DIY ongrid akuston karkea kannattavuus laskenta

D

dbwarrior

Vakionaama
Nyt kun omat hilut on tilattu 15kwh matalajännite setupille ja rahaa paloi 2k niin aloin miettimään, että miten tuon kannattavuuslasekennan oikein kiteyttää kysyjille.
Päädyin laskennassa kahteen pääkomponenttiin:
1 Aurinkosähkön arvon kasvatukseen eli käytännössä ei enään lahjoiteta verkkoon mitättömällä hinnalla ja säästetään sillä ostosähköt. Tämähä Elenian hinnolla tuottaa säästöä jokaisesta kwh:sta se 8.8cnt
2. Siirretään SPOT sopparissa niitä kalliiden tuntien kulutusta halvoille

Kovaan hintaan myymiselle en anna isoa arvoa, koska vertti on niin pieni ja akusto maltilinen.

Minun kohteessa 2025 12.9 tarkasteltuna aurinkosähkön tuotannon jakautuminen taptahtuu kuvan mukaisesti.
Ostoa tuolle välille 248eur. Tämä ajatellaan akun potenttiaaliksi.
Huomattavaa, että nykyisellää myyntiä on ollut todella vähän, joten tuon kuvan mukaan ei ole sitä "ylituotantoa" tällä nykyisellä 6,8kwp itä-länsi setupilla.
Ensi kuussa valmistuu etelään suunnattu laajennus(5,3kwp) josta irtoaa about 4Mwh vuositasolla. Siitä tulee yhtälöön se "ylituotanto"
1761189064048.png


Lämmityskaudella (tammi-maaliskuu, loka-joulukuu) aurinkosähkön osuus on aika maltillinen.
Akustolla voi siis ainoastaan siirtää ostoa halvoille tunneille, kun spot hinnat heiluu.
Pyysin tekoälyltä pythin scriptin joka ottaa parametreina seuraavat parametrit:
- inverterin latau ja purku teho
- akuston kapasiteetti
- siirto+vero
- lataamisen ja purkamisen hyötysuhde
Optimointi osuuden osuutta oli rajoitettu täysin optimaalisesta vain sillä, että se näkee hintoja tulevaisuuteen vain spot markkinan lain alaisuudet huomioon ottaen.
Eli iltapäivällä 13:55 se näkee vain 10h ja 14:15 lähes 34h.
Sitten sille annetaan netotettu osto ja myynti tiedot + spot hinnat csvllä.
Silä sain 2025 tammi-maaliskuusta 66eur säästöä kun ostoa about 900-1200kwh per kk. Eli sanotaan 150eur vuodessa :)
Tässä kuva yhdestä kohtaa tammikuuta simuloinnin jälkeen.
Akkuladataan hinnan ollessa noin 0.06eur ja sitä käytetään hinnan ollessa 0.16eur.
1761192646427.png
Eli näin arvioiden nämä kaksi komponentia antaisi potenttiaaliksi sen 400eur vuodessa.
Karkea TMA siis 5v
Ihan ok lähtötilanne kun kyse on kuitenkin tarpeesta viedä aurinkosähköharrastus next levelille :)
 
Laskeskelin myös akkusysteemin kannattavuutta. Kiinteä soppari Oomilta 24 kk.
Paneeleiden tuotto ollut tänä vuonna tähän asti 3200 kwh, josta myyntiin 840 kwh. Paneelit 4,36 pkw.
Kesällä aika paljon mökillä, niin osa jää hyödyntämättä.
Vaikka saisi koko 840 kwh akkujen kanssa siirrettyä käyttöön, ei akkuinvestointi kannata ollenkaan.
Meillä soppari n. 14 snt/kwh veroineen ja siirtoineen. Eli säästö voisi olla 0,14 x 840 = 118 euroa vuodessa. Käytännössä kuitenkin vähemmän.

Reservimarkkina kuvio muuttaisi tilanteen. Samoin pörssisähkö.
 
dbwarriorin vuosikulutus noin 10 MWh?

Miten laskenta näyttäisi ilman aurinkopaneeleita, eli pelkän akun osalta?
 
haraldh sanoi:
dbwarriorin vuosikulutus noin 10 MWh?

