdasta riippuen samaan suuntaan sähkön hinnan nousun kanssa kuin kuluttajien keskimäärin.
Kaikilla lienee oma näkemyksensä tuosta verosta ja sen perusteista. Datakeskusten kanssa bisnestä tekevillä myös, kuten energian tuottajillakin. Tuottajia kiinnostanee se että miten sitä omaa kassaa lihotetaan maksimaalisesti.

En tiedä mahtaako tuolla verolla olla mitään merkitystä datakeskus investointeihin. Miksi olisi, jos muuallakin kannattaa kallimmalla hinnalla kannattaa noita pyörittää? Ainut mitä tuosta hyödytään on se että persaukisen valtion kirstun pohjalle saadaan enemmän tilkettä. Ja miksei jotain epämääräisempiä hankkeita voi jäädä toteutumattakin, joka on varmasti myös aivan tervetullut juttu.

Bitcoin piireissä aiheuttaa myös parranpärinää.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaikilla lienee oma näkemyksensä tuosta verosta ja sen perusteista. Datakeskusten kanssa bisnestä tekevillä myös, kuten energian tuottajillakin. Tuottajia kiinnostanee se että miten sitä omaa kassaa lihotetaan maksimaalisesti.

En tiedä mahtaako tuolla verolla olla mitään merkitystä datakeskus investointeihin. Miksi olisi, jos muuallakin kannattaa kallimmalla hinnalla kannattaa noita pyörittää? Ainut mitä tuosta hyödytään on se että persaukisen valtion kirstun pohjalle saadaan enemmän tilkettä. Ja miksei jotain epämääräisempiä hankkeita voi jäädä toteutumattakin, joka on varmasti myös aivan tervetullut juttu.
Niin kuka tietää. Taloudellinen tilanne on kuitenkin Suomessa sellainen, että ei ehkä kannattaisi asettaa mitään nykyistä suurempia esteitä energia- ja teollisuuslaitosinvestoinneille (joita datakeskuksetkin ovat). Verotuloja tuossa voi menettää enemmän lyhyellä aikavälillä investointien hiipumisena kuin melko vähäisinä näennäisinä sähköverotulojen lisääntymisenä (joka sekin voi enemmän tai vähemmän kompensoitua muiden verotulojen vähentymisenä). Trumppi tekee vastaavia havaintojen perusteella tehtyjä äkkinäisiä päätöksiä ilman syvempää analyysiä ja kohdennusta, mutta Suomessa voisi ehkä toimia johdonmukaisemmin ja harkita tarkemmin, miten asiassa lopulta kävisi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Suomessa voisi ehkä toimia johdonmukaisemmin ja harkita tarkemmin, miten asiassa lopulta kävisi.

Tämä oli mielestäni yllättävä käänne. Siihenhän tässä vedotaan, että ei pitäisi tulla yllättäviä käänteitä, mutta vaihtoehdot? Katsotaanko loppuun asti, kuinka hommat menee päin mäntyä vai vihelletään peli seis heti kun on huomattu mihin se voi johtaa. Suklaatehdas saattaa myös työllistää yhtä monta henkeä kuin datacenterit. Loppujen lopuksi niille, jotka edusta olivat jo nauttineet, etu olisi voinut sulaa jatkossa korkeampaan sähkön hintaan. Nythän tuo ikäänkuin lupailee että sähkö voisi pysytellä edullisena jos sitä ei tuhlata liikaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin kuka tietää. Taloudellinen tilanne on kuitenkin Suomessa sellainen, että ei ehkä kannattaisi asettaa mitään nykyistä suurempia esteitä energia- ja teollisuuslaitosinvestoinneille (joita datakeskuksetkin ovat). Verotuloja tuossa voi menettää enemmän lyhyellä aikavälillä investointien hiipumisena kuin melko vähäisinä näennäisinä sähköverotulojen lisääntymisenä (joka sekin voi enemmän tai vähemmän kompensoitua muiden verotulojen vähentymisenä). Trumppi tekee vastaavia havaintojen perusteella tehtyjä äkkinäisiä päätöksiä ilman syvempää analyysiä ja kohdennusta, mutta Suomessa voisi ehkä toimia johdonmukaisemmin ja harkita tarkemmin, miten asiassa lopulta kävisi.
Sehän se, kukaan ei taida tietää. Näitä asioita on myös ruodittu tuossa Ylen tuoreessa jutussa aiheesta.

