Haluatko avata vähän tätä tietoa?
Datakeskukset
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Voivat varmaan säätää mutta miksi tekisivät niin ainakaan sen takia että sähkön hinta pysyisi tasaisempana
On siinä sellainenkin tulokulma, että mistäs sitä oikeaa työllistävää teollisuutta sitten tänne saataisiin. Suomalaiset eivät siihen omin voimin kykene. Ja turha on lähteä kilpailemaan Aasian työvoimakustannusten kanssa.
Luulisi, että säätömahdollisuuteen vaikuttaa suuresti ajettavan kuorman luonne (realiaika vaste tai joku ei aika kriittinen kuorma)? Minä en näistä mitään tiedä, siksi kysyin.
Husky
Hyperaktiivi
Sopiiko kysyä suoraan, mitä olit aikanaan mieltä sähkönjakeluverkon myynnistä? Varmaan tuntui sillä hetkellä hyvältä idealta?
Edit: juuri A-studiossa ensimmäisenä kysymyksenä on sähkön riittävyys. Että on lasi varmaan tyhjä muillakin, kun tuskin turhia pointteja kysyttäisiin asiaohjelmassa? Lisäksi tuollaisella henkilökohtaisella väheksynnällä voi aina sorsia jotakuta joka on eri mieltä kuin itse.
...Ja ministeri kertoo, että hallituksella ei ole tietoa paljonko tuo laitos käyttää sähköä.
En muista nähneeni moista ministerin nöyryytystä. Toimittaja haukkana, että saisiko vastauksia kysymyksiin. Ministeri luuli että kaupat tehty 7000:sta työpaikasta ja lasityhjäinen professori keskeytti, että luku muuten oli 1200
No joku sähköhintakattohimmeli tulee nyt. Eli rivien välistä voi lukea että keskukset ei osallistu kulutuksen tasaamiseen piikeissä. Jos osallistuisi, niin olisikin eri tilanne.
Taitaa tulla kalliit 1200 työpaikkaa
Totta. Mutta sama kun menee kenkäkauppaan: ei sieltä osteta parhaita, jos ei ole sopivaa
Viimeksi muokattu:
Eikai kokonaisia paperitehtaita (siis paperikoneita, kun käynnistäminen ei ole ihan helppo eikä nopea juttu seisokin jälkeen ja haaskuuta tulee), mutta halvempilaatuisten paperilaatujen materiaalina käytettävän hiomakoneella tehtävän hiokkeen valmistaminen varastoon toki (tehtaan valvomosta käsin).
Täysin noiden isojen höpöä, ei ne säädä, jos on ostettu kiinteä osa ydinvoimaa, lue YDINvoimaa, huulivoimaa saa puhumalla hyvin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ei kommentoi sitä, kuinka paljon Googlen suunnittelemat datakeskukset tulevat vaatimaan sähköä vedoten liikesalaisuuteen.
– Se mikä on tärkeää tässä sopimuksessa on se, että Google tuo enemmän sähköä kuin mitä yhtiö tarvitsee, Multala sanoo A-studiossa.
yle.fi
– Se mikä on tärkeää tässä sopimuksessa on se, että Google tuo enemmän sähköä kuin mitä yhtiö tarvitsee, Multala sanoo A-studiossa.
Ministeri Multala: Google tuo Suomeen enemmän sähköä kuin datakeskukset kuluttavat
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) keskustelee datakeskusinvestoinnista illan A-studiossa.
yle.fi
Ei taida kiinnosta hittojakaan niitä säästää sähköä jos sähköt tulee kiinteällä hinnalla sopimuksen mukaan.
Ja sitten vaikka hinta vaihtelisi, niin se on sitten eri asia miten ylös hinnan pitää raketoida sähköllä että se data-keskus on viisaampaa ajaa tyhjäkäynnille ja siirtää laskentaa toisiin datakeskuksiin.
Veikkasin, että sähkön hinta kenties tuplaantuu seuraavan 5 vuoden aikana Suomessa.
Yhtä "järkeviä" nuo datakeskukset Suomen yhteiskunnan ja kuluttajien kannalta kuin alkaa jotain alumiinisulattoja Suomeen rakentaa.
pökö
Kaivo jäässä
Mistä?
Muutama viesti ylöspäin nimimerkki HellaKammo nosti esiin huulivoiman. Ettei Googlen sähkö tulisi juurikin siitä
Husky
Hyperaktiivi
Yle: Fingridille on tullut datakeskuskyselyitä 6 kertaa isommasta sähkömäärästä kuin mikä on Suomen max huipputuotanto ollut.