Miten laskenta näyttäisi ilman aurinkopaneeleita, eli pelkän akun osalta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, ostoa ollut about 10MWh, mutta tulevaisuudessa vähemmän.
Tuo ois mielenkiintoinen harjoite katsoa mitä antaa ilman akustoa. Voisko joku toimittaa mulle Fingiridistä datahub aineistoa kohteestaan jossa ei ole ollut akustoa niin ajan sillä datalla...
 
kaihakki sanoi:
Laskeskelin myös akkusysteemin kannattavuutta. Kiinteä soppari Oomilta 24 kk.
Paneeleiden tuotto ollut tänä vuonna tähän asti 3200 kwh, josta myyntiin 840 kwh. Paneelit 4,36 pkw.
Kesällä aika paljon mökillä, niin osa jää hyödyntämättä.
Vaikka saisi koko 840 kwh akkujen kanssa siirrettyä käyttöön, ei akkuinvestointi kannata ollenkaan.
Meillä soppari n. 14 snt/kwh veroineen ja siirtoineen. Eli säästö voisi olla 0,14 x 840 = 118 euroa vuodessa. Käytännössä kuitenkin vähemmän.

Reservimarkkina kuvio muuttaisi tilanteen. Samoin pörssisähkö.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tuossa hyvin huomaa, että kiinteähinnan kohteessa ei akku tee ihmeitä.
Toki jos akun hankintaa arvioi niin kilpaileva vertailu pitäisi tehdä niin että voisiko spot hinnoitelu olla se juttu.
 
Akun tuottopotentiaali kasvaa huomattavasti jos kapasiteetti riittää myös myyntiin. Ilman myyntia parhaimillaan kuukauden ostohinnan keskiarvo voi saada lähestymään yön keskihintoja. Jos pystyt myymään kalliina tunteina keskihinta saa laskettu jopa miinuksen puolelle, riippuen hintapiikkien määrästä. Sanoisin että jos pystyy kolmen tunnin aikana myymään kallista sähköä niin pääse jo hyödyntämään noin 75% hintapiikeistä. Tuplaamalla kapasiteetin pääse lähemmäksi 100%. Tietenkin tämä riippuu myös hieman invertterin tehosta.

Varsinkin jos katolla on myös aurinkopaneelit niin akun optimaalinen kapasiteetti pitäisi olla vähintään sen verran ettei ikinä joudu myymään ylituotantoa suoraan. Itsellä 7,2 kWp länsi/itä (ei ihan optimaalinen, varsinkin syksyllä) ja 28 kWh akku ja akku on osoittanut hieman liian pieneksi keskellä kesää.
 
Edellistä kompaten, kaihakki tilanteessa hyöty jää pieneksi kun ylituotantoa on niin kovin vähän. Paljonko on optimi, ehkä se laskennallisesti asettuu pienemmäksi kuin koko ylituotanto mutta tuo 15kwh on todella hyvä alku. Ostosähkön hinnan saa painettua huomattavasti alemmas (paitsi jos on todella ahkera ajastaja niin pääsee lähes samaan), sen lisäksi että myyntien hintaa saa nostettua ja omakäyttöä kasvatettua.

Hukkalämpö on hyvä saada hyödyksi, itsellä se lämmittää ulkorakennusta.
 
negge sanoi:
Akun tuottopotentiaali kasvaa huomattavasti jos kapasiteetti riittää myös myyntiin. Ilman myyntia parhaimillaan kuukauden ostohinnan keskiarvo voi saada lähestymään yön keskihintoja. Jos pystyt myymään kalliina tunteina keskihinta saa laskettu jopa miinuksen puolelle, riippuen hintapiikkien määrästä. Sanoisin että jos pystyy kolmen tunnin aikana myymään kallista sähköä niin pääse jo hyödyntämään noin 75% hintapiikeistä. Tuplaamalla kapasiteetin pääse lähemmäksi 100%. Tietenkin tämä riippuu myös hieman invertterin tehosta.

Varsinkin jos katolla on myös aurinkopaneelit niin akun optimaalinen kapasiteetti pitäisi olla vähintään sen verran ettei ikinä joudu myymään ylituotantoa suoraan. Itsellä 7,2 kWp länsi/itä (ei ihan optimaalinen, varsinkin syksyllä) ja 28 kWh akku ja akku on osoittanut hieman liian pieneksi keskellä kesää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitatko tilannetta että akkua on ladattu verkosta halvalla energialla mutta siirto ja verot maksaen ?
 
