Datakeskukset
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Sen verran vähäsanaisesti asian ilmaisit, etten aivan saanut kiinni mitä tarkoitit. Oliko ajatuksena, että niitä varavoimadieseleitään pitäisi käryttelemän 24/7/365, vai tarkoititko jotain muuta tuotantotapaa?
EIkös noilla käytännössä ole kapasiteettia ajaa vaikka irti sähköverkosta. Mäntsälässä tekivät niin jonkin aikaa kun eivät saaneet ostettua sähköä.
Käytännössä on, ja noita datakeskuksia rakennetaan myös täydin generaattorilla toimivina "ilman sähköliittymää".
Jenkeissä juuri näin alkaa olemaan suurimmissa datakeskuksissa. Satojen megawattien liityntäpisteitä vaan ei ole. Suurimmat datakeskukset on gigawattiluokassa.
Kaasulla sähkö... Omista ydinvoimaloista haaveillaan. Rahasta ei tuokaan jää kiinni.
Hempuli
Töllintunaaja
Ja Suomi on niin vaikea paikka, että datakeskuksia ei tule ilman verohelpotusta tai muuta tukea?
Firmat kusettaa vain tyhmiä Tsuhnia. Nuo datakeskukset on niin kannattavia, että sähkön voisi tuottaa vaikka liito-oravannahkoja polttamalla.
Tai toisinpän sanottuna: jos datakeskus ei tuota mitään niin arvokasta, että edes sähköä ei ole varaa maksaa, niin ei sellaista datakeskusta edes tarvita.
Datakeskuksen rakentaminen halvan sähkön maahan on samanlaista toimintaa kuin tuotteen valmistaus halvan työvoiman maassa. Bisnes viedään sinne missä siitä saa parhaan katteen. En tiedä miksi datakeskuksille on ylipäänsä ajateltu tarvittavan tukea verotuksen muodossa.
Ei aina, mutta usein on. Itse asiassa koko vaatimus "oman sähkön tuottamisesta" perustuu aika valistumattomaan (lue: populistipoliittiseen) ajatukseen tyypillisten datakeskusten verkkokuormasta ja sähkönhankinnasta. Varsin tavanomaisestihan operaattorit hankkivat korvamerkittyä uusiutuvaa sähköä alkuperätakuulla ja PPA-sopimuksella. Jos laitoksella on omat varageneraattorit ja polttoainehuolto on suunniteltu niin, että tarvittaessa voidaan tilata lisää, jotta generaattoreiden tehoa ei tarvitse polttoaineen loppumisen takia rajoittaa, sähkön hankinta on jo hoidettu huiltovarmuusmielessä mallikelpoisesti.
Jos etenkin monenlaisen tilojen sähkölämmityksen kapasiteetin tarve olisi hoidettu yhtä mallikelpoisesti, ei Suomessa olisi ikinä tehopulaa, kun riski poistuisi talven pakkasjaksoilla, jolloin tuo on välistä lähellä iskeä. Kesällä sähköä saadaan aina jostakin (niin, että pörssihintatasokin on hyvin matala).
Datakeskusten sähkönhankintasopimukset eivät lisää pitkään aikaan tuotantoa. Vasta sitten kun kun hinta alkaa nousemaan niin paljon että investori katsoo että nyt kannattaa joku voimala laittaa pystyyn alkaa kapasiteetti lisääntymään ja se vaatii tietty uskon korkeamman hintatason pysyvyyteen. Lopputuloksena luultavasti on hintatason nousu reippaasti talvijaksoille ja jonkin verran vähemmän kesäjaksoille.
Öljylämmityksistä saatu tapporaha maksetaan takaisin korkojen kera, valitettavasti. Voi arvata että perseelleen meni(menee) taas kerran, laskun maksajat ovat niitä joiden kulutus on selvästi talvipainotteista.
Alkaa se wärtsilän moottoreiden tilaaminen ympäri maata kuulostamaan ainoalta ratkaisulta estämään tulevien talvien xeuroa/kWh hinnat. FG voisi laittaa noista pysyväistarjoukset että moottorit hörähtää aina kun hinta meinaa nousta yli jonkun suht matalan rajan(marginaalihinta ja vaikka 30 v tasapoistot). Ikävää puuttumista markkinatalouteen, mutta sitähän on sorkittu muillakin tuilla/rankuilla tämän tästä.
Öljylämmityksistä saatu tapporaha maksetaan takaisin korkojen kera, valitettavasti. Voi arvata että perseelleen meni(menee) taas kerran, laskun maksajat ovat niitä joiden kulutus on selvästi talvipainotteista.
Alkaa se wärtsilän moottoreiden tilaaminen ympäri maata kuulostamaan ainoalta ratkaisulta estämään tulevien talvien xeuroa/kWh hinnat. FG voisi laittaa noista pysyväistarjoukset että moottorit hörähtää aina kun hinta meinaa nousta yli jonkun suht matalan rajan(marginaalihinta ja vaikka 30 v tasapoistot). Ikävää puuttumista markkinatalouteen, mutta sitähän on sorkittu muillakin tuilla/rankuilla tämän tästä.