 

kotte

Hyperaktiivi
Suklaatehdas saattaa myös työllistää yhtä monta henkeä kuin datacenterit. Loppujen lopuksi niille, jotka edusta olivat jo nauttineet, etu olisi voinut sulaa jatkossa korkeampaan sähkön hintaan. Nythän tuo ikäänkuin lupailee että sähkö voisi pysytellä edullisena jos sitä ei tuhlata liikaa.
Mutta saattaa olla "pyrhoksen voitto", jos vähentää merkittävästi investointeja uuteen sähköntuotantoon ja sähkövarastointiratkaisuihin. Olisi olennaista saada takaisin momemtun voimatuotannon lisärakentamiseen, kun se on hiipumaan päin, kun uutta kulutusta ei ole toistaiseksi tullut riittävästi pitääkseen sähkön keskihinnan riittävän kannattavalla tasolla.
Sehän se, kukaan ei taida tietää. Näitä asioita on myös ruodittu tuossa Ylen tuoreessa jutussa aiheesta.

Tuossa on pohdittu hukkalämpöasiaa. Omasta mielestäni ei pitäisi unohtaa datakeskusten tekemien PPA-sopimusten toteutunutta ja potentiaalista merkitystä tuulivoiman rakentamiseen. Kuluneen talven aikana sähkö on ollut keskimäärin varsin kohtuuhintaista, vaikka sähkön saatavuus on muutoin kärsinyt Venäjän tuonnin ja sähkön yhteistuotannon vähennettyä jopa kaksin verroin OL3:n nettokapasiteettiin nähden (kun se varaa 300MW Ruotsin tuontiyhteyksistäkin reserviin käydessään).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossa on pohdittu hukkalämpöasiaa.

Niin oli jamieleeni tuleekin ajatus että jos datacenteri olisikin lämpötehdas, ikäänkuin sähkökattila, niin mikäs sen veroluokka silloin olisi?

Datassa on se erikoisuus että sillä ei ole massaa, joten dataa voi tehdä rajatta ja kaikki energia jää jäljelle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin oli jamieleeni tuleekin ajatus että jos datacenteri olisikin lämpötehdas, ikäänkuin sähkökattila, niin mikäs sen veroluokka silloin olisi?
Alennettu (eli lopputulos jokseenkin sama kuin datakeskuksen 100% lämmön talteenotto paitsi, että lämpöä tulee tasaisesti, kun taas sähkökattilaa ajetaan tyypillisesti sähkön hinnan ja tarpeen mukaan; toisaalta, kun ei ole lämmitystarvetta, kaiketi ei olisi niin suuri ongelma Suomen oloissa, vaikka datakeskus tuossa tilanteessa päästäisi hukkalämmön ainakin osittain taivaalle, mikä on aina optiona). Palataan tosiaan aiheeseen, mistä edellä ensiksi jo kirjoitin, eli noihin laissa määriteltyihin kahteen vaihtoehtoiseen kerroinkriteeriin alemman veroluokan sallimiseksi ja niiden justeeraukseen.
 

katve

Aktiivinen jäsen
Tiedä sitten mihin mm. Googlen tuleva Muhoksen dataplantaasi lämpönsä ajaisi. Melkoisen pieni kylä ja Ouluun on matkaa kymmeniä kilometrejä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Aina voi perustaa kasvihuoneen jos saa halpaa lämpöä sille.
Niin tuo hukkalämmön hyötykäyttö pitäisi olla ehdottomasti alemman veroluokan ehto.

Kyllä Google yrittäjän saa kasvihuoneeseen jos Google tarjoaa lämmitetyt kasvihuoneet hyvään vuokrahintaan.

Tuollaiset kasvihuoneet on pikkurahoja datakeskusten rakentajille, mutta eihän niitä tehdä jos ei ole pakko.
 

tet

Hyperaktiivi
Niin tuo hukkalämmön hyötykäyttö pitäisi olla ehdottomasti alemman veroluokan ehto.

Sitähän se periaatteessa on jo nyt, mutta vaihtoehtona on kai joku energiatehokkuusehto, jolloin LTO:n voi jättää rakentamatta. Pieni säätö noihin varmaan riittäisi, kuten kotte jo tuossa edellä ehdotteli.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ylen tämän päivän uutispodissa tuo Ruusunen erikoisen suorasukaisesti sanoi, että suomalainen raskas teollisuus pitäisi laittaa korkeammalle prioriteetille kuin datakeskukset sähkönsaantimielessä. Onko sodan vai Trumpin vai minkä ansiota, että voidaan puhua hieman "isänmaallisemmin" ilman leimaamista.