Eikö tuollaisen arbitraasin potentiaalia syö aika paljon se että:
Ostetaan vaikka 0.5snt. siihen 8.8snt siirtoa ja veroa. Sitten jos spot hinnat on vaikka 18snt(alv 25.5%) niin katetta ois tarjolla maltillinen 5snt.
Jos on vaikka 15kwh akku niin tekisi 0.75eur
Onhan tuo kiva lisä mutta tuo siirto ja vero syö katetta liiaksi
 
Carunalla on kausisiirrossa 3.5snt/kWh ero hinnassa yö (3.23) vs päivä (6.73)
Ostaa yöllä niin puolittaa tuon siirtomaksun, vero kuitenni menee molemmissa tapauksissa, mikä korpeaa
 
dbwarrior sanoi:
Eikö tuollaisen arbitraasin potentiaalia syö aika paljon se että:
Ostetaan vaikka 0.5snt. siihen 8.8snt siirtoa ja veroa. Sitten jos spot hinnat on vaikka 18snt(alv 25.5%) niin katetta ois tarjolla maltillinen 5snt.
Jos on vaikka 15kwh akku niin tekisi 0.75eur
Onhan tuo kiva lisä mutta tuo siirto ja vero syö katetta liiaksi
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri näin se on, eli veroton energiahinta miinus myyntimarginaali pitää kattaa verollinen energian ostohinta, sähkön siirto- ja vero plus ostomarginaali. Ja lisäksi pitää ottaa huomioon AC-DC-AC konversion hyötusuhde.

Käytännössä myydyn sähkön keskihinta minulle on noin ~20-25c/kWh luokkaa.
 
Mä en kyllä laskisi tuolle myyntisähkölle paljoa arvoa. Kyllähän toki niitäkin hetkiä tulee jolloin sähkön hinta nousee riittävästi että se on kannattavaa. Aika pienistä summista kuitenkin puhutaan, varsinkin kun useimmiten tuollainen reilu hinnan nousu ei ole ihan hetkellinen, vaan seuraava yökin on yleensä kalliimpi. Mä säästäisin ennemmin sen kapasiteetin huomiselle omaan käyttöön, erityisesti jos akku on vain 15kwh.
 
Onkos purkusyklin hinta huomioitu osana purkutapahtumaa.

Sehän on lifepo akuilla asennetun akustojertelmän kokonaiskustannus jaettuna vaikka 8000.
 
Mun simulointi ei kyllä aiheuta jo ostetun järjestelmän laajentamista vaikka 60kwh/15kw överi setteihin.
Rahallinen hyöty nousisi 407eur tasosta 680eur tasoon tuolla reilusti yli 4x investoinnilla.

Mutta itse simulointiin sellainen tausta tarina, että minullahan ei ole tästä tämän hetkisessä 2025 vuoden toteumassa vielä mukana tuota vasta tekeillä olevaa 5.3kwp etelä suuntaista aitaa. Halusin kuitenkin saada jo ennen akuston valmistumista(onhan se jo kyllä tilattu :) arviota että paljon se vaikuttaa euroissa.
Ratkaisin ongelma niin, että ensi tsäpätti teki mulle python scriptin(PVlib pääroolissa) jolle annoin nyky PV setupin vertin logit ja siitä syntyi projisio mitäs se ois ollut jos se eteläaita ois ollut olemassa.
Sitten höystin nykyiset fingrid datat tuolla tiedolla, eli myyntiin menossa rajusti ja osa ihan pilkkahintaan.
Tämän datan annoin sitten simulaatiolle joka teki arvion mitäs ois tienestit.
Tulos ei vakuuttanut, joten aloin pohtimaan mikä meni pieleen.
Hoksasin, että simulointi ajatteli fingrid datan sisältävät ev:n lataukset aikaan fiksattuna ilmiönä. No tein tsäpätin kanssa hieman kevyemmän scriptin joka kaivoi fingrid datasta selkeät ev:n lataus sessiot irti. Tässä kohtaa oli hyvä juttu että tulee saunottua suht samaan aikaan niin ei nuo sekoittunut auton latauksen.
No tämän laajentuneen datan annoin päivitettyyn simulointiin ja ohjeistin, että noilla evlatauksilla voit pelata 14vrk aikaikkunassa vapaasti.
Arvio oli että 408eur :) 1.1.-22.10 väliltä
-------------
Ilman akkua: 638.05 €
Akulla: 230.66 € → säästö 407.39 €
OSTO ilman akkua: 6164.55 kWh / 796.73 €
MYYNTI ilman akkua: 3738.42 kWh / 158.68 €
OSTO akulla: 5941.53 kWh / 655.92 €
MYYNTI akulla: 1270.07 kWh / 110.07 €
EV PV -lataus yhteensä: 2009.54 kWh (arvo 315.19 €)