Toisessa Ylen podissa: Suomen verkkoa pitää vahvistaa 5 miljardilla lähivuosina. Kysymys: maksaako datakeskusten vaatiman vahvistamisen keskus vai veronmaksaja?
Samassa podissa LUT:n professori sanoo, että banaanivaltio myy resurssit pilkkahintaan ja hulinaa pitäisi jarruttaa. Kieltääkö @tet olemasta samaa mieltä sutjakalla pilkkakirveellä höystettynä?
Toisessa Ylen podissa: Suomen verkkoa pitää vahvistaa 5 miljardilla lähivuosina. Kysymys: maksaako datakeskusten vaatiman vahvistamisen keskus vai veronmaksaja?
Samassa podissa LUT:n professori sanoo, että banaanivaltio myy resurssit pilkkahintaan ja hulinaa pitäisi jarruttaa. Kieltääkö @tet olemasta samaa mieltä sutjakalla pilkkakirveellä höystettynä?
Viimeksi muokattu:
Datakeskusfirmathan voisivat rahoittaa uudet ydinvoimalat Suomeen. Niitä varmaan tarvittaisiin useita kappaleita. Samoin voisivat rakentaa myös siirtoverkon voimaloista omiin datakeskuksiin. Voisi olettaa, että ministeriöissä on tämän tapaisia vaihtoehtoja mietitty ja ehtoja datakeskusfirmoilla. Vaarana voi kylläkin olla, että rannikon merivesi lämpenee liikaa ja kalat kuolee.
Hölmölässä iloitaan tästä kun google ilmoitti ostavansa puolet loviisan sähköntuotannosta vuoteen 2050 saakka. Tämä kääntyy positiiviseksi ainoastaan jos riittää laukaisemaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen. Kun tiedetään sen kestävän ainakin 10v niin sähkön hinta tulee olemaan korkealla 2028-2037 vaikka lupahakemus jätettäisiin tänään.
Maksaakohan Google sähköstä ydinvoiman tuotantokustannuksia vastaavan hinnan, vai markkinahinnan? No: Loviisan investointi on kyllä jo maksatettu aikaisemmilla käyttäjillä, joten tuotantokustannus sen osalta on määrittelykysymys.
Hempuli
Töllintunaaja
"Muotoilu viittaa siihen, että hinta on sovittu nykyistä markkinahintaa korkeammaksi. Vertailukohtaa antaa se, että Generation-segmentin Pohjoismaissa saavuttama sähkönhinta oli huhti–kesäkuussa 44,9 euroa megawattitunnilta ja loppuvuoden 2026 tuotannosta on suojattu noin 80 prosenttia hintaan 40 euroa megawattitunnilta."
Fortumin ja Googlen sopimuksesta puuttuu sijoittajalle tärkein luku
Fortum sitoi puolet Loviisan kapasiteetista Googlelle vuosiksi 2030–2049.
www.salkunrakentaja.fi
Jos tarkoitat sitä, kun Fortum vuonna 2013 myi vuosituhannen alussa ostamansa Länsivoiman verkon Suomi Power Networks Oy:lle, josta sittemmin tuli Caruna, niin pakko todeta että asia oli minulle täysin EVVK. En kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Miksi? Koska en ole koskaan asunut kyseisen jakeluverkon alueella.
Multala ei jättänyt kommentoimatta liikesalaisuuteen vedoten, vaan kertoi että Google jätti kertomatta ministerille liikesalaisuuteen vedoten.
Eiköhän Google maksa siitä sähköstä markkinahinnan.
Tosin Fortum on johtoineen niin kovia hölmöilemään, että en hämmästyisi vaikka myisivät Googlelle Loviisan atomimiilun sähköt alle puoleen hintaan siitä mitä sähköpörssin kautta markkinahintaan myytäessä saisivat siitä.
Ydinvoimalan luvitus ja rakentaminen on niin iso savotta nykyään, että ei siinä varmaan kymmenen vuotta riitä siihen jos tänään tehdään myönteinen investointipäätös uuden ydinvoimalan rakentamisesta siihen kun sähkö alkaa virrata uudesta ydinvoimalasta valtakunnanverkkoon.