Se Kokemäelle tuleva kompleksi on 5x isompi kuin suurin tämänhetkinen ja alkaa olla ydinvoimalan suuruusluokkaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ylen tämän päivän uutispodissa tuo Ruusunen erikoisen suorasukaisesti sanoi, että suomalainen raskas teollisuus pitäisi laittaa korkeammalle prioriteetille kuin datakeskukset sähkönsaantimielessä. Onko sodan vai Trumpin vai minkä ansiota, että voidaan puhua hieman "isänmaallisemmin" ilman leimaamista.

Se Kokemäelle tuleva kompleksi on 5x isompi kuin suurin tämänhetkinen ja alkaa olla ydinvoimalan suuruusluokkaa.
Markkintaloudessa ajatus, että jotkin elinkeinohaarat ovat tärkeämpiä kuin toiset ei vain kanna yleensä kovin pitkälle. Jonkin alan suojeleminen harvoin tuo sille lisää resurssejakaan. Suomessahan ei pohjimiltaan ole pulaa energian saannista, kunhan vain investoidaan riittävästi ja lisää uuteen tuotantoon. Kun rahat investointiin tulevat ulkomailta, noista yleensä koituu selvää ja laajaa välillistä hyötyä kansaantaloudelle. Myös uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen hyödyttää, etenkin, jos rahat investointeihin tulevat merkittäviltä osin ulkomailta. Rahat sähköverkon tarvitsemiin investointeihin taas pitää laskuttaa niiltä. jotka uusia invenstointikuluja aiheuttavat.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ei nyt ihan sentään, ehkä 3x. Uutissivustojen mukaan noin 500 MW, kun Google Hamina on luokkaa 150 MW.
Olen suht varma, että siinä podissa sanottin tuo 5x ja oli joku tyyppi jonka piti tietää. Voisiko olla jotakin kasvuvaraa sopimuksessa, että jos se mukana
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mikähän on sähköjärjestelmän kannalta olennainen säätö?

-Pellon kunnan kaukolämmön sähköistämishanke keskeytetään, koska hallitus aikoo nostaa datakeskusten sähköveroa.

Pellossa on ollut tarkoitus korvata turpeen, hakkeen ja öljyn polttamiseen perustuva kaukolämmöntuotanto datakeskuksen hukkalämmöllä.
----
Esitykseen toivotaan muutoksia
TLS Energy oy esittää, että datakeskukset, joissa hyödynnetään merkittävässä määrin hukkalämpöä ja jotka osallistuvat sähköjärjestelmän kannalta olennaiseen säätöön, eivät olisi korkeamman sähköveron piirissä.

Mitähän nuo pienet laskentakontit oikein mahtavat olla?
Hankkeessa Pellon teollisuusalueella sijaitsevan kiinteän polttoaineen lämpölaitoksen ja öljykattilalaitosten tuottama lämpö korvataan uudenlaisella, yhteensä lämpöteholtaan noin 4 MW laskentakonttikokonaisuuden hukkalämmöllä.

Laskentakontit ovat pieniä datakeskuksia, jotka rakennetaan merikonttiin.

edit. Nordblock
1741705195305.png


Jos nyt oikein tulkitsen että kunta on laskemassa lämmöntuotantoaan Bitcoin laskennan varaan, niin ei kyllä hyvin mene.
1741705402090.png
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Mikähän on sähköjärjestelmän kannalta olennainen säätö?

Minusta olisi hyvä tuplata sähkövero datakeskuksille, jotka eivät toimi 100% pörssisähköllä.

Tuo lämmöntalteenotto ei paljoa auta kovalla pakkasella, jos prosessorit huutaa punaisena ppa sopimuksella.

Kulutusjoustoa voi tehdä mm laskentatehoa säätämällä. Datakeskuksia on ympäri Eurooppaa ja alassäätöä voi ihan hyvin tehdä siellä missä ei tuule tai aurinko paista.
 

tet

Hyperaktiivi
Kulutusjoustoa voi tehdä mm laskentatehoa säätämällä. Datakeskuksia on ympäri Eurooppaa ja alassäätöä voi ihan hyvin tehdä siellä missä ei tuule tai aurinko paista.