Ostoenergia keskihinta akun kanssa 2,2snt
Ja myyntienergian keskihinta akun kanssa 8,6snt

Mutta jos tosiaan 2026 vuodesta tulee energiasta ja siirrosta+veroista maksettavaa about se 480eur eli 40eur kk niin ei ole paha.
Ymmärrän toki, että simulaation tulokseen ei voi päästä reaali mailmassa mutta lähdetään nyt tavoitteleen tuota 500eur vuotuista kulunkia. Tai kk maksuineen about 800eur

Ja jos se Teravoima asentaa kontin mun pihaan niin silti voin siitä riemuita, kun sitten vuosi kulut tippuisi alle sen maagisen 500eur sisältäen kk maksut :)
 
Siinä ois optimoinin näkemys viime toukokuusta jos ois ollut eteläaita ja akusto.
Punainen käyrä on vuoden säästöt joka menee reilu vain 20eur kuukaudessa ylös ja sininen on akun SOC.
Toukokuusta piirsi vuoden kehnoimpia tuottoja, mutta sitä selittää matalat hinnat, mutta vuoden ekat 4 KK tosiaan 160eur, huhtikuu on vuoden kovatuottoisin arvolla 56eur.
Nuo kohdat kuvasta jossa punainen käyrä laskee tarkoitaa sitä, että akkua ladataan verkosta että sen perään päästään myymään järkevällä katteella.
toukokuu_simulointi.jpeg


Sininen käyrä sahaa kivasti minimin ja maksimin välissä joten mitoitus ei ole isosti pielessä
 

maanma sanoi:
Onkos purkusyklin hinta huomioitu osana purkutapahtumaa.

Sehän on lifepo akuilla asennetun akustojertelmän kokonaiskustannus jaettuna vaikka 8000.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole kyllä realistinen tuo 8000 sykliä.

Ei siksi etteikö akku kestäisi 8000 sykliä oikein käytettynä, vaan siksi että kalenteri kuluttaa akkua enemmän kuin käyttö.
 
Jule sanoi:
Ei ole kyllä realistinen tuo 8000 sykliä.

Ei siksi etteikö akku kestäisi 8000 sykliä oikein käytettynä, vaan siksi että kalenteri kuluttaa akkua enemmän kuin käyttö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä on erillaisia näkemyksiä mutta kovaa dataa yllätävän vähän. Mutta takuu... 10 vuoden kohdalla 70% on aika hyvä jos sylkejä alle 6000-8000 kpl. Mulla on käsitys että kalenteri kuluttaa aukkua riipuen olosuhteista ja tasainen käyttäminen vaikuttaa vähemmän kuin kalenterikuluminen jos varstoidaaan väärin.


1761392840250.png

Calendar life testing data. (a) LiFePO4 (LFP) batteries were tested under three temperatures (60 °C, 40 °C, and 25 °C) and three state of charges (SOCs) (100%, 50%, and 0%) with an experiment duration of over 885 days. “SOC 100, 60 °C” refers to LFP batteries were stored at SOC 100% and 60 °C. The detailed testing information can be referred to [16]. (b) “SOC 100, 50 °C” refers to LCO batteries were stored at SOC 100% and 50 °C in a temperature chamber. All batteries underwent capacity testing and impedance measurement every 3 weeks. Capacity and impedance characterization: Batteries were constant charged at a rate of C/2 to 4.2 V, then constant voltage charged until the current fell below C/100 rate. The batteries were discharged at a rate of C/2 to 2.75 V to measure the deliverable maximum capacity. Then, the batteries were fully charged using the same constant current constant voltage (CCCV) profile followed an impedance measurement.