Välttämättä Fortumin ei kannata mitään ydinvoimalaa rakentaa vaan saa enemmän voittoja kun sähköstä on kova pula Suomessa ja hinta raketoi. Sillähän on kuitenkin esimerkiksi Loviisan ydinvoimalat ja osuudet TVO:n Olkiluodon voimaloista ja esimerkiksi Kemijoki Oy:n vesivoimalat ja Vuoksessakin esimerkiksi Imatrankosken voimala ja lähes kaikki Oulujoen vesivoimalat.
Nyt menossa oleva Suomen datakeskus hölmöily tulee todella kalliiksi suomalaisille. Hyvin pientä vaikka se Caruna kauppojen hölmöilyn hinta tuohon nähden. Homma voisi toimia hyvin kun datakeskusten rakentamisen ja luvituksen edellytyksenä olisi rakentaa sen rakentajalle vähintään sellainen määrä lisää sähkökapasiteettia, että se riittää tuottamaan 24/7/365 datakeskuksen kuluttaman sähkön. Ja se pitäisi sitten myös tuottaa se määrä sähköä vuodessa ja erityisesti niinä tunteina kun sähkön hinta pörssissä on kova. Eli ei voisi rakentaa jotain kaasuturbiinia seisomaan tyhjän panttina että kapasiteettia on rakentanut.
Sitä itse kummastelen, että mikseivät rakenna datakeskuksia sähkövoimalaitosten kanssa samalle tontille. Silloin käsittääkseni välttäisi kokonaan sen sähkönsiirtomonopolin laskut kun sähköä siirretään vain saman kiinteistön alueella. Eli vaikka ydinvoimalan kupeesta ostaisivat sen verran lisää maata, että sinne voisi rakentaa sen data-keskuksen ja kiinteistörekisterissä yhdistäisivät ne maapalat saman kiinteistörekisteritunnuksen alle.
Jotta tuollainen maksujen välttely onnistuisi, ei keskuksella saisi olla lainkaan Fingridiltä kantaverkkoliittymää. Jos sellainen on, kulutusmaksua joutuu maksamaan myös itse tuotetusta ja kulutetusta sähköstä, joka ei ikinä edes mene kantaverkkoon.
Lukaisin toiselta foorumilta että hinta olisi tasolla 80 eur mega. (=tupla) ROCE noisi 1.4% joten kyllähän sen vanhaa hintaa parempi pitää olla."Muotoilu viittaa siihen, että hinta on sovittu nykyistä markkinahintaa korkeammaksi. Vertailukohtaa antaa se, että Generation-segmentin Pohjoismaissa saavuttama sähkönhinta oli huhti–kesäkuussa 44,9 euroa megawattitunnilta ja loppuvuoden 2026 tuotannosta on suojattu noin 80 prosenttia hintaan 40 euroa megawattitunnilta."
Fortumin ja Googlen sopimuksesta puuttuu sijoittajalle tärkein luku
Fortum sitoi puolet Loviisan kapasiteetista Googlelle vuosiksi 2030–2049.
Mihin tuo perustuu?
Esimerkiksi sellutehtaalla ja ydinvoimaloissakin on kantaverkosta sähköt "molempiin suuntiin".
Huoltoseisokki vaikka, niin eihän ne sähköttöminä ole silloin vaan valtakunnan verkosta sähköä siirtävät ja ostavat sinne. Sitten taas välillä tuottavat toiseen suuntaan paljon sähköä.
Husky
Hyperaktiivi
Kummallista, kun äsken TV:ssä Aura Salla, kok, kuulosti arvostelevan sitä että bulkkiosuus haalitaan Suomeen ja tuottava työ eli datakeskusten hyödyntäminen tehdään USA:ssa ja tuotos sitten myydään kalliilla tänne takaisin. Eli samaa banaanivaltiotaktiikkaa kuin mitä eilinen LUT professori sanoi. Salla taisi kommentoida myös, että datakeskus ei jousta sähkönkulutuksessa vaan tavis joustaa tai kylmentää talonsa tai maksaa. (laitoin ohjelman nauhalle, niin voi katsoa, kun torpassa saa meluta)
Lähinnä ihmettelen, että kun tämä on Orpon hommailua, että miten omaa kok-venettä keikutetaan
Odotan SDP:n iskua nyt ja seuraavissa vaaleissa Kokoomus on savuava raunio. Sen verran eri medioissa on kyseenalaistusta koskien perusteita.
Tarkennuksena, että olisi ok tulla keskuksia mielestäni, jos maksaisivat tarvitsemansa verkon laajennukset ja osallistuisivat pakkasilla sähköpulan tasaamiseen.