Juuri näin (paitsi toisinpäin; kulutusjousto pienempään tehoon päin on ylössäätöä).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Editoin ylläolevaa viestiä. Löysin viitteitä että nuo kaavaillut kontit olisi Nordblock bitcoin kontteja. Päätyykö muut samaan lopputulokseen?
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Joko kohta voitaisiin erottaa keskusteluissa kryptovaluutta louhivat keskukset digitaalista infrastruktuuria pyörittävistä keskuksista eikä puhua vain yhdellä termillä datakeskus?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joko kohta voitaisiin erottaa keskusteluissa kryptovaluutta louhivat keskukset digitaalista infrastruktuuria pyörittävistä keskuksista eikä puhua vain yhdellä termillä datakeskus?
Nämä näyttävät menevän monessa aihetta käsittelevässä artikkelissa sekaisin. Bitcoinin louhinnassa taitaa homma loppua tasan siihen pisteeseen kun sähkönhinta nousee liikaa tai bitcoinin arvo laskee jotain tiettyä rajaa alemmaksi.
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
^Juuri näin, on hyvin mediaseksikästä demonisoida ”datakeskukset” kun pääosin näissä artikkeleissa viitataan kryptovaluuttoja louhiviin laitoksiin. Tähän mennessä pääosin (ja jatkossakin suurimmalta osin) Suomeen tehdyt investoinnit ovat käsittäneet oikeita datakeskuksia, jotka on siis tarkoitettu palvelemaan meidän digitalisoituvaa maailmaa ja sen palveluita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös kryptovaluuttoja louhiva datakeskus säädy itsestään pörssisähkön hinnan mukaan, eli jos louhintakustannus nousee liiaksi, ei kannata louhiakaan, kun kryptovaluutan odotustuotto ei muutu per käytetty energiayksikkö. Silloin pitää lämmityksessäkin siirtyä varastoituun hakkeeseen, pellettiin tai fossiilienergiaan.

Ainakin omasta mielestäni juuri tuollaisten keskusten rakentaminen kannustaa samalla investoimaan uuteen markkinaehtoiseen tuulivoimaan, jos oletetaan, että kryptovaluutan arvo pysyy suhteellisen tasaisena. Kulutustakin syntyy vain silloin, kun tuulivoimaa on runsaasti saatavilla, jos oletetaan alhaisen sähkön hinnan vallitsevan silloin, kun tuulee hyvin.

Mahdollisten muiden kulutuskohteiden kuten sähkölämmityksen muuttuvaa tarvetta ei varinaisesti kannatttaisi sotkea tähän. Tällainenkin kulutus silti periaatteessa hyötyy siitä, että edes murto-osateholla toimivaa tuotantoa on enemmän kalliin sähkön periodeilla, jolloin kryptovaluutan louhiminen ei lyö leiville riittävästi, jotta sitä kannattaisi harjoittaa.
 

jarkko_h

Vakionaama
^Juuri näin, on hyvin mediaseksikästä demonisoida ”datakeskukset” kun pääosin näissä artikkeleissa viitataan kryptovaluuttoja louhiviin laitoksiin. Tähän mennessä pääosin (ja jatkossakin suurimmalta osin) Suomeen tehdyt investoinnit ovat käsittäneet oikeita datakeskuksia, jotka on siis tarkoitettu palvelemaan meidän digitalisoituvaa maailmaa ja sen palveluita.


Mielestäni nämä digitalisoivia palveluja tuottavat mediaseksikkäät datakeskukset hyödyttävät vähän Suomea. Paljonko esim Atnorthin liikevoitoista kotiutuu Suomeen? Esim. Googlen Suomen liikevaihto, henkilöstömäärä osoittavat, että Suomen kannalta datakeskusten jalostusaste on todella heikko - lähellä nollaa. Kuinka paljon Suomi oikeasti hyötyy siitä että keskieurooppalasien käyttämä AI -prosessi tai jokin pilvi pyörii Suomessa? Googlen esimerkki osoittaa että hyvin vähän.

Hyvä sähköverkko ja suhteellisen edullinen sähkö houkuttelevat datakeskuksia Suomeen. Suomesta on tulossa datakeskusten Kongo. On hyvä, jos edes sähköveroa nostetaan näiden osalta. Saadaan edes jotain hyötyä maahan haittojen kompensoimiseksi ja samalla jätetään tilaa paremman jalostusasteen teollisuudelle.