Siis pääseehän niistä piikkihinnoista kun tekee kiinteän sopimuksen. En mä ymmärrä miksi finngridin pitäisi sähkön hintaan ottaa jotain kantaa, eihän se sen tehtävä ole.
Voihan sen alistaa eduskunnalle joka öljyn tapporahalla ja datakeskusten tulon helpottamisella tuon on aiheuttanut, mutta ei operointi taida eduskunnalta sujua.
Luuletko kiinteähintaisten sopimusten hintoihin ei vaikuta jos talvihinnat nousee 100% ja kesät vaan 25%?
Onhan tuo nyt siltikin vielä alle öljyhinnan.
Jenkeissä noita on, tietääkseni lähinnä kaasuturbiinivoimalat siellä tahkoavat sähköä keskuksiin. Pääsyynä tuolla taitaa olla se, että maan sähköverkot ovat vähän niin ja näin. Mitään yhtä valtakunnan laajuista kantaverkkoa ei ole, vaan muutama erillinen. Ja niissäkin osavaltioiden väliset linkit sen verran ohuita, että voimaloiden on pakko olla kohtalaisen lähellä kulutuskohteita.
Siis kun datakeskuksen omistaja tekee sähkön hankinnasta PPA-sopimuksen, tyypillisesti on kyse uuden tuulipuiston rakentamisesta tai olemassa olevan laajentamisesta. Vanhojen laitosten osalta kapasiteetti on PPA-sopimukseen soveltuvilta osin yleensä jo myyty ja loppu sitten tarjotaan pörssimarkkinoille (varastoon rakentaminen pelkän pörssihinnan varaan on melkoinen riski). Riski myös nousee liian suureksi, jos PPA-sopimuksilla yritetään myydä epärealistinen määrä sähköä, enemmän, mitä laitos sinällään ao. sää- ja ilmasto-olosuhteissa sallivat. Alkuperätakuu on eräänlainen perälauta sille, mikä on mahdollista ja mikä ei. Puiston rakentaminen voi alkaa samalla kuin datakeskuksenkin ja aikaa on joka tapauksessa vuosia. Suomessa on aivan riittävästi valmiiksi kaikilta osin luvitettuja puistoaihioita.
Ei tuossa tarvitse odottaa muita hintasignaaleita, jos kerran rahoitus perustuu solmittuun PPA-sopimukseen. Tuskinpa keskuksen rakentaja ottaa riskiä, että sähköä ei olekaan saatavilla, kun keskus lopulta valmistuu tai että sähkönsaanti on pörssisähkön hankinnan ja saatavuuden varassa (ehdoin, jotka eivät suurelle yrityskuluttajalle ollenkaan yhtä automaattisia kuin kuluttaja-asiakkaalle; sähkölle on löydettävä myyjä joka tapauksessa).
Jonkinlainen hallinnollinen pakko sopia sähkön toimituksesta ennakolta tietenkin varmistaisi asioita entisestään ainakin periaatteessa, mutta hiukan epäilen, että tuollainen vaatimus on enemmänkin huulten pieksentää kuin asioihin todellisuudessa vaikuttava muutos siihen nähden, miten meneteltäisiin muutoinkin.
Näinköhän tuo menee? Täkoällille syötetään kaikki mahdollinen kirjallinen materiaali mitä vain löytyy? Ensimmäisessä postauksessa joku harmittelee että jotkut firmat silppuavat kaikki harvinaisetkin kirjat leikkaamalla päädyn auki ja tuuppaavat kaikki skannaamisen jälkeen silppuriin. Toisessa Musk toteaa että säästävät kirjat.
pökö
Kaivo jäässä
Proffa varoittelee palautuksista
Professori varoittaa datakeskuksista – tässä kolme isoa ongelmaa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012159305.html
Professori varoittaa datakeskuksista – tässä kolme isoa ongelmaa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012159305.html
Sinänsä tuo että alvia palautetaan enemmän mitä koko firma maksaa veroja on ihan normaalia kun jotain kasvatetaan kovaa tahtia. Se palautettava ALV on kuitenkin vain raha jota siirrellaan taskusta toiseen, sillä ei sinänsä ole muuta merkitystä kuin se että jos toimitaan lainarahalla, siitä arvonlisäveroon kierroksen ajaksi sitoutuneesta pääomasta pitää maksaa korot. Valtio ei varsinaisesti joudu sitä maksamaan, vaan se on vain yrityksen rahaa joka seisoo kuukauden verran valtion tilillä, ja tuo sama edestakaisin taskusta toiseen siirtyvä raha koskee kaikkia firmoja.
Sama "kauhea" ongelmahan, koskee kaikkea vientiteollisuutta: ei kerry ALV:stä tuloja valtiolle ei. Jos ALV:n haluaa maksimoida ALV:tt liikevaihtoon nähden, lopettaa sitten vientiteollisuuden ja palveluiden viennin sekä tukee sen sijaan materiaalisen krääsän maahantuontia (jos sitten kellään on enää varaa ostaa moista).