Lähinnä ihmettelen, että kun tämä on Orpon hommailua, että miten omaa kok-venettä keikutetaan
Odotan SDP:n iskua nyt ja seuraavissa vaaleissa Kokoomus on savuava raunio. Sen verran eri medioissa on kyseenalaistusta koskien perusteita.
Tarkennuksena, että olisi ok tulla keskuksia mielestäni, jos maksaisivat tarvitsemansa verkon laajennukset ja osallistuisivat pakkasilla sähköpulan tasaamiseen.
Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalvelumaksut
www.fingrid.fi
Laskentatapa toki mahdollistaa valehtelemisen, mutta mikä sitten lienee kiinnijäämisriski.
pilputtaja
Aktiivinen jäsen
Mikä kanava/ohjelma?
pilputtaja
Aktiivinen jäsen
Löytyi. Tänään maikkarin viiden jälkeen
Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalvelumaksut
www.fingrid.fi
Näytä liitetiedosto 117429
Laskentatapa toki mahdollistaa valehtelemisen, mutta mikä sitten lienee kiinnijäämisriski.
Tuo on ihan eri asia.
Jos datakeskus rakennetaan vaikka ydinvoimalan yhteyteen ja sähkö siirretään voimalasta suoraan datakeskukseen ilman, että se kulkee yleisen sähköverkon kautta, ei sähköstä yleensä tarvitse maksaa kantaverkon tai paikallisen jakeluverkon siirtomaksuja.
Siirtomaksuja peritään vain sähköstä, joka kulkee verkkoyhtiön tai Fingridin omistamassa verkossa. Jos sähkö siirtyy voimalaitokselta datakeskukseen kiinteistön sisäisen sähköverkon tai niin sanotun suoran linjan kautta, verkkoyhtiö ei osallistu sähkön siirtoon eikä sillä ole perusteita periä siirtomaksuja.
Sähkömarkkinalaki mahdollistaa tällaiset järjestelyt. Voimalaitoksen ja sen välittömässä yhteydessä olevan kulutuskohteen välille voidaan rakentaa suora sähköyhteys ilman, että kyseessä katsotaan olevan luvanvaraista sähkönjakelua. Käytännössä datakeskus voi siis käyttää voimalan tuottamaa sähköä suoraan ilman, että sähkö käy välillä kantaverkossa tai paikallisessa jakeluverkossa.
Vaikka datakeskus saisi normaalisti sähkönsä suoraan ydinvoimalasta, pelkän yhden sähkönlähteen varaan ei käytännössä voi jäädä. Ydinvoimaloillakin on määräaikaishuoltoja, ja joskus tuotanto voi keskeytyä yllättäenkin.
Siksi datakeskuksella on yleensä yhteys myös valtakunnan sähköverkkoon varajärjestelmänä. Jos oma sähköntuotanto ei ole käytettävissä, sähkö voidaan ottaa kantaverkosta tai paikallisesta jakeluverkosta.
Tällaisen varayhteyden ylläpito ei kuitenkaan ole ilmaista. Verkkoyhtiö tai Fingrid perii maksuja siitä, että tarvittava siirtokapasiteetti pidetään valmiina datakeskuksen käyttöön. Lisäksi silloin, kun sähköä joudutaan ottamaan verkosta, maksetaan normaalit sähkönsiirrosta aiheutuvat maksut käytön mukaan.
Luitko ollenkaan tuota Fingridin kulutusmaksun kaavaa? Voisitko selittää, millä matematiikalla siinä ei makseta siitä suoraan kulutukseen menneestä tuotannosta, joka ei ole käynyn Fingridin verkossa?
OL3 järjeslmäsuojassa oli kai jotain paperitehtaita, mutta ei ne sähköpulaan reagoi, vaan siihen jos voimala putoaa pois verkosta.
Liittyy sähköverkon pystyssä pysymiseen
Joo, ei varsinaisen sähköpulaan yritäkään tarjota ratkaisua.
Ja muutenkin kyse on täysin vapaaehtoisesta, markkinaehtoisesta systeemistä. Siis osallistujille vapaaehtoiseen, TVO:lle ja Figridille pakolliseen.
Ainoa kuluttajille pakollinen jousto on kai tuo alitaajuussuojaus. Kolmasosa Suomen sähkönkulutuksesta on tavoitteena saada automaattisen poiskytkennän piiriin, vielä ei ilmeisesti ihan tuossa tasossa olla. Mutta se tapahtuu vasta kun verkko on kaatumaisillaan (taajuus liian matala).