Suomen kannalta olisi parempi, että edullinen sähkö ja hyvä verkko houkuttelisivat teollisuutta, jolla korkea jalostusaste. Datakeskusten myötä sähkön hinta nousee ja Suomen houkuttelevuus laskee.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
^ No, sellainen hyöty noista keskusinvestoinneista on, että joutuvat maksamaan osansa kantaverkon lisäkehittämisestä liitäntämaksujen kautta ja subventoivat osaltaan uuden "ylimääräisen" tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista. Hyöty näistä sitten valuu muillekin.

Säästämällä ei missään ole ikinä saatu talouskasvua aikaan, ainoastaan nurkan takaa iskevää niukkuutta ja resurssien puutteen takia menetettyjä makdollisuuksia. Kunhan joku keksii järkevämmän ja kannattavan teollisen tai muun käytön "ylimääräiselle" sähkölle, saa myöhemmin tuosta vaan kaapatuksi sähkön omiin tarkoituksiinsa noiden kryptolouhijoiden nenän edestä, jos tuuli- ja aurinkoresurssit sattuisivat Suomessa loppumaan.
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Mielestäni nämä digitalisoivia palveluja tuottavat mediaseksikkäät datakeskukset hyödyttävät vähän Suomea. Paljonko esim Atnorthin liikevoitoista kotiutuu Suomeen? Esim. Googlen Suomen liikevaihto, henkilöstömäärä osoittavat, että Suomen kannalta datakeskusten jalostusaste on todella heikko - lähellä nollaa. Kuinka paljon Suomi oikeasti hyötyy siitä että keskieurooppalasien käyttämä AI -prosessi tai jokin pilvi pyörii Suomessa? Googlen esimerkki osoittaa että hyvin vähän.
En tiedä paljonko Atnorthin liikevoitoista kotiutuu Suomeen, kerro toki jos sinulla on faktaa aiheesta. Olen kuitenkin varma että kyseinen yritys työllistää suomalaisia henkilöitä joiden palkat maksetaan niistä liikevoitoista, yritys maksaa veroja Suomeen kuten kiinteistöveroa, yhteisöveroa ja myös sitä sähköveroa sekä yhtiön laitokset työllistävät myös useita henkilöitä alihankintaketjuissa laitosten ylläpitämisessä. Jos mietitään tätä kokonaisuutta Suomi Oy Ab:n kannalta niin veikkaan viivan alla olevan + merkkinen etumerkki ennemmin kuin - merkkinen huikea kusetus ja riisto suomalaisilta kotitalouksilta. Hamina on myös avoimesti kertonut että Googlen tuleminen paikkakunnalle oli erittäin toivottua ja heilläkin viivan alle tulee enemmän sitä plussaa kyseisen yrityksen olemassa olon johdosta kuin sitä miinusta.

Hyvä sähköverkko ja suhteellisen edullinen sähkö houkuttelevat datakeskuksia Suomeen. Suomesta on tulossa datakeskusten Kongo. On hyvä, jos edes sähköveroa nostetaan näiden osalta. Saadaan edes jotain hyötyä maahan haittojen kompensoimiseksi ja samalla jätetään tilaa paremman jalostusasteen teollisuudelle.

Suomen kannalta olisi parempi, että edullinen sähkö ja hyvä verkko houkuttelisivat teollisuutta, jolla korkea jalostusaste. Datakeskusten myötä sähkön hinta nousee ja Suomen houkuttelevuus laskee.

Onko sinulla ehdotuksia korkean jalostusasteen teollisuuksiksi mitä Suomeen on nyt alhaisen sähköveron takia saatu houkuteltua muutamien vuosien aikana? Onko Fazerin karkkitehdas nyt Suomen talouden ahdingosta nostava investointi?

Olen itsekin täysin sitä mieltä että kaikkia näitä ”datakeskus” investointeja ei kannata avosylin ottaa vastaan. Kokemäelle investoiva kryptovaluuttojen louhija saattaa olla melkolailla erilainen investointi kokonaisuudessaan verrattuna Microsoftin tekemä investointiin Espoossa. Kyseessä on kaksi täysin erilaista teollisuuden alaa.

Suosittelen lukemaan muutaman muunkin kirjoituksen kuin mielipiteisiin perustuvat lehtiartikkelit. https://www.granlund.fi/blogi/datakeskushankkeet-tuovat-kasvua-suomeen/
 

Husky

Hyperaktiivi
Onko sinulla ehdotuksia korkean jalostusasteen teollisuuksiksi mitä Suomeen on nyt alhaisen sähköveron takia saatu houkuteltua muutamien vuosien aikana? Onko Fazerin karkkitehdas nyt Suomen talouden ahdingosta nostava investointi?

Olen itsekin täysin sitä mieltä että kaikkia näitä ”datakeskus” investointeja ei kannata avosylin ottaa vastaan. Kokemäelle investoiva kryptovaluuttojen louhija saattaa olla melkolailla erilainen investointi kokonaisuudessaan verrattuna Microsoftin tekemä investointiin Espoossa. Kyseessä on kaksi täysin erilaista teollisuuden alaa.

Suosittelen lukemaan muutaman muunkin kirjoituksen kuin mielipiteisiin perustuvat lehtiartikkelit. https://www.granlund.fi/blogi/datakeskushankkeet-tuovat-kasvua-suomeen/
Ylen podissa talousasiantuntija n. viikko sitten puhui, että suomalaiselle raskaalle teollisuudelle (paperi ja metalli), joka työllistääkin väkeä ja tuottaa vientiä jota taas on pakko saada lisättyä, pitäisi syöttää halpaa sähköä
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Ylen podissa talousasiantuntija n. viikko sitten puhui, että suomalaiselle raskaalle teollisuudelle (paperi ja metalli), joka työllistääkin väkeä ja tuottaa vientiä jota taas on pakko saada lisättyä, pitäisi syöttää halpaa sähköä
Nykyinen sähkön hinta siis selkeästi ollut liian korkea ja tähän ratkaisuna on poukkoileva veropolitiikka ja toisen teollisuusalan investointien blokkaus? En usko että myöskään nämä ratkaisut kannustaa entisestään lisäämään investointeja siihen halvan sähkön tuotantoon. Muitakin vaihtoehtoja lienee voisi olla houkuttimiksi.

 

jarkko_h

Vakionaama
Suosittelen lukemaan muutaman muunkin kirjoituksen kuin mielipiteisiin perustuvat lehtiartikkelit.

Granlund on hieno yritys ja olen ollut heidän kanssaan samassa projektissa. Pitäisin silti tuota blogia vähän muuna kuin puolueettomana lehtiartikkelina. Urakoitsijalta tuskin saisi negatiivista artikkelia datakeskuksista vakka ne heikentäisivät kuinka pitkän ajan kilpailukykyä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Nykyinen sähkön hinta siis selkeästi ollut liian korkea ja tähän ratkaisuna on poukkoileva veropolitiikka ja toisen teollisuusalan investointien blokkaus? En usko että myöskään nämä ratkaisut kannustaa entisestään lisäämään investointeja siihen halvan sähkön tuotantoon. Muitakin vaihtoehtoja lienee voisi olla houkuttimiksi.


Mistä luit että UPMn muutosten syynä olisi sähkön hinta tai poukkoileva veropolitiikka?
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Mistä luit että UPMn muutosten syynä olisi sähkön hinta tai poukkoileva veropolitiikka?
Syytä en osaa sanoa, mutta paperiteollisuus ei ole tällä hetkellä kovassa nousussa ja tarjoamassa paljon lisää vientiä meille sekä lisää investointeja. Pelkkä sähkön hinta ei ole paperiteollisuuden pelastaja sillä onhan hekin nauttinut tästä valtion tuesta eli alhaisemmasta veroluokasta jo pitkään. Poukkoileva veropolitiikka ei vain karkoita yhtä teollisuudenalaa vaan antaa signaalia myös muille epävakaasta ympäristöstä, joka ei toimi myöskään paperialalla investointeja lisäävänä kannustimena.


Toisaalta mitäpä minä näistä välitän kun en itse ole politiikassa ollut ja nähnyt minkälaisia selvityksiä näiden päätösten taustalla on. Varmaankin on tehty hyvin tarkkaan laskelmat mikä on datakeskusten todellinen arvo Suomen taloudelle ja päädytty että parempi nostaa veroa vaan kaikille laitoksille joita voidaan kutsua datakeskuksiksi. Tällä saadaan ilmeisesti enemmän kasvua suomen talouteen kuin niillä investoinneilla mitkä tämä päätös pysäyttää. Ja jos meni vihkoon niin napataan vaikka lisää lainaa sitten.
 
Viimeksi muokattu:

tepa

Aktiivinen jäsen
Ei ole yhtään huono pysäyttää niitä epäterveitä investointeja. Ja jos datakeskuksista ei tänne jää montaa latia, ei tuo sähköveron korotus ole yhtään huono juttu. Täällä on silti sen jälkeenkin Euroopan halvimman pään sähköä, ei varmasti pysäytä kuin niitä vähiten haluttuja hankkeita. Puhtaasti pörssisähköpohjaiset louhintakontit nostavat nekin kuluttajan sähkön hintaa, syömällä nollatunnit pois saadaan keskihintaa ylös. Jos lopputulemana ovat yhtä hyödyllisiä kuin sähkökattilat, mutta ylimitoitettuja tarpeeseen nähden niin nettona ovat negatiivisia energiajärjestelmälle.

Hyvä huomioida kuitenkin, että jos raskas energiaintensiivinen teollisuus ei olisi saanut toimia matalammalla veroasteella, se olisi jo enemmänkin siirtynyt täältä pois. Se, ettei matala veroaste houkuttele lisää, ei tarkoita etteikö se pitäisi olemassa olevia pidempään. Suomessa on korkea työvoimakustannus, ja näiden perinteisten raskaan teollisuuden laitosten rakentaminen on valtava investointi markkinoiden ollessa tiukasti kilpaillut. Siksi niitä ei herkästi uusia nouse, mutta vanhoista kannattaa pitää kiinni kynsin hampain.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Ennustehan on, että paperiteollisuus ja etenkin painopaperiteollisuus, johon Suomessa on keskitytty, hiipuu joka tapauksessa olemattomiin. Eipä tuollaisen alan tekohengitys paljon auta, vaan pitäisi satsata kehittyviin aloihin. Osa näistäkin tietenkin hiipuu ajallaan mahdollisesti nopeastikin, mutta kansantalous joka tapauksessa hyötyy laitosten rakentamisesta. Metallien alkutuotannonluonteinen jalostus (käytännössä ulkomaisten raaka-aineiden jalostamisena) taas voi kehittyä vain, jos on luottamusta saada tulevaisuudessa halpaa sähköä ja käytännössä paljon laajemman tuotannon tukemana kuin tällä hetkellä. Jollakin tuon ylimääräisen tuotannon rakentaminen on ensin rahoitettava, ennen kuin luottamustakaan sähkön riittävyyteen voi perustellusti syntyä.

Kaikenlainen suuren mittakaavan tuotanto- ja palvelualojen "hyödyllisyyden" arvottaminen ja sähköveron määrääminen tämän perusteella on aika arveluttavaa. Olennaista on, että laitosten pystyttämiseen saadaan merkittävästi pääomaa ulkomailta ja toiminta pyörii ilman suoria tukiaisia. Kaikki sähkön käyttöä lisäävä kannattava teollisuus tai ulkomaisella pääomalla rakennettava uusi sellainen luon samalla edellytyksiä saada ulkomaista pääomaa myös uuden sähköntuotannon rakentamiseen ehdoilla, joka sopii tuollaisille kuluttajille.

Uusi tuotanto ja kulutus samalla antaa mahdollisuuden "rahastaa" sähköverkon parantamisesta, mutta tämäkään ei ole olennaista. Jos uudet teollisuus- ja palveluinvestoinnit pystyvät toimimaan alueellisesti tuotetun sähkön varassa tukeutumatta valtakunnanverkon kaukosiirtoyhteyksiin, aina parempi. Sähköverot kuten kaikki verot ovat luonteeltaan fiskaalisia keinoja rahoittaa valtion taloutta eikä verojen kohdistamisessa tulisi olla sen kummempaa moraalista tai eettistä syvää ohjailutarkoitusta kuin että veroja ei pitäisi kohdistaa niin, että koituu merkittävää haittaa kansantalouden kehitykselle ja talouden kasvulle. Metsään nimittäin yleensä menee, jos moista yritetään. Valitettavasti asia on jokseenkin kokonaan niin, että kaikki vientiin tai ulkomaisella pääomalla rakennettu liiketoiminta pitäisi vapauttaa sähköverosta, kun taas, jos sitä yleensä kerätään, niin sitten kuluttajilta ja suoraan tai pääosin vain kotimarkkinoita ja etenkin suoraan kansalaisia palvelevalta elinkeinoelämältä.
 
Back
Ylös Bottom