4. Conclusions
The degradation behavior of two widely used Li-ion batteries, graphite/LCO and graphite/LFP,
was reviewed under calendar life and cycle life conditions to propose derating methodology and
guidelines. Even for the same chemistry of Li-ion battery, different manufacturers use different designs
and additives to reduce cost and enhance the performance of their batteries. Hence a strict derating
regime cannot be applied across all manufacturers. This article is the first to present the methodology
for selecting stress factors and guidelines for Li-ion battery derating.

Both temperature and SOC can be derated to reduce the rate of capacity loss for LCO and LFP
batteries and extend their calendar life. While temperature in general is a more significant factor
compared to SOC for calendar life derating, the criticality and effectiveness of SOC as a derating
factor cannot be ignored at high temperature (50 ◦C or above). Hence, temperature control should
be primarily used for derating to extend battery calendar life. Additionally, temperature control may
be a more costly exercise compared to controlling the SOC, so if high temperature cannot be avoided
during battery storage, then SOC derating must be implemented to extend battery calendar life.
In terms of battery cycle life, temperature is also the most significant parameter that can be derated
to reduce the rate of capacity loss under various cycling conditions. The order of stress factors in
terms of their significance for cycle life derating is as follows, taking the derating effects and practical
limitations into account: temperature > charge/discharge C-rate > charge cut-off current > charge
cut-off voltage. Charge C-rate and discharge C-rate should be carefully derated because the rate of
battery capacity loss may be increased. Charge cut-off current is an effective derating parameter only
at high temperature. Charge cut-off voltage can be derated to reduce the rate of capacity loss, but not
beyond the rated voltage.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Espejot sanoi:
Tästä on erillaisia näkemyksiä mutta kovaa dataa yllätävän vähän. Mutta takuu... 10 vuoden kohdalla 70% on aika hyvä jos sylkejä alle 6000-8000 kpl. Mulla on käsitys että kalenteri kuluttaa aukkua riipuen olosuhteista ja tasainen käyttäminen vaikuttaa vähemmän kuin kalenterikuluminen jos varstoidaaan väärin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mä siis meinaan sitä että 8000 sykliä 10v eli 800 sykliä vuodessa, ts n.2,2 sykliä vuorokaudessa? Ei noita käyttösyklejä käytännössä saa kuin pari-kolme viikossa ahkerallakaan optimoinnilla, ellei niitä nyt vartavasten rupea keräämään.

Kolmella käyttösyklillä viikossa tuo 8000 sykliä ottaa jotain 50 vuotta, käytännössä akku kuolee vanhuuteen.
 
Moro

Aloittajan otsikko,DIY ongrid akuston karkea kannattavuus laskenta niin oon sitä mieltä että jos aikoo alkaa tulevaisuutta ennustamaan ja yrittää terhdä otsikon mukaisen laskennan niin ennenkuin aloittaa niin kannattaa jo silloin lopettaa.
Niin DIY kuin valmiina ostetut akut eivät tienaa koskaan ihtiään takaisin hyvä jos edes paneelistot,kyllä nämä hommat menevät vahvasti harrastuksen ouolelle joka se on kyllä erikoista kun harrastuksella tienaa,yleensä ne vain kuluttavat.
Lyhenne TMA on mukava asia,ootteko olevan hellan tai yksityiskäytössä olevan henkilöauton TMA:aa laskeneet,jos olette niin minkälaisia tuloksia olette saaneet.
 
Jule sanoi:
Mä siis meinaan sitä että 8000 sykliä 10v eli 800 sykliä vuodessa, ts n.2,2 sykliä vuorokaudessa? Ei noita käyttösyklejä käytännössä saa kuin pari-kolme viikossa ahkerallakaan optimoinnilla, ellei niitä nyt vartavasten rupea keräämään.

Kolmella käyttösyklillä viikossa tuo 8000 sykliä ottaa jotain 50 vuotta, käytännössä akku kuolee vanhuuteen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minä taas meinaan että 10v ja 70% SOC on perälauta. Todenäköisesti kestää pidempään.
 