Maksumuurin takana
www.hs.fi
"Suomalaisyritys Ecogrid Energy rakentaa datakeskusten yhteyteen säätövoimaloita ilman valtion tukia.
Toimitusjohtaja Antti Hännisen mukaan ratkaisu perustuu datakeskusten varavoimakoneiden korvaamiseen moottorivoimaloin.
Ensimmäinen hanke Porissa valmistuu 2028 alussa, ja toinen on tulossa Lahteen.
Voimaloilla voidaan tarvittaessa tuottaa keskuksen tarvitsema varavoima, mutta niillä voi tuottaa sähköä myös sähkömarkkinoille silloin, kun sähköstä on tulossa pula.
Yhdessä suurten akustojensa kanssa datakeskus voi osallistua tavallisen pörssisähkömarkkinan lisäksi kaikille säätö- ja taajuusreservimarkkinoille."
..säätövoiman rakentaminen on yksi kriteeri, jolla voisi päästä liittymäjonossa ylöspäin.
”Se on lailla tavoiteltavaa verkkoystävällisyyttä eli parantaa sähköjärjestelmän vakautta ja verkon optimaalista käyttöä."
Sähkömarkkina | Suomalaisyritys keksi ratkaisun datakeskusten pahimpaan ongelmaan
Samaan aikaan, kun valtio viimeistelee tukea sähköjärjestelmän säätövoimalle, pari vuotta sitten perustettu Ecogrid on rakentamassa satojen megawattien säätövoimalat ilman tukia.
www.hs.fi
"Suomalaisyritys Ecogrid Energy rakentaa datakeskusten yhteyteen säätövoimaloita ilman valtion tukia.
Toimitusjohtaja Antti Hännisen mukaan ratkaisu perustuu datakeskusten varavoimakoneiden korvaamiseen moottorivoimaloin.
Ensimmäinen hanke Porissa valmistuu 2028 alussa, ja toinen on tulossa Lahteen.
Voimaloilla voidaan tarvittaessa tuottaa keskuksen tarvitsema varavoima, mutta niillä voi tuottaa sähköä myös sähkömarkkinoille silloin, kun sähköstä on tulossa pula.
Yhdessä suurten akustojensa kanssa datakeskus voi osallistua tavallisen pörssisähkömarkkinan lisäksi kaikille säätö- ja taajuusreservimarkkinoille."
..säätövoiman rakentaminen on yksi kriteeri, jolla voisi päästä liittymäjonossa ylöspäin.
”Se on lailla tavoiteltavaa verkkoystävällisyyttä eli parantaa sähköjärjestelmän vakautta ja verkon optimaalista käyttöä."
Luin.
Fingridin tekstissä puhutaan tilanteesta, jossa asiakkaalla on liittymä kantaverkkoon. Tällöin kulutusmaksua voidaan periä myös liittymispisteen takana olevasta sähkönkulutuksesta, ja laskennassa voidaan huomioida asiakkaan oma sähköntuotanto.
Tilanne on kuitenkin eri, jos ydinvoimala ja datakeskus ovat käytännössä samaa kokonaisuutta ja sähkö kulkee niiden välillä suoraa kaapelia pitkin ilman, että se käy kantaverkossa. Tällöin Fingrid ei siirrä kyseistä sähköä, joten siitä ei synny kantaverkon siirtomaksuja.
Sekaannusta aiheuttaa se, että suuret datakeskukset tarvitsevat yleensä myös kantaverkkoliittymän varajärjestelmäksi. Jos voimalaitos on huollossa tai tuotannossa tulee häiriö, sähkö voidaan ottaa kantaverkosta. Tästä liittymästä ja sen vaatiman kapasiteetin ylläpidosta maksetaan Fingridille erilaisia maksuja, vaikka suurin osa sähköstä tulisikin normaalisti suoraan voimalaitokselta. Heti kun sellainen liittymä on olemassa, Fingridin hinnoittelu, liittymismaksut ja mahdolliset teho- sekä energiamaksut tulevat mukaan siihen osaan toimintaa, joka käyttää kantaverkkoa tai varaa siltä kapasiteettia.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Käsittääkseni avoimuusperiaate koskee vain valtiota, kuntia ja niiden laitoksia.
Fortum ja Google ovat yksityisiä firmoja joten ei koske heitä..
Okei, Fortumista valtio omistaa ison osan mutta se on eri asia.
Fortum ja Google ovat yksityisiä firmoja joten ei koske heitä..
Okei, Fortumista valtio omistaa ison osan mutta se on eri asia.