Ropisee kun sieniä sateella
www.is.fi
Suomi täyttyy datakeskussuunnitelmista – Supolta tyly varoitus
Asiantuntijat kertovat IS:lle, miten datakeskusten vyöry vaikuttaa sähkön hintaan. Suojelupoliisi näkee joissakin keskuksissa turvallisuusuhkia.
www.is.fi
Jonkunvarran haukkaa massia myös verkon rakennus, kun kulutusta tulee lisää.
www.linkedin.com
#salo #datakeskus #kantaverkko #fingrid #infratek #regant #salo #hitachi | Tomi Mantela
Fingrid Oyj on tänään tehnyt hankintapäätöksen #Salo 400kV sähköaseman laajennukseen ja toiseen muuntajaan liittyen. Urakoitsijaksi on valikoitui Omexom Suomi Infratek ja urakan hinta on n. 10,6M€. Koko Salon sähköaseman laajennuksen investointi on 25M€, joka pitää sisällään Fingridin...
www.linkedin.com
Oma kommentti, sähköä on, mutta väärään aikaan.
Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä tuulivoiman tuotantoa, muistuttaa Jussi Jyrinsalo. Rakenteilla on muutakin uusiutuvaa energiaa ja pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellaan uutta ydinvoimaa.
– Pahimmillaan tulevaisuudessa olisi ehkä pakko lähteä jakamaan maata erilaisiin hinta-alueisiin, Jyrinsalo sanoo.
Ruotsissa on neljä hinta-aluetta. Ero sähkön hinnassa pohjoisen ja etelän välillä voi olla huomattava. Norjassa alueita on viisi.
Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen jakaminen hinta-alueisiin ei ole mahdollista. Jos sähköverkko ei pysy perässä, lainsäädäntöä saatetaan joutua muuttamaan.
Suomi kiinnostaa myös datakeskuksia, koska sähkö on meillä melko edullista kansainvälisesti mitattuna, kertoo Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo.
Jyrinsalo ei usko, että datakeskusten tulo nostaa esimerkiksi kuluttajille myytävän sähkön keskihintaa dramaattisesti.
yle.fi
----
Samaan aikaan kun rakennamme kantaverkkoa ennätystahtiin, on kysyntä uusille liitynnöille sähköverkkoon jatkunut erittäin vahvana. Kulutusnäkymiä kasvattavat nyt erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Kesäkuun loppuun mennessä liittymissopimusten tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaislaajuus oli hanketoimijoiden ilmoittamien tietojen perusteella yhteensä yli kolme gigawattia. Rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho ylitti niin ikään kolme gigawattia. Myös sähkövarastoista on solmittu runsaasti liittymissopimuksia ja jos kaikki hankkeet toteutuvat täysimääräisesti, niiden yhteenlaskettu teho kasvaa noin neljään gigawattiin.
Sähköä on – mutta väärässä paikassa
Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä tuulivoiman tuotantoa, muistuttaa Jussi Jyrinsalo. Rakenteilla on muutakin uusiutuvaa energiaa ja pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellaan uutta ydinvoimaa.Mitä sähkön hinnalle tapahtuu?
Nyt Suomi on yksi sähkökaupan hinta-alue. Se tarkoittaa, että tukkusähkö maksaa saman verran Hangosta Utsjoelle.– Pahimmillaan tulevaisuudessa olisi ehkä pakko lähteä jakamaan maata erilaisiin hinta-alueisiin, Jyrinsalo sanoo.
Ruotsissa on neljä hinta-aluetta. Ero sähkön hinnassa pohjoisen ja etelän välillä voi olla huomattava. Norjassa alueita on viisi.
Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen jakaminen hinta-alueisiin ei ole mahdollista. Jos sähköverkko ei pysy perässä, lainsäädäntöä saatetaan joutua muuttamaan.
Suomi kiinnostaa myös datakeskuksia, koska sähkö on meillä melko edullista kansainvälisesti mitattuna, kertoo Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo.
Jyrinsalo ei usko, että datakeskusten tulo nostaa esimerkiksi kuluttajille myytävän sähkön keskihintaa dramaattisesti.
Etelä-Suomen sähköverkko ei kestä kaikkia datakeskushankkeita – sähköä on, mutta väärissä paikoissa
Datakeskusten kyselyt mahdollisesta sähköverkkoon liittymisestä ylittävät jo kolminkertaisesti Suomen huippukulutuksen, kerrotaan Fingridistä.
yle.fi
----
Samaan aikaan kun rakennamme kantaverkkoa ennätystahtiin, on kysyntä uusille liitynnöille sähköverkkoon jatkunut erittäin vahvana. Kulutusnäkymiä kasvattavat nyt erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Kesäkuun loppuun mennessä liittymissopimusten tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaislaajuus oli hanketoimijoiden ilmoittamien tietojen perusteella yhteensä yli kolme gigawattia. Rakenteilla ja toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho ylitti niin ikään kolme gigawattia. Myös sähkövarastoista on solmittu runsaasti liittymissopimuksia ja jos kaikki hankkeet toteutuvat täysimääräisesti, niiden yhteenlaskettu teho kasvaa noin neljään gigawattiin.
Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026
www.fingrid.fi