Itse lähden maltillisesti 15kW invertterillä ja 32kWh akustolla liikkeelle. Invertteristä voi ottaa n.10kW tehot niin akuissa säilyy vielä järjelliset 100A virrat.
Kunhan saa akkukapan tuplattua voi siirtyä täyteen 15kW tehoon, jolloin virta on n.80A per akku.
Noin 1000€/16kWh on realistinen hinta nyt akuista.
Itsellä tavoite että saisi ajettua taloa ja auton 6kk ilman ostosähköä, sekä toiset 6kk vain 6 halvimman tunnin aikana ostaisi verkosta sähköä. Optimaalisesti n.90kWh taloon + autoon 24kWh saisi 6h aikana imettyä, kun vähän koettelee pääsulakkeiden rajoja. 0-hinta päivinä menee väljemmillä asetuksilla
 
Hyvän kuuloinen setti.
Miten sun kohteessa tehon ja kapasiteetin nosto kasvattaa tuotto odotusta ?

Mulla on tän hetken kulutus profiili sellainen, että ainakaan 2025 vuoden datoilla ei isompaan settiin kannata alkuunsa sijoittaa
 
Tässä kolme scenaariota jotka osoittaa mielestäni, että minun kohteessa on tuo 15kwh kohtuu optimi tähän mun nykyiseen tuotanto / käyttö profiiliin. Tässähän pitää muistaa, että tässä kohteessa sitä akku kapasiteettia oli entuudestaan se 150kwh jaettuna kahteen autoon.

Vertailtavat setit on:
1. Saksan mallin 5kwh pistorasia setti 800W rajoitulla
2. Victon setti 15kwh ja 2400/1700W
3. Mörkö setti 90kwh ja 15kw tehoisena

Simuloitu vuosi säästö:
1. 309eur
2. 407eur
3. 729eur

Sitten yksittäisen kuukauden vertailu(15kwh setin huippukuukausi eli huhtikuu):
1: ilman akkua= 21.62 €, akulla = -16.61 €, säästö = 38.23 €
OSTO ilman akkua: 419.39 kWh / 55.63 € |
MYYNTI ilman akkua: 576.20 kWh / 34.01 € (avg 0.0590 €/kWh) |
OSTO akulla: 360.71 kWh / 42.71 € |
MYYNTI akulla: 324.77 kWh / 15.38 € (avg 0.0474 €/kWh) |
EV PV -lataus: 177.54 kWh (arvo 43.94 €)

2:
ilman akkua = 21.62 €, akulla = -34.56 €, säästö = 56.18 €
OSTO ilman akkua: 419.39 kWh / 55.63 € |
MYYNTI ilman akkua: 576.20 kWh / 34.01 € (avg 0.0590 €/kWh) |
OSTO akulla: 343.91 kWh / 38.25 € |
MYYNTI akulla: 290.25 kWh / 28.91 € (avg 0.0996 €/kWh) |
EV PV -lataus: 179.20 kWh (arvo 43.91 €)

3:
ilman akkua = 21.62 €, akulla = -101.66 €, säästö = 123.28 €
OSTO ilman akkua: 419.39 kWh / 55.63 € |
MYYNTI ilman akkua: 576.20 kWh / 34.01 € (avg 0.0590 €/kWh) |
OSTO akulla: 1116.07 kWh / 122.21 € |
MYYNTI akulla: 974.79 kWh / 180.40 € (avg 0.1851 €/kWh) |
EV PV -lataus: 177.04 kWh


Tuota hutikuuta jos katsoo, niin huomaa, että mörkösetti alkaa treidaamaan.
Ostaa vaatimattomasti lähes 700kwh enemmän kuin 15kwh setuppi.
 
dbwarrior sanoi:
Hyvän kuuloinen setti.
Miten sun kohteessa tehon ja kapasiteetin nosto kasvattaa tuotto odotusta ?
Klikkaa laajentaaksesi...
en ole sitä simuloinut, 12k ja 15k invertterit oli kymppien sisällä toisistaan ja Carunalta tuli lupa 15kW invertterille niin sen hommasin.
Itsellä mukavuus yhtenä kriteerinä. Tiukka pösäoptmointi saanut vähän liikaa lämmöt heittelehtimään sisällä. Akulla tarkoitus puuttua tähän, että lataus yöllä ja ILP, PH lattia, työhuoneet saavat ohjautua vapaasti päivällä. Nuo vie sellaiset max 30kWh /vrk jolloin nykyinen setuppi toimii OK 36h puskurina.
Pitää tehdä vielä tarkemmat simuloinnit asiasta
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom